Kirjoittaja Aihe: Sähköturvallisuus ja tietokoneet  (Luettu 25187 kertaa)

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11433
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #40 : 22.10.15 - klo:23.05 »
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.

T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut

Powereissa on yleensä virtanappi, josta saa virrat katkaistua.

Se katkaisee yleensä vain toisen johtimen ja niistäkään ei tiedä kumpi se on.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

spark

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1752
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #41 : 22.10.15 - klo:23.06 »
Ei töpseliä kiinni kun vaihdetaan komponentteja. Nykyemot varsinkin pitävät osassa piireistä jännitettä, jotta virrat saadaan päälle virtakytkimestä, näppäimistöstä, verkkoliikenteestä, tms. Potentiaalin tasaus vaikka powerin kuoreen, läppäreissä jonkin tyrkyllä olevaan runkomaahan(joskus vaatii kekseliäisyyttä), ennen kuin kosketaan komponentteihin. Nämä varotoimet yleensä riittävät. Meillä oli huollossa myös maadoitetut puolijohtavat alustat.

T:ent. huoltoyrittäjä, myös sähköturvallisuus I:n(korkein, MV:t) suorittanut

Powereissa on yleensä virtanappi, josta saa virrat katkaistua.

Se katkaisee yleensä vain toisen johtimen ja niistäkään ei tiedä kumpi se on.

Yhtä lailla se poweri on sen jälkeen mykkä, eikä emolle tule jännitteitä, jos sitä pelkää.

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #42 : 22.10.15 - klo:23.13 »
Kaikissa nykypowereissa ei ole virtanappia, ainakaan pakettikoneissa. Ja varma on aina varmaa eli johto irti.

T:Jallu59
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2148
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #43 : 22.10.15 - klo:23.40 »

Onhan joissakin siellä   Ja sitä pitääkin käyttää jos ei sitten ota johtoa irti seinästä. Jonka minä kyllä mielellään vaikka se on suojattu niin on siinä kuitenkin vielä 240 volttia joka potkaisee kivasti jos sattuu koskemaan jotakin kautta.
Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

Illu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1058
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #44 : 23.10.15 - klo:10.15 »
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi. Noissa volttimittauksissa pitää huomioida nykyisin lähestulkoon aina käytössä olevat digitaaliset mittarit, joiden sisäinen vastus on varsin suuri. Sellainen mittari näyttää voltteja jo "kissansähkölläkin". Vanhemmanmallinen viisarimittari kuormittaa mitattavaa piiriä enemmän, eikä ehkä näytä lainkaan jännittettä mitattavasta kohteesta. Kyllä betoni johtaa sähköä ja siksi raudoitus yhdistetään potentiaalintasauskiskoon.

Eräässä kohteessa oli suihku pistelevää ja siellä ratkaistiin asia varmistamalla se että maadoitukset olivat maassa eikä vedessä. Kiinteistössä putkisto oli paras maadoitus ja jossain kohtaa tontin ulkopuollella oli muoviputkea välissä. Lisättiin tontille syvämaadoituksia, kunnes maadoitusmittaus osoitti riittävän pieniä arvoja ja putkisto oli vain tasattu potentiaaliin. Ongelma poistui.

kx

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 701
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #45 : 23.10.15 - klo:10.39 »
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.

Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?
HP Pro Intel i5-3470 core 4  3,2,Hz RAM 8 Gb+Kingston 240Gt SSD+ nVidia Gt730+Ubuntu 22.04 lts + W10Pro64-bit ja Samsung ML-2165 sekä CanoScan Lide300

Illu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1058
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #46 : 23.10.15 - klo:11.43 »
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.

Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?

No kai se kelpaa, itse en käyttäisi. Jos kyseessä on rengaskaivo, on vedessä jonkin verran happea ja se kuparijohdin liukenee (hitaasti) veteen. Liukenema ilmenee kirkkaan kuparin tummumisella. Toki kiinteistöissäkin on kupariputkea, joka kuitenkin yleensä on paremmin seostettu kestämään hapettumista (paitsi takavuosien puolalainen putki) ja putken sisältämä vesimäärä uusiutuu yhdellä vessanpytyn vetäisyllä ja loppu on melko puhdasta. Maadoitusjohtimina käytetty cu25 syöpyy veden laadusta riippuen. Maassa sama johdin ei ole jatkuvan huuhtelun alaisena, jolloin johtimen pinnasta liuennut johtava oksidi suojaa johdinta enemmältä syöpymiseltä. Kuparin liukenemista voi havainnoida vaikka sellaisissa vessoissa, joita käytetään harvoin ja jotka vuotavat venttilistä. Pytyissä on usein silloin vihreä raita lirumakohdassa. Kuparisuoloilla kyllästetään puuta, jotta lahottajasieni ei sitä maiskuttelisi.

Se pieni jännite aiheuttaa elektrolyysin ja joku metalli on luovuttaja, yleensä rauta. Silti se kuparikin syöpyy hitaasti pienien epäpuhtauksien vuoksi.

malmilandia

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 380
  • Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska
    • Profiili
    • Malmilandia
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #47 : 23.10.15 - klo:12.03 »
Harvemmin rengaskaivo on 40 m syvä, joten kyseessä oli porakaivo ja kyseinen maadoitusratkaisu tehtiin sen vuoksi, että epäiltiin erittäin kuivan kesän jälkeen, että maassa oleva maadoituskaapeli saa riittävää pintaa maahan, joten varmistettiin, että ei johdu siitä. Kun ryhmätaulusta otettiin vaiheet irti ja kun sen jälkeen otettiin mittarikaapista vaiheet irti ja edelleen heitto jännitteissä oli 0 - 7v, niin otettiin jopa puhelinkaapelin kytkentä irti ja edelleen sama ilmiö. Viimeiseksi otettiin nolla irti mittarikaapista, jolloin myös talon jänniteheitto hävisi. Mittauksen jälkeen energialaitoksen mittareilla mitattuna heidän nollapisteensä oli noin kilometrin päässä olevasta jakamosta siirtynyt meille, koska meillä oli niin hyvä maadoitus. Tällä perusteella he lisäsivät linjalle lisää nollapisteitä, kun eivät alkaneet hakea niistä 6 - 7 taloudesta, mitkä tähän muuntopiiriin kuului, viallista laitetta. Samalla sanoivat, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun oli aiemmin tullut ilmi siten että oli löydetty piakkarin luoti kaapelista, siten että ei ollut katkaisut vaihetta, mutta niin lähellä nollan ja vaiheen välissä, että aiheutti samanlaisen ilmiön.

Tässä on edelleen pakko kommentoida myös siitä että ei kannata ottaa taisteluasemia asiasta, josta ei tiedä mitään, eikä siinä auta mitkään mutu tiedot, eikä Suomi- 24 keskustelupalstoilta haetut neuvot

Illu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1058
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #48 : 23.10.15 - klo:12.31 »
Tässä on edelleen pakko kommentoida myös siitä että ei kannata ottaa taisteluasemia asiasta, josta ei tiedä mitään, eikä siinä auta mitkään mutu tiedot, eikä Suomi- 24 keskustelupalstoilta haetut neuvot
En lukenut tekstejä niin tarkkaan, jotta olisin huomannut kyseessä olevan porakaivon tai väliaikaisen koemaadoituksen.Mitään taisteluasemaa mun ei tarvitse ottaa jutustelujen perusteella. Kun itse työkseni teen ja mittaan myös maadoituksia, luotan vain mittaustuloksiin ja hyviksi todettuihin käytäntöihin.

kx

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 701
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #49 : 23.10.15 - klo:14.00 »
Mielenkiintoista keskustelua. Pari kommenttia: Jos maadoituskupari laitetaan kaivoon, en ainakaan minä käyttäisi sitä vettä kuin maalämpön talteenottoon, en ainakaan ruokavedeksi.

Miksi ei kelpaisi ruokavedeksi? Yleensähän kaivossa on imuputki (terästä/kuparia) joka tapauksessa ja täällä innokkaasti neuvotaan maadoittamaan metalliseen vesiputkistoon. Mikäs on ero noissa tapauksissa?
Jos kaivovedessä on metalli ja siinä joku pieni jännite, niin ei siinä muuta tapahdu kuin että vesi puhdistuu?

No kai se kelpaa, itse en käyttäisi. Jos kyseessä on rengaskaivo, on vedessä jonkin verran happea ja se kuparijohdin liukenee (hitaasti) veteen. Liukenema ilmenee kirkkaan kuparin tummumisella.


Kuparin tummuminen johtuu kuparin pinnan hapettumisesa, jolloin siihen muodostuu nimenomaan kuparia suojaava kerros eikä se kupari veteen liukene oikeastaan yhtään.  Juuri tämän takia kuparia käytetään mm. arvorakennusten katoissa tai julkisivuissa ja juomavesiputkissa. Kuparisten vesiputkien viat taas johtuvat putkien tekoprosessista. Joidenkin valmistajien kupariputket kestävät, toisten eivät.
HP Pro Intel i5-3470 core 4  3,2,Hz RAM 8 Gb+Kingston 240Gt SSD+ nVidia Gt730+Ubuntu 22.04 lts + W10Pro64-bit ja Samsung ML-2165 sekä CanoScan Lide300

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16232
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #50 : 23.10.15 - klo:14.27 »
eikä se kupari veteen liukene oikeastaan yhtään.

http://www.kupari.com/files/2009-04_Juomaveden_kuparipitoisuus.pdf

Lainaus
Kuparin esiintyminen juomavedessä johtuu veden syövyttävyydestä, lähinnä veden happamuudesta (pH-luku alle 7). Korostuneita kuparipitoisuuksia voi esiintyä myös neutraaleissa ja lievästi emäksisissäkin vesissä (pH-luku yli 7), jos putkisto on uusi tai jos vesi on seissyt kauan putkistossa.

http://water.epa.gov/drink/contaminants/basicinformation/copper.cfm

Lainaus
How does copper get into my drinking water?
The major sources of copper in drinking water are corrosion of household plumbing systems; and erosion of natural deposits. Copper enters the water (“leaches”) through contact with the plumbing. Copper leaches into water through corrosion – a dissolving or wearing away of metal caused by a chemical reaction between water and your plumbing. Copper can leach into water primarily from pipes, but fixtures and faucets (brass), and fittings can also be a source.  The amount of copper in your water also depends on the types and amounts of minerals in the water, how long the water stays in the pipes, the amount of wear in the pipes, the water’s acidity and its temperature.

Tietty määrä kuparia on elimistölle välttämätöntä, mutta liian suuret määrät aiheuttavat oireita ja pahimmillaan maksavaurioita. Pitoisuus selviää veden laadun laboratoriomittauksilla.

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1546
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #51 : 23.10.15 - klo:15.34 »
Jatkan vielä tätä jankutusta koska näyttää siltä, että ei sitä uskota vaikka sähköturvallisuusmääräykset määräävät, sähkömiehet neuvovat, pikkusisko huomauttaa ja äiti käskee.

Soitin asioikseni vakuutusyhtiön neuvontaan. Sain neuvon, että kaikissa vakuutuksissa on vakuutusehdot. Niitä voi vapaasti lukea. Koska ne ovat pitkää ja kuivakkaa lukemista, lyhyt oppimäärää on, että vakuutusyhtiö alentaa aina tapauskohtaisesti korvauksia, jos vahingossa on ollut lievää tuottamusta. Jos on ollut vakavaa tuottamusta yleensä evätään korvaus kokonaan. Jos sähkölaitetta on menty kuorien sisäpuolelta käsittelemään irrottamatta laitteen pistotulppaa sähköverkosta, on vahinko syntynyt ilman muuta vakavasta tuottamuksesta. Laitekytkin ei ole sähköverkosta irrottaminen, vaan irrottaminen on tehtävä niin, että se näkyy laitteen päältä selvästi. Jos laite on kiinteässä tai puolikiinteässä asennuksessa, siis ilman pistotulppaa, sitä ei saa maallikko avata lainkaan vaan siihen tarvitaan tutkinnon suorittanut sähköasentaja.

Tietokoneen koteloon on useimmiten liitetty lauseke, joka kieltää kotelon avaamisen muualla kuin valtuutetussa huollossa. Se yleensä tarkoittaa valmistajan myöntämän takuun säilymistä. Se siksi ohitetaan olankohautuksella, varsinkin takuuajan jälkeen. Kotivakuutuksen ja henkivakuutuksen osalta varoitus on kuitenkin otettava sillä tavalla todesta, että järkeä käyttämällä vältetään hengen-, terveyden- ja omaisuudenvaara.

Ja edelleen jankutan: Ei ole mitään perusteltua syytä jättää pistotulppaa seinärasiaan kun tietokoneeseen vaihdetaan komponentteja laitekotelo avaten. Laitteen sulakkeet ja käyttökytkimet eivät satavarmasti tee laitetta sähköttömäksi, koska ne todennäköisesti katakaisevat vain toisen johtimen. Pistotulppa voi olla kahdessa asennossa töpselissään ja sen mukaan katkeaa joko vaihe "kuuma" johdin, tai nolla "kylmä" johdin ja vaihe jää laitteeseen odottamaan pääsyä näpeille.

Hakusanalla 'ESD-suojaus' löytyy riittävät ohjeet kuinka staattisen sähkön kiusat vältetään. Niihin ohjeisiin ei kuulu henkensä vaarantaminen.

Siksi, irrotetaan aina pistotulppa seinärasiasta ennen laitteen kuorien avaamista.
DELL Latitude E6220 Xubuntu 20.04, DELL Latitude 5480 Xubuntu 22.04.
– Memento Vivere – Terv: Timo

spark

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1752
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #52 : 23.10.15 - klo:17.53 »
Tietokoneen koteloon on useimmiten liitetty lauseke, joka kieltää kotelon avaamisen muualla kuin valtuutetussa huollossa. Se yleensä tarkoittaa valmistajan myöntämän takuun säilymistä. Se siksi ohitetaan olankohautuksella, varsinkin takuuajan jälkeen. Kotivakuutuksen ja henkivakuutuksen osalta varoitus on kuitenkin otettava sillä tavalla todesta, että järkeä käyttämällä vältetään hengen-, terveyden- ja omaisuudenvaara.

Ja edelleen jankutan: Ei ole mitään perusteltua syytä jättää pistotulppaa seinärasiaan kun tietokoneeseen vaihdetaan komponentteja laitekotelo avaten. Laitteen sulakkeet ja käyttökytkimet eivät satavarmasti tee laitetta sähköttömäksi, koska ne todennäköisesti katakaisevat vain toisen johtimen. Pistotulppa voi olla kahdessa asennossa töpselissään ja sen mukaan katkeaa joko vaihe "kuuma" johdin, tai nolla "kylmä" johdin ja vaihe jää laitteeseen odottamaan pääsyä näpeille.

Taisi joku vuosi takaperin olla kiista tuosta kannen tarrasta ja jossain käräjillä päätettiin, että takuu ei raukea, jos koneeseen jonkun komponentin menee itse lisäämään/vaihtamaan.

Jos tietokoneen sisältä saat 3.3v, 5v ja 12v, niin millä noista meinasit hengen heittää? Verkkosähköt on siellä omassa suljetussa virtalähteen kotelossa.

Edelleen se on validi tapa pitää pistoke seinässä virtakytkin katkaistuna, jos haluaa välttää komponenttien rikkoutumisen. Joku kovon, näyttiksen tai muistin asennus koneeseen ei sen vaarallisempi operaatio ole, kuin sen USB pistokkeen tökkääminen koneen kylkeen.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11433
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #53 : 23.10.15 - klo:18.06 »
Edelleen se on validi tapa pitää pistoke seinässä virtakytkin katkaistuna, jos haluaa välttää komponenttien rikkoutumisen.

Minusta tuosta tuli aika epävalidi tapa siinä vaiheessa, kun todettiin että sähköturvallisuusmääräykset vaativat ettei sitä johtoa saa pitää kiinni seinässä. Lisäksi ne komponentit pysyvät ehjinä muillakin tavoin, niin en näe tuossa tavassa mitään järkeä.

Ja edelleen, minulla ei ole sähkömiehen koulutusta tai mitään muutakaan ammattitaitoa mennä tähän väliin väittämään, mutta: Jos johto on seinässä ja vaihe ja maa on kytkettynä sähköverkkoon, mutta nolla ei ole koska virtakytkin on pois päältä ja sattuu juuri sen johtimen katkaisemaan niin, mikäli siinä virtalähteessä on sopivasti vikaa, on tuossa mahdollisuus kytkeä käyttäjä vaiheen ja maan väliin vaikkei virtalähteen sisuksiin mentäisikään. Ehkä vikavirtasuoja jotain suojelee, jos sellainen löytyy, mutta siinä on silti riskinsä. Toinen tapa tässä tapauksessa päästä ehjilläkin vehkeillä hengestään olisi mennä työntämään ruuvimeisseli sinne virtalähteen sisään – onneksi on aika epätodennäköistä tehdä näin vahingossa.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2944
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #54 : 23.10.15 - klo:18.12 »
Ei oo mullakaan mitään tietoa, mutta seuraavassa oppaassa on ehkä vähän...

http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1546
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #55 : 23.10.15 - klo:20.27 »
Kukaan ei ole vielä kysynyt: mihin tarvitaan sitä usein mainittua megaohmin vastusta? Vastaan siis kysymättä.  ;)

Jos laiterunko on maadoitettu suoraan yhteismaahan, vaikka sähköverkon keltavihreään, ja syntyy syystä tai toisesta staattisen sähkön purkaus tähän laiterunkoon tai pahimmassa tapauksessa johonkin komponenttiin laitteen sisällä se purkausvirta on hyvin suuri. Sen energiakin on niin suuri, että se kuuluu napsauksena ja näkyy kipinänä. Tällainen periaatteessa kiloampeerien suuruinen virta ja kilovolttien suuruinen jännite edustaa laitteella lähes salamaniskun olosuhteita. Megaohmin vastus rajoittaa virran miljoonasosaan. Silti se tekee potentiaalin tasauksen täysin riittävästi.

Kun laitekotelo avataan usein juuri jonkin vian tutkimisen takia, voi olla niin, että laitteen sisällä on verkkojännite juuri siellä missä se ei saa olla. Kun vikaa tutkitaan on laitteen jännitteet kytkettävä käyttöön, jotta laite saadaan 'siihen siunattuun tilaan'. Sitä varten on suojaerotusmuuntaja ja työpiste maasta erotettu ja tietenkin vain ammattimies töissä, ei maallikko. Jos kuitenkin tapahtuu lipsahdus ja asentaja koskettaa jotain jännitteellistä osaa, hän on maassa kiinni vain sen megaohmin vastuksen läpi ja säästyy sähköiskulta. Silti hänellä ja työpisteellä on staattisen sähkön potentiaalitasaus jatkuvasti.

Megan vastus on siis sekä asentajan, että elektroniikan suojaksi tarkoitettu.

Koska nykyiset määräykset eivät edellytä tietokoneen virtalähdeyksiköltä suojamuuntajaa, vaan jännitteet tehdään kustannussyistä verkkosähköstä suoraan hakkurilla, laitteen piirikorteilla olevat käyttöjännitteet ovat vain nanometrien puolijohderajapinnan päässä verkkojännitteestä. Tuhansien volttien staattinen purkaus on omiaan puhkaisemaan tällaisen rajapinnan ja verkkojännite pääsee tehoyksikön ulkopuolelle. Useimmiten staattinen purkaus kuitenkin rikkoo ensimmäisenä sen komponentin, joka on asentajalla toimenpiteenä. Jos potentiaalintasaus on oikein tehty ei sellaista purkausta pääse syntymään.

Näistä syistä laitteen huollonaikainen maadoittaminen suoraan verkkojohdon suojamaata käyttäen, sittenkin vaikka verkkokytkin olisi mekaaninen ja erottaisi molemmat syöttöjohtimet, on sekä tarpeeton, että väärä tapa. Sähköturvallisuusvaatimuksista olen jo jankuttanut tarpeeksi.
DELL Latitude E6220 Xubuntu 20.04, DELL Latitude 5480 Xubuntu 22.04.
– Memento Vivere – Terv: Timo

malmilandia

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 380
  • Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska
    • Profiili
    • Malmilandia
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #56 : 23.10.15 - klo:21.14 »
Kiitos en osaisi edes noin hyvin kertoa tuota, siitä kun on jo aikaa, kun noita hommia tein, enkä niitäkään pitkään, mutta jotain jäi silti mieleen, eikä siksi tule mieleen touhuta, kuin koppa auki ja koneessa jännite päällä.

kx

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 701
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #57 : 24.10.15 - klo:10.11 »
No kysytäänpä tähän perään, kun näyttää ammattimiehet olevan kuulolla. Omassa laitteistossani on keskusyksikkö, tulostin, näyttö ja kovaääniset erillisillä pistokkeilla kiinni samassa maadotetussa pistorasiassa, jossa on yhteensä 8 pistorasiaa (roikka).

Tulostin, näyttö ja kovaääniset ovat tietenkin kiinni myös keskusyksikössä. Kovaääniset aina napsahtavat ja kipinä näkyy, kun lipsahtaa puikkomainen pistoke hiukan keskusyksikön pistokkeen reiän viereen. Muiden osalta en ole kipinöintiä havainnut (USB:llä tulostin ja näyttö jollain toisella häkkyrällä). Laitteisto toimii ....

Olisiko syytä tehdä jotakin jonkun välttämiseksi?
HP Pro Intel i5-3470 core 4  3,2,Hz RAM 8 Gb+Kingston 240Gt SSD+ nVidia Gt730+Ubuntu 22.04 lts + W10Pro64-bit ja Samsung ML-2165 sekä CanoScan Lide300

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1546
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #58 : 24.10.15 - klo:12.27 »
No kysytäänpä tähän perään, kun näyttää ammattimiehet olevan kuulolla. Omassa laitteistossani on keskusyksikkö, tulostin, näyttö ja kovaääniset erillisillä pistokkeilla kiinni samassa maadotetussa pistorasiassa, jossa on yhteensä 8 pistorasiaa (roikka).

Tulostin, näyttö ja kovaääniset ovat tietenkin kiinni myös keskusyksikössä. Kovaääniset aina napsahtavat ja kipinä näkyy, kun lipsahtaa puikkomainen pistoke hiukan keskusyksikön pistokkeen reiän viereen. Muiden osalta en ole kipinöintiä havainnut (USB:llä tulostin ja näyttö jollain toisella häkkyrällä). Laitteisto toimii ....

Olisiko syytä tehdä jotakin jonkun välttämiseksi?

Vaikea sanoa mitään yksittäisestä tapauksesta näkemättä ja ilman työkalupakkia.

Yleisesti sanoen tällaisissa tapauksissa voi ainakin tutkia:

1.) Onko seinäpistorasia todella suojamaadoitettu? Vai onko se pelkästään käyttömaadoitettu, nollattu, joita ei enää tehty vuoden 97 jälkeen. Vai onko siinä suojakosketinta lainkaan? Pitäisi oikeastaan olla sähköasentaja kun pistorasian kansi avataan, mutta poistamalla ryhmätaulusta sulake, voidaan simuloida tilannetta, että pistorasian kansi on mennyt rikki ja se vaihdetaan. Senhän saa maallikkokin tehdä. Silloin näkyy onko suojakoskettimeen kytketty yhtään mitään? Onko siinä suojamaadoituksen keltavihreäraitainen johdin? Vai onko siinä sininen, tai vanhoissa rakennuksissa harmaa, nollajohdin kuten nollatussa käyttömaadoituksessa? Nollatun rasian sininen/harmaa nollajohdin tulee pikku lenkillä toisesta rasian käyttövirran kontaktista, jossa myös on sininen/harmaa johdin. "Kuuma" vaihejohdin on minkä tahansa muun värinen, mutta ei keltavihreä, sininen eikä harmaa, ja sen kuuluu olla vierekkäisistä kontakteista oikeanpuoleinen tai päällekkäisissä ylempi. Jo sulake todella on irti, ja se on todettu vaikkapa pöytälampulla kokeilemalla, voi saman tien myös kiristää rasian kytkentäruuvit. Uudemmat kytkennät ovat jousikiinnitteisiä. Nekin voi tarkistaa nokkapihdeillä kokeilemalla, että johdin on tiukasti paikallaan, eikä irtoa kevyellä nykäisyllä.

2.) Onko roikkajohto myös maadoituskoskettimilla varustettu? Onko roikkajohdon suojajohdin varmasti ehjä? Esim. mittaamalla vastusmittarilla (sellainen piippaava on tähän tarkoitukseen hyvä) irrotetusta pistotulpasta suojakoskettimesta toisen pään pistokkeiden kaikkiin suojakoskettimiin, ja vieläpä heiluttelemalla roikkajohtoa niistä paikoista, joista se eniten taipuilee käytössä.

3.) Onko laitteissa joitakin sellaisia, joissa ei ole suojakoskettimella varustettua sähköpistoketta? Sellaisiahan ovat ne litteät pikkupistokkeet ja jotkin isotkin, jotka ovat suojamaadoitetun näköisiä, mutta tarkkaan katsoen niissä ei ole suojakosketinta. Sellaisissa laitteissa ei ole potentiaalin tasausta muualta kuin järjestelmän piensignaaliliittimien kautta.

4.) Onko laitteistossa pistorasiaan työnnettäviä virtalähteitä? Onko niissä suojakosketin? Virtalähteeseen on yleensä merkitty sen antojännite ja pikkuliittimen napaisuus pienellä kuvalla. Onko vastusmittarilla mitaten sen pikkuliittimen miinuksen ja verkkosähköön tulevan suojakoskettimen välillä lähes nollaohmin galvaaninen yhteys?

Jos kaikki laitteet eivät ole yhteisessä suojamaadoituksessa kiinni niillä ei ole myöskään yhteistä potentiaalin tasausta. Se saattaa aiheuttaa tuollaista kipinöintiä ja napsumista. Itselläni on aktiivikaiuttimien virtalähde tuollainen pistorasiaan työnnettävä ja suojaeristetty, siis ilman suojakosketinta. Kun sen maapotentiaali on näin ollen kelluva ja sama kellunta jatkuu kaiutinvahvistimiin asti ja myös stereo ottoliittimen maakontaktiin asti, kuuluu potentiaalin tasauksen napsaus aina kun liitin liitetään mihin tahansa signaalilähteeseen. En ole kyllä kipinää huomannut, mutta se lienee tapauskohtaista ja riippuu elektroniikan rakenteesta. En ole siitä huolestunut. Periaatteessa tällaiset liittimet pitäisi pitää aina kytkettyinä ja irrottaa ja liittää vain kun koko laitteisto on sammutettuna. Sehän on useimmiten epäkäytännöllistä.

Yleismittarilla voinee mitata sen "kipinän kummastakin päästä" kontakteista: onko siinä jokin tasajännite, joka poikkeaa kovasti laitteen käyttöjännitteestä? Vai onko niissä jokin vaihtojännite? Kaikki halvat mittarit eivät osaa mitata pieniä vaihtojännitteitä. Myös voi mitata tuollaisen irrotetun liittimen maakontaktin ja roikkajohdon jonkin vapaan paikan suojakoskettimesta, siis siitä kirkkaasta paljaasta liuskasta, ei missään tapauksesta töpselin reiän sisältä, onko sillä välillä selvä vaihtojännite? Häviääkö tällainen häiriöjännite suurellakin vastuksella, 100 kohm - 1 Mohm, ohittamalla? Jos häviää se todennäköisesti syntyy pakollisesta radiohäiriösuodatuksesta ja sen vanhenemisesta. Se on usein myös syynä audion hurinaan. Poistaminen vaatii kikkailua ja paras tapa on ostaa vain suojamaadoitettuja virtalähteitä. Jos häiriöjännite ei poistu suurohmisesti kuormittamalla se saattaa tulla jonkin laitevian seurauksena ja sellaista laitetta ei pidä käyttää lainkaan. Laiteviat ja verkkosähkövuodot eivät nykyisin ole mitenkään poikkeuksellisia, koska virtalähteissä ei enää tarvitse olla eristävää muuntajaa.
DELL Latitude E6220 Xubuntu 20.04, DELL Latitude 5480 Xubuntu 22.04.
– Memento Vivere – Terv: Timo

kx

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 701
    • Profiili
Vs: Sähköturvallisuus ja tietokoneet
« Vastaus #59 : 24.10.15 - klo:13.19 »
No niin, heti selvisi vika  :). Kovaääniset on vain tuplapistokkeella pistorasiassa, joten ne eivät ole maadotuksessa lainkaan? Itse talo on 13 vuotta vanha ja kaikki rasiat maadoitettuja.
HP Pro Intel i5-3470 core 4  3,2,Hz RAM 8 Gb+Kingston 240Gt SSD+ nVidia Gt730+Ubuntu 22.04 lts + W10Pro64-bit ja Samsung ML-2165 sekä CanoScan Lide300