Kirjoittaja Aihe: Linuxin myytinmurtajat  (Luettu 19022 kertaa)

DDR55

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 101
    • Profiili
Linuxin myytinmurtajat
« : 22.03.16 - klo:12.14 »
Löysin youtubesta tälläisen videon. Siinä amerikkalainen mies murtaa myyttejä joita väitetään linuxista
https://www.youtube.com/watch?v=y_lhqg_p21k

1: Linuxissa ei ole viiruksia. Mies näyttää videossa että linuxissakin voi olla viiruksia skannaamalla viirustutkalla käyttöjärjestelmän ja se löytää viiruksia
2: Linuxissa ei tarvitse defragmentata kovalevyä. Miksi sitten linuxissa on defragmentoimis ohjelmia?
3: Linuxia ei koskaan tarvitse käynnistää uudelleen. Videossa selitetään että ohjelmat jää RAM muistiin ja tietokone pitää käynnistää uudestaan että ne lähtee sieltä
4: Linux kovalevyn voi laittaa toiseen koneeseen ja se toimii siinä. Videossa näytetään että se ei toimi oikeasti vaan on huijausta
Pääkone: Ubuntu 16.04 (käsin käänetty reaaliaikainen rtlinux)
Varakone1: Centos 7
Varakone2: Windows 10
Luuri: Android 5.0

jampales

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 204
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #1 : 22.03.16 - klo:13.07 »
Eipä tarvinnu pitkälle katsoa videoa kun löytyi virus.Wine vilahti ja exe file ja virukset löydetty juuri exe filestä.Pitemmälle en edes katsonut kun omasta kokemuksesta tiedän että kovalevyt mitä olen Linux koneiden välillä vaihdellut ovat toimineet.
Loppuihin voi toiset kokeneemmat käyttäjät vastata.

kuutio

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 160
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #2 : 22.03.16 - klo:13.30 »
Löysin youtubesta tälläisen videon. Siinä amerikkalainen mies murtaa myyttejä joita väitetään linuxista
https://www.youtube.com/watch?v=y_lhqg_p21k
Youtube-videoihin kannattaa aina suhtautua terveellä lähdekritiikillä, varsinkin silloin jos kommentointimahdollisuus on otettu pois käytöstä.

Lainaus
1: Linuxissa ei ole viiruksia. Mies näyttää videossa että linuxissakin voi olla viiruksia skannaamalla viirustutkalla käyttöjärjestelmän ja se löytää viiruksia
Videossa ei näy muuta kuin että windows-viruksia etsivä ohjelma löytää levyltä windows-viruksia sisältäviä tiedostoja, mikä tietysti on täysin mahdollista. Mistään infektiosta tuo ei kerro. Kaveri on luultavasti luonut tilanteen ihan omin käsin. Toki Linuxillekin haittaohjelmia löytyy, mutta itsestään leviäviä ja tarttuvia viiruksia ei juurikaan.

Lainaus
2: Linuxissa ei tarvitse defragmentata kovalevyä. Miksi sitten linuxissa on defragmentoimis ohjelmia?
Linuxin tiedostojärjestelmiä ei yleensä tarvitse defragmentoida, joissain poikkeustapauksissa tämä voi kuitenkin olla tarpeen, esim. silloin kun levy on lähes täynnä.

Lainaus
3: Linuxia ei koskaan tarvitse käynnistää uudelleen. Videossa selitetään että ohjelmat jää RAM muistiin ja tietokone pitää käynnistää uudestaan että ne lähtee sieltä
Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei linuxia tarvitse koskaan käynnistää uudelleen. Esim. kernel-päivitykset vaativat uudelleenkäynnistyksen. Ohjelmia päivitettäessä ohjelmien uudelleenkäynnistys riittää, tietokoneen buuttausta ei vaadita, ja järjestelmäpalveluiden päivityksissä palvelut käynnistetään pääsääntöisesti automaattisesti uudelleen paketinhallinnan toimesta.

Lainaus
4: Linux kovalevyn voi laittaa toiseen koneeseen ja se toimii siinä. Videossa näytetään että se ei toimi oikeasti vaan on huijausta
Olen tehnyt kiintolevysiirron useastikin, ja aina on toiminut (joskaan ei aina ilman mitään säätöä). Kuinka vaivaton siirto on, riippuu mm. siitä, mikä käynnistinlatain on käytössä ja millaiset sen asetukset on, sekä siitä onko kaikki uuden kokoonpanon vaatimat kernel-moduulit asennettuna.

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3319
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #3 : 22.03.16 - klo:14.51 »
Noi on kaikki juu aika tapauskohtaisia juttuja. Mutta esim kovalevyn siirto yleensä toimii, ainakin kun koneet joiden välillä siirretään ovat riittävän samanlaisia. Mieti nyt vaikka vastaavana esimerkkinä livetikkua. Kyllä siinäkin ihan täysverinen linux-asennus on ja toimii useimmissa koneissa.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #4 : 22.03.16 - klo:15.22 »
Kakkoseen:

Eheytysjuttu on kiinnostava. Vaikka aina silloin tällöin tulee vastaan väitteitä, että myös Linuxin tiedostojärjestelmiä täytyisi eheyttää, itse en koskaan ole semmoista tehnyt, ja vastikään tuli seitsemän vuotta täyteen puhtaasti Linux-pohjaisessa ympäristössä toimimisesta (ja jo sitä ennenkin Linux oli pari vuotta pääjärjestelmä, jonka rinnalla pyöri Windows).

Pitäisi kai joskus oikeasti katsoa, kuinka pirstaloituneita levyt oikeasti ovat – tai eivät ole. Tai onko tiedostojärjestelmien (ext4, xfs, btrfs) välillä merkittäviä eroja.

Kolmoseen:

En ole koskaan edes kuullut väitettä, etteikö Linuxia tarvitsisi käynnistää uudelleen! Voi kun niin olisikin. Esimerkiksi Arch-käyttöni tyrehtyi lopulta siihen, että joka päivä saapui ytimen päivitys, joka vaati uudelleenkäynnistyksen ennen kuin järjestelmään saattoi luotettavasti kirjautua.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

DDR55

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 101
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #5 : 22.03.16 - klo:15.29 »
Älkää ampuko viestin tuojaa! Minä vain löysin videon ja halusin kuulla teidän mielipiteitä. Siellä videossa mies sanoo että monet "yhteisön" jäsenet sanovat ettei linuxia tarvitse käynnistää uudelleen paitsi harvoin kun tulee iso update

en ymmärrä että miksi videossa ei voi kovalevyä laittaa toiseen koneeseen mutta teillä se kuitenkin toimii?  ???
Pääkone: Ubuntu 16.04 (käsin käänetty reaaliaikainen rtlinux)
Varakone1: Centos 7
Varakone2: Windows 10
Luuri: Android 5.0

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2148
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #6 : 22.03.16 - klo:15.34 »

Microsoft fanien FUD:ia eli BS:ttiä.  ;)

Aina voit itsekin kokeilla, jos epäillet foorumin keskustelijoiden neuvoja.
Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

ekeimaja

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 84
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #7 : 22.03.16 - klo:16.58 »
Eikös tämä kernelin nelosversiossa oleva live-patching ominaisuus tee uudelleenkäynnistyksestäkin historiaa? Muutokset kirjoitetaan ajon aikana tiedostoihin. Näin ainakin itse uutisista ymmärsin.

spark

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1752
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #8 : 22.03.16 - klo:18.21 »
On tuota itsekin tullut levyä vaihdeltua eri koneisiin ja hyvin on toiminut.

Tuo: "unable to find root device" on ihan helposti korjattavissa oleva juttu, eikä mitenkään harvinainen ilmo.

Väite, että Linuxia ei tarvitse koskaan bootata liittynee lähinnä siihen, että kone ei ala jumittamaan vaikka on pitkiäkin aikoja päällä. windowsit alkaa tahmaamaan helposti muutaman viikon päälläolon jälkeenkin. Minullakin Mint serverikone on helposti puoli vuotta päällä yhtäsoittoa, ennenkuin siihen päivitykset asentelen ja samalla boottaan.

Serverikäytössä nuo patchien ajonaikaiset asennukset on ollut jo pitkään mahdollisia. Tosin lisämaksua vastaan, kiitos oraclen ahneuden. Nyt se on sitten mahdollista kaikille ilman eri maksua.

Lainaus
With Linux 4.0, you may never need to reboot your operating system again.

One reason to love Linux on your servers or in your data-center is that you so seldom needed to reboot it. True, critical patches require a reboot, but you could go months without rebooting. Now, with the latest changes to the Linux kernel you may be able to go years between reboots.
This is actually a feature that was available in Linux in 2009 thanks to a program called Ksplice. This program compares the original and patched kernels and then uses a customized kernel module to patch the new code into the running kernel. Each Ksplice-enabled kernel comes with a special set of flags for each function that will be patched. The Ksplice process then watches for a moment when the code for the function being patched isn't in use, and ta-da, the patch is made and your server runs on.

Oracle acquired Ksplice in 2011, and kept it just for its own Oracle Linux, a Red Hat Enterprise Linux (RHEL) clone, and as a RHEL subscription service. That left all the other enterprise and server Linux back where they started.

Then KernelCare released a service that could provide bootless patches for most enterprise Linux distros. This program use proprietary software and is only available as a service with a monthly fee. That was a long way from satisfying many Linux system administrators.

So, Red Hat and SUSE both started working on their own purely open-source means of giving Linux the ability to keep running even while critical patches were being installed. Red Hat's program was named kpatch, while SUSE' is named kGraft.

The two companies took different approaches. Kpatch issues a stop_machine() command. After that it looks at the stack of existing processes using ftrace and, if the patch can be made safely, it redirects the running code to the patched functions and then removes the now outdated code.

Kgraft also uses ftrace, but it works on the thread level. When an old function is called it makes sure the thread reaches a point that it can switch to the new function.

http://www.zdnet.com/article/no-reboot-patching-comes-to-linux-4-0/

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11442
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #9 : 22.03.16 - klo:19.01 »
Hieno tuo virusjuttu tuossa videolla. Joku tmp-hakemisto täytetty Windows-viruksilla selvästikin. ;D Kyllähän sitä sillä tavalla niitä löytää.

Defragmentointia ei tosiaan kyllä yleensä tarvitse tehdä. Liittyy siihen miten tiedostoille varataan tilaa. Jättämällä enemmän väliä tiedostojen välille ne pääsevät paisumaan vapaammin. Jos levy on kovin täynnä, niin tuota ei tietenkään voi tehdä. Sanoohan tuo tuossa videollakin, että on väärin sanoa ettei ikinä koskaan tarvitsisi, vaan että voi sanoa ettei yleensä käytännössä tarvitse (ei ollut suora käännös). Kokeilin huvikseni tuota e4defrag -c omalla koneellani ja juuriosiolta löytyi yksi pahasti fragmentoitunut tiedosto (/var/log/wtmp, 103 palasta), mutta kotiosiolla niitä ei ollut, vaikka siellä on pelejä, videoita (tuskin kovin paljoa) ja muuta sellaista. Pitäisi testata tuo vielä läppärillä, saattaisi löytyä enemmän.

Toi uudelleenkäynnistämisen tarpeen perustelu on aika outo. En tajua. Kyllähän ne ohjelmat ja kirjastot sieltä muistista häviää, kun niitä ei käytetä. Järjestelmän palvelutkin voi käynnistellä uudestaan, jos ne eivät ole välttämättömiä. Toki ihan fiksua sitä on silloin tällöin käynnistellä uudestaan, jos tulee vaikka ytimen päivityksiä.

Toi levyn siirtämisen selitys on myös outo. Noiden UUID:iden käyttö nimenomaan mahdollistaa sen, että levyosiot voidaan liittää oikein. Ne UUID:t ovat nimenomaan siellä osiotaulussa eivätkä riipu muusta laitteistosta. Jos levyihin viitattaisiin vanhanmallisesti laitetiedoston nimellä (esim. /dev/sda), niin silloin olisi mahdollisuus, että se vaihtuu, jos vaikkapa levyjen määrä muuttuu. Olisikohan ollut vain omaa osaamattomuutta kun ei tuossa toiminut. Itse tapasin siirrellä läppäristä seuraavaan saman levyn (kolme läppäriä) asentelematta uudestaan ainakaan samalla kertaa ja hyvin onnistui joka kerta, mutta nykyiseen sitä levyä ei voinut enää laittaa, kun uuteen läppäriini ei käy perinteiset levyt.

Muokkaus: Jaa niin, tuo live patching on ihan hieno ominaisuus, mutta taitaa olla suunnattu vain palvelimiin, joissa käytetään yritysjakeluita*. Red Hat ja Suse taitavat tarjota tuota tai ainakin olivat mukana kehittämässä. Se ei siis onnistu ihan joka jakelussa ainakaan ilman merkittävää lisätyötä.
https://github.com/dynup/kpatch
Näyttäisi siltä, että kaikissa jakeluissa pitää vielä toistaiseksi kääntää omat ytimet tuota varten, mutta ehkäpä tuo on vielä joskus käytössä ainakin palvelimissa. Tosin esimerkiksi pilvipalvelut pitäisi muutenkin rakentaa niin, että palvelimia voi käynnistellä uudestaan tarvittaessa ilman käyttökatkoja (ihan muistakin syistä), ja työasemissa en oikein näe syytä, miksi niitä ei voisi käynnistää normaalisti uudestaan.

*Ubuntu pitäisi kuitenkin varmaan laskea tähän joukkoon, onhan se sentään nykyään käytetyin palvelinjakelu "pilvijakelu"

Muokkaus: Pientä korjailua viittauksiin lauseissa.
Uusi muokkaus: Korjattu tuota Ubuntun asemaa palvelimissa
« Viimeksi muokattu: 22.03.16 - klo:20.37 kirjoittanut Tomin »
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

Illu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1061
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #10 : 22.03.16 - klo:19.14 »
Älkää ampuko viestin tuojaa! Minä vain löysin videon ja halusin kuulla teidän mielipiteitä. Siellä videossa mies sanoo että monet "yhteisön" jäsenet sanovat ettei linuxia tarvitse käynnistää uudelleen paitsi harvoin kun tulee iso update

en ymmärrä että miksi videossa ei voi kovalevyä laittaa toiseen koneeseen mutta teillä se kuitenkin toimii?  ???
Aika kiihkottomasti avaukseen on vastailtu, kuten yleensäkin tällä foorumilla.
Yleisenä keskusteluna on joskus hyväkin näistä kirjoitella. Siitä saa "hiukan pihallakin" olevat uskonvahvistusta ja voi sitten muuallakin oikoa vääriä tietoja.

kuutio

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 160
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #11 : 22.03.16 - klo:20.02 »
Eikös tämä kernelin nelosversiossa oleva live-patching ominaisuus tee uudelleenkäynnistyksestäkin historiaa?
Ei aivan. Ihan kaikenlaisiin ytimen päivityksiin (kuten rakenteellisiin muutoksiin) tuo ei käsittääkseni taivu. Soveltuu lähinnä rajatumpiin paikkauksiin (kuten useimpiin turvapäivityksiin). Hyödyllisin kaiketi palvelinympäristöissä, joissa yleensä on tapana ajaa pitkään tuettua kernel-versiota vain turvapäivityksillä.

*Ubuntu pitäisi kuitenkin varmaan laskea tähän joukkoon, onhan se sentään nykyään käytetyin palvelinjakelu
Onko? Tästä tuskin löytyy mistään tarkkoja tilastoja, varsinkin kun suuri osa kaikista palvelimista ei ole mitenkään julkisia, toisin kuin valtaosa www-palvelimista (joissa Debian näyttäisi yhä olevan edellä, ainakin jos mitataan www-sivustojen perusteella...mikä ei välttämättä suoraan korreloi [edes www-]palvelimien absoluuttiseen määrään: http://w3techs.com/technologies/history_details/os-linux/all/y)

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11442
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #12 : 22.03.16 - klo:20.32 »
*Ubuntu pitäisi kuitenkin varmaan laskea tähän joukkoon, onhan se sentään nykyään käytetyin palvelinjakelu
Onko? Tästä tuskin löytyy mistään tarkkoja tilastoja, varsinkin kun suuri osa kaikista palvelimista ei ole mitenkään julkisia, toisin kuin valtaosa www-palvelimista (joissa Debian näyttäisi yhä olevan edellä, ainakin jos mitataan www-sivustojen perusteella...mikä ei välttämättä suoraan korreloi [edes www-]palvelimien absoluuttiseen määrään: http://w3techs.com/technologies/history_details/os-linux/all/y)

Anteeksi, en ollut täsmällinen. Ubuntu oli siis ainakin joidenkin lähteiden mukaan pilvessä käytetyin käyttöjärjestelmä. Tästä uutisoitiin mielestäni Suomessakin joku aika sitten.
Canonical myös itse mainostaa noin, sivun alalaidasta löytyvät myös linkit heidän lähteisiinsä: http://www.ubuntu.com/cloud
Lainaus
70% of public cloud workloads and 55% of OpenStack clouds run on Ubuntu.*

* The Cloud Market, August 2015 and OpenStack survey — May 2015
Tosin tuo ensimmäinen ei lataudu, toisesta taitaa tukea tälle väitteelle tulla.
Vaan tilastot on aina tilastoja, mutta ilmeisen suosittu se kuitenkin näyttää pilvessä olevan.

Tämmöisen listan löysin, ihan vaikuttava määrä suuria pilvipalveluita, jotka käyttävät Ubuntua (taitaa olla jonkun yksityishenkilön kokoama): http://www.forbes.com/sites/janakirammsv/2016/01/12/10-reasons-why-ubuntu-is-killing-it-in-the-cloud/
Itse ehkä valitsisin silti jotain muuta, jos olisin pilvipalvelua perustamassa. ::)
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

Kullervo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 875
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #13 : 22.03.16 - klo:20.53 »
Ihan vaan omiin kokemuksiini (Ubuntu runsas 10 v.) pohjautuen:

1. koskaan ei eteeni linuxin käytössä ole tullut virusta ( se virus useimmiten on siellä näppäimistön ja näytön takana ;) )
2. ei ole tarvinnut
3. käynnistelen tämän tästä (foliohattuna pidän päivitykset ajantasalla)
4. kyllä se toimii, ei tietysti aina, siis tietyin edellytyksin lähes aina

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16250
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #14 : 22.03.16 - klo:21.35 »
*Ubuntu pitäisi kuitenkin varmaan laskea tähän joukkoon, onhan se sentään nykyään käytetyin palvelinjakelu
Onko? Tästä tuskin löytyy mistään tarkkoja tilastoja, varsinkin kun suuri osa kaikista palvelimista ei ole mitenkään julkisia, toisin kuin valtaosa www-palvelimista (joissa Debian näyttäisi yhä olevan edellä, ainakin jos mitataan www-sivustojen perusteella...mikä ei välttämättä suoraan korreloi [edes www-]palvelimien absoluuttiseen määrään: http://w3techs.com/technologies/history_details/os-linux/all/y)

Eipä olekaan tullut seurattua noita web-palvelintilastoja vähään aikaan. Aika rankasti Ubuntu on kyllä syönyt Red Hatin ja Fedoran osuutta viimeisten viiden vuoden aikana.


Tämmöisen listan löysin, ihan vaikuttava määrä suuria pilvipalveluita, jotka käyttävät Ubuntua (taitaa olla jonkun yksityishenkilön kokoama): http://www.forbes.com/sites/janakirammsv/2016/01/12/10-reasons-why-ubuntu-is-killing-it-in-the-cloud/
Itse ehkä valitsisin silti jotain muuta, jos olisin pilvipalvelua perustamassa. ::)

Ubuntu ja Debian ovat kyllä oman kokemukseni perusteella kivuttomimpia tuollaisten palvelujen alustoina. Laajan suosion ansiosta käytännössä kaikki palvelinsoftat testataan niillä ja ongelmiin löytyy apua nopeasti.

Ubuntu LTS:ää tulee käytettyä pilvipalvelimissa ja Debiania välillä Docker-containereissa hieman pienemmän asennuskoon vuoksi.

DDR55

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 101
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #15 : 22.03.16 - klo:23.10 »
Pitäisi kai joskus oikeasti katsoa, kuinka pirstaloituneita levyt oikeasti ovat – tai eivät ole. Tai onko tiedostojärjestelmien (ext4, xfs, btrfs) välillä merkittäviä eroja.

mitä eroa noilla tiedostojärjestelmillä on? Joskus kun asensin linuxia niin se kysyi sitä ja valitsin vaan jonkun mutta en muista enää mitä. Mikä on paras?
Pääkone: Ubuntu 16.04 (käsin käänetty reaaliaikainen rtlinux)
Varakone1: Centos 7
Varakone2: Windows 10
Luuri: Android 5.0

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3319
    • Profiili
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #16 : 23.03.16 - klo:00.13 »
No niillä tiedostojärjestelmillä on noin periaatteessa paljonkin eroa keskenään, ja myöskään kysymykseen mikä on paras ei ole oikein yksiselittäistä vastausta. Se riippuu ihan siitä mitä käyttäjä tiedostojärjestelmältä toivoo.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #17 : 23.03.16 - klo:00.38 »
Joskus tuli noita tiedostojärjestelmiä opiskeltuakin, mutta on kyllä lahjakkaasti kaikki päästä unohtunut. DDR55:lle voin kuitenkin sen verran muistella, että eri tiedostojärjestelmät ovat hyviä eri asioissa. Erilaiset käyttöskenaariot ovat jotain tyyliin: kovalevylle tallennetaan harvoin ja luetaan usein, tai: levyllä on paljon suuria tiedostoja. tai: levyllä oleviin tiedostoihin tehdään paljon hakuja.

Itse en ole jaksanut noilla päätäni vaivata, kun olen arvellut, että pienehköllä kovalevyllä ja normaalihkossa käytössä ei asialla ole niin paljoa merkitystä.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #18 : 23.03.16 - klo:11.37 »
Itse en ole jaksanut noilla päätäni vaivata, kun olen arvellut, että pienehköllä kovalevyllä ja normaalihkossa käytössä ei asialla ole niin paljoa merkitystä.

Asiat ovat voineet muuttua myös matkan varrella. Esim. ext4 ei ole niin herkkä tarkistuttamaan itseään käynnistyksen yhteydessä kuin ext3 oli. brtfs:ssä olisi uusia hienoja ominaisuuksia kuten snapshotit, mutta siitäkin on riesaa, kun vanhat tutut komennot kuten df antavatkin yhtäkkiä mielivaltaisia lukemia (esim. levytilaa voi olla käytössä moninkertaisesti levyn kokonaiskapasiteetin verran!).
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

juyli

  • Vieras
Vs: Linuxin myytinmurtajat
« Vastaus #19 : 23.03.16 - klo:15.09 »
mitä eroa noilla tiedostojärjestelmillä on? .... Mikä on paras?
Linux.fi -sivuilla on eri tiedostojärjestelmistä tietoa:
https://www.linux.fi/wiki/Tiedostojärjestelmä
Paras nyt on ihan subjektiivista ja riippuu täysin, millaisia tiedostoja pääsääntöisesti käytetään ym. ym. . Mahdollistahan on käyttää eri levyosioilla eri tiedostojärjestelmää.
Yleisimminhän jakelut tarjoavat käytettäväksi nykyisin ext4:ää.

Lisäys: sorry, linkki ei toimi. Mutta leikkaamalla ja liimaamalla linkki selaimen osoiteriville pitäisi toimia.

Muokkaus (Tomin): Linkki korjattu käyttämällä url-tageja ympärillä. Ne saa tuosta maapallon ja tiedoston kuvakkeesta viestikentän yläpuolella.
« Viimeksi muokattu: 23.03.16 - klo:15.42 kirjoittanut Tomin »