Kirjoittaja Aihe: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu  (Luettu 3784 kertaa)

Toni Alenius

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1478
  • fasistinen sosialistipiraatti
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #20 : 22.04.20 - klo:17.43 »
kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?

edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...

Systemaattinen tarkistus näyttää edenneen siihen vaiheeseen, että jäljelle jää vain sähkönsyötön tarkistus. Noin tehokas virtalähde sisältää isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jotka kuivuvat n. 10 vuodessa. Onko se nuorempi? Saako kaupasta sitä mallia yhtään nuorempaa, vai samaa valmistuserää? Tehonsyötön notkuminen voi myös johtua varsinaisen teholähteen ulkopuolelta emolevyltä, jossa on vähintään tehonsyötön liittimiä ja sulakepesiä ja tehon kytkin.

Tutkisin tehonsyöttöä ihan mittarilla tai mieluiten oskilloskoopilla liittämällä mittajohdot emolevyn puolelle mahdollisimman lähelle virtalähteen liitintä johonkin komponenttiin, jos sellainen löytyy silmämääräisesti. Kun sitten pitkillä pihdeillä varovasti nitkuttelee tehonsyötön johtimia ja -liittimiä saattaa hyvinkin selvitä selvä katkos. Yleisimmin se on niissä puristusliitoksissa, jotka kytkevät paksut 5 V.n johtimet metalliholkkeihinsa liitinpalikan sisällä. Ne kun ovat paksut ja jäykät ja lämpöliike niitä liikuttelee. Sama vaiva on mahdollisen sulakepesän liitoksissa. Ymmärsin alkuviesteistä, että kyseessä on pöytäkone, joten siinä varmaan on myös sulakkeita. Ei olisi ensimmäinen kerta kun palanut sulake olisi korvattu väärän tyyppisellä, jolla on iso jännitehäviö, joka ilmenee myös lämpönä, ja joka aiheuttaa syöttötehon notkumista. Koko tehonsyötön eniten kuluva komponentti taitaa olla pääkytkin.

Ajamalla tietokoneessa jotain raskaita ohjelmia ja seuraamalla syöttöjännitteitä, niitä kaikkia, oskilloskoopilla saa selville syöttötehon notkumisen. Koska kyseessä on todennäköisesti hakkurivirtalhde, notkahdukset ovat hyvin lyhyitä. Siksi tarvitaan oskilloskooppi. Vain pitemmät katkokset näkyvät volttimittarilla. Mittarinakin on tässä tapauksessa paras isoisän vanha AVO8 osoittava yleismittri.

TÄSSÄ ON NYT OLTAVA ERITYISEN VAROVAINEN KUN ROPLATAAN LAITETTA KANNET AUKI JA SIELTÄ VOI SAADA SÄHKÖISKUN.
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.

PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.
asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
« Viimeksi muokattu: 22.04.20 - klo:17.46 kirjoittanut Toni Alenius »

HannuK

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 270
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #21 : 22.04.20 - klo:20.40 »
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.


Tulee mieleen hamaasta historiasta, että eräässä teollisuuden valvomossa tietokone ja kirjoitin olivat eri vaiheiden pistorasioissa ja vaiheiden välillä oli turhan suuri potentiaaliero, minkä seurauksena oli mystisiä ongelmia. Lyhyesti sanottuna kannattaa samasta pistorasiasta ottaa sähkösyöttö kaikille tietokoneen laitteille. Tässä ongelmassa tuskin on tästä kysymys, mutta kun tuli mieleen, niin kerroin varoitukseksi.
Motto: Monimutkaista on helppo tehdä.
2 kpl HP Stream 14" 2 Gt/32 Gt, 1 kpl HP 250-G5 15" 8 Gt/120 Gt, Ubuntu 20.04 LTS  ja Linux Mint 20.1 Cinnamon , ei Windowsia.  Acer 17" Ubuntu Mate+Win XP

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1453
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #22 : 23.04.20 - klo:11.51 »
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.


Tulee mieleen hamaasta historiasta, että eräässä teollisuuden valvomossa tietokone ja kirjoitin olivat eri vaiheiden pistorasioissa ja vaiheiden välillä oli turhan suuri potentiaaliero, minkä seurauksena oli mystisiä ongelmia. Lyhyesti sanottuna kannattaa samasta pistorasiasta ottaa sähkösyöttö kaikille tietokoneen laitteille. Tässä ongelmassa tuskin on tästä kysymys, mutta kun tuli mieleen, niin kerroin varoitukseksi.

<asian vierestä, moderaattorin huomautus>Oikein hyvä on tuoda esiin seikkoja, jotka eivät suoraan vastaa kysyjän kysymukseen, mutta liittyvät kiinteaästi esitettyyn ongelmaan. Tulee ikään kuin kaikki kivet käännetyksi. Tämä siksi, että näitä palstoja lukevat hyvin monet. Täältä haetaan myös vihjeitä ongelmiin hakua käyttäen.</asian vierestä, moderaattorin huomautus>
DELL Latitude E6220, Xubuntu 20.04
– Memento Vivere – Terv: Timo

Jtkone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 733
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #23 : 24.04.20 - klo:18.41 »
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.

Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.
Tässä pikainen linkki laskentaan: https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/


asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
Jos kysessä kerrostalo niin luultavasti tehty oikein. Varsinkin jos linjasaneerauksen yhteydessä.
Omakotitaloissa tilanne voi olla mitä sattuu, varsinkin jos entinen isäntä itse on naapurin Penan kanssa käynyt "kunnostamassa sähköt". Tässä tapauksessa ottaisin (enkä vain tietokoneen takia) asiallisen  sähköliikkeen tekemään mittaukset. Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.



Toni Alenius

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1478
  • fasistinen sosialistipiraatti
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #24 : 24.04.20 - klo:20.26 »
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.

Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.
Tässä pikainen linkki laskentaan: https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/


asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
Jos kysessä kerrostalo niin luultavasti tehty oikein. Varsinkin jos linjasaneerauksen yhteydessä.
Omakotitaloissa tilanne voi olla mitä sattuu, varsinkin jos entinen isäntä itse on naapurin Penan kanssa käynyt "kunnostamassa sähköt". Tässä tapauksessa ottaisin (enkä vain tietokoneen takia) asiallisen  sähköliikkeen tekemään mittaukset. Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.
kerrostalo kyseessä, mitä tulee virtalähteen hyötysuhteeseen, sähkö sisältyy vuokraan joten sähkönkulutus ei merkitse omalla kohdallani tuon taivaallista, koska vanhanpuoleinen näytönohjain vaatii valmistajan mukaan jopa 225W & virtakatkokset ovat tähän asti pääosin tapahtuneet kesken HD-laatuisten videoiden katsomisen katsoin tarpeelliseksi hankkia varoiksi tehokkaamman virtalähteen (valmistajan ilmoittama jatkuva teho on korkeampi kuin vanhan virtalähteen maksimiteho), vaikka vika olisikin jossain muualla, tehokkaampi virtalähde olisi luultavasti ollut joka tapauksessa tarpeen lähitulevaisuudessa koska kuten sanottua näytönohjain on aikansa elänyt.
« Viimeksi muokattu: 24.04.20 - klo:20.28 kirjoittanut Toni Alenius »

jekku

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2554
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #25 : 24.04.20 - klo:21.00 »
.... Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.

Millaiset korvausehdot?

Jtkone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 733
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #26 : 24.04.20 - klo:21.33 »
Anteeksi, jos olen sotkenut kaksi asiaa. Tuo esittämäni teholaskelma on vain tietokoneen virtalähteen mitoittamiseen.
Se mitä se ottaa "töpselisähköä" on aivan eri asia.

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 14333
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #27 : 25.04.20 - klo:10.59 »
Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.

Tietokoneiden virtalähteet on yleensä mitoitettu niin, että paras hyötysuhde saavutetaan 50 % kuormalla eli otetulla teholla suhteessa nimelliseen maksimitehoon. Pienemmällä kuormalla hyötysuhde ei kuitenkaan välttämättä putoa kovin radikaalisti. 80 Plus -sertifikaatin tyyppi kertoo, millaisiin hyötysuhteisiin virtalähteen pitäisi pystyä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/80_Plus#Efficiency_level_certifications
« Viimeksi muokattu: 25.04.20 - klo:11.00 kirjoittanut nm »

Jtkone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 733
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #28 : 25.04.20 - klo:12.26 »

Tietokoneiden virtalähteet on yleensä mitoitettu niin, että paras hyötysuhde saavutetaan 50 % kuormalla eli otetulla teholla suhteessa nimelliseen maksimitehoon. Pienemmällä kuormalla hyötysuhde ei kuitenkaan välttämättä putoa kovin radikaalisti. 80 Plus -sertifikaatin tyyppi kertoo, millaisiin hyötysuhteisiin virtalähteen pitäisi pystyä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/80_Plus#Efficiency_level_certifications
Juurikin näin. Monen virtalähteen kyljessä on asiasta myöskin oikein  piirretty "käppyrä".

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1453
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #29 : 25.04.20 - klo:13.24 »
Jankutan vielä noista pistorasioista.  :)

On kolme tapaa rakentaa talon sähköverkko: Suojamaadoitettu, käyttömaadoitettu ja maadoittamaton.

Nykyisin tehdään useimmiten ryhmätaulu, jossa on "automaattisulakkeet" joissa pieni vipu kääntyy off-asentoon jos ns. sulake palaa, eikä ole vaihdettavaa tulppasulaketta. Silloin on usein myös vikavirtasuojakytkin, joka katakaisee sähkön osasta huoneistoa, tai koko huoneistosta silloin kun kulutuslaitteeseen menevä ja paluujohtimessa takaisin tuleva virta eivät ole yhtäsuuret, eli virtaa katoaa jonnekin (johtimeen lyötyyn rautanaulaan, vesivahingon lätäkköön, tai käyttäjäparan kämmeneen). Katkaisu on niin nopea ja vikavirta niin pieni, että hengenvaaraa harvoin tulee. Se on siis turvallisuusvaruste. Tällöin kaikki huoneiston pistorasiat ovat suojakoskettimella varustettuja ja niissä on suojakoskettimeen kytketty keltavihreä raidallinen suojajohdin, joka tulee ryhmätaulusta asti. Tällaiseksi on mahdollista saneerata vanhojakin rakennuksia. Tällaisessa verkossa tietokoneenkin runko on maadoitettu ja toiminta sikäli luotettavinta. Asia koskee myös kannettavia tietokoneita silloin kun niissä on suojakoskettimellinen pistotulppa laturissaan. Niiden käyttöohje myös ohjeistaa näin.

Vanhemmissa rakennuksissa tehtiin vielä -80 luvulla asennuksia, joissa on ryhmätaulussa tulppasulakkeet (joka voi olla myös automaattisulake/ylikuormitussuoja asian siitä muuttumatta) ja osassa huoneistoa on kaksireikäiset kuivan tilan pistorasiat ja osassa, yleensä keittiössä ja kylpyhuoneessa, suojakoskettimelliset ns. maadoitetut pistorasiat. Kun maadoituskoskettimellinen pistotulppa kytketään tällaiseen kaksireikäiseen rasiaan sen maadoitus ja laiterunko jäävät "ilmaan" ja määräämättömään potentiaaliin. Koska tällaisissa laitteissa on määräysten mukaan ns. häiriönpoistosuodatin sisään rakennettuna sen suodatuskondensaattorit tekevät maadoituskoskettimeen n. puolen käyttöjännitteen (n. 100 V) jännitteen, joka on jo vaarallinen kosketusjännite, jos se ei ole kunnolliseen maadoitukseen kytketty. Se näkyy myös tietokoneen, muovirunkoisenkin, liittimissä maajohtimen kohdalla. Se aiheuttaa kipinöintiä ja rebootteja kun liitetään USB liittimiä, kuulokkeita, ym. Jos käyttäjä hiihtelee villasukillaan muovilattialta suuren staattisen varauksen ja purkaa sen sitten tietokoneen runkoon, joka ei ole kunnolla maadoituksessa, tapahtuu usein rebootti.

Vanhemmissa rakennuksissa on usein käytetty myös kolmatta asennustapaa. Kaikille näille on viralliset koodinimet, mutta me vanhat sähkömiehet käytämme edelleen vanhaa, asiaa paremmin kuvaavaa nimeä, käyttömaadoitus tai nollaus, erotuksena edellä esittämääni suojamaadoitukseen. Tapa on muuten saman näköinen kuin em. maadoittamattomat kuivat tilat ja keittiön ja kylpyhuoneen suojakoskettilelliset pistorasiat, mutta jos valoisana päivänä katkaisee ryhmätaulusta pääkytkimestä huoneiston sähköt ja varovasti avaa "maadoitetun" pistorasian kannen ja kurkistaa sisälle huomaa, että siellä ei olekaan erillistä maadoitusjohdinta, ei keltavirreää eikä muutakaan. Sen sijaan maadoituskoskettimeen on kytketty lyhyellä johtimen pätkällä toinen käyttöjohtimista. Sen pitää olla se "kylmä" nollajohdin, eli N-merkitty, harmaa tai vaaleansininen, siitä tulee se nimitys – nollattu. Kytkentä toimii periaatteessa samoin kuin suojamaadoitus, koska nollajohdin on ryhmätaulussa kytketty suojamaadoituskiskoon. Vikatapauksessa se ei kunnolla suojaa käyttäjää sähköiskuilta koska ei ole varmaa, että nollajohdin on vikatapauksessa kuitenkin jäänyt ehjäksi. Erityisen vaarallisia on myrskyissä kaatuvien puiden aiheuttamat ns. nollaviat. Siksi nollausta ei enää uusiin rakennuksiin tehdä.

Kun tietokone tai jokin musiikkilaitteisto kytketään nollattuun pistorasiaan sen runko ja kaikkien maadoitusta vaativien osien ja liittimien potentiaalin GND-taso on sama kuin pistorasian nollajohtimen potentiaalitaso. Siinä taas näkyy se jännitehäviö, joka syntyy kaikkien siihen ryhmään liitettyjen kulutuslaitteiden paluuvirrasta ja johtimen resistanssista. Se on sitä suurempi mitä suurempi on amppeerimäärä ja mitä pitempi ja ohuempi on se nollajohdin. Se on 50 Hz vaihtojännite suuruudeltaan muutamia voltteja. Se esiintyy helposti musiikkilaitteissa hurinana. Se harvoin on niin suuri, että aiheutaisi varsinaisen sähköiskun, mutta saattaa hiukan kutittaa. Jos tietokoneessa on TV-viritinkortti ja siinä antenniliitin, saattaa käydä niin, että keskuantennin liittimessä onkin antennijärjestelmässä pakollinen suojamaadoitus, siinä koaksiaalikaapelin vaipassa, ja pistorasiassa nollajohtimen käyttömaadoitus, joka ei ole sama. Silloin syntyy liittimiä kiinnittäessä tai irrottaessa kipinöintiä ja potentiaalitason hyppäyksiä, jotka aiheuttavat rebuutteja.

Vaikka kuinka mieli tekisi, tällaista nollausta ei saa mennä tekemään suojaamattomaan pistorasiaan. Se on väärin tehtynä myös todellinen kuolemanloukku. Kun edellä mainittiin palo/henkivakuutus tilaamalla sähköasentaja tarkastamaan tilanne, tarkoitettiin juuri sitä mahdollisuutta, että rakennusta on modifioitu vuosikymmenten kuluessa ja tehty "mukamas maadoitettuja" pistorasioita pelkästään vaihtamalla rasian kaluste, mutta ei johdotusta. Suojajohtimen paikka siis on kokonaan tyhjä tai siihen on kytketty nollajohdin. Sellainen on yllättävän yleistä.

Uuden suojajohtimen asennus ja pistorasioiden tyypin ja suojaustason modernisointi on mahdollista, mutta sähköasentajan työtä, eikä ihan halpaa. Jos on asunto-osakeyhtiö täytyy sama remontti tehdä kaikissa asunnoissa samantasoisuusvaatimuksen takia. Tosin sen silloin maksaa yhtiö. Se taas vaatii yhtiökokuksen päätöksen. Asia kannattaa panna alulle jo senkin takia, että nykyisissä asunnoissa täytyy voida käyttää tietokonelaitteita. Valokuitu ja satelliitti-TV kyllä asennetaan, mutta ei ymmärretä maadoittaa pistorasioita.
DELL Latitude E6220, Xubuntu 20.04
– Memento Vivere – Terv: Timo

Illu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 921
    • Profiili
Vs: "uusi" kone kaatuilee ja rebootaa miten sattuu
« Vastaus #30 : 25.04.20 - klo:17.32 »
Jankutan vielä noista pistorasioista.  :)

...

Uuden suojajohtimen asennus ja pistorasioiden tyypin ja suojaustason modernisointi on mahdollista, mutta sähköasentajan työtä, eikä ihan halpaa. Jos on asunto-osakeyhtiö täytyy sama remontti tehdä kaikissa asunnoissa samantasoisuusvaatimuksen takia. Tosin sen silloin maksaa yhtiö. Se taas vaatii yhtiökokuksen päätöksen. Asia kannattaa panna alulle jo senkin takia, että nykyisissä asunnoissa täytyy voida käyttää tietokonelaitteita. Valokuitu ja satelliitti-TV kyllä asennetaan, mutta ei ymmärretä maadoittaa pistorasioita.

Hyvin jankutettu. Jos asunto-osakeyhtiön yhteen huoneistoon osakas haluaa tehdä remontin, jossa sähköjäkin kohennetaan, riittää yleensä mutostyöilmoitus isännöitsijälle silloin, kun osakas maksaa itse remontin. Muihin huoneistoihin ei työ silloin vaikuta.