Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Toni Alenius - 23.02.20 - klo:18.33
-
Eli hankin taannoin käytetyn pöytäkoneen josta puuttui kiintolevy, hankin SSD -levyn sekä lisää muistia ja otin koneen käyttöön, kone on alkanut kaatuilla/jumiutua peruskäytössä (pääosin YouTube videoita katsellessa), useimmiten kone "jäätyy" ja jos jäätyessä oli mediatiedosto kesken, ääniraidan viimeinen sekunnin murto-osa jää soimaan loopilla, nyt on lisäksi käynyt pari kertaa niin että kone rebootaa aivan yhtäkkiä, sensorien mukaan lämmöt ovat SSD:tä lukuunottamatta kaikki korkeintaan 40 C paikkeilla, SSD:n lämpötila on levynhallinnan mukaan tasaisesti 99 C, mikä ei voi pitää paikkaansa (tunnustelin levyä paljaalla kädellä koneen ollessa päällä ja Levynhallinnan näyttäessä 99 C:tä), voiko tämä kaatuilu johtua tuosta virheellisestä SSD:n lämpötilalukemasta, ja jos niin onko mitään keinoa korjata asia? Jos ongelma ei ole SSD:n väitetyssä lämpötilassa, mistä vianetsintä kannattaisi aloittaa, ja miten?
-
Muisteista sitä vikaa ensimmäisenä lähtisin etsimään. Kokeile käyttää niillä mukana tulleilla, ja jos niillä toimii, niin ostamasi muistit on epäyhteensopivat.
Onko siinä nyt kahta erilaista kampaa sekaisin?
-
Onko siinä nyt kahta erilaista kampaa sekaisin?
kahta eri kokoa kahdelta eri valmistajalta, muilta osin speksit pitäisi olla samat, tarkistan vielä uudemman kerran, pieni hetki.
alkuperäiset muistit (kaksi kpl yhteensä 4 GiB): https://www.corsair.com/us/en/Categories/Products/Memory/XMS3-%E2%80%94-8GB-%284x2GB%29-DDR3-1333MHz-C9-Memory-Kit/p/CMX8GX3M4A1333C9#tab-tech-specs
uudet muistit (kaksi kpl yhteensä 8GiB): https://www.kingston.com/us/memory/search/?partid=HX313C9F/4
emolevyn valmistajan lista yhteensopivista muisteista on tässä tapauksessa hyödytön koska lista on vanha kuin taivas (~10 vuotta) eikä sitä ole päivitetty täsmäämään markkinoiden tarjontaa, muistien nopeus, latenssi ja jännite on kuitenkin samat uusilla ja vanhoilla muisteilla.
edit2: mukana tulleet muistit eivät siis ole emolevyn valmistajan "yhteensopivat muistit" -listalla nekään, ongelmien ilmestymistiheys on sen verran epäsäännöllinen että kampa parien testailuun menisi helposti kokonainen kuukausi.
Tilttien väli on ollut välillä muutama tunti ja välillä taas vähintään puolitoista viikkoa, käytön ollessa hyvin pitkälti samanlaista koko kuukauden jonka tätä konetta olen käyttänyt.
-
Itse taistelin taannoin vastaavan kaatuilun kanssa oman kannettavan kanssa. Siinä oireet oli hyvinkin samanlaiset paitsi loppuvaiheessa kone ei meinannut enää millään edes käynnistyä. Arvelin silloin vian olevan emolevyssä ja kone sitä myöten uusissa puissa. Ostin kuitenkin uuden SSD-levyn ja puhaltelin enimmät pölyt pois koneen sisuksista. Sen jälkeen kone onkin toiminut nikottelematta eli vika oli mitä ilmeisemmin viallisessa kiintolevyssä.
Levyn lämpötilaksi järjestelmä näyttää itsellä myös 99 astetta mikä ei kyllä pidä paikkaansa.
-
no voi kele jos vika on SSD:ssä, takuuseenhan tuo tietysti menisi jos näin on, mutta kun pitäisi ensin saada tiedot talteen ja varalevyähän ei tähän hätään löydy (ainakaan sellaista johon uskaltaisin luottaa, epäluotettavia levyjä on kolme), pitänee kaivaa PC-Check -CD esiin paikasta nimeltä jemma (kaksi muuttoa edellisen käyttökerran jälkeen...) ja ajaa tarkistus vaikka huomenna ennen kuin alan lähettelemään SSD:tä takuuseen tai ottamaan parempaa kampaparia irti...
-
no voi kele jos vika on SSD:ssä, takuuseenhan tuo tietysti menisi jos näin on, mutta kun pitäisi ensin saada tiedot talteen ja varalevyähän ei tähän hätään löydy ...
Näytti sinulla olevan tuo ulkoinen 1Tt -levy, jolle hyvinkin voisi mahtua tuo n. 60Gt:n varmuuskopio _omista henkilökohtaista datoistasi_ (vaikkapa sopivasti pakattuna).
Todellinen syy ongelmaasi on kuitenkin niin monisyinen, että esittämäsi perusteella kaikki jää aivan arvailujen varaan.
Laitteen satunnainen uudelleenkäynnistyminen viittaisi ehkä virtalähdeongelmaan. Satunnainen pysähtyminen liittyi minulla
vuosia sitten näytönohjaimen rikkoutumiseen.
-
no voi kele jos vika on SSD:ssä, takuuseenhan tuo tietysti menisi jos näin on, mutta kun pitäisi ensin saada tiedot talteen ja varalevyähän ei tähän hätään löydy ...
Näytti sinulla olevan tuo ulkoinen 1Tt -levy, jolle hyvinkin voisi mahtua tuo n. 60Gt:n varmuuskopio _omista henkilökohtaista datoistasi_ (vaikkapa sopivasti pakattuna).
muistanet miten kysyin aiemmin levyn kloonaamisesta? 480Gt SSD:n levykuva olisi edelleen 480Gt
Todellinen syy ongelmaasi on kuitenkin niin monisyinen, että esittämäsi perusteella kaikki jää aivan arvailujen varaan.
juuri tästä syystä kysyinkin miten alkaa etsiä vian syytä/syitä (odotin esim. "aja komento X ja lue tiedostoon Y tallennettu tuloste", tähän saakka olen kuullut vain "vaihda osa X ja yritä uudestaan", kuten sanottua ajan huomenna pc-checkin, jos se ei löydä rautavikoja pitänee keksiä jotain muuta
-
muistanet miten kysyin aiemmin levyn kloonaamisesta? 480Gt SSD:n levykuva olisi edelleen 480Gt
Ei kysymyksesi levyn/levyosion kloonaamiseen tainnut liittyä juuri tähän viestiketjuun.
[Lisäys] Varmuuskopio tiedostoista ei ole sama asia kuin levyn tai levyosion kloonaus.[/Lisäys]
Epätoivoista kloonata rikkinäistä levyä/levyosioita. Tietoja jopa rikkinäiseltä levyltä/imagelta voi toki onnistua kopioimaan.
Erityisesti, jos se edes satunnaisesti toimii? Jos imagen luonti onnistuisi, voi tuosta näköisosioita jopa jollakin
ohjelmalla käpistellä osin jopa toimimaan. Kopioimalla taas voisi onnistua saada tarvittavat tiedot talteen,
vaikka koko levyosiolta ei kaiken tiedon tallennus onnistuisi.
Ongelmasi on kuitenkin senverran epämääräinen, ettei siihen yksiselitteistä vastausta ole aivan kädenkäänteessä esitettävissä.
Arvailuja ja ehdotuksia toki on tarjolla.
-
muistanet miten kysyin aiemmin levyn kloonaamisesta? 480Gt SSD:n levykuva olisi edelleen 480Gt
Ei kysymyksesi levyn/levyosion kloonaamiseen tainnut liittyä juuri tähän viestiketjuun.
liittyy siinä määrin että haluaisin edelleen mieluiten kloonata levyn pelkän tiedostojen kopioimisen sijaan koska pelkällä kuvien jne. kopioimisella saa vain kuvat jne. talteen, selainten asetusten, kirjanmerkkien ja välilehtien pelastaminen samalla menetelmällä on hiukan haastavampaa.
[Lisäys] Varmuuskopio tiedostoista ei ole sama asia kuin levyn tai levyosion kloonaus.[/Lisäys]
olenko muuta väittänyt?
Epätoivoista kloonata rikkinäistä levyä/levyosioita.
jaa nytkö SSD:ni onkin todistettu rikkinäiseksi?
Ongelmasi on kuitenkin senverran epämääräinen, ettei siihen yksiselitteistä vastausta ole aivan kädenkäänteessä esitettävissä.
Arvailuja ja ehdotuksia toki on tarjolla.
kuten jo mielestäni sanoin aika selkeästi, en pyytänytkään yksiselitteistä vastausta, pyysin neuvoja MITEN LÄHTEÄ SELVITTÄMÄÄN MIKÄ ON VIALLA.
-
liittyy siinä määrin että haluaisin edelleen mieluiten kloonata levyn pelkän tiedostojen kopioimisen sijaan ...
Voit toki kloonata ihan niinkuin haluat, mutta esitit, ettei
sinulla olisi levytilaa ko. imagelle (näköislevy). Kuitenkin alkuperäisessä kysymyksessäsi oli käytössä ulkoinen 1Tt -levy, jolle
todennäköisesti muutamien Gigojen levyimage olisi hyvin mahtunut.
Esim. kotihakemiston kopiointi tai muu varmuustallennus voi merkittävästi pienentää tallennettavaa mediaa, mutta sopivasti
palauttaminen asentaa järjestelmän täysin toimivaksi ilman kaikkien sovellutusten uudelleen asentamista tai ohjelmia
määritysten palautamista. MITEN LÄHTEÄ SELVITTÄMÄÄN MIKÄ ON VIALLA.
Esittämiesi ongelmien ratkaisemiseksi ei ole yhtä oikeaa ratkaisuvaihtoehtoa.
Erityisesti "uusi, käytetty kone" voi sisältää rautaongelmia, joita emme voi edes arvata.
-
liittyy siinä määrin että haluaisin edelleen mieluiten kloonata levyn pelkän tiedostojen kopioimisen sijaan ...
Voit toki kloonata ihan niinkuin haluat, mutta esitit, ettei
sinulla olisi levytilaa ko. imagelle (näköislevy). Kuitenkin alkuperäisessä kysymyksessäsi oli käytössä ulkoinen 1Tt -levy, jolle
todennäköisesti muutamien Gigojen levyimage olisi hyvin mahtunut.
muistelisin että
1) mainitsemassani toisessa ketjussa minulle sanottiin hyvin yksiselitteisesti että levykuva tulee olemaan saman kokoinen kuin levy josta kuva otetaan, riippumatta siitä miten paljon sisältöä levyllä on
2) totesin että tuolla 1Tt levyllä EI OLE 500Gt tilaa (kyseisen ketjun aiheena ollut levy oli 500Gt), koska tämä SSD on 480Gt sanoisin olevan itsestään selvää että SIITÄKÄÄN tehdylle levykuvalle ei ole tilaa.
MITEN LÄHTEÄ SELVITTÄMÄÄN MIKÄ ON VIALLA.
Esittämiesi ongelmien ratkaisemiseksi ei ole yhtä oikeaa ratkaisuvaihtoehtoa.
Erityisesti "uusi, käytetty kone" voi sisältää rautaongelmia, joita emme voi edes arvata.
miten monta kertaa minun on sanottava sama asia ennen kuin se menee perille: EN ETSI RATKAISUJA VAAN NEUVOJA MITEN SELVITTÄÄ MIKÄ ON RIKKI ENNEN KUIN ALAN ETSIÄ RATKAISUJA!!!!!!!!!
Nähdäkseni "muistit ei välttämättä ole yhteensopivia, irrota uudet ja yritä uudestaan" saati "X/Y/Z on rikki" EIVÄT ole "neuvoja miten selvittää mikä on rikki", ne ovat arvauksia mikä VOISI olla rikki (taino muisteja koskeva neuvo liippaa läheltä, mutta kuten sanottua koska ongelma ilmenee satunnaisesti muisteilla kikkailuun voi mennä kuukausi koska ongelman näennäinen katoaminen ei välttämättä tarkoita muuta kuin sitä että en ole antanut ongelmalle tarpeeksi aikaa ilmaantua uudestaan), edelleenkin kysyn neuvoja miten voisin selvittää MIKÄ on mahdollisesti rikki (kohtuullisessa ajassa, esimerkiksi jonkinlaista diagnostiikkatyökalua käyttäen) ENNEN kuin alan ostaa sokkona uusia, kalliita osia toivoen että ongelma ratkeaa osia vaihtamalla.
-
eli kertaukseksi: kysyn nyt tässä ketjussa neuvoja sille miten voisin selvittää ongelman/ongelmien syyn/syyt, en ymmärrä miksi hoet "yksinkertaista ratkaisua ei ole tarjolla" kun en edes ole "yksinkertaista ratkaisua" pyytänytkään, olen toki kiitollinen kaikista neuvoista, mutta tämä sinun hokemasi "yksikertaista ratkaisua ei ole" ei ole kovin hyödyllistä, jos jollakulla on ehdotuksia vian paikallistamiseksi esimerkiksi jollain diagnostiikkatyökalulla tms. otan ne mieluusti vastaan.
-
Muistitesti.
https://askubuntu.com/questions/591488/how-do-i-run-memtest86
https://askubuntu.com/questions/917961/can-i-boot-memtest86-if-im-using-uefi
Jos tuo löytää ongelman, voit käyttää sitä selvittääksesi onko joku muistikammoista rikki tai epäyhteensopiva.
-
Muistitesti.
https://askubuntu.com/questions/591488/how-do-i-run-memtest86
https://askubuntu.com/questions/917961/can-i-boot-memtest86-if-im-using-uefi
Jos tuo löytää ongelman, voit käyttää sitä selvittääksesi onko joku muistikammoista rikki tai epäyhteensopiva.
kiitos, aloitan testien ajamisen jossain välissä ja ilmoittelen mikä oli tulos
-
memtest yli puolenvälin ja vielä ei ole ilmennyt virheitä, annan mennä loppuun kaiken varalta ja sitten ajan pc-checkin
-
Aloitusviestin kuvakaappauksen perusteella koneen näytönohjain on Nvidia GeForce GTX 260/275/280/285/295, ja käytössä on avoin Nouveau-ajuri. Se voi hyvinkin aiheuttaa täydellisiä hyytymisiä ja muuta epävakautta.
Kannattaa kokeilla Nvidian suljettua ajuria (340.x) Ohjelmistot ja päivitykset -asetusten Lisäajurit-välilehden kautta asennettuna.
Tosin olen samaa mieltä juylin kanssa, että satunnainen uudelleenkäynnistyminen voisi viitata komponenttiongelman sijaan emolevy- tai virtalähdevikaan.
-
Aloitusviestin kuvakaappauksen perusteella koneen näytönohjain on Nvidia GeForce GTX 260/275/280/285/295, ja käytössä on avoin Nouveau-ajuri. Se voi hyvinkin aiheuttaa täydellisiä hyytymisiä ja muuta epävakautta.
Kannattaa kokeilla Nvidian suljettua ajuria (340.x) Ohjelmistot ja päivitykset -asetusten Lisäajurit-välilehden kautta asennettuna.
Tosin olen samaa mieltä juylin kanssa, että satunnainen uudelleenkäynnistyminen voisi viitata komponenttiongelman sijaan emolevy- tai virtalähdevikaan.
kokeillaan suljettua ajuria kun testit on ohi, memtest ei löytänyt vikaa muisteista, nyt on työn alla kiintolevytestit, seuraavaksi kai sitten emolevy.
edit: emolevytesti ei löytänyt virheitä, nyt näytönohjaimen muisti
edit2: pc-check ei löytänyt virheitä, suljettu näytönohjainajuri otettu käyttöön, katsotaan toimiiko nyt paremmin, kiitoksia tähänastisesta.
-
kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?
edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...
-
päivitystä: suljettuun ajuriin vaihtamisen jälkeen jämähtämistä tapahtui edelleen, samoin äkillistä uudelleenkäynnistymistä, muistien yhtenäistämisen ja virtalähteen vaihdon 200W tehokkaampaan jälkeen ei ole vielä tapahtunut jämähtämistä tai uudelleenkäynnistymisiä.
-
kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?
edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...
Systemaattinen tarkistus näyttää edenneen siihen vaiheeseen, että jäljelle jää vain sähkönsyötön tarkistus. Noin tehokas virtalähde sisältää isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jotka kuivuvat n. 10 vuodessa. Onko se nuorempi? Saako kaupasta sitä mallia yhtään nuorempaa, vai samaa valmistuserää? Tehonsyötön notkuminen voi myös johtua varsinaisen teholähteen ulkopuolelta emolevyltä, jossa on vähintään tehonsyötön liittimiä ja sulakepesiä ja tehon kytkin.
Tutkisin tehonsyöttöä ihan mittarilla tai mieluiten oskilloskoopilla liittämällä mittajohdot emolevyn puolelle mahdollisimman lähelle virtalähteen liitintä johonkin komponenttiin, jos sellainen löytyy silmämääräisesti. Kun sitten pitkillä pihdeillä varovasti nitkuttelee tehonsyötön johtimia ja -liittimiä saattaa hyvinkin selvitä selvä katkos. Yleisimmin se on niissä puristusliitoksissa, jotka kytkevät paksut 5 V.n johtimet metalliholkkeihinsa liitinpalikan sisällä. Ne kun ovat paksut ja jäykät ja lämpöliike niitä liikuttelee. Sama vaiva on mahdollisen sulakepesän liitoksissa. Ymmärsin alkuviesteistä, että kyseessä on pöytäkone, joten siinä varmaan on myös sulakkeita. Ei olisi ensimmäinen kerta kun palanut sulake olisi korvattu väärän tyyppisellä, jolla on iso jännitehäviö, joka ilmenee myös lämpönä, ja joka aiheuttaa syöttötehon notkumista. Koko tehonsyötön eniten kuluva komponentti taitaa olla pääkytkin.
Ajamalla tietokoneessa jotain raskaita ohjelmia ja seuraamalla syöttöjännitteitä, niitä kaikkia, oskilloskoopilla saa selville syöttötehon notkumisen. Koska kyseessä on todennäköisesti hakkurivirtalhde, notkahdukset ovat hyvin lyhyitä. Siksi tarvitaan oskilloskooppi. Vain pitemmät katkokset näkyvät volttimittarilla. Mittarinakin on tässä tapauksessa paras isoisän vanha AVO8 osoittava yleismittri.
TÄSSÄ ON NYT OLTAVA ERITYISEN VAROVAINEN KUN ROPLATAAN LAITETTA KANNET AUKI JA SIELTÄ VOI SAADA SÄHKÖISKUN.
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.
-
kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?
edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...
Systemaattinen tarkistus näyttää edenneen siihen vaiheeseen, että jäljelle jää vain sähkönsyötön tarkistus. Noin tehokas virtalähde sisältää isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jotka kuivuvat n. 10 vuodessa. Onko se nuorempi? Saako kaupasta sitä mallia yhtään nuorempaa, vai samaa valmistuserää? Tehonsyötön notkuminen voi myös johtua varsinaisen teholähteen ulkopuolelta emolevyltä, jossa on vähintään tehonsyötön liittimiä ja sulakepesiä ja tehon kytkin.
Tutkisin tehonsyöttöä ihan mittarilla tai mieluiten oskilloskoopilla liittämällä mittajohdot emolevyn puolelle mahdollisimman lähelle virtalähteen liitintä johonkin komponenttiin, jos sellainen löytyy silmämääräisesti. Kun sitten pitkillä pihdeillä varovasti nitkuttelee tehonsyötön johtimia ja -liittimiä saattaa hyvinkin selvitä selvä katkos. Yleisimmin se on niissä puristusliitoksissa, jotka kytkevät paksut 5 V.n johtimet metalliholkkeihinsa liitinpalikan sisällä. Ne kun ovat paksut ja jäykät ja lämpöliike niitä liikuttelee. Sama vaiva on mahdollisen sulakepesän liitoksissa. Ymmärsin alkuviesteistä, että kyseessä on pöytäkone, joten siinä varmaan on myös sulakkeita. Ei olisi ensimmäinen kerta kun palanut sulake olisi korvattu väärän tyyppisellä, jolla on iso jännitehäviö, joka ilmenee myös lämpönä, ja joka aiheuttaa syöttötehon notkumista. Koko tehonsyötön eniten kuluva komponentti taitaa olla pääkytkin.
Ajamalla tietokoneessa jotain raskaita ohjelmia ja seuraamalla syöttöjännitteitä, niitä kaikkia, oskilloskoopilla saa selville syöttötehon notkumisen. Koska kyseessä on todennäköisesti hakkurivirtalhde, notkahdukset ovat hyvin lyhyitä. Siksi tarvitaan oskilloskooppi. Vain pitemmät katkokset näkyvät volttimittarilla. Mittarinakin on tässä tapauksessa paras isoisän vanha AVO8 osoittava yleismittri.
TÄSSÄ ON NYT OLTAVA ERITYISEN VAROVAINEN KUN ROPLATAAN LAITETTA KANNET AUKI JA SIELTÄ VOI SAADA SÄHKÖISKUN.
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.
asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
-
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.
Tulee mieleen hamaasta historiasta, että eräässä teollisuuden valvomossa tietokone ja kirjoitin olivat eri vaiheiden pistorasioissa ja vaiheiden välillä oli turhan suuri potentiaaliero, minkä seurauksena oli mystisiä ongelmia. Lyhyesti sanottuna kannattaa samasta pistorasiasta ottaa sähkösyöttö kaikille tietokoneen laitteille. Tässä ongelmassa tuskin on tästä kysymys, mutta kun tuli mieleen, niin kerroin varoitukseksi.
-
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.
Tulee mieleen hamaasta historiasta, että eräässä teollisuuden valvomossa tietokone ja kirjoitin olivat eri vaiheiden pistorasioissa ja vaiheiden välillä oli turhan suuri potentiaaliero, minkä seurauksena oli mystisiä ongelmia. Lyhyesti sanottuna kannattaa samasta pistorasiasta ottaa sähkösyöttö kaikille tietokoneen laitteille. Tässä ongelmassa tuskin on tästä kysymys, mutta kun tuli mieleen, niin kerroin varoitukseksi.
<asian vierestä, moderaattorin huomautus>Oikein hyvä on tuoda esiin seikkoja, jotka eivät suoraan vastaa kysyjän kysymukseen, mutta liittyvät kiinteaästi esitettyyn ongelmaan. Tulee ikään kuin kaikki kivet käännetyksi. Tämä siksi, että näitä palstoja lukevat hyvin monet. Täältä haetaan myös vihjeitä ongelmiin hakua käyttäen.</asian vierestä, moderaattorin huomautus>
-
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.
Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.
Tässä pikainen linkki laskentaan: https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/ (https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/)
asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
Jos kysessä kerrostalo niin luultavasti tehty oikein. Varsinkin jos linjasaneerauksen yhteydessä.
Omakotitaloissa tilanne voi olla mitä sattuu, varsinkin jos entinen isäntä itse on naapurin Penan kanssa käynyt "kunnostamassa sähköt". Tässä tapauksessa ottaisin (enkä vain tietokoneen takia) asiallisen sähköliikkeen tekemään mittaukset. Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.
-
tilasin tosiaan uuden, 700W virtalähteen ja asensin sen, virtakatkoksia tuli hyvin satunnaisesti joten voi mennä pitkään ennen kuin selviää ratkesiko ongelma.
Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.
Tässä pikainen linkki laskentaan: https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/ (https://www.newegg.com/tools/power-supply-calculator/)
asunnossa on maadoitetut pistorasiat, tosin talo on rakennettu 1971 joten varmuutta siitä onko maadoitus tehty kunnolla ei itselläni ole.
Jos kysessä kerrostalo niin luultavasti tehty oikein. Varsinkin jos linjasaneerauksen yhteydessä.
Omakotitaloissa tilanne voi olla mitä sattuu, varsinkin jos entinen isäntä itse on naapurin Penan kanssa käynyt "kunnostamassa sähköt". Tässä tapauksessa ottaisin (enkä vain tietokoneen takia) asiallisen sähköliikkeen tekemään mittaukset. Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.
kerrostalo kyseessä, mitä tulee virtalähteen hyötysuhteeseen, sähkö sisältyy vuokraan joten sähkönkulutus ei merkitse omalla kohdallani tuon taivaallista, koska vanhanpuoleinen näytönohjain vaatii valmistajan mukaan jopa 225W & virtakatkokset ovat tähän asti pääosin tapahtuneet kesken HD-laatuisten videoiden katsomisen katsoin tarpeelliseksi hankkia varoiksi tehokkaamman virtalähteen (valmistajan ilmoittama jatkuva teho on korkeampi kuin vanhan virtalähteen maksimiteho), vaikka vika olisikin jossain muualla, tehokkaampi virtalähde olisi luultavasti ollut joka tapauksessa tarpeen lähitulevaisuudessa koska kuten sanottua näytönohjain on aikansa elänyt.
-
.... Ei nimittäin ole kovin kallis palo-/henkivakuutus.
Millaiset korvausehdot?
-
Anteeksi, jos olen sotkenut kaksi asiaa. Tuo esittämäni teholaskelma on vain tietokoneen virtalähteen mitoittamiseen.
Se mitä se ottaa "töpselisähköä" on aivan eri asia.
-
Tämä ei ole Tonille henkilökohtaisesti vaan yleisesti:
Virtalähdettähän ei kannata mitoittaa "varmuuden vuoksi" isompaan kuin mitä todellinen tehontarve on. Hakkuriteholähteissä hyötysuhde on on verrannollinen otettuun tehoon.
Tietokoneiden virtalähteet on yleensä mitoitettu niin, että paras hyötysuhde saavutetaan 50 % kuormalla eli otetulla teholla suhteessa nimelliseen maksimitehoon. Pienemmällä kuormalla hyötysuhde ei kuitenkaan välttämättä putoa kovin radikaalisti. 80 Plus -sertifikaatin tyyppi kertoo, millaisiin hyötysuhteisiin virtalähteen pitäisi pystyä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/80_Plus#Efficiency_level_certifications
-
Tietokoneiden virtalähteet on yleensä mitoitettu niin, että paras hyötysuhde saavutetaan 50 % kuormalla eli otetulla teholla suhteessa nimelliseen maksimitehoon. Pienemmällä kuormalla hyötysuhde ei kuitenkaan välttämättä putoa kovin radikaalisti. 80 Plus -sertifikaatin tyyppi kertoo, millaisiin hyötysuhteisiin virtalähteen pitäisi pystyä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/80_Plus#Efficiency_level_certifications
Juurikin näin. Monen virtalähteen kyljessä on asiasta myöskin oikein piirretty "käppyrä".
-
Jankutan vielä noista pistorasioista. :)
On kolme tapaa rakentaa talon sähköverkko: Suojamaadoitettu, käyttömaadoitettu ja maadoittamaton.
Nykyisin tehdään useimmiten ryhmätaulu, jossa on "automaattisulakkeet" joissa pieni vipu kääntyy off-asentoon jos ns. sulake palaa, eikä ole vaihdettavaa tulppasulaketta. Silloin on usein myös vikavirtasuojakytkin, joka katakaisee sähkön osasta huoneistoa, tai koko huoneistosta silloin kun kulutuslaitteeseen menevä ja paluujohtimessa takaisin tuleva virta eivät ole yhtäsuuret, eli virtaa katoaa jonnekin (johtimeen lyötyyn rautanaulaan, vesivahingon lätäkköön, tai käyttäjäparan kämmeneen). Katkaisu on niin nopea ja vikavirta niin pieni, että hengenvaaraa harvoin tulee. Se on siis turvallisuusvaruste. Tällöin kaikki huoneiston pistorasiat ovat suojakoskettimella varustettuja ja niissä on suojakoskettimeen kytketty keltavihreä raidallinen suojajohdin, joka tulee ryhmätaulusta asti. Tällaiseksi on mahdollista saneerata vanhojakin rakennuksia. Tällaisessa verkossa tietokoneenkin runko on maadoitettu ja toiminta sikäli luotettavinta. Asia koskee myös kannettavia tietokoneita silloin kun niissä on suojakoskettimellinen pistotulppa laturissaan. Niiden käyttöohje myös ohjeistaa näin.
Vanhemmissa rakennuksissa tehtiin vielä -80 luvulla asennuksia, joissa on ryhmätaulussa tulppasulakkeet (joka voi olla myös automaattisulake/ylikuormitussuoja asian siitä muuttumatta) ja osassa huoneistoa on kaksireikäiset kuivan tilan pistorasiat ja osassa, yleensä keittiössä ja kylpyhuoneessa, suojakoskettimelliset ns. maadoitetut pistorasiat. Kun maadoituskoskettimellinen pistotulppa kytketään tällaiseen kaksireikäiseen rasiaan sen maadoitus ja laiterunko jäävät "ilmaan" ja määräämättömään potentiaaliin. Koska tällaisissa laitteissa on määräysten mukaan ns. häiriönpoistosuodatin sisään rakennettuna sen suodatuskondensaattorit tekevät maadoituskoskettimeen n. puolen käyttöjännitteen (n. 100 V) jännitteen, joka on jo vaarallinen kosketusjännite, jos se ei ole kunnolliseen maadoitukseen kytketty. Se näkyy myös tietokoneen, muovirunkoisenkin, liittimissä maajohtimen kohdalla. Se aiheuttaa kipinöintiä ja rebootteja kun liitetään USB liittimiä, kuulokkeita, ym. Jos käyttäjä hiihtelee villasukillaan muovilattialta suuren staattisen varauksen ja purkaa sen sitten tietokoneen runkoon, joka ei ole kunnolla maadoituksessa, tapahtuu usein rebootti.
Vanhemmissa rakennuksissa on usein käytetty myös kolmatta asennustapaa. Kaikille näille on viralliset koodinimet, mutta me vanhat sähkömiehet käytämme edelleen vanhaa, asiaa paremmin kuvaavaa nimeä, käyttömaadoitus tai nollaus, erotuksena edellä esittämääni suojamaadoitukseen. Tapa on muuten saman näköinen kuin em. maadoittamattomat kuivat tilat ja keittiön ja kylpyhuoneen suojakoskettilelliset pistorasiat, mutta jos valoisana päivänä katkaisee ryhmätaulusta pääkytkimestä huoneiston sähköt ja varovasti avaa "maadoitetun" pistorasian kannen ja kurkistaa sisälle huomaa, että siellä ei olekaan erillistä maadoitusjohdinta, ei keltavirreää eikä muutakaan. Sen sijaan maadoituskoskettimeen on kytketty lyhyellä johtimen pätkällä toinen käyttöjohtimista. Sen pitää olla se "kylmä" nollajohdin, eli N-merkitty, harmaa tai vaaleansininen, siitä tulee se nimitys – nollattu. Kytkentä toimii periaatteessa samoin kuin suojamaadoitus, koska nollajohdin on ryhmätaulussa kytketty suojamaadoituskiskoon. Vikatapauksessa se ei kunnolla suojaa käyttäjää sähköiskuilta koska ei ole varmaa, että nollajohdin on vikatapauksessa kuitenkin jäänyt ehjäksi. Erityisen vaarallisia on myrskyissä kaatuvien puiden aiheuttamat ns. nollaviat. Siksi nollausta ei enää uusiin rakennuksiin tehdä.
Kun tietokone tai jokin musiikkilaitteisto kytketään nollattuun pistorasiaan sen runko ja kaikkien maadoitusta vaativien osien ja liittimien potentiaalin GND-taso on sama kuin pistorasian nollajohtimen potentiaalitaso. Siinä taas näkyy se jännitehäviö, joka syntyy kaikkien siihen ryhmään liitettyjen kulutuslaitteiden paluuvirrasta ja johtimen resistanssista. Se on sitä suurempi mitä suurempi on amppeerimäärä ja mitä pitempi ja ohuempi on se nollajohdin. Se on 50 Hz vaihtojännite suuruudeltaan muutamia voltteja. Se esiintyy helposti musiikkilaitteissa hurinana. Se harvoin on niin suuri, että aiheutaisi varsinaisen sähköiskun, mutta saattaa hiukan kutittaa. Jos tietokoneessa on TV-viritinkortti ja siinä antenniliitin, saattaa käydä niin, että keskuantennin liittimessä onkin antennijärjestelmässä pakollinen suojamaadoitus, siinä koaksiaalikaapelin vaipassa, ja pistorasiassa nollajohtimen käyttömaadoitus, joka ei ole sama. Silloin syntyy liittimiä kiinnittäessä tai irrottaessa kipinöintiä ja potentiaalitason hyppäyksiä, jotka aiheuttavat rebuutteja.
Vaikka kuinka mieli tekisi, tällaista nollausta ei saa mennä tekemään suojaamattomaan pistorasiaan. Se on väärin tehtynä myös todellinen kuolemanloukku. Kun edellä mainittiin palo/henkivakuutus tilaamalla sähköasentaja tarkastamaan tilanne, tarkoitettiin juuri sitä mahdollisuutta, että rakennusta on modifioitu vuosikymmenten kuluessa ja tehty "mukamas maadoitettuja" pistorasioita pelkästään vaihtamalla rasian kaluste, mutta ei johdotusta. Suojajohtimen paikka siis on kokonaan tyhjä tai siihen on kytketty nollajohdin. Sellainen on yllättävän yleistä.
Uuden suojajohtimen asennus ja pistorasioiden tyypin ja suojaustason modernisointi on mahdollista, mutta sähköasentajan työtä, eikä ihan halpaa. Jos on asunto-osakeyhtiö täytyy sama remontti tehdä kaikissa asunnoissa samantasoisuusvaatimuksen takia. Tosin sen silloin maksaa yhtiö. Se taas vaatii yhtiökokuksen päätöksen. Asia kannattaa panna alulle jo senkin takia, että nykyisissä asunnoissa täytyy voida käyttää tietokonelaitteita. Valokuitu ja satelliitti-TV kyllä asennetaan, mutta ei ymmärretä maadoittaa pistorasioita.
-
Jankutan vielä noista pistorasioista. :)
...
Uuden suojajohtimen asennus ja pistorasioiden tyypin ja suojaustason modernisointi on mahdollista, mutta sähköasentajan työtä, eikä ihan halpaa. Jos on asunto-osakeyhtiö täytyy sama remontti tehdä kaikissa asunnoissa samantasoisuusvaatimuksen takia. Tosin sen silloin maksaa yhtiö. Se taas vaatii yhtiökokuksen päätöksen. Asia kannattaa panna alulle jo senkin takia, että nykyisissä asunnoissa täytyy voida käyttää tietokonelaitteita. Valokuitu ja satelliitti-TV kyllä asennetaan, mutta ei ymmärretä maadoittaa pistorasioita.
Hyvin jankutettu. Jos asunto-osakeyhtiön yhteen huoneistoon osakas haluaa tehdä remontin, jossa sähköjäkin kohennetaan, riittää yleensä mutostyöilmoitus isännöitsijälle silloin, kun osakas maksaa itse remontin. Muihin huoneistoihin ei työ silloin vaikuta.
-
satuin törmäämään tähän ketjuun ja huomasin että en ole päivittänyt mitä kävi, uusin siis muistit (otin alkuun vanhat pois ja kun tuntui toimivan ostin tilalle toisen parin samoja ensimmäisellä sivulla mainittuja isompia kampoja) ja virtalähteen ja on toiminut niinkuin pitääkin.
-
Siis Hajakentältä todella hyvä katsaus sähkön maailmaan....