Vaihtoehtoja Ubuntulle

[Lups]

Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?

[spark]

https://www.linuxmint.com

[matsukan]

Jos haluaa vaihtaa look and feel niin

http://glx-dock.org/

toinen vaihtoehto on :  awesome:

http://ubuntuhandbook.org/index.php/2014/06/install-latest-awesome-window-manager-ubuntu/

ja sitten on vielä cinnamon/mate jne jos ei halua vaihtaa jakelua.

[JaniAlander]

Niin no perus-Ubuntun lisäksi ennen kuin muita jakeluita alkaa silmäillä niin pitää muistaa että Ubuntuakin löytyy useilla eri työpöydillä. Ainakin nyt Kubuntu, Xubuntu, Lubuntu, Ubuntu-Gnome.

[jarmala]

Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?

Niin kuin jo todettiin, ei Ubuntua tarvitse mihinkään vaihtaa - riittää, kun asentaa ja ottaa käyttöön jonkin monista muista työpöydistä, jolloin ulkonäkö muuttuu radikaalisti, mutta helposti. Kampaat vaan pakettivarastoa (synaptic) esim. hakusanoilla kde, gnome, lxde, xfce, mate, cinnamon... Niistä yleensä löytyy jokin metapaketti, joka asentaa kerralla koko työpöydän (muuten, osaisiko joku listata, minkä nimisiä nämä metapaketit ovat? Niin ei tarvitsisi itse keksiä paketteja uudelleen...).

Paljon helpompaa on siis vaihtaa työpöytä kuin jakeluversio. Sitten sisäänkirjautumisruudulla voi valita, mikä asennetuista työpöydistä otetaan tällä istunnolla käyttöön.

[epiphone]

https://www.debian.org/index.fi.html ??

[Postimies]

Onkos joku kokeillut Koronaa? https://kororaproject.org/about
Tuon pitäisi olla helppokäyttöinen.

Itsekään en pidä oletustyöpöydästä. Ubuntun vahvuus kuitenkin hyvä
tuki ja lokalisointi. Pakettien määrä on kasvanut kovasti vuosien mittaan.

[SuperOscar]

Onkos joku kokeillut Koronaa?

Pitäisi kai taivuttaa Kororata tai Korora’ta, koska viimeinen a on pitkä. Aiemmin taisivat kirjoittaakin nimen Kororaa.

[nore]

helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?

Mitä helppokäyttöisyys sinulle tarkoittaa? Selkeyttä vai paljon vaihtoehtoja? Ikoneita, valikoita vai näppäimistöoikoteitä? Sitä, että voi itse säätää kaiken vai sitä, että ei tarvitse säätää vaan kaikki tulee mielen mukaan valmiina?

Silmänruokakaan ei ole kaikille samaa. Joku tykkää suorasta ja sileästä, toinen kiillosta ja kimalluksesta.

Suosittelen, että kokeilet ennakkoluulottomasti ja annat itsellesi aikaa ihastua sellaiseenkin, johon et aluksi viitsisi tutustua ollenkaan. Kun käyttötottumukset mukautuvat uuteen ympäristöön, alat arvostaa erilaisia asioita kuin ennen.

Itsellä käytössä eri koneissa sekä Xubuntu (jossa ikkunamanagerina Openbox), Bunsenlabs (Openbox) että Debian (XFCE+Openbox).

[welmar]

Olen kyllästynyt tähän perus-Ubuntuun ja kaipaisin vaihtelua, helppokäyttöisyyttä ja silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Vinkkejä? Mitä versiota itse käytätte?

Mageiasta on nyt saatavilla uusi versio, se vois olla kokeilemisen arvoinen jos arvostaa helppokäytöisyyttä. Mageian controlcenter on mukava ja selkee, kaikki löytyy samasta paikasta. Mageiassa tulee myös mukana tarvittaessa suljettujakin ajureita, eli ei tarvitse niitä erikseen asennella. Uusi versio 6 ei ole vielä valmis versio mutta kokeiluun menee ainakin minulla hetkeen huomenna. http://news.softpedia.com/news/mageia-6-linux-enters-development-brings-kde-plasma-5-6-and-gnome-3-20-desktops-502233.shtml

[juyli]

Onkos joku kokeillut Koronaa? https://kororaproject.org/about

Kororaa on muokattu Fedora. Siihen on oletuksena liitetty lisäosia, jotka on Fedoraan asennettavissa RPMFusion-free ja RPMFusion-nonfree lähteistä.
Kororaa valmistuu vasta, kun Fedora-versio on ehditty julkaista. En mene takuuseen siitä, että Kororaa on yhtä vaivattomasti päivitettävissä seuraavaan versioon kuin alkuperäinen Fedora.
Mitään erityistä ja uutta ei Kororaa tarjoa Fedoraan verrattaessa.

[SuperOscar]

En mene takuuseen siitä, että Kororaa on yhtä vaivattomasti päivitettävissä seuraavaan versioon kuin alkuperäinen Fedora.

Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.

Siitä olen samaa mieltä, että on aika turha käyttää distroja, jotka eivät lisää mitään oleellista pohjanaan olevaan jakeluun vaan säätävät vain sen asetuksia.

[Postimies]

Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.

Siitä olen samaa mieltä, että on aika turha käyttää distroja, jotka eivät lisää mitään oleellista pohjanaan olevaan jakeluun vaan säätävät vain sen asetuksia.

Komppaan edellistä. En oli ikinä kokeillut Minttiiä ja muita Ubuntu johdannaisia. Ubuntu on nyt Debian pohjainen... Debianin olen kokenut jotenkin hankalaksi. Tietysti konekohtaista. Firmikset ja muiden ajurien asentelu on tuohon hankalampaa.

[SuperOscar]

Komppaan edellistä. En oli ikinä kokeillut Minttiiä ja muita Ubuntu johdannaisia. Ubuntu on nyt Debian pohjainen...

En oikeastaan lukisi Ubuntua sen paremmin kuin Mintiäkään siihen luokkaan, jossa distro vain säätää pohjadistron asetuksia. Kummallakinhan on esim. omat repot. Nykyään käytän melkein yksinomaisesti Debiania, mutta tilanne on vaihdellut vuosien varrella aika paljon. Pari vuotta käytin lähes pelkästään openSUSEa.

[Postimies]

Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen. HTPC:n alustaksi kokeilin, mutta asennus levyltä ei löytynyt verkkokortille ajuria/firmistä. Piti toisella koneella googletella ja latailla yhtä ja toista. Ubuntulla pääsee helpommin. Ilman erilaisten repojen lisäämistä ei Debinialla selviä. Sid ei oikein houkuttele vaihtoehtona. Ehkä tilanne on parantunut ja mediat toimii paremmin.

[SuperOscar]

Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen.

Kumpaankin on ratkaisu olemassa. Uudempia paketteja – jos sellaisia tosissaan kaipaa – voi asennella backports-lähteestä. (Minulla tosin ainoa sieltä asennettu paketti on LibreOffice 5 parilla koneella.) Laiteohjelmistot yleensä löytyvät asennuksen jälkeen heti kun pääsee lisäämään nonfreen sources.listiin. Toisaalta sekään ei aina ole tarpeen: ei esimerkiksi tässä vanhassa Samsungin X420-kannettavassa, jolla tätä kirjoittelen.

Todiste:

Koodia: [Valitse]

tn@bahtin [~]% vrms

No non-free or contrib packages installed on bahtin!  rms would be proud.

[welmar]

Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen. HTPC:n alustaksi kokeilin, mutta asennus levyltä ei löytynyt verkkokortille ajuria/firmistä. Piti toisella koneella googletella ja latailla yhtä ja toista. Ubuntulla pääsee helpommin. Ilman erilaisten repojen lisäämistä ei Debinialla selviä. Sid ei oikein houkuttele vaihtoehtona. Ehkä tilanne on parantunut ja mediat toimii paremmin.

Itselleni Sid on ainoa vaihtoehtoehto jos Debianin asennan, enkä pidä sitä mitenkään erityisen epävakaana tai edes uusinta uutta tyrkyttyvänä. Sidiä jos vertaa vaikka Fedoraan se on lähempänä perus Fedoraa kuin Rawhideä joka on sitten todellakin niinkuin se lupaa"Heräät Timpuktussa ja kaikki ei tuttua" tai jotain sinnepäin.

[juyli]

Tällä ei välttämättä ole kaikille väliä. Itsekin mieluummin asennan uuden version vanhan päälle buuttaamalla USB-tikulta kuin käyttämällä paketinhallinnan päivitystyökalua. Jos /home on erillinen, päivitys on näinkin yleensä hyvin vaivaton ja luultavasti jopa nopeampi.

Fedoran filosofiaan kuuluu jakelun jatkuva kehitys, ja vanhan jakelun tukiaika on suhteellisen lyhyt (noin vuosi). Kun Korora(a) julkaistaan vasta jonkin ajan vastaavan Fedora-julkaisun jälkeen, jää tukiaika suht' lyhyeksi.
Vaikka uudelleenasennus on jakelussa kuin jakelussa nopeampi metodi kuin jakelun päivittäminen versiosta toiseen, on jakelun lopullinen viilaaminen mielestäni työläämpää kuin jakelun päivitys versiosta toiseen. Ja joskus jopa uuden ohjelmaversion kotihakemistossa oleva konfigurointitiedosto voi olla merkittävästi muuttunut. Tällaisten konffitiedostojen muuttuminen voi olla joskus hyvin traaginen, ja niiden aiheuttamien "bugien" löytäminen vaikeaa.
Periaatteessa Fedora julkaistaan puolivuosittain (vrt. Ubuntu), mutta jo usein päivitys on viivästynyt (vrt. Debianin uusi versio julkaistaan, kun se on valmis )
PS. En Ubuntuakaan (Xubuntu) asenna uudelleen, vaan olen päivittänyt versio versiolta.
Nyt on asennettuna puhtaalle pöydälle Ubuntu 16.04 Xenial (Xubuntu), mutta kun jakelu virallisesti julkaistaan, päivitän nykyiset Ubuntu-versiot.

[DDR55]

Pitäisi olla vain yksi Linuxi jossa kaikki toimisi suoraan. Sitten voisi kilpailla Apple os ja Windows käyttisten kanssa paremmin. Siksi Käytän varakoneessa centos käyttistä joka on standardien mukainen.


Pitää myös kokeilla Fedora Linuxia jossain vaiheessa.

[Postimies]

Itsellä Debianin asentaminen on tyssännyt liian vanhoihin paketteihin tai puuttuvaan firmikseen.

Kumpaankin on ratkaisu olemassa. Uudempia paketteja – jos sellaisia tosissaan kaipaa – voi asennella backports-lähteestä. (Minulla tosin ainoa sieltä asennettu paketti on LibreOffice 5 parilla koneella.) Laiteohjelmistot yleensä löytyvät asennuksen jälkeen heti kun pääsee lisäämään nonfreen sources.listiin. Toisaalta sekään ei aina ole tarpeen: ei esimerkiksi tässä vanhassa Samsungin X420-kannettavassa, jolla tätä kirjoittelen.

Kovin kone kohtaista. Debiania tuntemattomalle on hankalaa etsiä puuttuva firmispaketti jotta saa edes verkkokortin toimimaan. Debianissa kun noi firmikset pitää näköjään etsiä joka laitteelle erikseen. Sitten on noi mediatoistimet. Kodi, vdr, vlc pitänee ainakin asentaa jostain. VLC vdpau tuella on hankala. VLC & vaapi vaatinee myös säätämistä. Toistaiseksi saa olla Lubuntu 14. Välillä tulee kokeiltua muuta jakelua rinnalle harrastusmielessä. Seuraavalla kerralla olen viisaampi ja en oleta, että kaikki toimii heti. Debianissa käytössä vielä XBMC joka on vuodelta 2014. Ei siinä mitää vikaa ole Debianin logoa lukuunottamatta, mutta Kodi 14 julkaistiin 2014 lopulla ja nyt on Kodi 16 uusin vakaa. Vakaus on kuitenkin suhteellista - varmasti joku plugin ei toimi tuon kanssa vielä.

Kovasti Linuxit ovat kehittyneet. Jakeluista Ubuntu taitaa olle se johon on paras tuki. Niin laitteiden ja ohjeiden osalta. Itselle ainakin kävi niin, että Debianissa ei toiminut yleinen Realtekin verkkokortti kun ei ollut asennusmedialla firmistä. Minusta se oli omituista.