Kirjoittaja Aihe: Linuxin vuosi  (Luettu 13599 kertaa)

Jaer

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 526
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #20 : 19.08.14 - klo:22.54 »
Kiinassa Windowssista luopumisen syyna nayttais olevan huoli vakoilusta.

http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/30/kiinan-windows-8--kammolle-loytyy-helppo-syy/20147631/7
Rauta seiska: Intel Core i7 @ 920 & Nvidia
Ubuntu, Mint, Debian, Ultimate Edition
Androidina HTC Desire HD

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3319
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #21 : 19.08.14 - klo:22.55 »
Niinpä, Microsoftista voi sanoa monta asiaa, mutta kun ne päättävät tehdä jonkin jutun hyvin ja satsata siihen, ne tekevät sen hyvin.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5671
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #22 : 19.08.14 - klo:22.59 »
Kiinassa Windowssista luopumisen syyna nayttais olevan huoli vakoilusta.

http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/30/kiinan-windows-8--kammolle-loytyy-helppo-syy/20147631/7
Eiköhän se niin ole, että valtiotason vakoilussa ei nykypäinä ole mitään tekemistä käyttöjärjestelmillä, mitä nämä Snowdenin paljastuksetkin kertoo. Taitaa olla tuossa tapauksessa ensi arvoista päästä tarkkailemaan mitä ne omat kansalaiset tekee.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11440
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #23 : 19.08.14 - klo:23.15 »
Tuosta mutta miten Linuxilla saisi rakennettua järkevän Exchange tyylisen palvelun, joka synkkaisi puhelimen kalenterin, yhteystiedot, sähköpostin ja tapahtumalistan kaikki nätisti? Siis puhelinalustasta riippumatta, oli se sitten Android, Apple tai MS?
Ei varmaan tänä päivänä saakaan. Sopii toivoa, että joku tarttuu haasteeseen ja saa tuollaisilta Münchenin kaltaisilta rahoitusta. En tiedä onko edes tarvittavia vapaita standardeja olemassa. WebCal ja WebDav ovat, mutta riittääkö se sitten vielä. Olen itse vähän viritellyt omaan käyttöön OwnCloudia, mutta se ei ole mitään johonkin Exchangeen verrattuna.

Meinaan tuolla Münchenissäkin taitaa olla melkomäärät niitä käyttäjiä. Jos järjestelmä vähänkään tahmailee edes osalla osa-alueistaan, niin tuleehan siinä palkkakustannuksina takkiin niin että ropisee. Puhumattakaan siitä, että jos esim. käyttäjäjoukko joutuu täyttämään taulukkolaskentalomaketta X josta pitäisi saada taas esim. päivämäärätieto yhteiseen kalenteritietokantaan. Mitä joskus olen vähän yrittänyt Libren ohjeita lukea, niin ei taida helpolla löytyä toteuttamisohjeita.
En tiedä noista, mutta uutisissa mainittiin, että it-palveluiden johtajan mukaan siirtymästä ei olisi aiheutunut isoja ongelmia. Luulisi, että hän tietäisi asiasta jotain, mutta voihan se olla että taaskaan pomot eivät tiedä mitään kun ei uskalleta kertoa.

Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi. Kyllä, olin sen jo aiemmin tehnyt MS Office 2013:sta ja onnistui helposti eli pisteet MS:lle. Muutenkin ovat tehneet tuon toimistopakettinsa huolella tai ainakin hienon näköiseksi, joten harmi ettei sitä ole VALO käyttöjärjestelmille vaikkei se itse olekaan vapaa.

Ennen kuin joku alkaa taas syytteleen MS fanaatikoksi, niin joo toki löytyy vaihtoehtoja. Google varmaan tarjoaa yrityskäyttöön melko muikeat työkalut, mutta ei nekään takuulla ole ilmaisia. Eikä kyllä taida taipua ihan niin pitkälle mitä MS:n palvelut, mutta vähän pienemmillä tarpeilla varmaankin olisi hyvä palvelu. SAP olisi kait myös yksi, mutta on varmaan vielä pontessiin jotain kallimpi kuin MS, ainakin mitä joskus olen jotain yritysmaailmassa siitä kuullut. Tosin SAP ei kait sisällä näitä perus IT-maailman työkaluja, vaan on keskittynyt vielä pidemmälle meneviin tarpeisiin.
Ei kai tässä ilmaista haettukaan. Halutaan vain pitää se raha paikallisten yritysten käsissä, eikä lähettää sitä Amerikan Yhdysvaltoihin.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

Sorkkarauta

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 988
  • locked interfaces an' formats sucks fe real rank.
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi -> kommentti Muncheniin liittyen
« Vastaus #24 : 19.08.14 - klo:23.26 »
Asioissa voi käydä näinkin alku innostuksen jälkeen. Linuxissa on on edelleen kuitenkin ongelmansa, mitä nuo kaikkinensa on, on sitten eri asia...

http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/kayttajat+eivat+pida+linuxkoneistaan+mnchen+saattaa+palata+microsoftleiriin/a1004814

En laittaisi paljoa painoarvoa vielä tuolle, koska lausunnon taustoja ei tiedetä.

Mutta joka tapauksessa mikäli ongelma on, niin villakoiran ydin ei ole Limuxissa, joka on pelkkä päätelaite. Ongelma näyttäisi olevan arkkitehtuurissa, joka ei tyydytä loppukäyttäjien vaatimuksia tietotekniseen palvelutasoon liittyen.  Minusta on väärin syyttää päätelaitetta, sehän vain ilmentää loppupeleissä arkkitehtuurisia lähtökohtia.

Toki, jotkin Microsoftin kirjoituskoneohjelmiston dokumentit saattavat käyttäytyä odotusten vastaisesti, mutta ei kai arkkitehtuurin pitäisi perustua kirjoituskoneen korvikkeen reunaehtoihin? Valitettavan usein kyllä näin on. Auttaisikohan pilvipalvelut asiaa? Joskin tämäkin on vain ongelman siirtämistä.
Ubuntu iz da community developed, linux-based operatin system dat iz snoop fe laptops, desktops an' servers. hit contains all da applications yous need - da web browsa, presentashun, bit hof papa an' spreadsheet software, instant messagin an' much more.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5671
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #25 : 19.08.14 - klo:23.29 »
.. olin sen jo aiemmin tehnyt MS Office 2013:sta ja onnistui helposti eli pisteet MS:lle. Muutenkin ovat tehneet tuon toimistopakettinsa huolella tai ainakin hienon näköiseksi, joten harmi ettei sitä ole VALO käyttöjärjestelmille vaikkei se itse olekaan vapaa.
Tuosta Office paketin käyttöliittymästä sanoisin vielä sen, että itse olen ihan älyttömän tyytyväinen nykyiseen Ribboniin. Ei se ei ollut vitsi :)

Ensimmäisen kerran kun näin sen, niin järkytyin kyllä kovasti. Mutta kun pitää opetella käyttämään ohjelmaa, niin itselle tuli yksi valtava hyöty vrt. Libreen hyvin nopeasti vastaan. Libre antaa tehdä aivan järjettömiä komentoja lähes missä vain, koska käytännössä katsoen kaikki toiminnot on aina näkyvillä. Nämä tuoreemmat Ribbonit on siitä mielestäni mielettömän hyvin suunniteltu, koska tyyliin 80% toiminnoista on piilotettuna, kunnes aloitat esim. tekemään esim. jotain graafia. Ribbon muovautuu tuossa vaiheessa ja antaa esille ja ilmoittaa selkeästi, mitä on ylipäätään mahdollista käyttää seuraavaksi.

Minusta Libressä on ihan järkyttävä opettelukynnys, koska tuntuu että 1/4 ruutua on täynnä kuvakkeita ja valikoita, jotka vievät pelkästään jo ruututilaa hirvittävän paljon.

Ehkä suurin ongelma on siinä, että kehittäjät ei ole oikein osanneet astua "en ole käyttänyt tätä koskaan" saappaisiin?

Officen tuloa Linuxillehan on jo aika pitkään huhuiltu. Toivottavasti se tulee. En pitäisi lainkaan hassumpana käyttää 365:ta halutun työpöydän päällä. Tulihan tuo jo kaikkiin Applen laitteisiin, eli viitteitä mahdollisuudesta kyllä on.

Jotenkin tuntuu, että suurin osa käyttäjistä, jotka kritisoi Officea on käyttäneet sitä noin 2000-versiota. Edistystä on muuten tapahtunut aika roimat määrät, erityisesti 2010 jälkeen.
« Viimeksi muokattu: 19.08.14 - klo:23.33 kirjoittanut qwertyy »

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2148
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #26 : 20.08.14 - klo:01.12 »
Varmaan suurin asia Libressä on se että se perustuu vanhaan StarOffice/OpenOffice koodiin joka vasta nyt alkaa olemaan kirjoitettu 'puhtaaksi'. Nyt vasta voidaan alkaa miettimään UI asioita, tulihan vasta 4.3:ssa ensimäistä kertaa maininta 'tuotantokäyttöön sopiva'.

MSOffice on ns. valmis tuote, tätä ei oikein voida parantaa muuten kuin hokkus pokkus tempuilla kuten 365 ja ribbonit joilla yritetään saada käyttäjä maksamaan toistuvasti M$:lle.

Orrganisaatioissa on varmasti vain murto-osa  käyttäjiä jotka pystyvät hyödyntämään Wordin taikka Excel kaltaisia työkalua tehokkaasti. tai edes välttävästi.

Kysymys siitä vaihtaako Munich takaisin Windowsiin, en usko suuremmassa mittakaavassa. Takaisin rollaaminen maksaa myös ja käyttäjien uudelleenkouluttaminen (aivopesu) Windows in käyttäjiksi maksaa. Kritisoisin kuitenkin tapaa millä tätä on tehty, perusta pitäisi olla mietittynä valmiiksi.
« Viimeksi muokattu: 20.08.14 - klo:01.16 kirjoittanut syrtek66 »
Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

Karvameduusa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1055
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #27 : 20.08.14 - klo:17.43 »
Miksei pystyisi? Eikös GPL-lisenssein alaista softaa voi vapaasti myydä, kunhan koodin avoimena? Onhan RedHatille ja Susellekin ilmaiset vaihtoehdot. Nimenomaan tukipalvelut se RedHatin kannattava juttu.

Mietin vain haarautumisen takia. Toki voivat, mutta mites Debian hyötyy sen kaupallisuudesta. Ehkä nykyisin ei kannata suoraan ajatella Ubuntua Debian-pohjaiseksi. Siitä se kuitenkin lähti ja vieläkin käyttää Debian GNU/Linux paketteja. Toki paketoi ja patchaa omilla patcheilla. Debian on kuitenkin rakennettu avoimuuden pohjalta alusta lähtien. Eikä ole voittoa tavoitteleva yritys vaan GNU hanke.

SuSe -> Opensuse

Redhat -> Fedora

Debian -> Ubuntu

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5671
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #28 : 20.08.14 - klo:18.08 »
Redhat -> Fedora
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS

Karvameduusa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1055
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #29 : 20.08.14 - klo:19.09 »
Redhat -> Fedora
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS

Redhat - > Fedora Core |  Redhat Enterprise Linux
Fedora Core -> Fedora
Centos tuli vasta myöhemmin sehän pohjautuu täysin Redhat Enterprise Linux versioon. Paitsi logot ja Redhat brändäys puuttuu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Red_Hat_Linux

Redhat on kanssa vanhempia Linux distroja.

Fedora on lähinnä kehitysversio Redhat Enterprise Linux:lle. Fedora julkaisusta ne paketit vakaat/testatut paketit siirretään Redhat Enterprise Linux:iin. Samaa tekee myös SuSe eli Opensuse vakaat/testatut paketit siirretään SuSe:n yritysversioon.
« Viimeksi muokattu: 20.08.14 - klo:19.13 kirjoittanut Karvameduusa »

Karvameduusa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1055
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #30 : 20.08.14 - klo:19.14 »
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS

Redhat - > Fedora Core |  Redhat Enterprise Linux
Fedora Core -> Fedora
Centos tuli vasta myöhemmin sehän pohjautuu täysin Redhat Enterprise Linux versioon. Paitsi logot ja Redhat brändäys puuttuu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Red_Hat_Linux

Redhat on kanssa vanhempia Linux distroja.

Fedora on lähinnä kehitysversio Redhat Enterprise Linux:lle. Fedora julkaisusta ne paketit vakaat/testatut paketit siirretään Redhat Enterprise Linux:iin. Samaa tekee myös SuSe eli Opensuse vakaat/testatut paketit siirretään SuSe:n yritysversioon. Näiden vapaan version käyttäjät toimivat tavallaan beta testaajina.
« Viimeksi muokattu: 20.08.14 - klo:19.16 kirjoittanut Karvameduusa »

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2148
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #31 : 20.08.14 - klo:23.13 »

Eli on olemassa kolme päähaaraa, debian, slackware (Suse) ja Red Hat.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Linux_Distribution_Timeline.svg

Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

Beluga

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 47
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #32 : 23.08.14 - klo:14.23 »
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.

Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice". Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.

Muuten olen sitä mieltä, että eiköhän julisteta jo Linuxin vuosisata.

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11440
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #33 : 23.08.14 - klo:14.38 »
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.

Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice". Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.

Tuolla tavalla tein, mutta jätin tuon varsinaisen tietokantaohjelman käytön välistä, koska Writer osasi kyllä käyttää tietolähteenä sitä Calcin asiakirjaakin. Toki ongelma voi olla juuri siinä eli jos olisin käyttänyt jotain muuta tietokantaa (vaikka Basea), niin se olisi voinut toimia paremmin.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2949
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #34 : 23.08.14 - klo:16.38 »
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.

Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice". Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.

Tuolla tavalla tein, mutta jätin tuon varsinaisen tietokantaohjelman käytön välistä, koska Writer osasi kyllä käyttää tietolähteenä sitä Calcin asiakirjaakin. Toki ongelma voi olla juuri siinä eli jos olisin käyttänyt jotain muuta tietokantaa (vaikka Basea), niin se olisi voinut toimia paremmin.

Hyvä tutoriaali. Tosin en heti keksinyt, kuinka saadaan tietokanta näkyviin tarra-tietokannan kaaviossa.
Kyseinen nappula on F4. Tästä voisi tehdä suomenkieliseen LibreOfficeen tutoriaalin. Tosin toi Ubuntu-wiki ei varmaankaan ole täysin optimaalinen paikka kyseiselle.

pata

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 50
    • Profiili
Vs: Linuxin vuosi
« Vastaus #35 : 25.08.14 - klo:07.11 »