Tiedostonimillä tai tarkentimilla ei ollut suurempaa merkitystä, kun tiedostojen ja hakemistojen todellinen merkitys on oikeuksissa. Luku- (r), kirjoitus (w) tai ajo-oikeudet (x) olivat järjestelmän keskeisimmät omistaja (u), ryhmä (g) ja
muut (o) ohella. Tiedostopääte ei siis määrittele, miten tiedostoa oletuksena käytetään.
Havaintosi koskee oikeastaan vain suoritettavien binääri- ja skriptitiedostojen käsittelyä, johon liittyy tiedoston oikeuksissa määritelty suoritusbitti toisin kuin vaikkapa DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmissä. Lisäksi komentotulkki lukee suoritettavan tiedoston alusta pätkän ja päättelee sen perusteella, miten tiedosto on tarkoitus ajaa.
Datatiedostoilla ei Unixissa ole perinteisesti mitään metatietoja, joiden perusteella järjestelmä päättelisi, miten tiedostoa on tarkoitus käsitellä, vaan se on joko käyttäjän päätettävissä tai vaikkapa graafisen tiedostoselaimen vallassa. Molemmissa tapauksissa tiedostopääte on käytännössä merkitsevä tunniste. Toki voit tutkia tiedoston sisältöä vaikkapa file-komennolla, mutta järjestelmä ei tee sitä puolestasi. Sama pätee Windowsiin.
Kuten ei mikään muukaan. Niinhän Unix suunniteltiin ja siitä sitä aikain saatossa kiivaimmin on arvosteltu: Unix pyrkii yksinkertaisuuteen, jossa kaikki on vain tiedostoja, ja on käyttäjän (ihmisen tai ohjelman) asia tietää, miten jotain tiedostoa käytetään. Varhaisemmissa järjestelmissä tiedostojärjestelmät olivat ”rikkaita” ja sisälsivät sen tiedon, ja samaan pyrki Mac alusta saakka vähän toisella tapaa.
Tähän voisi lisätä, että viimeisten 20 vuoden kuluessa lähes kaikkiin yleisiin tiedostojärjestelmiin on lisätty tuki tiedostojen metadatalle (extended file attributes), mutta ominaisuutta ei hyödynnetä kovin yleisesti ohjelmistoissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_file_attributeshttps://www.freedesktop.org/wiki/CommonExtendedAttributes/Ubuntussa tiedostojen laajennettuja määritteitä voi kokeilla näin:
1. Asennetaan attr-paketti, jossa on komentorivityökalut tiedostoattribuuttien lukemiseen ja kirjoittamiseen.
sudo apt install attr
2. Kokeillaan luoda tiedosto ja asettaa sen user.mime_type -attribuutiksi text/plain
touch kokeilu.txt
setfattr -n user.mime_type -v text/plain kokeilu.txt
3. Listataan tiedoston attribuutit:
getfattr -d kokeilu.txt
# file: kokeilu.txt
user.mime_type="text/plain"