Ilmeisesti kysymys ei aukea jos en kerro miten minä itse näen sovelluksen etymologian.
Olen nähnyt sanan ensimmäisen kerran 80-luvulla, jolloin sitä ei vielä juurikaan käytetty yksinään, vaan sille annettiin aina joku etuliite, jolla korostettiin sitä ohjelmakehityksen työkalua jota soveltamalla voitaisiin nopeammin ja helpommin kehittää näyttävämpiä ja parempia ohjelmia. Etuliite saattoi myös olla jokin ohjelmointikieli tms., jolloin ei korostettu jonkin tietyn valmistajan tarjontaa, siis esimerkiksi Lisp-sovellus tai C-sovellus. Termiä levittivät tehokkaasti ohjelmistoalan myyntitykit. Mutta kun ohjelmoijat alkoivat tarjota ohjelmiaan eli sovelluksiaan käyttäjille, joille ei ole oleellista mitä teknologiaa ohjelman teossa on sovellettu, etuliite alkoi jäädä pois, ja alettiin vain puhua sovelluksista. Sanan merkityksen kannalta tämä on väärinkäyttöä, mutta kielen logiikkahan ei siitä välitä. Kun sana juurtuu käyttöön, niin se juurtuu ja sillä hyvä.
Netissä näkee usein että maallikot yrittävät kuitenkin ymmärtää mitä sovellus tarkoittaa, miten se on johdettu, ja kun näitä kysymyksiä esitetään, niihin annetaan hyvin puutteellisia vastauksia, ympäripyöreitä vastauksia. Kerrotaan kyllä että kyse on ohjelmasta mutta ei oikein selitetä sitä soveltamispuolta, että miten se siihen tuli mukaan.
Kysyn siis oletteko te löytäneet sellaista sanakirjaa joissa on edes jotenkin tyydyttävästi selitetty miten soveltaminen liittyy tähän termiin silloin kun on ohjelmasta kyse.