kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?
edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...
Systemaattinen tarkistus näyttää edenneen siihen vaiheeseen, että jäljelle jää vain sähkönsyötön tarkistus. Noin tehokas virtalähde sisältää isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jotka kuivuvat n. 10 vuodessa. Onko se nuorempi? Saako kaupasta sitä mallia yhtään nuorempaa, vai samaa valmistuserää? Tehonsyötön notkuminen voi myös johtua varsinaisen teholähteen ulkopuolelta emolevyltä, jossa on vähintään tehonsyötön liittimiä ja sulakepesiä ja tehon kytkin.
Tutkisin tehonsyöttöä ihan mittarilla tai mieluiten oskilloskoopilla liittämällä mittajohdot emolevyn puolelle mahdollisimman lähelle virtalähteen liitintä johonkin komponenttiin, jos sellainen löytyy silmämääräisesti. Kun sitten pitkillä pihdeillä varovasti nitkuttelee tehonsyötön johtimia ja -liittimiä saattaa hyvinkin selvitä selvä katkos. Yleisimmin se on niissä puristusliitoksissa, jotka kytkevät paksut 5 V.n johtimet metalliholkkeihinsa liitinpalikan sisällä. Ne kun ovat paksut ja jäykät ja lämpöliike niitä liikuttelee. Sama vaiva on mahdollisen sulakepesän liitoksissa. Ymmärsin alkuviesteistä, että kyseessä on pöytäkone, joten siinä varmaan on myös sulakkeita. Ei olisi ensimmäinen kerta kun palanut sulake olisi korvattu väärän tyyppisellä, jolla on iso jännitehäviö, joka ilmenee myös lämpönä, ja joka aiheuttaa syöttötehon notkumista. Koko tehonsyötön eniten kuluva komponentti taitaa olla pääkytkin.
Ajamalla tietokoneessa jotain raskaita ohjelmia ja seuraamalla syöttöjännitteitä, niitä kaikkia, oskilloskoopilla saa selville syöttötehon notkumisen. Koska kyseessä on todennäköisesti hakkurivirtalhde, notkahdukset ovat hyvin lyhyitä. Siksi tarvitaan oskilloskooppi. Vain pitemmät katkokset näkyvät volttimittarilla. Mittarinakin on tässä tapauksessa paras isoisän vanha AVO8 osoittava yleismittri.
TÄSSÄ ON NYT OLTAVA ERITYISEN VAROVAINEN KUN ROPLATAAN LAITETTA KANNET AUKI JA SIELTÄ VOI SAADA SÄHKÖISKUN.
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.