Mikä Ubuntussa (linuxissa) mättää? ("Kysely", ei valitusketju)

[Ville Pöntinen]

Moi

Vaikken aktiivisesti enää yritä ketään kääntää linuxin käyttäjäksi, olen sattunut käymään taas pitkästä aikaa usemapiakin keskusteluja kavereiden tms kanssa asiasta viime aikoina. Usein esiin tulevia juttuja ovat "kun siihen pitää asentaa sitä/tätä installin jälkeen" tai pitää "kikkailla temppu x ja y" tai "mun tykkäämät pelit tai ohjelmat ei toimi".

Viimeinen on luultavasti totta näiden kohdalla 90 prosenttisesti, noi joiden kanssa oon jutellu on varmaan kaikki joskus kokeillu jotain ubuntua, ja useimmat tekevät kaiken työnsä titeokoneella joten tietävät mistä ohjelmista puhuvat. Mutta heidän(kin) keskuudessaan on laajalla ajatus, että pelkästään norminettikoneen toimimaan saaminen edellyttää paljon "sitä tai tätä säätämistä". Eivätkä sen takia viitsi asentaa Ubuntua edes windowsin rinnalle edes tietoturvasyistä.

Noista, joiden kanssa oon jutellu, ainoastaan ohjelmointia työkseen tekevät eivät valittaneet näistä jutuista, peleistä kyllä...

Heitä haastaakseen kysyn, mitkä asiat eivät toimi, tavallisen *buntun asentamisen jälkeen vaan vaativat käyttäjän "säätävän"? Ja toisekseen miksi linux ei yleisty työpöytäkäytössä? (Tästäkin väännettiin, lähinnä filosofisessa mielessä... Vielä 5-10 vuotta sitten tälläkin foorumilla toivottiin/uskotiin Ubuntun tai jonkin muun joskus syrjäyttävän Windowsin.)

 Toimimiseen liittyen: olettaen, että restricted-extrat asennettu, ei mietitä ohjelmien asennuksia, jotka on tietenkin asennettava myös windowsiin tai mihin tahansa systeemiin vaan Ubuntun toiminnan puutteita "tavallisessa" koti+nettikätössä. Ja kaikki(han) tietävät, että ohejlmien asennus on helpompaa ja turvallisempaa linuxissa kuin windowsissa, aina ja useimmiten.

Aloitan omilla mielipiteillä:

* "System program problem detected" -ohjelma ja sen poistaminen.
* Flashin toimiminen, (vaikka apt-get update), areenan ja joskus muidenki sivujen videot vaativat refrehsin tai eivät ehkä toimi lainkaan.
* Jos omistaa laitteen, jolle linux-ajureita ei ole (tai ne ovat eri linuxille tai bittisyydelle) voi laitetta olla mahdotonta saada toimimaan.
* UEFI- tai  win8/10 -koneiden saaminen edes käynnistymään asennustikulta on/voi olla pirun vaikeaa, aloittelevalle menee pupu pöksyyn helposti.

Kaksi alinta eivät liity Ubuntuun, mutta vaikuttavat monen päätökseen vaihtaa tai edes kokeilla. Itse asiassa jotkin uudet biosit ovat hyvinkin hankalia conffata oikein tikku- tai dual-boottia varten.

Laittakaas vastauksia tähän parin päivän sisään jos haluatte/ehditte, lupasin maanantaina "raporttia" asiasta.

Jos on jotain muuta uutta sanottavaa linuxin puolesta, niin mielellään vastaanotan!
(Siis uutta siksi, että tietoturvasta, ilmaisuudesta, vapaudesta, "yleisesti ottaen" paremmista ohjelmista tiedän jo sen minkä aion heille puhuakin.. )

[Heikki Ketoharju]

Moi!

Kyllähän kai keskeinen ongelma on tuo laitetuki: eli jos satut omistamaan tietynlaisen koneen, ei Ubuntu sujahdakaan nätisti paikalleen, vaan ongelmaa tulee jonkin komponentin kanssa. Pulmana tietysti ovat laitevalmistajat, jotka eivät Ubuntulle laiteajureita tee, mutta loppukäyttäjän kokemukseen se ilman muuta vaikuttaa. Jos on kova nörtti ja jaksaa huolella valita koneensa, on kokemus täysin toinen. Normikäyttäjälle kuitenkaan ei.

Toinen yleinen pulma voi olla ihan vain käyttöliittymän erilaisuus: Ubuntua pitää opetella hetki käyttämään esim. Win tai Macin jälkeen. Oppimiskynnyksen ei tarvitse edes olla kauhean suuri, kun jo monelle tulee mieleen, että mitä hyötyä uuden opettelusta voisi olla. Ubuntuun siirtymisessä ei ihmeesti etua ole, elleivät ideologiset syyt kiinnosta. Edes ilmaisuus ei nykyään ole enää erityinen valtti.

Kolmas mitä miettisin, on että kuinka helppoa ulkoisten ohjelmien asentaminen on. Tottahan se on, että myös Windowsiin pitää monet ohjelmat asentaa erikseen. Mutta kuinka helppoa asentaminen on – jos haluaisi esim. Skypen tai Dropboxin toimimaan?  Oman kokemukseni mukaan suhteellisen helppoa, mutta en ole enää vuosiin käyttänyt Windowsia kovin tiiviisti, niin en osaa varmaksi sanoa.

[Postimies]

Muutamalle vanhemmalle olen asentanut LUbuntun XP:n rinnalle. Aika vähän valituksia on tullut. Jostain syystä moni ei uskalla maksaa laskuja kun Linuxissa ei ole virustutkaa? Monia outoja uskomuksia voi joutua ylittämään. Laitteet tietys ongelma. Jos mummo haluaa Skypen niin sitä on vaikea luvata kun ei aavistusta toimiiko webcam ym. Monilla on vuosien mittaan kertynyt paljon valokuvia ym. dataa jonka siirtäminen on oma työnsä.

Windows on aina valmiiksi asennettu. Linux pitää asentaa ja säätää toimimaan. Jos uusi kone ilman käyttöjärjestelmää on Linux asennus helpompi. Windows asennusta itse välttelen. En sellaista mielelläni lähde kaverille asentamaan kahvikupin hinnalla. Siinä ajassa kun etsii lukuisia Windows ajureita on Linux jo asennettu.

[retu]

Itelle on oikeastaan plussaa juurikin tuo säätämisen mahdollisuus ja sen helppous. Toki se on suhteellista eli voi olla joskus hankalaakin, mutta useimmiten silti mahdollista. Jos joku asia ei ole mieleen, sen voi yleensä säätää mieleisekseen. Viime tingassa ohjelman koodia rukkaamalla.

Pulmiin löytyy yleensä ratkaisu googlaamalla tai sitten tieto siitä ettei ratkaisua ole. Kun taas Windowsin kanssa löydät usein vain miljoona sivua joilla ihmiset tuskailevat samaa ongelmaa.

Lisää otsikon aiheesta tällä  Artem S. Tashkinovin koostamalla sivulla:
Major Linux Problems on the Desktop or Why Linux is not (yet) Ready for the Desktop

[SuperOscar]

Yksi usein vastaantullut ongelma on, ettei ohjelmalähteiden ulkopuolisten ohjelmien asentaminen yleensä tahdo sujua riittävän yksinkertaisesti  (tyyliin tiedostoselaimen kaksoisnapsautus → muutaman kerran ”Jatka” → valmista).

Tämä ei välttämättä olisi ongelma, jos kaikki ihmisten haluamat ohjelmat löytyisivät ohjelmalähteistä, paitsi että toisaalta ihmiset ovat ainakin toistaiseksi liian tottuneita latailemaan ohjelmia selaimella ja asentelemaan niitä koneelleen omatoimisesti. Ehkä sovelluskaupat lopulta muuttavat tämän.

Ensinnäkin Linuxiin siirtyviä häiritsee jo se, ettei välttämättä ole yhtä ”Linux-asennusohjelmaa” vaan pitää tietää jakelu, ja sitä arvattaessa joutuu joskus soveltamaan (esim. että Ubuntu on ”kuin” Debian).

Toisekseen asennuspaketti ei välttämättä ole .deb tai vastaava paketti vaan skripti, joka ainakin osaksi vaatii toimiakseen päätettä (mikä koetaan järjettömän pelottavaksi).

Kolmannekseen olipa kyseessä mikä asennuspakettityyppi hyvänsä, lopussa tulos saattaa olla se, että vaaditaan asiantuntijan toimia, ennen kuin ohjelma oikeasti toimii. Tavallisimpia ongelmia ovat virheelliset tiedosto-oikeudet (skriptin tekijä saattaa olettaa umaskin 002 tms., ja se voikin olla vaikka 077), puuttuvat kirjastot ja se, ettei ohjelma lisääkään kuvaketta graafiseen käynnistysjärjestelmään (eli XDG:n .desktop ei kunnolla toimi).

Mutta koska nyt ollaan Ubuntun palstalla ja kysely koskenee vain sitä, odotan jännityksellä, minkä osan näistä ongelmista Snapper ratkaisee.

[matsukan]

Se mättää ettei kukaan voi ostaa Ubuntu konetta marketista. 

[Jakke77]

Aloitan omilla mielipiteillä:

* "System program problem detected" -ohjelma ja sen poistaminen.
* Flashin toimiminen, (vaikka apt-get update), areenan ja joskus muidenki sivujen videot vaativat refrehsin tai eivät ehkä toimi lainkaan.
* UEFI- tai  win8/10 -koneiden saaminen edes käynnistymään asennustikulta on/voi olla  vaikeaa, aloittelevalle menee pupu pöksyyn helposti.

* Flashin toimiminen, (vaikka apt-get update), areenan ja joskus muidenki sivujen videot vaativat refrehsin tai eivät ehkä toimi lainkaan.

käytä chromea tai vivaldia

* UEFI- tai  win8/10 -koneiden saaminen edes käynnistymään asennustikulta on/voi olla  vaikeaa, aloittelevalle menee pupu pöksyyn helposti.

totta

EDIT: virheellinen ohje poistettu

[qwertyy]

Itseä häiritsee se, että vaikka Netflix yms. nykyään toimivat Linuxeissa, niin kuvanlaatu tuuppaa jäämään niillä heikommalle tasolle vrt. Windowsiin. Samoin Unity on edelleen minusta yksinkertaisesti järjettömästi suunniteltu. En edelleenkään ymmärrä miksi siitä on tehty "Ubuntu".

[nm]

"System program problem detected" pois:

Koodia: [Valitse]

sudo /etc/init.d/apparmor kill
sudo update-rc.d -f apparmor remove

Apparmor ei liity kaatumisilmoituksiin. "System program problem detected" -ikkunat ovat peräisin Apport-taustapalvelusta, ja sen voi kytkeä pois päältä tiedostossa /etc/default/apport

Koodia: [Valitse]

sudo sed -i -e "s/enabled=1/enabled=0/" /etc/default/apport

Itseä häiritsee se, että vaikka Netflix yms. nykyään toimivat Linuxeissa, niin kuvanlaatu tuuppaa jäämään niillä heikommalle tasolle vrt. Windowsiin.

Netflix kuitenkin toimii Chromessa ja Firefoxissa yhtä heikosti kaikilla alustoilla. Ilmeisesti vain MS:n ja Applen selainten DRM-systeemit on katsottu riittäviksi.

Samoin Unity on edelleen minusta yksinkertaisesti järjettömästi suunniteltu. En edelleenkään ymmärrä miksi siitä on tehty "Ubuntu".

Minua Unity taas ei ole koskaan ärsyttänyt, joskin valikoiden piilottaminen on hieman kyseenalainen ominaisuus varsinkin uusien käyttäjien näkökulmasta. Muutenhan se toimiikin pitkälti samaan tapaan kuin OS X:n Aqua, josta ilmeisesti monet pitävät. Ennen Unityä käytin WindowMakeria, joka on NeXTSTEP-klooni, ja jossa on samaan perusideaan pohjautuva käynnistinpalkki -- oletuksena näytön oikeassa laidassa. OS X jakaa tätä samaa perintöä.

[juyli]

Minua Unity taas ei ole koskaan ärsyttänyt, joskin

En erityisesti kammoa Unity:a, mutta enpä sitä juuri välitä käyttääkään. Luullakseni se vaatii koneelta ja näytönohjaimelta riittävästi potkua sujuvaan käyttöön.

Ennen Unityä käytin WindowMakeria, joka on NeXTSTEP-klooni, ja jossa on samaan perusideaan pohjautuva käynnistinpalkki -- oletuksena näytön oikeassa laidassa. OS X jakaa tätä samaa perintöä.

Minulla on vastaava historia. NextStep oli käytössä melko pitkään ennen Window-Makeriä. Ja nimenomaan aikanaan vaihdoin Mepis (SimplyMepis) jakelusta uunituoreeseen Ubuntu 4.10 Wartyyn, sen perustuessa Gnomeen. (Myös FluxBox oli toisissa jakeluissa käytössä mainiona keveänä työpöytänä. Esim. Vector-Linux)
Unity aikanaan oli hieman ikävä yllätys, mutta samoin Gnome on muuttunut, joten oma valintani työpöydäksi on XFCE4 (Xubuntu). Onneksi kaikissa Linux-jakeluissa on mahdollista valita käyttöön sopivin työpöytäympäristö.
Aiemmin jakeluissani oli elintärkeää käyttää tiettyjä KDE-ohjelmistoja, mutta ihan tällähetkellä ei KDE-paketit ole tarpeen.

[Postimies]

Samoin Unity on edelleen minusta yksinkertaisesti järjettömästi suunniteltu. En edelleenkään ymmärrä miksi siitä on tehty "Ubuntu".

Itseäni ei Unity ei kovasti enää häiritse. Ensimmäisillä kerroilla oli hankalaa. Sitten kun keksi, että päätteen saa auki Ctrl-Alt-t ja pari muuta
oikasua en juuri valikoissa ole käynyt. Pöytäkoneessa kyllä on KDE 4 (ei kubuntu).

[JaniAlander]

Niin no, se on ehkä lähinnä tuo Linuxin iänikuinen murhe mikä tässäkin ketjussa mainittiin eli laiteyhteensopivuus. Itsellä ei ole niin väliä kun jonkinasteisena nörttinä kasaan tai valkkaan laitteet itse pitäen sitä yhteensopivuutta silmällä, mutta on sitä tullut vastaan, ettei ihan halutulla tavalla ole sukulaisten tai kaverien koneita saatu pelaamaan.

[Jakke77]

"System program problem detected" pois:

Koodia: [Valitse]

sudo /etc/init.d/apparmor kill
sudo update-rc.d -f apparmor remove

Apparmor ei liity kaatumisilmoituksiin. "System program problem detected" -ikkunat ovat peräisin Apport-taustapalvelusta, ja sen voi kytkeä pois päältä tiedostossa /etc/default/apport

Koodia: [Valitse]

sudo sed -i -e "s/enabled=1/enabled=0/" /etc/default/apport

ainiin sori, sekoitin nyt kaks asiaa toisiinsa

[kx]

Laitesopivuuden takia siirryin loppujen lopuksi Windowsista Ubuntuun. Hyvin toimiva skannarini ja tulostimeni nimittäin eivät enää toimineet W7-W8- ja W10-käyttöjärjestelmässä minkään klikkauksen voimin. Siirryin kokeilemaan Ubuntua ja näitä vanhoja laitteitani ja jonkinmoisen oppimiskäyrän ja foorumin loistavien opastajien avulla onnistuin. Toisaalta siirtyminen Ubuntuun ja terminaalin käytön opettelu muutenkin on avartanut näkemystäni mukavasti. Suosittelen.

Voi olla, että huippu-uusien mediatuotteiden ajurit ja skriptit saattavat alkuun puuttua Ubuntusta, mutta niin ne puuttuvat aluksi usein muistakin käyttöjärjestelmistä. Oikeastaan mikään ei ole niin huonosti, että valittaisin.

[Postimies]

X usein hankala. Jos asennuksessa tulee musta ruutu niin usein aloittelija lopettaa siihen. Itse kun lykkäsin kaverin TV:seen kiinni Atom Ion koneen se pelasi kohtuullisesti avoimilla ajureilla (LUbuntu). Kun asensin Nvidian-ajurin tuli näytön DPI arvoksi peräti 350 ja työpöydän käyttö oli mahdotonta. Ainakin fontit olivat isot - yleensähän fontit TV-ruudussa ovat liian pienet. Ehkä tehokkaammilla koneilla pystyy leffoja jo katsomaan Nouveau ajurillakin.

[ajaaskel]

Omissa koneissani on viime vuosina yleistynyt Linux Mint Cinnamon jota voisi kuvata Ubuntuksi jossa on Cinnamon työpöytä.  Elo sen kanssa on ollut helppoa eikä häiritse oikeastaan muu kuin kuin yksi asia: Vapaan muistin häipyminen pikkuhiljaa.  Ilmiö on hyvin hitaasti etenevä, tämäkin kone on ollut päälle kuukauden päällä ja nyt alkaa näkyä tarve uudelleenkäynnistämiseen kun swappi aktivoituu ajoittain.  Tältä se näyttää, auki molemmissa tapauksissa vain gnome-terminal:

free -m
             total       used       free     shared    buffers     cached
Mem:          3951       2260       1691         18        356        692
-/+ buffers/cache:       1211       2740
Swap:         4092        543       3549

uptime
 12:06:03 up 38 days, 13:41,  3 users,  load average: 0,11, 0,60, 0,86

Bootin jälkeen:

free -m
             total       used       free     shared    buffers     cached
Mem:          3951        932       3019         25         42        451
-/+ buffers/cache:        438       3513
Swap:         4092          0       4092

uptime
 12:10:39 up 2 min,  2 users,  load average: 1,03, 0,79, 0,32

ver

No LSB modules are available.
Distributor ID:   LinuxMint
Description:   Linux Mint 17.2 Rafaela
Release:   17.2
Codename:   rafaela
Kernel:         3.16.0-38-generic
Bit width:      64 bits
Sound:          Advanced Linux Sound Architecture Driver Version k3.16.0-38-generic.



Jos sammutaisin koneen esimerkiksi yöajaksi kun en sitä käytä niin tuo ilmiö ei tulisi koskaan vastaan.
Yhdellä ainoalla läppärillä joka myös on jatkuvasti päällä esiintyy harvakseltaan toistaiseksi selvittämätön äänen kuoleminen mihin auttaa modprobe eli ajurin uudestaan lataaminen.

[Jakke77]

Laitesopivuuden takia siirryin loppujen lopuksi Windowsista Ubuntuun. Hyvin toimiva skannarini ja tulostimeni nimittäin eivät enää toimineet W7-W8- ja W10-käyttöjärjestelmässä minkään klikkauksen voimin. Siirryin kokeilemaan Ubuntua ja näitä vanhoja laitteitani ja jonkinmoisen oppimiskäyrän ja foorumin loistavien opastajien avulla onnistuin. Toisaalta siirtyminen Ubuntuun ja terminaalin käytön opettelu muutenkin on avartanut näkemystäni mukavasti. Suosittelen.

Voi olla, että huippu-uusien mediatuotteiden ajurit ja skriptit saattavat alkuun puuttua Ubuntusta, mutta niin ne puuttuvat aluksi usein muistakin käyttöjärjestelmistä. Oikeastaan mikään ei ole niin huonosti, että valittaisin.

jep jep, itselläkin oli melko taistelu saada dell:n tulostin toimimaan windows 10:ssä mutta melkein ikuisen googlettelun avulla sain sen vihdoin toimimaan, tää uusin versio taitaa olla vielä melko huonosti tuettu yhtään missään, nyt windows 10 ja ubuntu rinnakkain

[nm]

Omissa koneissani on viime vuosina yleistynyt Linux Mint Cinnamon jota voisi kuvata Ubuntuksi jossa on Cinnamon työpöytä.  Elo sen kanssa on ollut helppoa eikä häiritse oikeastaan muu kuin kuin yksi asia: Vapaan muistin häipyminen pikkuhiljaa.  Ilmiö on hyvin hitaasti etenevä, tämäkin kone on ollut päälle kuukauden päällä ja nyt alkaa näkyä tarve uudelleenkäynnistämiseen kun swappi aktivoituu ajoittain.

Sama esiintyy Unityssä. Yksi mahdollinen syyllinen on ikkunamanageri, jonka puskureihin ilmeisesti kertyy vähitellen tavaraa. Myös muut työpöydän komponentit voivat tehdä samaa. Ne kasvattavat myös Xorg-prosessin muistivarausta, kun osa kuvapuskureista on X-palvelimen puolella.

Ota talteen prosessilista muistinkulutuksen mukaan järjestettynä heti uudelleenkäynnistyksen jälkeen puhtaalla työpöydällä:

Koodia: [Valitse]

ps aux --sort rss > muistinkulutus-0vk.txt
Sitten viikon päästä (sulje kaikki ohjelmat, jotta työpöytä on samassa tilassa kuin viimeksi):

Koodia: [Valitse]

ps aux --sort rss > muistinkulutus-1vk.txt
jne.

Muutaman viikon päästä voit vertailla listoja ja katsoa, mitkä prosessit syövät muistia ajan myötä. Tuohon voisi tehdä plottausskriptinkin, niin kehityksen näkisi graafisesti.

[E_LE]

Noin 15 vuoden Linux talkoiden jälkeen ( Ubuntu + mate pari viime vuotta) ei häiritse juuri mikään. Käytän pöytäkoneissa. Läppäreissä ongelmia ollut laiteyhteensopivuuden kanssa. Sleep, hibernate ja akunkesto jäävät aina winkkarista ja muutakin säätämistä aina...

Työläppäri nyt MacBook pro, mutta olen pettynyt sen open softwaren tasoon. jos halua tehdä jotain kunnolla --> virtuaalikone ja Linux. Tämä on ok ratkaisu ja toimi myös Windows 7 läppärillä.

Normikäyttäjiltä palautetta, tyylin: siirtyisin Linuxiin jos
- työkäytössä: Office olisi (libreoffice ei kelpaa)
- harrastus: jos pelit toimisi tai niitä olisi steamissa enemmän

[Postimies]

Lyhyt kokeilu Lubuntu 16.04 htpc:ssä. Jostain syystä merkistö usalainen. '+' on
'-' nje.. Ääni ei kuulunut hdmi. pavucontrol tai sopiva .asoundrc auttanee. Tai koko
pulsen poisto. Kodi oli 15.2 sillä sain äänet kuulumaan. Lirc ei jostain syystä toiminut.
VDR:n asetukset muutettu koetin kopsailla asetuksia paikalleen toisesta asennuksesta.
Muuttelin myös VDR:n käyttäjätunnusta vastaamaan vanhoja tallenteita. Lirc
ei ole tarpeen Kodin kanssa ja muutenkin iso osa koodista on ollut kernelissä jo
pitkään. Ärsyttävä tuo vdr:n riippuvuus lirc kanssa. Ei vdr sitä tarvitse. Oma aikansa
menee tietysti sellaisten ohjelmien poistoon mitä ei ikinä tarvitse.

Grub tietysti oma lukunsa. En löytänyt valintaa, missä sen asennuksen voisi estää.
Tuskin olen ainoa joka tekee asennuksen toisen asennuksen rinnalle. Itse tykkään
käyttää useammalle asennukselle yhtä lataajaa. Useampi tuo vain sotkua.