Kirjoittaja Aihe: Mistä ohjeet graafisilla työkaluilla tiedostonhallintaa aloittelijalle ?  (Luettu 5082 kertaa)

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2944
    • Profiili
Kaipaisin ohjeita aloittelevalle Linux-käyttäjälle tiedostojenhallintaan.

Googlaamalla löysin vain Windowsille.

Kun laitoin rajoitteen linux, tuli lähinnä päätteenhallintaan ohjeita.

Voinhan nuo tehdä itsekin, mutta alkeiden opiskelimisestani on niin paljon aikaa, että siitä en ehkä osaa tehdä hyvää ohjetta.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11433
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vähän epäilen, että heikosti löytyy. Joka tapauksessa oliskohan Linuxia parempi hakusana käytetty työpöytä tai käytetyn tiedostonhallinnan nimi eli esim. Gnome tai Nautilus (muilla työpöydillä toki omat nimensä).
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

spark

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1752
    • Profiili
Millaista tiedostonhallintaa se sitten tekee? Kyllähän perustoiminnot on hyvinpitkälti samat, kuin windowsissa. Ainoat probleemat tullee USB tikkujen yms. käytöstä, kun vaativat käyttöoikeusmuutoksia, jos jollekin Linux osiolle niitä muuttelee. Kuin myös polut, jotka pitää joissain tapauksissa osata etsiä mountattuina juuren kautta.

LMJ2368

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 134
    • Profiili
Suosittelen tutustumaan ihan vain Ubuntun omaan käyttöohjeeseen. Löytyy sieltä oikealta yläreunan valikosta tai vaihtoehtoisesti netistä.

https://help.ubuntu.com/16.04/ubuntu-help/index.html.fi
« Viimeksi muokattu: 18.01.18 - klo:11.59 kirjoittanut LMJ2368 »

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili
Itse en ikinä ole pitänyt Nautiluksesta. Komentoriviä tarvitaan lähinnä laitteiden/levyjen liittämiseen haluttuun paikkaan. Itselläni on /mnt/iso levykuvia varten. Eri hakemistot voi tehdä eri laitteille... Ubuntussa on udev sääntö joka liittää levyt /media/käyttäjä/levyn_nimi/... tyylisesti.

Käyttöä voi opetella tekemällä muutama harjoituskansio. Voi harjoitella vaikka miten 100 valokuvaa nimetään, pienennetään tai kopioidaan kerralla. Tai miten puretaan paketti tai tehdään sellainen. Miten oikeuksia muutetaan. Miten tiedostoja siirretään toiselta koneelta tai kännykästä. Itse olen huomannut suosikkini olevan edelleen pikkuinen mc. Taitaa olla ohjelma nro yksi joka asennetaan uuteen systeemiin.

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2944
    • Profiili
Käyttöä voi opetella tekemällä muutama harjoituskansio. Voi harjoitella vaikka miten 100 valokuvaa nimetään, pienennetään tai kopioidaan kerralla. Tai miten puretaan paketti tai tehdään sellainen. Miten oikeuksia muutetaan. Miten tiedostoja siirretään toiselta koneelta tai kännykästä. Itse olen huomannut suosikkini olevan edelleen pikkuinen mc. Taitaa olla ohjelma nro yksi joka asennetaan uuteen systeemiin.

Kyseessä ei ole Linuxin harrastaja, vaan käyttäjä, joka käyttää tietokonetta arvioltani korkeintaan kerran viikossa.

Hänen tavoitteena on siirtää kuvat kännykästä tietokoneelle ja tulevaisuudessa myös USB-kiintolevylle.

Tällä hetkellä hän osaa päivittää tietokoneen ja avaamaan tiedostoselaimen, kun liittää kännykän USB:lla tietokoneeseen.

Hän ei osaa katsoa, onko tiedostoselain kännykän hakemistossa vai tietokoneen hakemistossa. Eikä hän osaa kunnolla käyttää tiedostoselaimen kirjainmerkkejä saati lisätä niitä.

Tiedostohierarkia on hänelle hieroglyfi.

No, tässä avautui myös itselleni, mitä kannattaa opettaa, ja pitää tehdä itse kaikki dokumentointi.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11433
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Itse en ikinä ole pitänyt Nautiluksesta. Komentoriviä tarvitaan lähinnä laitteiden/levyjen liittämiseen haluttuun paikkaan.

Ei sitä oikeastaan siihenkään enää varsinaisesti tarvitse. Noita voi säätää myös Levyt-ohjelmalla.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

LMJ2368

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 134
    • Profiili
Hänen tavoitteena on siirtää kuvat kännykästä tietokoneelle ja tulevaisuudessa myös USB-kiintolevylle.

Mukavin tapa, mielestäni, on tehdä siten, että kännykkä tallentaa kuvat automaattisesti pilvipalveluun (esim. Drive) ja samainen pilvipalvelu on liitetty tietokoneen hakemistojärjestelmään. Tällöin mitään kuvia ei tarvitse siirtää, vaan ne ovat tavallaan valmiina tietokoneella kun kuva tai video on otettu.
« Viimeksi muokattu: 14.01.18 - klo:16.25 kirjoittanut LMJ2368 »

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili
Itse en ikinä ole pitänyt Nautiluksesta. Komentoriviä tarvitaan lähinnä laitteiden/levyjen liittämiseen haluttuun paikkaan.

Ei sitä oikeastaan siihenkään enää varsinaisesti tarvitse. Noita voi säätää myös Levyt-ohjelmalla.
Riippuu hieman ympäristöstä. Jossain tarvitaan niitä root-oikeuksia. Jos haluan levyliitoksen tiettyyn
paikkaan haen komennon tulkin historiasta ja moukkaan sitä sopivaksi. Yleensä riittää kun muuttaa
pari kirjainta tai ei yhtään. Onhan se raskasta kirjoittaa sudo mount /dev/sdc4 /mnt/jokulevy ;D
Toki pitää tietää miten komennon saa näkyviin muutamalla napäytyksellä.

Jossain järjestelmissä levyliitos menee /run/media/käyttäjä.... kohtaan hakemistopuuhun.

Lisätään vielä ohje miten nimetään tiedostoja
https://www.youtube.com/watch?v=GdifaWdSFFY
Vastaavia ohjeita löytyy paljon

« Viimeksi muokattu: 14.01.18 - klo:23.28 kirjoittanut Postimies »

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3993
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Minusta on sinänsä hyvä idea, että joku kirjoittelisi tuommoiset ohjeet esim. wikiin. Vaikka graafiset tiedostonhallinnat ovat samantapaisia Windowsissa ja Linuxissa, jotkin asiat ovat Linuxissa toisin – ja sitten on käyttäjiä, jotka ovat niin tiukasti kiinni jo Windowsin resurssienhallinnan ulkoasussa, että jos sama painike löytyykin mutta kaksi milliä eri paikasta, käyttäjä kiljuu ”Linux on vaikea, en osaa”.

(Enkä laske leikkiä. Ollessani Windows 3 -aikana mikrotukena, siirsin kerran käyttäjän Program Managerissa Wordin käynnistävää kuvaketta sentin vasemmalle. Tuloksena oli kiukkuinen puhelinsoitto, kuinka olin hävittänyt koneelta Wordin eikä mikään enää toimi :o)

Ohjeessa pitäisi selittää ainakin perusasiat (kansiopuussa liikkuminen, tiedostojen avaaminen, kopioiminen ja siirtäminen) sekä Linuxin tärkeimmät erot Windowsiin nähden:
  • *ixin erilainen tiedostopuu, joka on itse asiassa paljon helpompi ymmärtää kun vain pääsee irti asemakirjainajattelusta
  • siirrettävien asemien liittäminen ja irrottaminen
  • mitä käyttöoikeudet tarkoittavat ja yksinkertainen esimerkki siitä, miten niitä hallitaan
  • symboliset linkit ja mitä iloa niistä voi olla
  • miten tiedostonhallinnan saa auki päätteestä
  • miten tiedostonhallinnan saa avattua pääkäyttäjäoikeuksin

Vielä kun juttuun saisi selittävät kuvat tavallisimmista tiedostonhallintaohjelmista (Nautilus, Dolphin, Thunar…), olisiko se siinä?
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 13.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2944
    • Profiili
Minusta on sinänsä hyvä idea, että joku kirjoittelisi tuommoiset ohjeet esim. wikiin. Vaikka graafiset tiedostonhallinnat ovat samantapaisia Windowsissa ja Linuxissa, jotkin asiat ovat Linuxissa toisin – ja sitten on käyttäjiä, jotka ovat niin tiukasti kiinni jo Windowsin resurssienhallinnan ulkoasussa, että jos sama painike löytyykin mutta kaksi milliä eri paikasta, käyttäjä kiljuu ”Linux on vaikea, en osaa”.

No suurin piirtein tuon tasoisesta käyttäjästä on kysymys.

(Enkä laske leikkiä. Ollessani Windows 3 -aikana mikrotukena, siirsin kerran käyttäjän Program Managerissa Wordin käynnistävää kuvaketta sentin vasemmalle. Tuloksena oli kiukkuinen puhelinsoitto, kuinka olin hävittänyt koneelta Wordin eikä mikään enää toimi :o)

Joo ei ole yllättävää. Kuitenkaan ei ole kysymyksessä aivan toivoton tapaus.

(Toivottoman tapauksen määrittelen site että jos viiden tunnin opetuksen jälkeen ei osaa käynnistää tietokonetta eikä sammuttaa sitä, vaikka mitään muuta ei opetuksen sisällössä ole ollut. Silloin digiosaaminen jää haaveeksi.)

Ohjeessa pitäisi selittää ainakin perusasiat (kansiopuussa liikkuminen, tiedostojen avaaminen, kopioiminen ja siirtäminen) sekä Linuxin tärkeimmät erot Windowsiin nähden:
  • *ixin erilainen tiedostopuu, joka on itse asiassa paljon helpompi ymmärtää kun vain pääsee irti asemakirjainajattelusta
  • siirrettävien asemien liittäminen ja irrottaminen
  • mitä käyttöoikeudet tarkoittavat ja yksinkertainen esimerkki siitä, miten niitä hallitaan
  • symboliset linkit ja mitä iloa niistä voi olla
  • miten tiedostonhallinnan saa auki päätteestä
  • miten tiedostonhallinnan saa avattua pääkäyttäjäoikeuksin

Omaan ohjeeseeni en laita *xin erilaista tiedostopuuta, koska käyttäjä ei tiedä, mikä on tiedostopuu, vaikka osaakin liittää ja irrottaa asemia.

Käyttöoikeuksiakaan en ota sotkemaan alkeita.

Symboliset linkitkin on liian monimutkaisia saati pääte.

Tiedostonhallinnan avaaminen pääkäyttäjän oikeuksin. No en kyllä uskaltaisi antaa niin suurta valtikkaa kyseiselle käyttäjälle. Jos opettaisin hakemistopuun rakenteen, niin sen jälkeen ehkä, mutta aloittelijalle siinä on aivan liian suuri valta.

Vielä kun juttuun saisi selittävät kuvat tavallisimmista tiedostonhallintaohjelmista (Nautilus, Dolphin, Thunar…), olisiko se siinä?

Aivan liian laaja.

Liitteenä kuitenkin oma versioni...
Linkki ohjeeseen...

Olisikohan oikea lisenssi Creative-Commons nimi mainittava.
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/

(En jaksa säätää kauniimmin.)

Jos joku kaipaa vapaampaa lisenssiä, niin saa kysyä yksityisviestillä.

Lisäksi parannusehdotuksia, ja versioita saa myös tehdä.
« Viimeksi muokattu: 16.01.18 - klo:11.28 kirjoittanut kamara »

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili
Liitteenä kuitenkin oma versioni...
Linkki ohjeeseen...

Lisäksi parannusehdotuksia, ja versioita saa myös tehdä.

Aika hyvältä vaikutti. Kovin montaa sivua aloittelija ei jaksa lukea ja varsinkaan ymmärtää. Jos kansiossa paljon tiedostoja näkymän muuttaminen listaksi voi helpottaa. Itse en tykkää katsoa kuvakkeita. Kuvakkeita voi myös suurentaa ja pienentää. Tuokin voi helpottaa monesti. Ja tietysti se yksinkertainen asia, että vasemmalla napilla valitaan ja oikealla napilla saa konteksti-valikon vai onko se nyt pikavalikko suomeksi. Roskakorin voisi mainita.

Mikrotuen suurin työllistäjä taitaa olla irronneet piuhat. Kävin vkl pistämässä verkkopiuhan koneeseen kiinni. Käyttäjä ei tiennyt onko käytössä wifi, onko taloudessa reititin tai joku ADLS-pääte. Netti on kuulemma ilmainen ja ei enää toimi. Hyvä vihje - talossa siis talolaajakaista. No on niitä piuhoja irronnut itseltäkin tai ollut huonosti kiinni. Paras taitaa olla toimimaton tikku joka oli pistetty verkkopiuhalle tarkoitettuun reikään.

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3319
    • Profiili
Mikrotuen suurin työllistäjä taitaa olla irronneet piuhat. Kävin vkl pistämässä verkkopiuhan koneeseen kiinni. Käyttäjä ei tiennyt onko käytössä wifi, onko taloudessa reititin tai joku ADLS-pääte. Netti on kuulemma ilmainen ja ei enää toimi. Hyvä vihje - talossa siis talolaajakaista. No on niitä piuhoja irronnut itseltäkin tai ollut huonosti kiinni. Paras taitaa olla toimimaton tikku joka oli pistetty verkkopiuhalle tarkoitettuun reikään.

Noi ja sitten kapistukset joita itse kutsun ns. painajaiskoneiksi. Tyypillinen painajaiskone: Jo jonkin verran ikääntynyt aikanaan paikallisen hypermegantin erikoistarjouksesta ostettu halvin mahdollinen nuhapumppu, ei uutenakaan nopea ja uutenakin täynnä bloatwarea. Tän hetkinen tilanne: vanhat bloatwaret+kaikenlaista ilmaissälää ja ei toivottuja lisukkeita, päivittämätön Windows. Koneen käynnistykseen menee +10min ainakin. Ja joka toimenpidettä mietitään koneen taholta pitkään ja hartaasti. Käyttäjä haluaa jonkin ohjelman xyz sisään, tai pahat virukset poies, tai sekä että. Plus kiire olisi, ei saisi tuntia pidempään ainakaan masiinan kanssa säätäminen kestää.  Puhdas uudelleenasennus on ei ei, menee miljoona gigaa kissavideoita hukkaan. Eikä talossa ole ainoatakaan varmuuskopiointivälinettä, edes toimivaa usb-tikkua.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili

Noi ja sitten kapistukset joita itse kutsun ns. painajaiskoneiksi.
Painajaiskoneisiin en koske. Ei ole Windows osaamista oikein enää..... ja
tutun tutun koneella en viitsi viettää aikaa. Ja se varmistusväline puuttuu
tosiaan useimmilta. Toki irronneen piuhan pistän kiinni. Tutut joille Ubuntun
olen asentanut saavat parempaa tukea. Voisivat kertoa hankinnoistaan.
Nyt ihmetellään miten laserprintterin saisi toimimaan. On niitäkin jotka
toimivat vain pistämällä piuha kiinni ja oikea sellainen. Toimitetaan ilman
piuhaa ja taloudessa vaikka millaisia piuhoja, mutta ei sopivaa.
Mulla on USB-piuha miksei se käy? Taas kuluu bensaa ja aikaa....
CUPS ei niitä helpoimpia jos valmistajan ajuri pitää asentaa ja ei toimi
ensi yrittämällä.

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3993
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Aloin kokeeksi tehdä vähän yksinkertaisempaa DokuWikillä omassa domeenissani:

https://wiki.legisign.org/doku.php?id=linuxin_tiedostonhallinta

Tuohon pitäisi olla kaikilla lukuoikeudet.

(Selain todennäköisesti varoittelee ”väärennetystä osoitteesta” tms., koska legisign.org-alue sijaitsee SunCometin webhotellissa ja varmenne on SunCometin eikä omani. Ainakin Firefoxin saa kuitenkin tyytymään yksinkertaisesti kertomalla, että joo joo, elän vaarallisesti.)

Muoks: Minulla on jo vanhastaan yksi yksityinen DokuWiki kaiken näköisiä omia ATK-muistiinpanojani varten. Sinne ei muilla ole edes lukuoikeuksia. Suuri osa sisällöstä on kuitenkin täysin julkisuuden kestävää ja julkisesta verkosta löydetty, joten voisin hiljalleen vaikka siirtää tavaraa wikistä toiseen.
« Viimeksi muokattu: 17.01.18 - klo:21.14 kirjoittanut SuperOscar »
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 13.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11