Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: malmilandia - 16.10.15 - klo:18.14
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
Muokkaus (Tomin): Keskustelu jaettu aiheesta Muistien lisääminen (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=49538.0).
Lainaan nyt vähän tätä aloitusviestiä mainitakseni yhden asian: Ota hyvä ihminen se sähköjohto pois seinästä ennen kuin säädät mitään sen koneen sisuskalujen kanssa! Ja tämä perustuu sähköturvallisuusmääräyksiin.
Sen lisäksi, jottet rikkoisi mitään, niin lue vaikka nämä viestit:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=49565.msg379811#msg379811
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=49565.msg379826#msg379826
Tässä vielä vähän enemmän harrastuneemmille: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=49565.msg379846#msg379846
Malmilandia: voit toki muokata tätä lisäämääni tekstiäni itsekin ihan miten vain haluat. Vaikka poistaa nuo muokattu merkinnät tai linkit, lisätä niitä tai mitä tahansa. Siinä tapauksessa en koske tähän enää.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
Joo, ei kannata asennella villapaita päällä. Ja muutenkin kannattaa nollata itsensä maadoitetun maa pinniin tai jopa käyttää maa-ranneketta. Tosin se maksaa lisää 10 euroa + postit. (Esim. bebek). Siis maa-rannekkeessa on hauenleuka, joka tulee laittaa maahan ja ranneke käteen.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
:o
Eikö tuo ole fiksumpi pitää kokoajan kädellä kiinni rungosta komponentteja paikalleen tökkiessä? Näin olen ainakin toiminut ja mitään en ole hajalle saanut. Yleensä on vielä virtajohto kiinni maadoitetussa pistorasiassa.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
:o
Eikö tuo ole fiksumpi pitää kokoajan kädellä kiinni rungosta komponentteja paikalleen tökkiessä? Näin olen ainakin toiminut ja mitään en ole hajalle saanut. Yleensä on vielä virtajohto kiinni maadoitetussa pistorasiassa.
Kyse onkin siitä, että sinulla on muistikampa kädessä ja kun laitat sitä paikalle, ottaa käsivartesi kiinni koneen runkoon. Tuo sinun tapa on sama kuin minun maadoitan itseni runkoon, mutta en pidä verkkojohtoa kiinni, koska sekin on turvallisuus riski.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
:o
Eikö tuo ole fiksumpi pitää kokoajan kädellä kiinni rungosta komponentteja paikalleen tökkiessä? Näin olen ainakin toiminut ja mitään en ole hajalle saanut. Yleensä on vielä virtajohto kiinni maadoitetussa pistorasiassa.
Kyse onkin siitä, että sinulla on muistikampa kädessä ja kun laitat sitä paikalle, ottaa käsivartesi kiinni koneen runkoon. Tuo sinun tapa on sama kuin minun maadoitan itseni runkoon, mutta en pidä verkkojohtoa kiinni, koska sekin on turvallisuus riski.
Tuolla sinun tyylilläsi se riski tuhota muisti staattisella tällillä on suurin. Ehdottomasti pitää siihen koneen runkoon koskea ennen muistin paikalleenlaittoa, että se varaus purkaantuu. Muuten se purkaantuu muistia paikalleen laittaessa ja särkee helposti muistin lisäksi emolevynkin.
Verkkojohdon kiinnipito koneessa osia paikalleen tökkiessä ei ole juuri minkäänmoista turvallisuusriskiä, kun kyseessä on maadoitettu pistorasia. Emolevylle ei tule mitään verkkovirtaa, ellei poweri ole sitten rikki, jonka todennäköisesti on jo huomannut siitä, että puolet komponenteista on räjähtänyt. Ainut on, että jotain tuhoa voi mahdollisesti syntyä, jos koneessa on 5V usb standby virtalinja aktiivinen, Mutta senkään ei pitäisi ongelmaksi muodostua, kun tietää mitä tekee.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
:o
Eikö tuo ole fiksumpi pitää kokoajan kädellä kiinni rungosta komponentteja paikalleen tökkiessä? Näin olen ainakin toiminut ja mitään en ole hajalle saanut. Yleensä on vielä virtajohto kiinni maadoitetussa pistorasiassa.
Kyse onkin siitä, että sinulla on muistikampa kädessä ja kun laitat sitä paikalle, ottaa käsivartesi kiinni koneen runkoon. Tuo sinun tapa on sama kuin minun maadoitan itseni runkoon, mutta en pidä verkkojohtoa kiinni, koska sekin on turvallisuus riski.
Tuolla sinun tyylilläsi se riski tuhota muisti staattisella tällillä on suurin. Ehdottomasti pitää siihen koneen runkoon koskea ennen muistin paikalleenlaittoa, että se varaus purkaantuu. Muuten se purkaantuu muistia paikalleen laittaessa ja särkee helposti muistin lisäksi emolevynkin.
Verkkojohdon kiinnipito koneessa osia paikalleen tökkiessä ei ole juuri minkäänmoista turvallisuusriskiä, kun kyseessä on maadoitettu pistorasia. Emolevylle ei tule mitään verkkovirtaa, ellei poweri ole sitten rikki, jonka todennäköisesti on jo huomannut siitä, että puolet komponenteista on räjähtänyt. Ainut on, että jotain tuhoa voi mahdollisesti syntyä, jos koneessa on 5V usb standby virtalinja aktiivinen, Mutta senkään ei pitäisi ongelmaksi muodostua, kun tietää mitä tekee.
Jos nyt luit oikein, että maadoitan itseni ensin runkoon, ennen kuin laitan muistipalikan koneeseen, silloin ei tule staattista sähköiskua. Ja mitä tulee virtajohdon kiinni laittamiseen, niin en sitä suosittele kenellekään.
-
Niin ja välttää käyttämästä vaatteita, joista tulee sähköisiä, eli hihat ylös ja mieluusti muutenkin varovainen, ettei koske kädellä runkoon kun lykkää muistikampaa paikalleen, voi meinaan tulla staattisen sähkön pirulainen ja tehdä kerralla selvää jälkeä muistista.
:o
Eikö tuo ole fiksumpi pitää kokoajan kädellä kiinni rungosta komponentteja paikalleen tökkiessä? Näin olen ainakin toiminut ja mitään en ole hajalle saanut. Yleensä on vielä virtajohto kiinni maadoitetussa pistorasiassa.
Kyse onkin siitä, että sinulla on muistikampa kädessä ja kun laitat sitä paikalle, ottaa käsivartesi kiinni koneen runkoon. Tuo sinun tapa on sama kuin minun maadoitan itseni runkoon, mutta en pidä verkkojohtoa kiinni, koska sekin on turvallisuus riski.
Tuolla sinun tyylilläsi se riski tuhota muisti staattisella tällillä on suurin. Ehdottomasti pitää siihen koneen runkoon koskea ennen muistin paikalleenlaittoa, että se varaus purkaantuu. Muuten se purkaantuu muistia paikalleen laittaessa ja särkee helposti muistin lisäksi emolevynkin.
Verkkojohdon kiinnipito koneessa osia paikalleen tökkiessä ei ole juuri minkäänmoista turvallisuusriskiä, kun kyseessä on maadoitettu pistorasia. Emolevylle ei tule mitään verkkovirtaa, ellei poweri ole sitten rikki, jonka todennäköisesti on jo huomannut siitä, että puolet komponenteista on räjähtänyt. Ainut on, että jotain tuhoa voi mahdollisesti syntyä, jos koneessa on 5V usb standby virtalinja aktiivinen, Mutta senkään ei pitäisi ongelmaksi muodostua, kun tietää mitä tekee.
Jos nyt luit oikein, että maadoitan itseni ensin runkoon, ennen kuin laitan muistipalikan koneeseen, silloin ei tule staattista sähköiskua. Ja mitä tulee virtajohdon kiinni laittamiseen, niin en sitä suosittele kenellekään.
Tietääkseni tuo virtajohdon kiinni pitäminen liittyy siihen, että muuten tietokonetta ei ole maadoitettu mihinkään. Jos virtalähteessä on virtakytkin, joka on pois päältä ja virtalähde on kunnossa, niin periaatteessa emolevylle ei tule mitään jännitteitä. Itse kyllä maadoitan muilla keinoin kuin virtajohdolla, mutta luulisin, että on olennaisempaa koskea siihen runkoon ennen kuin tekee mitään, jos ei käytä maadoitusranneketta tai vastaavaa.
-
Etkö näe tuota, edellisestä viestistäni? "maadoitan itseni ensin runkoon,"
-
Käytännössä "maadoitus" taitaa syntyä ihan itsestään. Oli nimittäin pieni jumppa saada se päällyslevy irti, joten kyllä siitä maadoitusta sai koneen runko. Eri asia on tietenkin jos villatakki päällä tekee sen jumpan, jolloin kehittyy sähköä kehoon..
Minulla siis oli koko kone irti verkosta puutuolilla, jossa sitä käsittelin.
-
Etkö näe tuota, edellisestä viestistäni? "maadoitan itseni ensin runkoon,"
Näen ja näen myös tämän:
muuten tietokonetta ei ole maadoitettu mihinkään
Mutta tosiaan en ole koulutukseltani sähköalan ihmisiä, vaikka tietokoneiden parissa olen puuhastellutkin.
-
Kun tietokoneen sähköjohto on irti ja kosketat koneen metallirunkoa, potentiaaliero sinun ja tietokoneen välillä tasautuu, jolloin voit puuhastella vapaasti koneen sisällä. Hyvä varotoimenpide ennen koneen tai asennettavien komponenttien käsittelyä olisi kuitenkin koskettaa esim. metallista kaukolämpöputkea tai vesijohtoa, jotta mahdollinen korkea staattinen varaus purkautuu.
Jos jätät virtakaapelin paikoilleen ja pistorasia on maadoitettu, voit maadoittaa itsesi ensin koneen runkoon ja sitten ottaa uuden komponentin pois antistaattisesta pussista.
-
Töpseli irti pistorasiasta silloin kun laitteen sisäkaluja rassataan!
Tämä on ehdoton vaatimus. Älkää, hyvät ihmiset tästä kinatko. Tietotekniikasta en tiedä mitään, mutta vanhan koulun sähkömies olen.
Staattinen sähkö, kuten kaikki muukin sähkö, kulkee jännite-erojen välillä. Sitä jännite-eroa ei tule muistikamman, laiterungon ja työmiehen välille kun se tasataan laiterungon ja työmiehen väliltä johtimella ja 1 Mohm vastuksella esim rannekkeeseen. Voi tehdä itse taipuisasta johtimesta 1 Mohm (megaohmin) vastuksesta ja lavuaarin tulpan kuulaketjusta ja hauenleuka liittimestä. Vastus suojaa asentajaa tärskyltä. Muistikamman muovikuori on antistaattista, kuten muidenkin komponenttien ulkokuori. Silti komponentit on syytä säilyttää viimeiseen asti siinä antistaattisen merkillä merkityssä pakkauksessa, jossa ne myydään.
Minkään noista osista: laiterunko, komponentti, asentaja, ei tarvitse olla kytketty talon maadoitukseen, siitä ei ole mitään hyötyä. Asia muuttuu toiseksi kun sähkölaite kytketään sähköverkkoon.
Ammattimaiset sähkötyöt tällaisille laitteille tehdään nimenomaan maastaerotetussa työtilassa. Sen syitä on vaikea selittää lyhyesti. Tyydyn toistamaan kunnioitetun opettajani virkkeen: "Jos putoaa kahdeksannen kerroksen ikkunasta, ei ole samantekevää, putoaako sisä- vai ulkopuolelle."
Siis vielä kerran, ettei jää epäselväksi. Töpseli irti seinäpistokkeesta kun mitä tahansa sähkövehjettä rassataan!
-
Kiitos avusta. Minulla oli aikoinaan tuollainen maadoitusranneke, on vain ajan saatossa kadonnut jonnekin ja siksi teen köyhänmiehen maadoituksen, laittamalla ensin käsivarren koneen runkoon kiinni, ennen kopeloin sisuksia, mutta ikinä, ei siis ikä ole johto seinässä ja piste, eikä yhtään staatisen sähkön iskua ole tarvinnut pelätä, tai kärsiä.
-
Joo, noin se on. Pitää muistaa myös, että siihen PC;hen saattaa olla kytketty kaikenlaisia muita lisälaitteita, jotka ovat pistorasiassa kiinni. Ainakin minulla aina napsahtaa, kun kovaäänisten kaapelia kiinnitän ja kokeilen, että mihinkäs se piti laittaakaan.
-
Joo, noin se on. Pitää muistaa myös, että siihen PC;hen saattaa olla kytketty kaikenlaisia muita lisälaitteita, jotka ovat pistorasiassa kiinni. Ainakin minulla aina napsahtaa, kun kovaäänisten kaapelia kiinnitän ja kokeilen, että mihinkäs se piti laittaakaan.
Kun lisään muistia, kiintolevyjä, tai vaikka muuta puuhan koneen sisällä, niin kaikki johdot irti ja piste
-
Staattinen sähkö, kuten kaikki muukin sähkö, kulkee jännite-erojen välillä. Sitä jännite-eroa ei tule muistikamman, laiterungon ja työmiehen välille kun se tasataan laiterungon ja työmiehen väliltä johtimella ja 1 Mohm vastuksella esim rannekkeeseen.
Jos ollaan asentamassa uutta muistikampaa, joka ei ole koneessa kiinni, tämä ei vielä riitä. Työmies ja laiterunko ovat samassa potentiaalissa, mutta jos staattinen varaus on korkea ja otat muistikamman pois pussista siten, että sormet eksyvät liian lähelle kontaktipintoja, purkaus voi rikkoa muistipiirin. Kehon ja vaatetuksen staattinen varaus olisi siis hyvä purkaa johonkin maahan juuri ennen asennushommia.
Ammattimaiset sähkötyöt tällaisille laitteille tehdään nimenomaan maastaerotetussa työtilassa.
ESD-suojatut tilat ja työpisteet kyllä maadoitetaan aina (http://www.springelectronics.fi/tuotteet/esd-ja-puhdastila/epa-alueen-kytkennaet). Muuten hommassa ei olisi järkeä.
Kotona on toki turvallisempaa käyttää jotain muuta maata kuin sähköverkon suojamaadoitusta.
-
Siis vielä kerran, ettei jää epäselväksi. Töpseli irti seinäpistokkeesta kun mitä tahansa sähkövehjettä rassataan!
Tietokoneen kohdalla melko turhaa. Siellä on ne vaaralliset jännitteet suljetussa virtalähteessä, eikä emolevyllä. Toki aina häviävän pieni vaara on, että sinne meisseli luiskahtaa siiven välistä touhutessa tai sattumalta poweri sattuu hajoamaan.
Kotona on toki turvallisempaa käyttää jotain muuta maata kuin sähköverkon suojamaadoitusta.
Milläs perusteella sähköverkon maadoitus ei olisi turvallinen?
-
Milläs perusteella sähköverkon maadoitus ei olisi turvallinen?
Oikein kytkettynä se on ok, mutta kotioloissa ei aina ole varmaa, että suojamaata on edes olemassa, ja mahdollisesti viallisen virtalähteen kautta kytkettynä asiat voivat olla vielä huonommassa jamassa.
Noissa ESD-hommissakin suojamaa tuodaan sähkökeskuksesta erikseen erillistä johtoa pitkin. Itse en suosittelisi sähköverkkomaadoitusten tekemistä omin päin.
-
Staattinen sähkö, kuten kaikki muukin sähkö, kulkee jännite-erojen välillä. Sitä jännite-eroa ei tule muistikamman, laiterungon ja työmiehen välille kun se tasataan laiterungon ja työmiehen väliltä johtimella ja 1 Mohm vastuksella esim rannekkeeseen.
Jos ollaan asentamassa uutta muistikampaa, joka ei ole koneessa kiinni, tämä ei vielä riitä. Työmies ja laiterunko ovat samassa potentiaalissa, mutta jos staattinen varaus on korkea ja otat muistikamman pois pussista siten, että sormet eksyvät liian lähelle kontaktipintoja, purkaus voi rikkoa muistipiirin. Kehon ja vaatetuksen staattinen varaus olisi siis hyvä purkaa johonkin maahan juuri ennen asennushommia.
Ammattimaiset sähkötyöt tällaisille laitteille tehdään nimenomaan maastaerotetussa työtilassa.
ESD-suojatut tilat ja työpisteet kyllä maadoitetaan aina (http://www.springelectronics.fi/tuotteet/esd-ja-puhdastila/epa-alueen-kytkennaet). Muuten hommassa ei olisi järkeä.
Kotona on toki turvallisempaa käyttää jotain muuta maata kuin sähköverkon suojamaadoitusta.
Maastaerotus on eräs työpisteen suojausmenetelmä. ESD-suojaus on toinen sellainen. Niitä käytetään yleensä yhdessä. ESD-suojauskaan ei ole mikään maadoitus. Toistaiseksi megaohmin vastuksen on oltava työpisteen ja maan välissä. Sähkötyökalujen takia työpisteellä on oltava sähköpistokkeita. Ne erotetaan maasta ja sähköverkosta suojaerotusmuuntajalla. Maadoitusta niillä ei voi olla, muuten ESD-suojaus menisi virattomaksi. Työkalujen ja mittareiden runko ja juottimen kärki on kytketty siihen megaohmin vastuksen takana olevaan ESD-pisteeseen.
Kuinka moni meistä osaa rakentaa ESD-suojauksen kotiinsa harrastaessaan näitä tietokoneiden rakenteluja? Jokainen voi tietysti hankkia puolijohtavan maton ja vetää sähkökeskuksesta keltavihreiden jakotukista kevin työpisteen seinälle, merkitä sen ESD-tarralla ja kytkeä maton siihen, toistaiseksi megaohmin vastuksen läpi. Ja ranneke on oltava samassa liitoksessa, mehaohmin vastuksella sekin. Jotta rakennettava laite ei olisi eri potentiaalissa, pöydällä on myös oltava puolijohtava työalusta, kuten se lattiamattokin. Työkalujen, työtuolin, jalkineiden, työkalulaatikoston pyörien ja kaiken muunkin on oltava puolijohtavaa materiaalia. Aika talkoot siitä tulee, ja maksaakin ihan jonkin verran.
Joka tapauksessa, älkää laittako sitä pistotulppaa pistorasiaan työn ajaksi! Jokaisen pitää ymmärtää, että sellainen ei ole minkään säännöstön mukaan sallittua, ja se perustuu juuri henkilöturvallisuuteen.
Jos staattisesta sähköstä haluaa eroon säästääkseen muistipiirejä rikkoutumiselta on käytettävä muita varokeinoja kuin pistorasian maata, josta ei voi edes tietää: onko se suojamaa vai käyttömaa, eli nollattu. Ei ole tapana näpelöidä minkään komponentin kontaktipisteitä ja kytkentäjohtimia. Staattista sähköä kehittävät vaatteet eivät ole hyviä työvaatteita. Itse olen pärjännyt kotiverstaassani yli 40 vuotta ilman elektroniikan vaurioita käyttämällä järkeä ja varovaisuutta. Työpöytä on lakkaamatonta ja maalaamatonta puuta, ei metallia eikä melamiinia tai muuta ikilevyä ja mitä muoveja niitä onkaan. Haalarien enstex kangas ei tee staattista sähköä. Juotin on "suojamuuntajalla erotettu ja ESD-suojattu" sitaateissa siksi, että se on oma tekemä sähkömiehen ratkaisu.
Työpaikalla tämä suojauskysymys on ollut ikuisessa muutoksen tilassa ja loputon kiistan aihe.
Noissa ESD-hommissakin suojamaa tuodaan sähkökeskuksesta erikseen erillistä johtoa pitkin. Itse en suosittelisi sähköverkkomaadoitusten tekemistä omin päin.
Tässä olen samaa mieltä. Käyttäkää mieluummin järkeä ja varovaisuutta.
-
Joka tapauksessa, älkää laittako sitä pistotulppaa pistorasiaan työn ajaksi! Jokaisen pitää ymmärtää, että sellainen ei ole minkään säännöstön mukaan sallittua, ja se perustuu juuri henkilöturvallisuuteen.
Sinä varmaan irrotat töpselin USB piuhan kytkemistä vartenkin ::)
-
Voin sanoa, että edellisessä asunnossa, jossa asuin, sain suihkussa sähköiskuja sormilleni. Sitä tutkittiin pitkään ja hartaasti. Jännitevaihtelut oli 1 - 7 v, joka jo tuntui hyvin epämiellyttävältä. Omakotitalosta otettiin kaikki sulakkeet irti, ei vaikutusta. Sähkölaitos irrotti rakennuksen ulkopuolella olevasta keskuksesta sulakkeet! Ei vaikutusta, irrotti syötön kolme vaihetta irti, ei vaikutusta. Vasta kun nolla (maa) irrotettiin verkosta, tuli loppu ja mittauksissa jännite tuli ulkopuolisesta verkosta. Muuntajaan oli matkaa jotain vajaa kilometri ja siinä piirissä oli muistaakseni 6 - 7 kiinteistöä.
Lopputulemana meiltä poistettiin 40 m kuparikaapelia vesikaivosta Verkon nollapiste oli siirtynyt meille), Sähkölaitos lisäsi omaan verkkoonsa muutaman maadoituspisteen lisää, mutta en tiedä löysivätkö koskaan itse vikaa? Mutta sen voin sanoa, että en ole ennen nähnyt yhtä monta H- Moilasta yhtä aikaa tuijottamassa mittarikaappia. Johdot talon ryhmätauluun irrotettu ja mittarit väittää talossa olevan 0 - 7 v jännite heittoja.
Joten jos en laita verkon nollaan maadoitusta, kun teen koneella jotain hommia, niin tässä yksi syy. En voi tietää, onko naapurilla kaikki koneet kunnossa, eikä syötä maadoitukseen jännitettä.
-
Voin sanoa, että edellisessä asunnossa, jossa asuin, sain suihkussa sähköiskuja sormilleni. Sitä tutkittiin pitkään ja hartaasti. Jännitevaihtelut oli 1 - 7 v, joka jo tuntui hyvin epämiellyttävältä. Omakotitalosta otettiin kaikki sulakkeet irti, ei vaikutusta. Sähkölaitos irrotti rakennuksen ulkopuolella olevasta keskuksesta sulakkeet! Ei vaikutusta, irrotti syötön kolme vaihetta irti, ei vaikutusta. Vasta kun nolla (maa) irrotettiin verkosta, tuli loppu ja mittauksissa jännite tuli ulkopuolisesta verkosta. Muuntajaan oli matkaa jotain vajaa kilometri ja siinä piirissä oli muistaakseni 6 - 7 kiinteistöä.
Lopputulemana meiltä poistettiin 40 m kuparikaapelia vesikaivosta Verkon nollapiste oli siirtynyt meille), Sähkölaitos lisäsi omaan verkkoonsa muutaman maadoituspisteen lisää, mutta en tiedä löysivätkö koskaan itse vikaa? Mutta sen voin sanoa, että en ole ennen nähnyt yhtä monta H- Moilasta yhtä aikaa tuijottamassa mittarikaappia. Johdot talon ryhmätauluun irrotettu ja mittarit väittää talossa olevan 0 - 7 v jännite heittoja.
Joten jos en laita verkon nollaan maadoitusta, kun teen koneella jotain hommia, niin tässä yksi syy. En voi tietää, onko naapurilla kaikki koneet kunnossa, eikä syötä maadoitukseen jännitettä.
Missä tuo 7V muka näkyi? Ei tuommoista jännitettä kukaan ainakaan missään tunne tai huomaa laitteiden toiminnassa.
Vesikaivossa 40M kuparikaapelia??? :o Kenen loistoidea moinen on ollut? Yleensähän ne kaivetaan maahan talon ympärille.
Jos suihkussa sait sähköiskuja, niin eiköhän silloin syypää luultavasti ollut lattialämmitys tai jokin muu rikkinäinen sähköjohto tai laite pesuhuoneessa, joka maadottui vesiputkien kautta. Maadoituskuparien poisto kaivosta varmaan helpotti tilannetta ja siirto uuteen paikkaan sai sähkön johtumaan betonin läpi maahan.
-
Joka tapauksessa, älkää laittako sitä pistotulppaa pistorasiaan työn ajaksi! Jokaisen pitää ymmärtää, että sellainen ei ole minkään säännöstön mukaan sallittua, ja se perustuu juuri henkilöturvallisuuteen.
Sinä varmaan irrotat töpselin USB piuhan kytkemistä vartenkin ::)
Älä nyt kuitenkaan vähättele tärkeää asiaa. >:( Kaikkien täytyy tietää missä menee raja kun sähkölaitteen kuoret avataan. Tietokone on sähkölaite siinä missä leivänpaahdinkin. Jos laitteen kuoret avataan on sähköverkon johto, töpseli, ensin irrotettava seinäpistokkeesta. Sen sanelee sähköturvallisuusmääräykset. Sakkojakin saa tarvittaessa. Ja kuolemantuottamuksesta voi joutua edesvastuuseen. Älä siis edes yllytä.
Mitä USB-laitteisiin tulee – ja kummallisista ilmiöistä siinä – siitäkin on täällä kirjoitettu pitkät jutut. En vaan muista missä keskustelussa se oli. Liittimet, jotka ovat laitteen kuoria avaamatta käytettävissä eivät tietenkään edellytä töpselin irrottamista – periaatteessa. Käytännössä kyllä joskus käy niin, että kahden eri laitteen sähkönsyötöt tulevat sähköverkon eri osista. Jos nämä laitteet yhdistetään toisiinsa kaapelilla, vaikka USB-johdolla, saattaa jotain arvaamatonta tapahtua: Tietokone buuttaa pyytämättä, kipinä välähtää liittimen koskettimissa, jopa rikkoutumisiakin on sattunut.
Etenkin vanhoissa rakennuksissa on suojamaadoituksen sijasta käytetty käyttömaadoitusta, puhekielessä nollausta. Pistorasian suojakosketin on tällöin yhdistetty verkon nollajohtimeen, eikä ole tuotu siihen erillistä keltavihreää suojamaadoitusjohdinta. Meidän sähköverkkomme koostuu siten, että sähkö tuodaan pistorasiaan kahdella johtimella, joista toinen on "kuuma" vaihejohdin ja toinen "kylmä" nollajohdin. Nolla on sähköpääkeskuksessa yhdistetty maadoituskiskoon. Nolla siis on periaatteessa maan potentiaalissa. Kun se kuitenkin on virtaavan sähkön "paluujohdin", siinä syntyy jännitehäviö kuten kaikissa johtimissa. Jännitehäviö riippuu ohmin lain mukaisesti kuormituksen (watti)määrästä. Jos rakennuksen pistorasiat ovat nollattuja, käyttömaadoitettuja, ja eri pistorasioissa on erilaiset kuormat, ja niihin liitetyt laitteet ovat suojakoskettimellisilla pistotulpilla varustettuja, kuten niiden on usein oltava sittenkin, vaikka olisivat suojaeristettyjä koska häiriösuodatus vaatii niin, niiden laitteiden piensignaaliliittimien maapotentiaalissa saattaa olla muutaman voltin jännite-ero. Jännite on pieni, muutaman voltin luokkaa, mutta virtaa siitä riittää niin paljon, että se voi tehdä totaalista tuhoa, tai muita aivan kummallisia ilmiöitä, joiden ympärillä on kohta iso joukko hoomoilasia. Yksittäisen tietokoneen käyttöympäristön tasolla ilmiö estetään liittämällä kaikki saman järjestelmän laitteet yhteiseen pistorasiaan ja irti vesi- ja lämmitysputkista ja puhelinverkon johdoista, joka viimeksi mainittu voi olla ylivoimaista, jos on puhelinkaapeliin tukeutuva tietoverkkoyhteys. Tai tilaamalla sähköliikkeeltä pistorasioiden modernisointi oikeaoppisella suojamaadoituksella, joka on suositeltavaa, mutta ei aina edes mahdollista.
Pitkän sähkömiesurani aikana näitä 3-7V:n nollajohdinjännitteitä on tullut vastaan useita. Useimmiten valituksia tulee perheenemänniltä ym. sapuskanlaittajilta, kun nollatun isokuormaisen sähkölieden ja vesihanan väliltä saa sähköiskuja. Kun sähkömies tilataan ja kaikki todetaan oikein kytketyksi, syytetään emännän staattista sähköä kehittäviä hiuksia. Jos hoksattaisiin mitata jännite tavallisella yleismittarilla lieden rungon ja vesijohdon väliltä, ja vieläpä niin, että liedessä on paljon kuormitusta, löydettäisiin tämä "mystinen" nollajännite.
Ja suihkussa se sähköiskun tunne tulee esimerkiksi siitä kun suihkun vesi on nollapotentiaalissa nollajännitteellä ryyditettynä lämminvesivaraajan suuren kuormituksen ja muovisen tuloveden liitosputkensa takia ja metallinen suihkuallas on maapotentiaalissa metallisen viemäriputkituksensa ansiosta. Muitakin mahdollisuuksia on.
Heh – pitäisiköhän sähköturvallisuudesta olla oma keskustelu? ;D
-
Voin sanoa, että edellisessä asunnossa, jossa asuin, sain suihkussa sähköiskuja sormilleni. Sitä tutkittiin pitkään ja hartaasti. Jännitevaihtelut oli 1 - 7 v, joka jo tuntui hyvin epämiellyttävältä. Omakotitalosta otettiin kaikki sulakkeet irti, ei vaikutusta. Sähkölaitos irrotti rakennuksen ulkopuolella olevasta keskuksesta sulakkeet! Ei vaikutusta, irrotti syötön kolme vaihetta irti, ei vaikutusta. Vasta kun nolla (maa) irrotettiin verkosta, tuli loppu ja mittauksissa jännite tuli ulkopuolisesta verkosta. Muuntajaan oli matkaa jotain vajaa kilometri ja siinä piirissä oli muistaakseni 6 - 7 kiinteistöä.
Lopputulemana meiltä poistettiin 40 m kuparikaapelia vesikaivosta Verkon nollapiste oli siirtynyt meille), Sähkölaitos lisäsi omaan verkkoonsa muutaman maadoituspisteen lisää, mutta en tiedä löysivätkö koskaan itse vikaa? Mutta sen voin sanoa, että en ole ennen nähnyt yhtä monta H- Moilasta yhtä aikaa tuijottamassa mittarikaappia. Johdot talon ryhmätauluun irrotettu ja mittarit väittää talossa olevan 0 - 7 v jännite heittoja.
Joten jos en laita verkon nollaan maadoitusta, kun teen koneella jotain hommia, niin tässä yksi syy. En voi tietää, onko naapurilla kaikki koneet kunnossa, eikä syötä maadoitukseen jännitettä.
Missä tuo 7V muka näkyi? Ei tuommoista jännitettä kukaan ainakaan missään tunne tai huomaa laitteiden toiminnassa.
Vesikaivossa 40M kuparikaapelia??? :o Kenen loistoidea moinen on ollut? Yleensähän ne kaivetaan maahan talon ympärille.
Jos suihkussa sait sähköiskuja, niin eiköhän silloin syypää luultavasti ollut lattialämmitys tai jokin muu rikkinäinen sähköjohto tai laite pesuhuoneessa, joka maadottui vesiputkien kautta. Maadoituskuparien poisto kaivosta varmaan helpotti tilannetta ja siirto uuteen paikkaan sai sähkön johtumaan betonin läpi maahan.
Tuota, sinulla ei taida olla hajuakaan maadoituksista? Ensinäkin ensimmäiseksi tarkastettiin mittareilla, että lattialämmitys ei vuoda. Lämminvesivaraaja oli hiljattain vaihdettu, joten sain valmistajalta mittamiehet tulemaan ja tarkistamaan, vuotaako varaaja ja jo he sanoi, että mittauksissa jostain tulee tuo 0 - 7 voltin jännitevaihtelut ja ne myös tuntee etenkin suihkussa ollessa ikävänä nipistelynä.
Toiseksi kaikki vesijohdot ja maadoitukset oli tehty 200% eli useammasta kohtaa oli linjojen putket nollattu maakaapeleilla.
Kolmanneksi kaivo on yksi parhaimpia maadoituskanavia, siellä kun on vettä, joka johtaa erittäin hyvin sähköä
Ja viimeiseksi väitteesi joka kertoo, että sinulla ei ole mitään tietoa sähköstä, betoni ei ole mikään hyvä johtamaan sähköä.
Nimimerkillä Teollisuussähköasentajan tutkinnon suorittanut ja sähkötöitäkin tuli jonkun verran tehtyä, ennen kuin todettiin noihin hommiin liian allergiseksi. Eikä tarkoita, että olisin työlle allerginen, vain se missä niitä asennuksia tehtiin.
-
Heh – pitäisiköhän sähköturvallisuudesta olla oma keskustelu? ;D
Kävi mielessä jo aiemmin, mutta jäi tekemättä, joten nyt tehty kuten ehdotettu. Laitoin aloitusviestiin pientä yhteenvetoa ja linkkejä hyviin vastauksiin. Keskustelua saa toki jatkaa.
Tulipa mieleeni yksi juttu aiheesta: Itselläni on USB-äänikortti kiinni näytön USB-hubissa ja siinä sitten kuulokkeet. Jostain syystä joskus ottaessani kuulokkeet käteen saan sähköiskun ja sitten äänikortti lakkaa toimimasta. Kun laitan sen uudestaan kiinni, niin äänet toimivat taas. Pistorasiat ovat maadoittamattomia, koska tässä talossa ei sellaisia pistokkeita tunneta. Tietokone ja näyttö ovat kytketty samaan jatkojohtoon ja molempien pistokkeissa on maadoitusnastat pistotulpassa, mutta tietenkään niitä ei ole kytketty maahan, kun pistorasia ei ole maadoitettu. Paranisiko tilanne, jos maadoittaisin tietokoneen? Vieressä on lämpöpatteri, joka on kytketty kaukolämpöön, mutta sen maadoituksesta en tiedä mitään. Mitä huonoa olisi siinä, että kytkisin maadoitusjohdon suojamaan lämpöpatterin putkeen sähköjohdolla? Auttaisiko se noiden sähköiskujen kanssa?
-
Tuota, sinulla ei taida olla hajuakaan maadoituksista? Ensinäkin ensimmäiseksi tarkastettiin mittareilla, että lattialämmitys ei vuoda. Lämminvesivaraaja oli hiljattain vaihdettu, joten sain valmistajalta mittamiehet tulemaan ja tarkistamaan, vuotaako varaaja ja jo he sanoi, että mittauksissa jostain tulee tuo 0 - 7 voltin jännitevaihtelut ja ne myös tuntee etenkin suihkussa ollessa ikävänä nipistelynä.
Toiseksi kaikki vesijohdot ja maadoitukset oli tehty 200% eli useammasta kohtaa oli linjojen putket nollattu maakaapeleilla.
Kolmanneksi kaivo on yksi parhaimpia maadoituskanavia, siellä kun on vettä, joka johtaa erittäin hyvin sähköä
Ja viimeiseksi väitteesi joka kertoo, että sinulla ei ole mitään tietoa sähköstä, betoni ei ole mikään hyvä johtamaan sähköä.
Ei kyllä 7V jännitettä normaali ihminen huomaa, ellei ole sitten "sähköallergikko".
Vesikaivo on hyvä paikka maadoituksen kannalta, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
Betoni johtaa mainiosti sähköä märkänä. Suihkutiloissa betoni luultavimmin on maahan asti kosteana.
-
Tietokone ja näyttö ovat kytketty samaan jatkojohtoon ja molempien pistokkeissa on maadoitusnastat pistotulpassa, mutta tietenkään niitä ei ole kytketty maahan, kun pistorasia ei ole maadoitettu. Paranisiko tilanne, jos maadoittaisin tietokoneen? Vieressä on lämpöpatteri, joka on kytketty kaukolämpöön, mutta sen maadoituksesta en tiedä mitään. Mitä huonoa olisi siinä, että kytkisin maadoitusjohdon suojamaan lämpöpatterin putkeen sähköjohdolla? Auttaisiko se noiden sähköiskujen kanssa?
Meilläkin talon kuivissa tiloissa on maadoittamattomat pistorasiat. Olen pähkäillyt miten vakavasti pitäisi suhtautua ohjeeseen jonka mukaan pöytäkone (ei kannettava jossa litteä pistoke) on liitettävä maadoitettuun rasiaan. Sehän ei meillä nyt onnistu. Arvelen että kyse on siitä turvallisuusriskistä että virtalähde vioittuu niin että jännite pääsee metallirunkoon. Mutta koska kyseessä on "kuiva tila" niin asiaa ei menneinä vuosikymmeninä ilmeisesti pidetty kovin vaarallisena ja maadoittamattomia rasioita oli lupa asentaa. Kai sähköiskun tapauksessa virta jää niin pieneksi ettei siitä henki lähde. Enpä tiedä enkä haluaisi koettaa.
Jos pöytäkoneen rungon ja patterin väliin kytkisi paksun johdon niin sehän kai toimisi samaan tapaan kuin suojamaadoitusjohdin edellyttäen että patteri on kunnolla maadoitettu. Meillä on kellarissa kuparikaapeli yhdistetty putkistoon. Tuollainen virityshän toki saisi sähköasentajilta tuomion.
Mittasin joskus yleismittarilla että koneen rungossa heilui jopa 30 V AC-jännite. Virtalähteen häiriönpoistosuodattimen kautta kai vuotaa hitunen virtaa runkoon. Siellä on kuitenkin niin suuri impedanssi että jos sitä vähän kuormittaa niin jännite menee nollaan eikä siitä ole vaaraa. Kai tuon voi tunta samaan tapaan kuin staattisen sähkön.
-
Tuota, sinulla ei taida olla hajuakaan maadoituksista? Ensinäkin ensimmäiseksi tarkastettiin mittareilla, että lattialämmitys ei vuoda. Lämminvesivaraaja oli hiljattain vaihdettu, joten sain valmistajalta mittamiehet tulemaan ja tarkistamaan, vuotaako varaaja ja jo he sanoi, että mittauksissa jostain tulee tuo 0 - 7 voltin jännitevaihtelut ja ne myös tuntee etenkin suihkussa ollessa ikävänä nipistelynä.
Toiseksi kaikki vesijohdot ja maadoitukset oli tehty 200% eli useammasta kohtaa oli linjojen putket nollattu maakaapeleilla.
Kolmanneksi kaivo on yksi parhaimpia maadoituskanavia, siellä kun on vettä, joka johtaa erittäin hyvin sähköä
Ja viimeiseksi väitteesi joka kertoo, että sinulla ei ole mitään tietoa sähköstä, betoni ei ole mikään hyvä johtamaan sähköä.
Ei kyllä 7V jännitettä normaali ihminen huomaa, ellei ole sitten "sähköallergikko".
Vesikaivo on hyvä paikka maadoituksen kannalta, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
Betoni johtaa mainiosti sähköä märkänä. Suihkutiloissa betoni luultavimmin on maahan asti kosteana.
Betoni maahan saakka märkänä? Olisiko syytä tarkistaa kosteuseristykset kylppärissäsi? Et ole tainnut koskaan kuulla siitä, että nykyään laitetaan kosteuseristykset, ettei rakennukseen tulisi kosteusvaurioita?
Miten voit väittää, että kaivo ei ole järkevä paikka maadoittaa talon sähköverkkoa? Siksi toiseksi meillä oli aivan normaalit maadoituskaapelit laitettu maahan ja kun tuli sähköiskuja, niin energialaitos kehotti maadoituskaapelin laittamista varmuuden vuoksi myös kaivoon.
En ole sähköallergikko, tosin käsissä on psoriasis, mutta myös haavoista joita välillä oli, niin sai tällin. Enkä ollut ainoa, vaan kaikki saivat sitä pientä nipistelyä jota minäkin sain, joten se siitä.
Ehkä sinun ei kannata neuvoa sähköasennuksia kenellekään, meinaan siltä tuntuu, kun luen viestejäsi, mutta pelastat kyllä päiväni näillä huumorin piikkiin menevillä viisauksilla, joita kirjoitat ;) :D :P
-
Ei kyllä 7V jännitettä normaali ihminen huomaa, ellei ole sitten "sähköallergikko".
Asia on helppo kokeilla aivan itse. Ota tuliterä 9V paristo ja kosketa + ja - napaa kielellä.
Ja nyt kyseessä on tasasähkö, joka ei "tunnu" läheskään niin pahalta kuin vaihtosähkö.
Minunkin ohjeeni on että "sähkötöpseli" irroitetaan joka ikisestä sähkölaitteesta jonka kuori avataan.
Tässä asiassa ei kertakaikkijaan ole poikkeuksia.
(nimim: yli 20 vuotta sähköalalla työtä takana, tosin siitä on jo hiukan yli 10 vuotta aikaa kun työt lopetin, että alkaa asiat unohtumaan, mutta opetetut perusasiat ei unohdu varmaan koskaan).
-
Betoni maahan saakka märkänä? Olisiko syytä tarkistaa kosteuseristykset kylppärissäsi? Et ole tainnut koskaan kuulla siitä, että nykyään laitetaan kosteuseristykset, ettei rakennukseen tulisi kosteusvaurioita?
Miten voit väittää, että kaivo ei ole järkevä paikka maadoittaa talon sähköverkkoa? Siksi toiseksi meillä oli aivan normaalit maadoituskaapelit laitettu maahan ja kun tuli sähköiskuja, niin energialaitos kehotti maadoituskaapelin laittamista varmuuden vuoksi myös kaivoon.
En ole sähköallergikko, tosin käsissä on psoriasis, mutta myös haavoista joita välillä oli, niin sai tällin. Enkä ollut ainoa, vaan kaikki saivat sitä pientä nipistelyä jota minäkin sain, joten se siitä.
Ehkä sinun ei kannata neuvoa sähköasennuksia kenellekään, meinaan siltä tuntuu, kun luen viestejäsi, mutta pelastat kyllä päiväni näillä huumorin piikkiin menevillä viisauksilla, joita kirjoitat ;) :D :P
Harvemmin ne kosteuseristykset vanhoissa taloissa kovin kunnossa on (eikä usein uudemmissakaan) ja monesti on vielä pohjakin täytetty soralla, eikä kunnollista kapilaarikatkoa ole tullut jolloin kosteus nousee maastakin päin.
Kaivo on kaivo, enkä sinne mitään maadoituksia laittaisi, jos muuallekin sen voi tehdä, mutta kukin toki tyylillään ::) . Tässä kylällä eräästä talosta salama meni ilmeisesti maadoitusta pitkin kaivoon ja saivatkin sitten tehdä kaivon uudestaan.
Ei kyllä 7V jännitettä normaali ihminen huomaa, ellei ole sitten "sähköallergikko".
Asia on helppo kokeilla aivan itse. Ota tuliterä 9V paristo ja kosketa + ja - napaa kielellä.
Ja nyt kyseessä on tasasähkö, joka ei "tunnu" läheskään niin pahalta kuin vaihtosähkö.
Minunkin ohjeeni on että "sähkötöpseli" irroitetaan joka ikisestä sähkölaitteesta jonka kuori avataan.
Tässä asiassa ei kertakaikkijaan ole poikkeuksia.
(nimim: yli 20 vuotta sähköalalla työtä takana, tosin siitä on jo hiukan yli 10 vuotta aikaa kun työt lopetin, että alkaa asiat unohtumaan, mutta opetetut perusasiat ei unohdu varmaan koskaan).
Kokeilepa tunnetko sen pariston, kun pidät toisen käden sormella toisesta navasta ja toisen käden sormella toisesta.
Ihmisen ruumiissa on aika paljon resistanssia, ja tuommoinen 7V ei kyllä tunnu missään, ellet sitä juuri kieleen ota. Joskus tuli kikkailtua säätömuuntajalla pitämällä avoimia johtimia samassa kädessä. Kuivissa käsissä sai jännitettä nostaa jonnekin 70V paikkeille, kun alkoi kutisemaan jossain 90V paikkeilla oli jo pakko heittää irti. Kosteissa käsissä alkoi jo 50V paikkeilla tuntumaan.
Googlasin asiasta joutessani, ja melkein kaikilla "asiallisilla" tietokonesivuilla neuvottiin maadoittamaan tietokone pitämällä töpseli kiinni tietokoneessa ja virtanappi pois kytkettynä, kun osia vaihtelee, että se siitä.
-
Tee nyt ihan niin kuin itse tykkäät, kun ei järki mene päähän?
-
Tee nyt ihan niin kuin itse tykkäät, kun ei järki mene päähän?
+1 ;)
-
Googlasin asiasta joutessani, ja melkein kaikilla "asiallisilla" tietokonesivuilla neuvottiin maadoittamaan tietokone pitämällä töpseli kiinni tietokoneessa ja virtanappi pois kytkettynä, kun osia vaihtelee, että se siitä.
!? :o
Eiku töpseli pois ja asentaja pitää itse maadoittaa itsensä tietokoneen taikka esim patteriin staattisen sähkön takia. Staattiset sähköpurkaukset tuottavat kuollutta komponentti jätettä. Ja otetaan mielellään johto seinästä eikä tietokoneesta mitäkin näkee tehtävän ...
-
Pysytään asialinjalla näiden kirjoitusten suhteen eikä aleta syyttelemään muita. Tämä koskee kaikkia.
-
Tietokone ja näyttö ovat kytketty samaan jatkojohtoon ja molempien pistokkeissa on maadoitusnastat pistotulpassa, mutta tietenkään niitä ei ole kytketty maahan, kun pistorasia ei ole maadoitettu. Paranisiko tilanne, jos maadoittaisin tietokoneen? Vieressä on lämpöpatteri, joka on kytketty kaukolämpöön, mutta sen maadoituksesta en tiedä mitään. Mitä huonoa olisi siinä, että kytkisin maadoitusjohdon suojamaan lämpöpatterin putkeen sähköjohdolla? Auttaisiko se noiden sähköiskujen kanssa?
Meilläkin talon kuivissa tiloissa on maadoittamattomat pistorasiat. Olen pähkäillyt miten vakavasti pitäisi suhtautua ohjeeseen jonka mukaan pöytäkone (ei kannettava jossa litteä pistoke) on liitettävä maadoitettuun rasiaan. Sehän ei meillä nyt onnistu. Arvelen että kyse on siitä turvallisuusriskistä että virtalähde vioittuu niin että jännite pääsee metallirunkoon. Mutta koska kyseessä on "kuiva tila" niin asiaa ei menneinä vuosikymmeninä ilmeisesti pidetty kovin vaarallisena ja maadoittamattomia rasioita oli lupa asentaa. Kai sähköiskun tapauksessa virta jää niin pieneksi ettei siitä henki lähde. Enpä tiedä enkä haluaisi koettaa.
Jos pöytäkoneen rungon ja patterin väliin kytkisi paksun johdon niin sehän kai toimisi samaan tapaan kuin suojamaadoitusjohdin edellyttäen että patteri on kunnolla maadoitettu. Meillä on kellarissa kuparikaapeli yhdistetty putkistoon. Tuollainen virityshän toki saisi sähköasentajilta tuomion.
Mittasin joskus yleismittarilla että koneen rungossa heilui jopa 30 V AC-jännite. Virtalähteen häiriönpoistosuodattimen kautta kai vuotaa hitunen virtaa runkoon. Siellä on kuitenkin niin suuri impedanssi että jos sitä vähän kuormittaa niin jännite menee nollaan eikä siitä ole vaaraa. Kai tuon voi tunta samaan tapaan kuin staattisen sähkön.
Tässä on hiukan toinen asia kyseessä, siis eri kuin tuo nollajohtimen häviö. Kun metallirunkoinen tai muuten maadoitettuun pistorasiaan suunniteltu laite on varustettu verkkojohdolla, jossa on suojajohtimen kosketin, ja sellainen liitetään pistorasiaan, jossa ei ole suojakosketinta, voidaan helposti mitata suurohmisella vaihtojännitemittarilla melkoisia "haamujännitteitä" kytkemättömästä suojajohtimesta maahan nähden, esim, vesijohtoon. Samoin jännite löytyy mitatessa nollajohtimeen nähden. "Haamujännite" on erilainen, jos pistotulppa käännetään toisin päin.
Ilmiö johtuu normien vaatimasta suurtaajuisten häiriöiden suodatuksesta. Se toteutetaan sarjainduktansseilla, pienillä ferriittihelmillä, ja rinnakkaiskapasitansseilla, kondensaattoreilla. Viimeksimainitut muodostavat kapasitiivisen jännitteenjaon kummastakin käyttöjohtimesta suojajohtimeen. Sen pitäisi olla nolla, mutta komponenttien toleransseista ja niiden ryöminnästä ajan karttuessa johtueen se ei ole nolla volttia. Jos suojajohdinta ei ole maadoitettu se jännite näkyy laiterungossa, koska suojajohdin on kytketty laiterunkoon sen toisen tehtävän, sähköturvallisuuden, vuoksi.
Tämä jännite ei ole aivan vaaraton. Lisäksi tällä lailla tehden, siis maadoitettu pistotulppa maadoittamattomassa pistorasiassa, menetetään hyvinkin tarpeellinen suurtaajuus häiriösuojaus. (Suurtaajuus tulee laitteesta ulospäin kellotaajuuden takia, ja ulkoa laitteeseen päin matkapuhelimista. Nuo taajuudet ovat kiusallisen lähellä toisiaan.)
Olen miettinyt ratkaisua tälle asialle. En näe muuta järkevää ratkaisua kuin asennuttaa koko asuntoon nykyiset normit täyttävät pistorasiat, siis suojamaadoitetut. Se taas maksaa tapauksesta riippuen enemmän tai vähemmän, mutta on oikeastaan investointi. Osakehuoneistoissa se on mahdollista vain jos se tehdään kaikkiin asuntoihin, samantasoisuusvaatimuksen takia. Nollausta ei enää saa tehdä.
Jos pöytäkoneen rungon ja patterin väliin kytkisi paksun johdon niin sehän kai toimisi samaan tapaan kuin suojamaadoitusjohdin edellyttäen että patteri on kunnolla maadoitettu. Meillä on kellarissa kuparikaapeli yhdistetty putkistoon. Tuollainen virityshän toki saisi sähköasentajilta tuomion.
Lakien mukaan sähkömiehen on kyllä tuollainen tuomittava. Ainakaan mitään viritystä pistotulpasta tai pistorasiasta ei pidä tehdä. Jos ei ole mitään keinoa asialliseen ratkaisuun, on kai pöytäkirjan ulkopuolella sanottava, että valitaan vähiten huono vaihtoehto pahojen seurausten välttämiseksi:
Siis... jos todella on löydettävissä jostain kellarista lämpöpatterin putken kunnollinen kytkentä maadoituskiskoon, kuten sääntöjen mukaan tulee olla, ja siten voidaan olettaa lämpöpatterin olevan välttävä maadoitus, menetellään näin: Etsitään tietokoneen laitekotelon peltisestä takalevystä sopiva ruuvin kanta ja kiristetään sen alle kunnollinen rengasmallinen kaapelikenkä, johon on puristettu tai juotettu taipuisa johdin. Ei tarvitse olla paljoa paksuutta muun kuin mekaanisen kestävyyden vuoksi. Noin kymmenen tai kahdenkymmenen sentin päähän liitoksesta juotetaan sarjavastus. Heittäisin lonkalta, että 100 kiloohm (ruskea musta keltainen) olisi ehkä sopivin. (Jos "haamujännite" ei häviä, laitetaan pienempi vastus. Lopuksi suojataan vastus kutistesukan pätkällä.) Siitä jatkuva johdin viedään sitten ilman tarpeetonta pituutta ja paksuutta lämpöpatterin kirkkaaseen messinkiin tai vastaavaan jollain isonpuoleisella hauenleualla tai vastaavalla. Vastus pitää laitteen kuoren irti suojamaadoituksesta, koska se ei sitä sähköverkon kannalta ole, eikä huoneen suojaluokkaa saa muuttaa ilman, että muutetaan kaikki pistorasiat suojamaadoitetuiksi. Toisaalta 100 kohm on vastuksena hyvin pieni verrattuna kapasitiivisen jännitteejaon kondensaattorien reaktiiviseen vastukseen.
Tämä ei ole missään tapauksessa minkään määräyksen mukainen, mutta pienin näistä pahoista, ja jos se estää sähköiskuja ja laitevahinkoja niin katsottaneen sormien välistä.
Googlasin asiasta joutessani, ja melkein kaikilla "asiallisilla" tietokonesivuilla neuvottiin maadoittamaan tietokone pitämällä töpseli kiinni tietokoneessa ja virtanappi pois kytkettynä, kun osia vaihtelee, että se siitä.
Tuollaiset websivut eivät ole asiallisia. Älkää uskoko niitä. Pistotulppa irti pistorasiasta aina kun laitteen kuoria aletaan avata. Ja älkää todellakaan yllyttäkö tekemään mitään muuta. Se on rikos.
Ja vielä kerran:
Kun niitä tietokoneen tai muun elektroniikkalitteen osia vaihdetaan ja halutaan suojautua staattisen sähkön aiheuttamilta rikkoutumisilta, riittää kun asentaja ja laite ovat toisiinsa kytketyt megaohmin vastuksella varustetulla rannekkeella ja osat ovat antistaattisessa pakkauksessa.
Se perunamaamaadoitus ei todellakaan ole mitenkään tarpeen tässä asiassa, eikä muuta tilannetta mitenkään, sähköverkko on erikseen. Kun asentaja ottaa ESD-pakkauksen käteensä staattinen varaus tasaantuu käden ja pakkauksen ja osan välillä. Kun osa asennetaan laitteeseen se raannekkeella asentajaan yhdistetty laite on jo asentajan ja sen osan potentiaalissa. Heillä siis on oma paikallinen maansa. Sellainen paikallinen se maa on aina. Jos halutaan, voidaan kytkeä vielä se tietokoneen runko megaohmin vastuksella ESD-maa liittimeen, jo sellainen on huoneeseen rakennettu. Eiväthän universumin kaikki kappaleetkaan ole yhdessä. Niiden jokaisen maadoitus on paikallinen. Lentokoneen maadoitus on paikallinen ja joudutaan aina erikseen tasaamaan lentokentän tankkerin maan kanssa, koska sekin on paikallinen. Autosta noustessani otan aina ensi kiinni ovenkahvan megaohmin vastuksella varustetusta nastasta, jonka olen siihen itse asentanut ja vasta sitten lasken kantapään maahan, koska auton oma runkomaa on paikallinen ja on tasattava parkkipaikan paikallisen maan kanssa, koska en tykkää niistä tärskyistä. Megan vastus on siksi kun satunnainen bensiinilammikko ei myöskään pidä niistä tärskyistä.
Ihmisen ruumiissa on aika paljon resistanssia, ja tuommoinen 7V ei kyllä tunnu missään, ellet sitä juuri kieleen ota. Joskus tuli kikkailtua säätömuuntajalla pitämällä avoimia johtimia samassa kädessä. Kuivissa käsissä sai jännitettä nostaa jonnekin 70V paikkeille, kun alkoi kutisemaan jossain 90V paikkeilla oli jo pakko heittää irti. Kosteissa käsissä alkoi jo 50V paikkeilla tuntumaan.
Nuo ovat aika hyviä havaintoja. Suuri tuntemusten hajonta osoittaa, että kaikki riippuu olosuhteista ja henkilöstä. Se nollajohtimen jännitehäviö saattaa olla hyvinkin suuri. Ihmisten tuntoaisti on tässäkin suhteesta kovasti erilainen eri ihmisillä. Oikeastaan jännite ei ole relevantti vertailuperuste, vaan pitäisi mitata kosketusvirta, siis ihmisen läpi kulkeva virta. Vikavirtasuojakytkimessä laukaisuvirraksi asetettiin aluksi 30 mA. mutta aika pian alettiin käyttää 5 mA:n laukaisuvirtaa. Se ehkä kertoo jotain. Ja siinähän on tarkoitus estää virta, joka käynnistää kammiovärinän sydämeen. Tuntemus on jo paljon sitä ennemmin. Kun perheenemäntä säikähteli juurikin alle 10 V:n tärskyjä, siis huippuarvoltaan 1,4 kertaa tuo tehollisarvo, sähkömies ei vielä tuntenut mitään, eikä edes uskonut emäntää.
Mitä taas tietokoneisiin tulee, jo 3 V:n häiriöjännite ylittää TTL:n loogisen lo ja hi tason häiriövaran.
-
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.
T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut
-
On se hyvä, että täältä löytyy myös tietämystä, eikä vain "Mutu" tiedettä. Eikä netin keskustelupalstojen siitä ylin, mistä aita on matalin, niin ei todellakaan kannata uskoa. Ja myönnän, että käytän karkeaa kieltä välillä, kun tulee sellaisia tilanteita vastaan, että ei tunnu viesti menevän perille. Pyydän ilman muuta anteeksi kielenkäyttöäni, ajattelin vain parasta, että uskoisi, eikä rikkoisi konetta, tai vielä pahemmin itseään.
-
Sähköturvallisuudesta kun on puhe, niin kaipa tämän voi kysyä, vaikkei tietokoneet olleet lähelläkään.
Kerron mitä mökilläni tapahtui ehkä 10 vuotta sitten. Sähköt siellä oli asianmukaisesti tehdyt ja silloin noin 20 vuotta vanhat. Keittiössä oli pieni 2-liesinen sähkölevy ja emäntä putsasi toisen levyn ympärille palanutta puuroa märällä rätillä. Hankasi sitä puuroa irti siitä keittolevyn vierestä rätillä, kunnes kuului kaamea pamahdus ja hänen mukaansa myös salamoi. Sähkökeskuksesta oli tietenkin mennyt keittolevyn sulake, joka oli 16A. Lisäksi oli mennyt yhden tulovaiheen pääsulake 25A. Onneksi ei käynyt muuta.
No avasin sitten lieden. Toinen keittolevy oli ilmeisesti puuronputsaushankauksen ansiosta liikahtanut (pyörähtänyt) ehkä 5 milliä ja joku johdin oli liikahtamisen takia hitsannut itsensä kiinni lieden runkorakenteisiin. Niinhän ei tietenkään hyvin suunnitellussa liedessä saa käydä.
Ilmeisesti kuitenkin kaikki johdotukset ja kytkennät olivat kunnossa mökillä, koska kukaan ei kuollut. Ihmetytti kuitenkin, että myös 25A sulake paloi. Onko tähän joku hyvä selitys?
-
Hidas 16 A sulake ja nopea 25 sulake, ei siinä paljon muuta tarvita
-
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.
T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut
Powereissa on yleensä virtanappi, josta saa virrat katkaistua.
-
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.
T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut
Powereissa on yleensä virtanappi, josta saa virrat katkaistua.
Se katkaisee yleensä vain toisen johtimen ja niistäkään ei tiedä kumpi se on.
-
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.
T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut
Powereissa on yleensä virtanappi, josta saa virrat katkaistua.
Se katkaisee yleensä vain toisen johtimen ja niistäkään ei tiedä kumpi se on.
Yhtä lailla se poweri on sen jälkeen mykkä, eikä emolle tule jännitteitä, jos sitä pelkää.
-
Kaikissa nykypowereissa ei ole virtanappia, ainakaan pakettikoneissa. Ja varma on aina varmaa eli johto irti.
T:Jallu59
-
Onhan joissakin siellä Ja sitä pitääkin käyttää jos ei sitten ota johtoa irti seinästä. Jonka minä kyllä mielellään vaikka se on suojattu niin on siinä kuitenkin vielä 240 volttia joka potkaisee kivasti jos sattuu koskemaan jotakin kautta.
-
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi. Noissa volttimittauksissa pitää huomioida nykyisin lähestulkoon aina käytössä olevat digitaaliset mittarit, joiden sisäinen vastus on varsin suuri. Sellainen mittari näyttää voltteja jo "kissansähkölläkin". Vanhemmanmallinen viisarimittari kuormittaa mitattavaa piiriä enemmän, eikä ehkä näytä lainkaan jännittettä mitattavasta kohteesta. Kyllä betoni johtaa sähköä ja siksi raudoitus yhdistetään potentiaalintasauskiskoon.
Eräässä kohteessa oli suihku pistelevää ja siellä ratkaistiin asia varmistamalla se että maadoitukset olivat maassa eikä vedessä. Kiinteistössä putkisto oli paras maadoitus ja jossain kohtaa tontin ulkopuollella oli muoviputkea välissä. Lisättiin tontille syvämaadoituksia, kunnes maadoitusmittaus osoitti riittävän pieniä arvoja ja putkisto oli vain tasattu potentiaaliin. Ongelma poistui.
-
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.
Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?
-
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.
Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?
No kai se kelpaa, itse en käyttäisi. Jos kyseessä on rengaskaivo, on vedessä jonkin verran happea ja se kuparijohdin liukenee (hitaasti) veteen. Liukenema ilmenee kirkkaan kuparin tummumisella. Toki kiinteistöissäkin on kupariputkea, joka kuitenkin yleensä on paremmin seostettu kestämään hapettumista (paitsi takavuosien puolalainen putki) ja putken sisältämä vesimäärä uusiutuu yhdellä vessanpytyn vetäisyllä ja loppu on melko puhdasta. Maadoitusjohtimina käytetty cu25 syöpyy veden laadusta riippuen. Maassa sama johdin ei ole jatkuvan huuhtelun alaisena, jolloin johtimen pinnasta liuennut johtava oksidi suojaa johdinta enemmältä syöpymiseltä. Kuparin liukenemista voi havainnoida vaikka sellaisissa vessoissa, joita käytetään harvoin ja jotka vuotavat venttilistä. Pytyissä on usein silloin vihreä raita lirumakohdassa. Kuparisuoloilla kyllästetään puuta, jotta lahottajasieni ei sitä maiskuttelisi.
Se pieni jännite aiheuttaa elektrolyysin ja joku metalli on luovuttaja, yleensä rauta. Silti se kuparikin syöpyy hitaasti pienien epäpuhtauksien vuoksi.
-
Harvemmin rengaskaivo on 40 m syvä, joten kyseessä oli porakaivo ja kyseinen maadoitusratkaisu tehtiin sen vuoksi, että epäiltiin erittäin kuivan kesän jälkeen, että maassa oleva maadoituskaapeli saa riittävää pintaa maahan, joten varmistettiin, että ei johdu siitä. Kun ryhmätaulusta otettiin vaiheet irti ja kun sen jälkeen otettiin mittarikaapista vaiheet irti ja edelleen heitto jännitteissä oli 0 - 7v, niin otettiin jopa puhelinkaapelin kytkentä irti ja edelleen sama ilmiö. Viimeiseksi otettiin nolla irti mittarikaapista, jolloin myös talon jänniteheitto hävisi. Mittauksen jälkeen energialaitoksen mittareilla mitattuna heidän nollapisteensä oli noin kilometrin päässä olevasta jakamosta siirtynyt meille, koska meillä oli niin hyvä maadoitus. Tällä perusteella he lisäsivät linjalle lisää nollapisteitä, kun eivät alkaneet hakea niistä 6 - 7 taloudesta, mitkä tähän muuntopiiriin kuului, viallista laitetta. Samalla sanoivat, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun oli aiemmin tullut ilmi siten että oli löydetty piakkarin luoti kaapelista, siten että ei ollut katkaisut vaihetta, mutta niin lähellä nollan ja vaiheen välissä, että aiheutti samanlaisen ilmiön.
Tässä on edelleen pakko kommentoida myös siitä että ei kannata ottaa taisteluasemia asiasta, josta ei tiedä mitään, eikä siinä auta mitkään mutu tiedot, eikä Suomi- 24 keskustelupalstoilta haetut neuvot
-
Tässä on edelleen pakko kommentoida myös siitä että ei kannata ottaa taisteluasemia asiasta, josta ei tiedä mitään, eikä siinä auta mitkään mutu tiedot, eikä Suomi- 24 keskustelupalstoilta haetut neuvot
En lukenut tekstejä niin tarkkaan, jotta olisin huomannut kyseessä olevan porakaivon tai väliaikaisen koemaadoituksen.Mitään taisteluasemaa mun ei tarvitse ottaa jutustelujen perusteella. Kun itse työkseni teen ja mittaan myös maadoituksia, luotan vain mittaustuloksiin ja hyviksi todettuihin käytäntöihin.
-
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.
Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?
No kai se kelpaa, itse en käyttäisi. Jos kyseessä on rengaskaivo, on vedessä jonkin verran happea ja se kuparijohdin liukenee (hitaasti) veteen. Liukenema ilmenee kirkkaan kuparin tummumisella.
Kuparin tummuminen johtuu kuparin pinnan hapettumisesa, jolloin siihen muodostuu nimenomaan kuparia suojaava kerros eikä se kupari veteen liukene oikeastaan yhtään. Juuri tämän takia kuparia käytetään mm. arvorakennusten katoissa tai julkisivuissa ja juomavesiputkissa. Kuparisten vesiputkien viat taas johtuvat putkien tekoprosessista. Joidenkin valmistajien kupariputket kestävät, toisten eivät.
-
eikä se kupari veteen liukene oikeastaan yhtään.
http://www.kupari.com/files/2009-04_Juomaveden_kuparipitoisuus.pdf
Kuparin esiintyminen juomavedessä johtuu veden syövyttävyydestä, lähinnä veden happamuudesta (pH-luku alle 7). Korostuneita kuparipitoisuuksia voi esiintyä myös neutraaleissa ja lievästi emäksisissäkin vesissä (pH-luku yli 7), jos putkisto on uusi tai jos vesi on seissyt kauan putkistossa.
http://water.epa.gov/drink/contaminants/basicinformation/copper.cfm
How does copper get into my drinking water?
The major sources of copper in drinking water are corrosion of household plumbing systems; and erosion of natural deposits. Copper enters the water (“leaches”) through contact with the plumbing. Copper leaches into water through corrosion – a dissolving or wearing away of metal caused by a chemical reaction between water and your plumbing. Copper can leach into water primarily from pipes, but fixtures and faucets (brass), and fittings can also be a source. The amount of copper in your water also depends on the types and amounts of minerals in the water, how long the water stays in the pipes, the amount of wear in the pipes, the water’s acidity and its temperature.
Tietty määrä kuparia on elimistölle välttämätöntä, mutta liian suuret määrät aiheuttavat oireita ja pahimmillaan maksavaurioita. Pitoisuus selviää veden laadun laboratoriomittauksilla.
-
Jatkan vielä tätä jankutusta koska näyttää siltä, että ei sitä uskota vaikka sähköturvallisuusmääräykset määräävät, sähkömiehet neuvovat, pikkusisko huomauttaa ja äiti käskee.
Soitin asioikseni vakuutusyhtiön neuvontaan. Sain neuvon, että kaikissa vakuutuksissa on vakuutusehdot. Niitä voi vapaasti lukea. Koska ne ovat pitkää ja kuivakkaa lukemista, lyhyt oppimäärää on, että vakuutusyhtiö alentaa aina tapauskohtaisesti korvauksia, jos vahingossa on ollut lievää tuottamusta. Jos on ollut vakavaa tuottamusta yleensä evätään korvaus kokonaan. Jos sähkölaitetta on menty kuorien sisäpuolelta käsittelemään irrottamatta laitteen pistotulppaa sähköverkosta, on vahinko syntynyt ilman muuta vakavasta tuottamuksesta. Laitekytkin ei ole sähköverkosta irrottaminen, vaan irrottaminen on tehtävä niin, että se näkyy laitteen päältä selvästi. Jos laite on kiinteässä tai puolikiinteässä asennuksessa, siis ilman pistotulppaa, sitä ei saa maallikko avata lainkaan vaan siihen tarvitaan tutkinnon suorittanut sähköasentaja.
Tietokoneen koteloon on useimmiten liitetty lauseke, joka kieltää kotelon avaamisen muualla kuin valtuutetussa huollossa. Se yleensä tarkoittaa valmistajan myöntämän takuun säilymistä. Se siksi ohitetaan olankohautuksella, varsinkin takuuajan jälkeen. Kotivakuutuksen ja henkivakuutuksen osalta varoitus on kuitenkin otettava sillä tavalla todesta, että järkeä käyttämällä vältetään hengen-, terveyden- ja omaisuudenvaara.
Ja edelleen jankutan: Ei ole mitään perusteltua syytä jättää pistotulppaa seinärasiaan kun tietokoneeseen vaihdetaan komponentteja laitekotelo avaten. Laitteen sulakkeet ja käyttökytkimet eivät satavarmasti tee laitetta sähköttömäksi, koska ne todennäköisesti katakaisevat vain toisen johtimen. Pistotulppa voi olla kahdessa asennossa töpselissään ja sen mukaan katkeaa joko vaihe "kuuma" johdin, tai nolla "kylmä" johdin ja vaihe jää laitteeseen odottamaan pääsyä näpeille.
Hakusanalla 'ESD-suojaus' löytyy riittävät ohjeet kuinka staattisen sähkön kiusat vältetään. Niihin ohjeisiin ei kuulu henkensä vaarantaminen.
Siksi, irrotetaan aina pistotulppa seinärasiasta ennen laitteen kuorien avaamista.
-
Tietokoneen koteloon on useimmiten liitetty lauseke, joka kieltää kotelon avaamisen muualla kuin valtuutetussa huollossa. Se yleensä tarkoittaa valmistajan myöntämän takuun säilymistä. Se siksi ohitetaan olankohautuksella, varsinkin takuuajan jälkeen. Kotivakuutuksen ja henkivakuutuksen osalta varoitus on kuitenkin otettava sillä tavalla todesta, että järkeä käyttämällä vältetään hengen-, terveyden- ja omaisuudenvaara.
Ja edelleen jankutan: Ei ole mitään perusteltua syytä jättää pistotulppaa seinärasiaan kun tietokoneeseen vaihdetaan komponentteja laitekotelo avaten. Laitteen sulakkeet ja käyttökytkimet eivät satavarmasti tee laitetta sähköttömäksi, koska ne todennäköisesti katakaisevat vain toisen johtimen. Pistotulppa voi olla kahdessa asennossa töpselissään ja sen mukaan katkeaa joko vaihe "kuuma" johdin, tai nolla "kylmä" johdin ja vaihe jää laitteeseen odottamaan pääsyä näpeille.
Taisi joku vuosi takaperin olla kiista tuosta kannen tarrasta ja jossain käräjillä päätettiin, että takuu ei raukea, jos koneeseen jonkun komponentin menee itse lisäämään/vaihtamaan.
Jos tietokoneen sisältä saat 3.3v, 5v ja 12v, niin millä noista meinasit hengen heittää? Verkkosähköt on siellä omassa suljetussa virtalähteen kotelossa.
Edelleen se on validi tapa pitää pistoke seinässä virtakytkin katkaistuna, jos haluaa välttää komponenttien rikkoutumisen. Joku kovon, näyttiksen tai muistin asennus koneeseen ei sen vaarallisempi operaatio ole, kuin sen USB pistokkeen tökkääminen koneen kylkeen.
-
Edelleen se on validi tapa pitää pistoke seinässä virtakytkin katkaistuna, jos haluaa välttää komponenttien rikkoutumisen.
Minusta tuosta tuli aika epävalidi tapa siinä vaiheessa, kun todettiin että sähköturvallisuusmääräykset vaativat ettei sitä johtoa saa pitää kiinni seinässä. Lisäksi ne komponentit pysyvät ehjinä muillakin tavoin, niin en näe tuossa tavassa mitään järkeä.
Ja edelleen, minulla ei ole sähkömiehen koulutusta tai mitään muutakaan ammattitaitoa mennä tähän väliin väittämään, mutta: Jos johto on seinässä ja vaihe ja maa on kytkettynä sähköverkkoon, mutta nolla ei ole koska virtakytkin on pois päältä ja sattuu juuri sen johtimen katkaisemaan niin, mikäli siinä virtalähteessä on sopivasti vikaa, on tuossa mahdollisuus kytkeä käyttäjä vaiheen ja maan väliin vaikkei virtalähteen sisuksiin mentäisikään. Ehkä vikavirtasuoja jotain suojelee, jos sellainen löytyy, mutta siinä on silti riskinsä. Toinen tapa tässä tapauksessa päästä ehjilläkin vehkeillä hengestään olisi mennä työntämään ruuvimeisseli sinne virtalähteen sisään – onneksi on aika epätodennäköistä tehdä näin vahingossa.
-
Ei oo mullakaan mitään tietoa, mutta seuraavassa oppaassa on ehkä vähän...
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf
-
Kukaan ei ole vielä kysynyt: mihin tarvitaan sitä usein mainittua megaohmin vastusta? Vastaan siis kysymättä. ;)
Jos laiterunko on maadoitettu suoraan yhteismaahan, vaikka sähköverkon keltavihreään, ja syntyy syystä tai toisesta staattisen sähkön purkaus tähän laiterunkoon tai pahimmassa tapauksessa johonkin komponenttiin laitteen sisällä se purkausvirta on hyvin suuri. Sen energiakin on niin suuri, että se kuuluu napsauksena ja näkyy kipinänä. Tällainen periaatteessa kiloampeerien suuruinen virta ja kilovolttien suuruinen jännite edustaa laitteella lähes salamaniskun olosuhteita. Megaohmin vastus rajoittaa virran miljoonasosaan. Silti se tekee potentiaalin tasauksen täysin riittävästi.
Kun laitekotelo avataan usein juuri jonkin vian tutkimisen takia, voi olla niin, että laitteen sisällä on verkkojännite juuri siellä missä se ei saa olla. Kun vikaa tutkitaan on laitteen jännitteet kytkettävä käyttöön, jotta laite saadaan 'siihen siunattuun tilaan'. Sitä varten on suojaerotusmuuntaja ja työpiste maasta erotettu ja tietenkin vain ammattimies töissä, ei maallikko. Jos kuitenkin tapahtuu lipsahdus ja asentaja koskettaa jotain jännitteellistä osaa, hän on maassa kiinni vain sen megaohmin vastuksen läpi ja säästyy sähköiskulta. Silti hänellä ja työpisteellä on staattisen sähkön potentiaalitasaus jatkuvasti.
Megan vastus on siis sekä asentajan, että elektroniikan suojaksi tarkoitettu.
Koska nykyiset määräykset eivät edellytä tietokoneen virtalähdeyksiköltä suojamuuntajaa, vaan jännitteet tehdään kustannussyistä verkkosähköstä suoraan hakkurilla, laitteen piirikorteilla olevat käyttöjännitteet ovat vain nanometrien puolijohderajapinnan päässä verkkojännitteestä. Tuhansien volttien staattinen purkaus on omiaan puhkaisemaan tällaisen rajapinnan ja verkkojännite pääsee tehoyksikön ulkopuolelle. Useimmiten staattinen purkaus kuitenkin rikkoo ensimmäisenä sen komponentin, joka on asentajalla toimenpiteenä. Jos potentiaalintasaus on oikein tehty ei sellaista purkausta pääse syntymään.
Näistä syistä laitteen huollonaikainen maadoittaminen suoraan verkkojohdon suojamaata käyttäen, sittenkin vaikka verkkokytkin olisi mekaaninen ja erottaisi molemmat syöttöjohtimet, on sekä tarpeeton, että väärä tapa. Sähköturvallisuusvaatimuksista olen jo jankuttanut tarpeeksi.
-
Kiitos en osaisi edes noin hyvin kertoa tuota, siitä kun on jo aikaa, kun noita hommia tein, enkä niitäkään pitkään, mutta jotain jäi silti mieleen, eikä siksi tule mieleen touhuta, kuin koppa auki ja koneessa jännite päällä.
-
No kysytäänpä tähän perään, kun näyttää ammattimiehet olevan kuulolla. Omassa laitteistossani on keskusyksikkö, tulostin, näyttö ja kovaääniset erillisillä pistokkeilla kiinni samassa maadotetussa pistorasiassa, jossa on yhteensä 8 pistorasiaa (roikka).
Tulostin, näyttö ja kovaääniset ovat tietenkin kiinni myös keskusyksikössä. Kovaääniset aina napsahtavat ja kipinä näkyy, kun lipsahtaa puikkomainen pistoke hiukan keskusyksikön pistokkeen reiän viereen. Muiden osalta en ole kipinöintiä havainnut (USB:llä tulostin ja näyttö jollain toisella häkkyrällä). Laitteisto toimii ....
Olisiko syytä tehdä jotakin jonkun välttämiseksi?
-
No kysytäänpä tähän perään, kun näyttää ammattimiehet olevan kuulolla. Omassa laitteistossani on keskusyksikkö, tulostin, näyttö ja kovaääniset erillisillä pistokkeilla kiinni samassa maadotetussa pistorasiassa, jossa on yhteensä 8 pistorasiaa (roikka).
Tulostin, näyttö ja kovaääniset ovat tietenkin kiinni myös keskusyksikössä. Kovaääniset aina napsahtavat ja kipinä näkyy, kun lipsahtaa puikkomainen pistoke hiukan keskusyksikön pistokkeen reiän viereen. Muiden osalta en ole kipinöintiä havainnut (USB:llä tulostin ja näyttö jollain toisella häkkyrällä). Laitteisto toimii ....
Olisiko syytä tehdä jotakin jonkun välttämiseksi?
Vaikea sanoa mitään yksittäisestä tapauksesta näkemättä ja ilman työkalupakkia.
Yleisesti sanoen tällaisissa tapauksissa voi ainakin tutkia:
1.) Onko seinäpistorasia todella suojamaadoitettu? Vai onko se pelkästään käyttömaadoitettu, nollattu, joita ei enää tehty vuoden 97 jälkeen. Vai onko siinä suojakosketinta lainkaan? Pitäisi oikeastaan olla sähköasentaja kun pistorasian kansi avataan, mutta poistamalla ryhmätaulusta sulake, voidaan simuloida tilannetta, että pistorasian kansi on mennyt rikki ja se vaihdetaan. Senhän saa maallikkokin tehdä. Silloin näkyy onko suojakoskettimeen kytketty yhtään mitään? Onko siinä suojamaadoituksen keltavihreäraitainen johdin? Vai onko siinä sininen, tai vanhoissa rakennuksissa harmaa, nollajohdin kuten nollatussa käyttömaadoituksessa? Nollatun rasian sininen/harmaa nollajohdin tulee pikku lenkillä toisesta rasian käyttövirran kontaktista, jossa myös on sininen/harmaa johdin. "Kuuma" vaihejohdin on minkä tahansa muun värinen, mutta ei keltavihreä, sininen eikä harmaa, ja sen kuuluu olla vierekkäisistä kontakteista oikeanpuoleinen tai päällekkäisissä ylempi. Jo sulake todella on irti, ja se on todettu vaikkapa pöytälampulla kokeilemalla, voi saman tien myös kiristää rasian kytkentäruuvit. Uudemmat kytkennät ovat jousikiinnitteisiä. Nekin voi tarkistaa nokkapihdeillä kokeilemalla, että johdin on tiukasti paikallaan, eikä irtoa kevyellä nykäisyllä.
2.) Onko roikkajohto myös maadoituskoskettimilla varustettu? Onko roikkajohdon suojajohdin varmasti ehjä? Esim. mittaamalla vastusmittarilla (sellainen piippaava on tähän tarkoitukseen hyvä) irrotetusta pistotulpasta suojakoskettimesta toisen pään pistokkeiden kaikkiin suojakoskettimiin, ja vieläpä heiluttelemalla roikkajohtoa niistä paikoista, joista se eniten taipuilee käytössä.
3.) Onko laitteissa joitakin sellaisia, joissa ei ole suojakoskettimella varustettua sähköpistoketta? Sellaisiahan ovat ne litteät pikkupistokkeet ja jotkin isotkin, jotka ovat suojamaadoitetun näköisiä, mutta tarkkaan katsoen niissä ei ole suojakosketinta. Sellaisissa laitteissa ei ole potentiaalin tasausta muualta kuin järjestelmän piensignaaliliittimien kautta.
4.) Onko laitteistossa pistorasiaan työnnettäviä virtalähteitä? Onko niissä suojakosketin? Virtalähteeseen on yleensä merkitty sen antojännite ja pikkuliittimen napaisuus pienellä kuvalla. Onko vastusmittarilla mitaten sen pikkuliittimen miinuksen ja verkkosähköön tulevan suojakoskettimen välillä lähes nollaohmin galvaaninen yhteys?
Jos kaikki laitteet eivät ole yhteisessä suojamaadoituksessa kiinni niillä ei ole myöskään yhteistä potentiaalin tasausta. Se saattaa aiheuttaa tuollaista kipinöintiä ja napsumista. Itselläni on aktiivikaiuttimien virtalähde tuollainen pistorasiaan työnnettävä ja suojaeristetty, siis ilman suojakosketinta. Kun sen maapotentiaali on näin ollen kelluva ja sama kellunta jatkuu kaiutinvahvistimiin asti ja myös stereo ottoliittimen maakontaktiin asti, kuuluu potentiaalin tasauksen napsaus aina kun liitin liitetään mihin tahansa signaalilähteeseen. En ole kyllä kipinää huomannut, mutta se lienee tapauskohtaista ja riippuu elektroniikan rakenteesta. En ole siitä huolestunut. Periaatteessa tällaiset liittimet pitäisi pitää aina kytkettyinä ja irrottaa ja liittää vain kun koko laitteisto on sammutettuna. Sehän on useimmiten epäkäytännöllistä.
Yleismittarilla voinee mitata sen "kipinän kummastakin päästä" kontakteista: onko siinä jokin tasajännite, joka poikkeaa kovasti laitteen käyttöjännitteestä? Vai onko niissä jokin vaihtojännite? Kaikki halvat mittarit eivät osaa mitata pieniä vaihtojännitteitä. Myös voi mitata tuollaisen irrotetun liittimen maakontaktin ja roikkajohdon jonkin vapaan paikan suojakoskettimesta, siis siitä kirkkaasta paljaasta liuskasta, ei missään tapauksesta töpselin reiän sisältä, onko sillä välillä selvä vaihtojännite? Häviääkö tällainen häiriöjännite suurellakin vastuksella, 100 kohm - 1 Mohm, ohittamalla? Jos häviää se todennäköisesti syntyy pakollisesta radiohäiriösuodatuksesta ja sen vanhenemisesta. Se on usein myös syynä audion hurinaan. Poistaminen vaatii kikkailua ja paras tapa on ostaa vain suojamaadoitettuja virtalähteitä. Jos häiriöjännite ei poistu suurohmisesti kuormittamalla se saattaa tulla jonkin laitevian seurauksena ja sellaista laitetta ei pidä käyttää lainkaan. Laiteviat ja verkkosähkövuodot eivät nykyisin ole mitenkään poikkeuksellisia, koska virtalähteissä ei enää tarvitse olla eristävää muuntajaa.
-
No niin, heti selvisi vika :). Kovaääniset on vain tuplapistokkeella pistorasiassa, joten ne eivät ole maadotuksessa lainkaan? Itse talo on 13 vuotta vanha ja kaikki rasiat maadoitettuja.
-
Tuli mieleen mainita, että kenties antennijohto voi olla eri maassa kuin muut sähkölaitteet. Aikoinaan minulla vahvistin poksahteli ilkeästi välillä. Ongelma katosi kun taloyhtiö teki putkiremontin yhteydessä myös sähköt, puhelinjohdot sekä antennipiuhat uusiksi. Siihen aikaan minulla oli yli 10 kg Yamahan analoginen vahvistin, joka toisti myös TV:n & PC:n äänet. Ei siis mikään markettilelu. En keksinyt syytä oireiluun.
PC:n osat olen aina vaihtanut töpseli irti seinästä. Tosin yksi PC on kotelo auki kun siinä on hieman liian korkea prosun tuuletin. Ehkä hieman laitonta, mutta mukavan hiljainen nyt. On pitänyt hankkia sentin leveämpi koppa, mutta se on jotenkin jäänyt. Muut sisuskalut vaihdettu useampaan kertaan ilman rikkoutumisia. Oliskohan kuudes emo nyt menossa? Joskus oli vesijäähdytyskin, mikä herätti ihmetystä.
-
Töpseli irti pistorasiasta silloin kun laitteen sisäkaluja rassataan!
Tämä on ehdoton vaatimus. Älkää, hyvät ihmiset tästä kinatko. Tietotekniikasta en tiedä mitään, mutta vanhan koulun sähkömies olen.
Staattinen sähkö, kuten kaikki muukin sähkö, kulkee jännite-erojen välillä. Sitä jännite-eroa ei tule muistikamman, laiterungon ja työmiehen välille kun se tasataan laiterungon ja työmiehen väliltä johtimella ja 1 Mohm vastuksella esim rannekkeeseen. Voi tehdä itse taipuisasta johtimesta 1 Mohm (megaohmin) vastuksesta ja lavuaarin tulpan kuulaketjusta ja hauenleuka liittimestä. Vastus suojaa asentajaa tärskyltä. Muistikamman muovikuori on antistaattista, kuten muidenkin komponenttien ulkokuori. Silti komponentit on syytä säilyttää viimeiseen asti siinä antistaattisen merkillä merkityssä pakkauksessa, jossa ne myydään.
Minkään noista osista: laiterunko, komponentti, asentaja, ei tarvitse olla kytketty talon maadoitukseen, siitä ei ole mitään hyötyä. Asia muuttuu toiseksi kun sähkölaite kytketään sähköverkkoon.
Ammattimaiset sähkötyöt tällaisille laitteille tehdään nimenomaan maastaerotetussa työtilassa. Sen syitä on vaikea selittää lyhyesti. Tyydyn toistamaan kunnioitetun opettajani virkkeen: "Jos putoaa kahdeksannen kerroksen ikkunasta, ei ole samantekevää, putoaako sisä- vai ulkopuolelle."
Siis vielä kerran, ettei jää epäselväksi. Töpseli irti seinäpistokkeesta kun mitä tahansa sähkövehjettä rassataan!
Joo S3 pitää olla suoritettu, kun virrassa olevaa laitetta korjataan,. Eli jos kone on virrassa-> et saa koskea siihen Myös ISO 6001 pitäisi tuntea oman ammattiallata, eli tietokoneen korjaamisesta labotoriossa eli työpöytä turvallisuusmääräykset. Itselläni oli S3 turvakoulutus, mutta en hakenut sen voimassa olo aikana pysyvää lupaa, joten se meni vanhaksi.