No kysytäänpä tähän perään, kun näyttää ammattimiehet olevan kuulolla. Omassa laitteistossani on keskusyksikkö, tulostin, näyttö ja kovaääniset erillisillä pistokkeilla kiinni samassa maadotetussa pistorasiassa, jossa on yhteensä 8 pistorasiaa (roikka).
Tulostin, näyttö ja kovaääniset ovat tietenkin kiinni myös keskusyksikössä. Kovaääniset aina napsahtavat ja kipinä näkyy, kun lipsahtaa puikkomainen pistoke hiukan keskusyksikön pistokkeen reiän viereen. Muiden osalta en ole kipinöintiä havainnut (USB:llä tulostin ja näyttö jollain toisella häkkyrällä). Laitteisto toimii ....
Olisiko syytä tehdä jotakin jonkun välttämiseksi?
Vaikea sanoa mitään yksittäisestä tapauksesta näkemättä ja ilman työkalupakkia.
Yleisesti sanoen tällaisissa tapauksissa voi ainakin tutkia:
1.) Onko seinäpistorasia todella suojamaadoitettu? Vai onko se pelkästään käyttömaadoitettu, nollattu, joita ei enää tehty vuoden 97 jälkeen. Vai onko siinä suojakosketinta lainkaan? Pitäisi oikeastaan olla sähköasentaja kun pistorasian kansi avataan, mutta poistamalla ryhmätaulusta sulake, voidaan simuloida tilannetta, että pistorasian kansi on mennyt rikki ja se vaihdetaan. Senhän saa maallikkokin tehdä. Silloin näkyy onko suojakoskettimeen kytketty yhtään mitään? Onko siinä suojamaadoituksen keltavihreäraitainen johdin? Vai onko siinä sininen, tai vanhoissa rakennuksissa harmaa, nollajohdin kuten nollatussa käyttömaadoituksessa? Nollatun rasian sininen/harmaa nollajohdin tulee pikku lenkillä toisesta rasian käyttövirran kontaktista, jossa myös on sininen/harmaa johdin. "Kuuma" vaihejohdin on minkä tahansa muun värinen, mutta ei keltavihreä, sininen eikä harmaa, ja sen kuuluu olla vierekkäisistä kontakteista oikeanpuoleinen tai päällekkäisissä ylempi. Jo sulake todella on irti, ja se on todettu vaikkapa pöytälampulla kokeilemalla, voi saman tien myös kiristää rasian kytkentäruuvit. Uudemmat kytkennät ovat jousikiinnitteisiä. Nekin voi tarkistaa nokkapihdeillä kokeilemalla, että johdin on tiukasti paikallaan, eikä irtoa kevyellä nykäisyllä.
2.) Onko roikkajohto myös maadoituskoskettimilla varustettu? Onko roikkajohdon suojajohdin varmasti ehjä? Esim. mittaamalla vastusmittarilla (sellainen piippaava on tähän tarkoitukseen hyvä) irrotetusta pistotulpasta suojakoskettimesta toisen pään pistokkeiden kaikkiin suojakoskettimiin, ja vieläpä heiluttelemalla roikkajohtoa niistä paikoista, joista se eniten taipuilee käytössä.
3.) Onko laitteissa joitakin sellaisia, joissa ei ole suojakoskettimella varustettua sähköpistoketta? Sellaisiahan ovat ne litteät pikkupistokkeet ja jotkin isotkin, jotka ovat suojamaadoitetun näköisiä, mutta tarkkaan katsoen niissä ei ole suojakosketinta. Sellaisissa laitteissa ei ole potentiaalin tasausta muualta kuin järjestelmän piensignaaliliittimien kautta.
4.) Onko laitteistossa pistorasiaan työnnettäviä virtalähteitä? Onko niissä suojakosketin? Virtalähteeseen on yleensä merkitty sen antojännite ja pikkuliittimen napaisuus pienellä kuvalla. Onko vastusmittarilla mitaten sen pikkuliittimen miinuksen ja verkkosähköön tulevan suojakoskettimen välillä lähes nollaohmin galvaaninen yhteys?
Jos kaikki laitteet eivät ole yhteisessä suojamaadoituksessa kiinni niillä ei ole myöskään yhteistä potentiaalin tasausta. Se saattaa aiheuttaa tuollaista kipinöintiä ja napsumista. Itselläni on aktiivikaiuttimien virtalähde tuollainen pistorasiaan työnnettävä ja suojaeristetty, siis ilman suojakosketinta. Kun sen maapotentiaali on näin ollen kelluva ja sama kellunta jatkuu kaiutinvahvistimiin asti ja myös stereo ottoliittimen maakontaktiin asti, kuuluu potentiaalin tasauksen napsaus aina kun liitin liitetään mihin tahansa signaalilähteeseen. En ole kyllä kipinää huomannut, mutta se lienee tapauskohtaista ja riippuu elektroniikan rakenteesta. En ole siitä huolestunut. Periaatteessa tällaiset liittimet pitäisi pitää aina kytkettyinä ja irrottaa ja liittää vain kun koko laitteisto on sammutettuna. Sehän on useimmiten epäkäytännöllistä.
Yleismittarilla voinee mitata sen "kipinän kummastakin päästä" kontakteista: onko siinä jokin tasajännite, joka poikkeaa kovasti laitteen käyttöjännitteestä? Vai onko niissä jokin vaihtojännite? Kaikki halvat mittarit eivät osaa mitata pieniä vaihtojännitteitä. Myös voi mitata tuollaisen irrotetun liittimen maakontaktin ja roikkajohdon jonkin vapaan paikan suojakoskettimesta, siis siitä kirkkaasta paljaasta liuskasta, ei missään tapauksesta töpselin reiän sisältä, onko sillä välillä selvä vaihtojännite? Häviääkö tällainen häiriöjännite suurellakin vastuksella, 100 kohm - 1 Mohm, ohittamalla? Jos häviää se todennäköisesti syntyy pakollisesta radiohäiriösuodatuksesta ja sen vanhenemisesta. Se on usein myös syynä audion hurinaan. Poistaminen vaatii kikkailua ja paras tapa on ostaa vain suojamaadoitettuja virtalähteitä. Jos häiriöjännite ei poistu suurohmisesti kuormittamalla se saattaa tulla jonkin laitevian seurauksena ja sellaista laitetta ei pidä käyttää lainkaan. Laiteviat ja verkkosähkövuodot eivät nykyisin ole mitenkään poikkeuksellisia, koska virtalähteissä ei enää tarvitse olla eristävää muuntajaa.