Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Sorkkarauta - 16.08.14 - klo:23.00
-
Muistanpa muutama vuosi sitten Linuxia kohtaan säälitteleviä toteamuksia, joissa sarkastisesti kommentoiden odottelivat Linuxin vuotta. Yleensä nämä jutut liittyivät väittelyihin Windowsin ja Linuxin paremmuudesta.
En ole muutamaan vuoteen enää näitä kommentteja nähnyt. Jokohan on opittu että Linuxin vuosi on joka vuosi :)
-
Kumpaa mahdat tarkoittaa, Linux-kernelin menestystä luuri vai pc-puolella... ::)
Vaiko molemmissa 8)
Tietotekniikassa noin yleiskäsitteenä. Siellä voisi todeta olevan ns. "Linuxin vuosi", mitä ihmettä se nyt sitten tarkoittaakaan. Keskusteluissa muinoin Linuxin vuodella viitattiin hetkeen, jolloin Linux lyö läpi päätelaitteissa, lähinnä PC-raudassa koska muita ei oikeastaan ollut Applen lisäksi. Toki keskustelut olivat siis taannoin rajoittuneet ehkä päätelaitteisiin, joita loppukäyttäjät käyttävät ja ovat saatavilla kuluttajamarkkinoilla.
-
Linuxin vuosi on jo totta ja käsinkosketeltavaa todellisuutta. Totta on jos me katsotaan esim Desktop koneiden markkina osuuksia esim kodeissa niin voimme todeta että Windows rulaa ja muut vikisevät. Mutta jos taasen katsomme esim. myyntimarkkinoita niin huomaamme että että markkinaosuuksia kehittyvissä maissa vetää tablet laitteet joissa Android on markkinajohtaja eikä esim. kannettavat joissa Windows on markkinajohtaja. Windowsilla on vain massaa niin hirveästi ettei todellisuus vielä näy kauhean hyvin.
Mitään suurta ryminää ei tapahdu ennen kuin Steam box tyyyppiset laitteet on markkinoilla. Siellä sun täällä kuulee siirtymistä poispäin Windows only maailmasta (esim Torino) mutta tätäkään ei voi tapahtua ennen kuin siihen on mahdollisuus (esimerkiksi Office de facto:sta on siirrytty ODF standardiin ).
Tänä päivän alkaa entistä paremmat mahdollisuudet siirtyä pois Windows vankilasta kohti valinnan vapautta.
-
Yllättävää on ollu saada kuulla myös lähestulkoon Windows only tyypeiltä, että he on jo varovaisesti kokeilleet mm Minttiä, Ubuntua ja SteamOs:sia. Kuulemma Windows 8 on ollut suuri "menestys" heidän kokemuksissaan. Kuuleemma jotkin pelit pelittää tökkimättä/bugittamatta paremmin Linux alustalla kuin Winkkarilla.
En ole tyrkyttänyt siirtymään Windowssista pois, mutta jututtamalla olen saanu kuulla yllättävän positiivisia kokemuksia esim. Mint/Ubuntu. Jotain säätö ongelmia ollu, mutta olen kannustanut heitä perehtymään Linuxiin tarkemmin ja sitä kautta saamaan kokemusta.
-
Tai siis avoimissa järjestelmissä on ongelmansa. Organisaatioiden kannaltta yhtenäivissä järjestelmissä on omat etunsa, se että pyöriikö joku kone millä käyttiksellä ei pitäisi olla merkitystä jos vain formaatit olisivat speksattuja ja etukäteen määriteltyjä ylhäältä päin. Nyt vain on että julkiset organisaatiot maksavat suolaista hintaa M$ yhteistyöstä ja ovat jättäytyneet kokonaan siten markkinoiden vietäväksi eikä päinvastoin.
Mynchen on näköjään jättäneet miettimättä kokonaiskuviota ja lähteneet soitellen sotaan. Tässäkin mielessä Britannian julkishallinnon päätös esim ODF ja PDF standardeista on pitkälle mietitty ja merkittävä. Tällä luodaan pohjaa esim sille että voidaaan vaatia toimittajilta ratkaisuja joilla mahdollistetaan loppukäyttäjine käyttöjärjestelmien kirjo myöhemmässä vaiheessa. Ja varsinkin yksittäisen kansalaisen on mahdollista ladata LibrreOffice ja olla siten varma siitä että viranomaisen dokumentti avautuu hänelläkin. Tätä päätöstä on vain vietävä eteenpäin listaamalla esim taulukkolaskelman funktiot millä on tultava toimeen joka päivisessä käytössä.
Mutta organisaatioiden on miettittävä todellakin kokonaiskuviota.
Ai niin mielestäni Munchen ei käytä Ubuntua vaan jotakin omaan jakelua.
Suurin osa työntekjöistä ei todellakaan tarvitse työssään Windowsia taikka edes Officea vaikka näistä maksetaan erikseen julkishallinnossa. Kirjastoissa jopa tyhmissä päätteissä käytetään Windowsia. Tämä on vain niin masentavaa kun kerran tiedän että maksan kunnalisveroa tästäkin typeryydestä.
-
Ai niin mielestäni Munchen ei käytä Ubuntua vaan jotakin omaan jakelua.
Ubuntuun perustuvaa LiMuxia.
-
Miten itse olen asian ymmärtänyt, niin no MS järkkää isoille asiakkaille, kuten nyt vaikka julkiselle hallinnolle aika lailla räätälöidyn palvelupaketin, useasti sisältäen käyttötuen yms.. Tuollaisille toimijoille ne lisenssimaksut muodostavat aika pienen osan sen softan kokonaishinnasta.
Mitä Linuxiin ja sen levinneisyyteen tulee, niin toisaalta mitä sitä edes kilpailemaan minkään Mikkisoftan kanssa, tehdään sitä omaa juttua ja jos ihmiset pitävät siitä, niin hyvä. Itse käytän Linuxia koska pidän siitä. En siksi koska inhoaisin Windowsia.
-
LiMuxin suurin puute yhden kirjoituksen mukaan:
"Työntekijät kaipaavat käyttöönsä esimerkiksi integroituja osoitekirjoja, kalentereita ja sähköpostiohjelmia, joita heidän mukaansa LiMux ei pysty tarjoamaan."
Thunderbird Lightning-lisäosalla tarjoaa kyllä nuo kaikki toiminnot, mutta sitä en tiedä onko se tuollainen integroitu ratkaisu sitten. Mitä tuossa edes haetaan?
-
Ai niin mielestäni Munchen ei käytä Ubuntua vaan jotakin omaan jakelua.
Ubuntuun perustuvaa LiMuxia.
Siis jakelua joka pohjautuu Kubuntuun ja Plasma 5:seen. :-\ Ja mihinkä versioon pohjautuvaa ?
Käytännössä Mynchen on siis DIY moodissa jos ajattelee esim bugien korjausta jne. Olisivat edes ottaneet perusubuntun pohjaksi. Olisivat siten leveimillä harteilla.
Onko kenellekkään tietoa mistä saisi ladattua Limux ISO:a ?
-
LiMuxin suurin puute yhden kirjoituksen mukaan:
"Työntekijät kaipaavat käyttöönsä esimerkiksi integroituja osoitekirjoja, kalentereita ja sähköpostiohjelmia, joita heidän mukaansa LiMux ei pysty tarjoamaan."
Eikös Gmail toimi Linuxissakin ;D Sittenhän kaikki löytyisi Googlella 8)
Siis onko tämä totta, vai ...
Öööh, luuletko tosiaan, että Google tarjoaa ilmaiseksi palvelut yritysten käyttöön?? Ei nimittäin todellakaan tarjoa.
Käytännössä Mynchen on siis DIY moodissa jos ajattelee esim bugien korjausta jne. Olisivat edes ottaneet perusubuntun pohjaksi. Olisivat siten leveimillä harteilla.
No tuskinpa se Canonical hyvää hyvyyttään olisi alkanut mitään räätälöimään. Siitähän ne kustannukset on tulleet jos luit uutisen.
-
Canonical ei pysty tekemään rahaa käyttöjärjestelmä niin kauan kun käyttävät Debian haaran paketteja/koodia. Canonical pitäisi luoda samanlainen lähtökohta kuin Suse tai Redhat, mutta kun pohjana on jo Debian GNU/Linux. Itse epäilen tätä toki voin olla väärässä. Canonical on kuitenkin itse kehittänyt Unity:n, Ubuntu Phone käyttöjärjestelmän ja muutaman Ubuntu brändin alla olevan sovelluksen. Eli jotain omaakin löytyy ettei ihan kaikki ole Debian Stable/Testing/Unstable haarasta otettu omaan jakeluun.
-
Ai niin mielestäni Munchen ei käytä Ubuntua vaan jotakin omaan jakelua.
Ubuntuun perustuvaa LiMuxia.
Siis jakelua joka pohjautuu Kubuntuun ja Plasma 5:seen. :-\ Ja mihinkä versioon pohjautuvaa ?
Miten niin Plasma 5:een?
http://en.wikipedia.org/wiki/LiMux
LiMuxin suurin puute yhden kirjoituksen mukaan:
"Työntekijät kaipaavat käyttöönsä esimerkiksi integroituja osoitekirjoja, kalentereita ja sähköpostiohjelmia, joita heidän mukaansa LiMux ei pysty tarjoamaan."
Thunderbird Lightning-lisäosalla tarjoaa kyllä nuo kaikki toiminnot, mutta sitä en tiedä onko se tuollainen integroitu ratkaisu sitten. Mitä tuossa edes haetaan?
Mitä haetaan? Vastaus on Microsoft Exchange Server, kun kerran halutaan takaisin Windowsiin.
Liian ilmiselvää vai.
Eihän sitä Exchangea työasemalla ajeta?
-
Canonical ei pysty tekemään rahaa käyttöjärjestelmä niin kauan kun käyttävät Debian haaran paketteja/koodia. Canonical pitäisi luoda samanlainen lähtökohta kuin Suse tai Redhat, mutta kun pohjana on jo Debian GNU/Linux. Itse epäilen tätä toki voin olla väärässä. Canonical on kuitenkin itse kehittänyt Unity:n, Ubuntu Phone käyttöjärjestelmän ja muutaman Ubuntu brändin alla olevan sovelluksen. Eli jotain omaakin löytyy ettei ihan kaikki ole Debian Stable/Testing/Unstable haarasta otettu omaan jakeluun.
Älä unohda Miriä. Sekin on Canonicalin käsialaa.
Canonical on saanut paljon Linux-yhteisöltä, mutta myös antanut. Se tuntuu monilta usein unohtuvan.
-
Älä unohda Miriä. Sekin on Canonicalin käsialaa.
Canonical on saanut paljon Linux-yhteisöltä, mutta myös antanut. Se tuntuu monilta usein unohtuvan.
Tulee heti mieleen seuraava video, jossa X:n entinen, nykyinen Wayland kehittäjä "kehuu" antaa yhdessä kohdassa vähän ns. palautetta Canonicalin kehittäjille.
https://www.youtube.com/watch?v=cQoQE_HDG8g
Kovin moni ei kyllä näe Canonicalia yhteisölle antajana. Jos ei jaksa katsoa videota, niin Canonical ei ole ilmoittanut kuin, että Wayland ei sovi Canonicalin suunnitelmiin. Waylandin kehittäjille ei ole kerrottu koskaan, että mitä ne puuttee edes olisi, joita voisi kehittää.
-
Canonical ei pysty tekemään rahaa käyttöjärjestelmä niin kauan kun käyttävät Debian haaran paketteja/koodia.
Miksei pystyisi? Eikös GPL-lisenssein alaista softaa voi vapaasti myydä, kunhan koodin avoimena? Onhan RedHatille ja Susellekin ilmaiset vaihtoehdot. Nimenomaan tukipalvelut se RedHatin kannattava juttu.
-
http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/kayttajat+eivat+pida+linuxkoneistaan+mnchen+saattaa+palata+microsoftleiriin/a1004814
Tuollainen operaatio on kokoluokkaa valtava ja on niin monia syitä, miksi se voi kaatua. Sanoinko jo, että se on iso urakka. :) Ja loppukäyttäjien marinan määrää voi vain kuvitella, eikä todellakaan käy kateeksi kaupungin atk -osastoa. Muutosvastarinta on hirmuinen voima.
Mietittiin vähäsen asiaa yhden työkaverin kanssa töissä (kaupungin atk -osasto). On erittäin vaikeata/mahdotonta kilpailla sellaista systeemiä (Windows) vastaan, johon on jo olemassa kaikki työkalut ja ohjelmistot pyörittämään esim. juuri kaupunkien työasemia. Iso osa ohjelmistoista ja erilaisista työkaluista tulee suoraan Microsoftilta, ja loput sitten muualta, jotka nekin luonnollisesti ovat yhteensopivia, kuinka ollakaan, Windowsin kanssa. Kaikki ei todellakaan ole täydellistä, mutta kuitenkin vuosien saatossa toimivaksi saatua. Puhumattakaan tiettyjen osastojen tarvitsemista erikoisohjelmista. Niitä on välillä vaikea saada toimimaan edes Windowsissa, koska versiot voivat olla esihistoriallisia tms, ja asennukset eivät ole välttämättä mitään "Next, next, yes, ready" -tyylisiä helppoja nakkeja, vaan aikamoista hieromista ja painimista. Mutta, niitä ohjelmia kuitenkin edes on olemassa tuolle alustalle, ja suurin osa niistä saadaan jopa toimimaan, vaikka toisinaan hankalaa onkin.
On monenlaisia etähallintaohjelmia, joilla voidaan tehdä hallitusti vaikka mitä, ohjelmien asentamisesta lähtien. Siis vaikka kaikille koneille yhtäaikaa.
Sitten on kaikenmaailman fiatin kokoisia monitoimimöhkäleitä osastojen käytävillä, jotka luultavasti toimivat vain Windows -ympäristössä kaikkine miljoonine ominaisuuksineen. On karttaosaston valtavia piirturitulostimia ja vaikka mitä rompetta. Voisin kuvitella, että tuollaisen ympäristön pyörittäminen millä tahansa, paitsi Windowsilla tulisi olemaan mieletön operaatio, enkä ole edes varma, että se voisi onnistua edes.
Juu, en tiedä, miten Munchenin kuviot ovat tehty, onko esim. kaikkien osastojen kaikki koneet muutettu Linux -työasemiksi tms, mutta sen voi sanoa, että hankalaan hommaan ovat ryhtyneet. Virtuaalinen hattu päästä.
LISAYS: Lisäilin.
-
Tässäkin mielessä Britannian julkishallinnon päätös esim ODF ja PDF standardeista on pitkälle mietitty ja merkittävä. Tällä luodaan pohjaa esim sille että voidaaan vaatia toimittajilta ratkaisuja joilla mahdollistetaan loppukäyttäjine käyttöjärjestelmien kirjo myöhemmässä vaiheessa.
Ranskassa tainneet vähän samantapaista, siellä LibreOffice M$:n rinnalle. Nopeasti ylhäältä pakottaen muutos melkein tuomittu epäonnistumaan. Venäjällä käsittääkseni vieneet vielä pidemmälle, Linux ensin kouluihin. Sillä kaavalla nuo Venäjän uhittelut M$:n hylkäämisestä jopa perusteltuja ja uskottavia. Tuo Munchenin tapaus kokonaan oma lukunsa, siellä näkyy ainakin nykyistä pormestaria ja ties kuinka monta muuta päättäjää voidellun oikein kunnolla. Kalenteriin ja yhteystietoihin hanke kaatuu...juu-u, melkein uskottavaa ;D
-
Älä unohda Miriä. Sekin on Canonicalin käsialaa.
Canonical on saanut paljon Linux-yhteisöltä, mutta myös antanut. Se tuntuu monilta usein unohtuvan.
Tulee heti mieleen seuraava video, jossa X:n entinen, nykyinen Wayland kehittäjä "kehuu" antaa yhdessä kohdassa vähän ns. palautetta Canonicalin kehittäjille.
https://www.youtube.com/watch?v=cQoQE_HDG8g
Kovin moni ei kyllä näe Canonicalia yhteisölle antajana. Jos ei jaksa katsoa videota, niin Canonical ei ole ilmoittanut kuin, että Wayland ei sovi Canonicalin suunnitelmiin. Waylandin kehittäjille ei ole kerrottu koskaan, että mitä ne puuttee edes olisi, joita voisi kehittää.
Ohops, juuri huomasin, että ei se tuolla videolla tylytykset olleetkaan, vaan Phoronixissa. Tosin ihan sama kehittäjä kyseessä.
http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTMxNzY
Artikkelin linkki foorumille on myös mielenkiintoista luettavaa, erityisesti tästä eteenpäin.
http://www.phoronix.com/forums/showthread.php?78401-Ubuntu-Announces-Mir-A-X-Org-Wayland-Replacement&p=316043#post316043
Canonical ja Mir ei ainakaan ole Linuxin vuosi.
-
Tuo Münchenin juttu on kyllä jännä. Ovat jo kymmenen vuotta tehneet työtä, että saavat Linuxit koneisiin ja nyt se on periaatteessa valmis. Sitten tulee yksi pormestari joka sopii, että Microsoft voi muuttaa kaupunkiin, ja tahtoo vaihtaa koneet takaisin Microsoftin tuotteisiin. Mutta siis mitään takaisin paluusta ei ole ilmeisesti sovittu, kun sitä valtuusto ja tietotekniikkapuoli vastustaa.
Ovat tuolla Münchenissä palkanneet paikallisia yrittäjiä kehittämään sovelluksia, joten en oikein usko että kaatuu mihinkään kalenterin, sähköpostin ja osoitekirjan ongelmiin. Eiköhän nuo halua tuota vielä jatkaa ja toivon, että mitä vain Microsoft yrittääkin, niin he eivät siinä onnistu.
-
Tuosta mutta miten Linuxilla saisi rakennettua järkevän Exchange tyylisen palvelun, joka synkkaisi puhelimen kalenterin, yhteystiedot, sähköpostin ja tapahtumalistan kaikki nätisti? Siis puhelinalustasta riippumatta, oli se sitten Android, Apple tai MS?
Tuohan on kuitenkin se ihan perussetti Exchangen kannalta ja omien kokemuksien perusteella pomminvarma. Joka laite on kuitenkin vielä konffautunut antamalla pelkästään sen sähköpostiosoitteen ja salasanan, ei mitään käsin konffailua kalenterien tms. kannalta. Tosin kokemusta on lähinnä vain Androidista ja Symbian ajan Nokiasta.
Sitten taas työpöydällä Thunderbirdillä ei ainakaan pelkästään pärjää. Evolutionilla? Saako sen synkkautumaan helposti mobiililaitteisiin, erityisesti noin "jaettuna"?
Kyllä itse ainakin joudun sanomaan, että Office paketin integraatio on aika huikealla tasolla nykypäivänä. Vielä nämä nykyiset OneNote monikäyttäjä palvelut, mikä selkeästi on kopioitu Google Wavesta, joka ei ole minusta lainkaan huono asia. Minusta avoimet softat ei kyllä ole käytettävyydeltään lähelläkään samaa. Puhumattakaan jos käyttäjät itse pitää alkaa luomaan jonkinlaista tietokantaa tai erikoisempaa taulukkolaskentaa, niin kyllä tuolta mikkisoftan puolelta vaan löytyy melkolailla helpommin ne toteutusohjeet.
Meinaan tuolla Münchenissäkin taitaa olla melkomäärät niitä käyttäjiä. Jos järjestelmä vähänkään tahmailee edes osalla osa-alueistaan, niin tuleehan siinä palkkakustannuksina takkiin niin että ropisee. Puhumattakaan siitä, että jos esim. käyttäjäjoukko joutuu täyttämään taulukkolaskentalomaketta X josta pitäisi saada taas esim. päivämäärätieto yhteiseen kalenteritietokantaan. Mitä joskus olen vähän yrittänyt Libren ohjeita lukea, niin ei taida helpolla löytyä toteuttamisohjeita.
Henk.kohtaisesti minusta moni nyt tuijottaa aivan liikaa sitä, että tarvitaan tekstinkäsittelyohjelma, taulukkolaskentaohjelma ja tyyliin vuokaaviosofta. Isossa mittakaavassa nuo pelkät softat ei todellakaan riitä. Se vaatii sen hyvän ja luotettavan integraation.
Ennen kuin joku alkaa taas syytteleen MS fanaatikoksi, niin joo toki löytyy vaihtoehtoja. Google varmaan tarjoaa yrityskäyttöön melko muikeat työkalut, mutta ei nekään takuulla ole ilmaisia. Eikä kyllä taida taipua ihan niin pitkälle mitä MS:n palvelut, mutta vähän pienemmillä tarpeilla varmaankin olisi hyvä palvelu. SAP olisi kait myös yksi, mutta on varmaan vielä pontessiin jotain kallimpi kuin MS, ainakin mitä joskus olen jotain yritysmaailmassa siitä kuullut. Tosin SAP ei kait sisällä näitä perus IT-maailman työkaluja, vaan on keskittynyt vielä pidemmälle meneviin tarpeisiin.
-
Kiinassa Windowssista luopumisen syyna nayttais olevan huoli vakoilusta.
http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/30/kiinan-windows-8--kammolle-loytyy-helppo-syy/20147631/7
-
Niinpä, Microsoftista voi sanoa monta asiaa, mutta kun ne päättävät tehdä jonkin jutun hyvin ja satsata siihen, ne tekevät sen hyvin.
-
Kiinassa Windowssista luopumisen syyna nayttais olevan huoli vakoilusta.
http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/30/kiinan-windows-8--kammolle-loytyy-helppo-syy/20147631/7
Eiköhän se niin ole, että valtiotason vakoilussa ei nykypäinä ole mitään tekemistä käyttöjärjestelmillä, mitä nämä Snowdenin paljastuksetkin kertoo. Taitaa olla tuossa tapauksessa ensi arvoista päästä tarkkailemaan mitä ne omat kansalaiset tekee.
-
Tuosta mutta miten Linuxilla saisi rakennettua järkevän Exchange tyylisen palvelun, joka synkkaisi puhelimen kalenterin, yhteystiedot, sähköpostin ja tapahtumalistan kaikki nätisti? Siis puhelinalustasta riippumatta, oli se sitten Android, Apple tai MS?
Ei varmaan tänä päivänä saakaan. Sopii toivoa, että joku tarttuu haasteeseen ja saa tuollaisilta Münchenin kaltaisilta rahoitusta. En tiedä onko edes tarvittavia vapaita standardeja olemassa. WebCal ja WebDav ovat, mutta riittääkö se sitten vielä. Olen itse vähän viritellyt omaan käyttöön OwnCloudia, mutta se ei ole mitään johonkin Exchangeen verrattuna.
Meinaan tuolla Münchenissäkin taitaa olla melkomäärät niitä käyttäjiä. Jos järjestelmä vähänkään tahmailee edes osalla osa-alueistaan, niin tuleehan siinä palkkakustannuksina takkiin niin että ropisee. Puhumattakaan siitä, että jos esim. käyttäjäjoukko joutuu täyttämään taulukkolaskentalomaketta X josta pitäisi saada taas esim. päivämäärätieto yhteiseen kalenteritietokantaan. Mitä joskus olen vähän yrittänyt Libren ohjeita lukea, niin ei taida helpolla löytyä toteuttamisohjeita.
En tiedä noista, mutta uutisissa mainittiin, että it-palveluiden johtajan mukaan siirtymästä ei olisi aiheutunut isoja ongelmia. Luulisi, että hän tietäisi asiasta jotain, mutta voihan se olla että taaskaan pomot eivät tiedä mitään kun ei uskalleta kertoa.
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi. Kyllä, olin sen jo aiemmin tehnyt MS Office 2013:sta ja onnistui helposti eli pisteet MS:lle. Muutenkin ovat tehneet tuon toimistopakettinsa huolella tai ainakin hienon näköiseksi, joten harmi ettei sitä ole VALO käyttöjärjestelmille vaikkei se itse olekaan vapaa.
Ennen kuin joku alkaa taas syytteleen MS fanaatikoksi, niin joo toki löytyy vaihtoehtoja. Google varmaan tarjoaa yrityskäyttöön melko muikeat työkalut, mutta ei nekään takuulla ole ilmaisia. Eikä kyllä taida taipua ihan niin pitkälle mitä MS:n palvelut, mutta vähän pienemmillä tarpeilla varmaankin olisi hyvä palvelu. SAP olisi kait myös yksi, mutta on varmaan vielä pontessiin jotain kallimpi kuin MS, ainakin mitä joskus olen jotain yritysmaailmassa siitä kuullut. Tosin SAP ei kait sisällä näitä perus IT-maailman työkaluja, vaan on keskittynyt vielä pidemmälle meneviin tarpeisiin.
Ei kai tässä ilmaista haettukaan. Halutaan vain pitää se raha paikallisten yritysten käsissä, eikä lähettää sitä Amerikan Yhdysvaltoihin.
-
Asioissa voi käydä näinkin alku innostuksen jälkeen. Linuxissa on on edelleen kuitenkin ongelmansa, mitä nuo kaikkinensa on, on sitten eri asia...
http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/kayttajat+eivat+pida+linuxkoneistaan+mnchen+saattaa+palata+microsoftleiriin/a1004814
En laittaisi paljoa painoarvoa vielä tuolle, koska lausunnon taustoja ei tiedetä.
Mutta joka tapauksessa mikäli ongelma on, niin villakoiran ydin ei ole Limuxissa, joka on pelkkä päätelaite. Ongelma näyttäisi olevan arkkitehtuurissa, joka ei tyydytä loppukäyttäjien vaatimuksia tietotekniseen palvelutasoon liittyen. Minusta on väärin syyttää päätelaitetta, sehän vain ilmentää loppupeleissä arkkitehtuurisia lähtökohtia.
Toki, jotkin Microsoftin kirjoituskoneohjelmiston dokumentit saattavat käyttäytyä odotusten vastaisesti, mutta ei kai arkkitehtuurin pitäisi perustua kirjoituskoneen korvikkeen reunaehtoihin? Valitettavan usein kyllä näin on. Auttaisikohan pilvipalvelut asiaa? Joskin tämäkin on vain ongelman siirtämistä.
-
.. olin sen jo aiemmin tehnyt MS Office 2013:sta ja onnistui helposti eli pisteet MS:lle. Muutenkin ovat tehneet tuon toimistopakettinsa huolella tai ainakin hienon näköiseksi, joten harmi ettei sitä ole VALO käyttöjärjestelmille vaikkei se itse olekaan vapaa.
Tuosta Office paketin käyttöliittymästä sanoisin vielä sen, että itse olen ihan älyttömän tyytyväinen nykyiseen Ribboniin. Ei se ei ollut vitsi :)
Ensimmäisen kerran kun näin sen, niin järkytyin kyllä kovasti. Mutta kun pitää opetella käyttämään ohjelmaa, niin itselle tuli yksi valtava hyöty vrt. Libreen hyvin nopeasti vastaan. Libre antaa tehdä aivan järjettömiä komentoja lähes missä vain, koska käytännössä katsoen kaikki toiminnot on aina näkyvillä. Nämä tuoreemmat Ribbonit on siitä mielestäni mielettömän hyvin suunniteltu, koska tyyliin 80% toiminnoista on piilotettuna, kunnes aloitat esim. tekemään esim. jotain graafia. Ribbon muovautuu tuossa vaiheessa ja antaa esille ja ilmoittaa selkeästi, mitä on ylipäätään mahdollista käyttää seuraavaksi.
Minusta Libressä on ihan järkyttävä opettelukynnys, koska tuntuu että 1/4 ruutua on täynnä kuvakkeita ja valikoita, jotka vievät pelkästään jo ruututilaa hirvittävän paljon.
Ehkä suurin ongelma on siinä, että kehittäjät ei ole oikein osanneet astua "en ole käyttänyt tätä koskaan" saappaisiin?
Officen tuloa Linuxillehan on jo aika pitkään huhuiltu. Toivottavasti se tulee. En pitäisi lainkaan hassumpana käyttää 365:ta halutun työpöydän päällä. Tulihan tuo jo kaikkiin Applen laitteisiin, eli viitteitä mahdollisuudesta kyllä on.
Jotenkin tuntuu, että suurin osa käyttäjistä, jotka kritisoi Officea on käyttäneet sitä noin 2000-versiota. Edistystä on muuten tapahtunut aika roimat määrät, erityisesti 2010 jälkeen.
-
Varmaan suurin asia Libressä on se että se perustuu vanhaan StarOffice/OpenOffice koodiin joka vasta nyt alkaa olemaan kirjoitettu 'puhtaaksi'. Nyt vasta voidaan alkaa miettimään UI asioita, tulihan vasta 4.3:ssa ensimäistä kertaa maininta 'tuotantokäyttöön sopiva'.
MSOffice on ns. valmis tuote, tätä ei oikein voida parantaa muuten kuin hokkus pokkus tempuilla kuten 365 ja ribbonit joilla yritetään saada käyttäjä maksamaan toistuvasti M$:lle.
Orrganisaatioissa on varmasti vain murto-osa käyttäjiä jotka pystyvät hyödyntämään Wordin taikka Excel kaltaisia työkalua tehokkaasti. tai edes välttävästi.
Kysymys siitä vaihtaako Munich takaisin Windowsiin, en usko suuremmassa mittakaavassa. Takaisin rollaaminen maksaa myös ja käyttäjien uudelleenkouluttaminen (aivopesu) Windows in käyttäjiksi maksaa. Kritisoisin kuitenkin tapaa millä tätä on tehty, perusta pitäisi olla mietittynä valmiiksi.
-
Miksei pystyisi? Eikös GPL-lisenssein alaista softaa voi vapaasti myydä, kunhan koodin avoimena? Onhan RedHatille ja Susellekin ilmaiset vaihtoehdot. Nimenomaan tukipalvelut se RedHatin kannattava juttu.
Mietin vain haarautumisen takia. Toki voivat, mutta mites Debian hyötyy sen kaupallisuudesta. Ehkä nykyisin ei kannata suoraan ajatella Ubuntua Debian-pohjaiseksi. Siitä se kuitenkin lähti ja vieläkin käyttää Debian GNU/Linux paketteja. Toki paketoi ja patchaa omilla patcheilla. Debian on kuitenkin rakennettu avoimuuden pohjalta alusta lähtien. Eikä ole voittoa tavoitteleva yritys vaan GNU hanke.
SuSe -> Opensuse
Redhat -> Fedora
Debian -> Ubuntu
-
Redhat -> Fedora
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS
-
Redhat -> Fedora
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS
Redhat - > Fedora Core | Redhat Enterprise Linux
Fedora Core -> Fedora
Centos tuli vasta myöhemmin sehän pohjautuu täysin Redhat Enterprise Linux versioon. Paitsi logot ja Redhat brändäys puuttuu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Red_Hat_Linux
Redhat on kanssa vanhempia Linux distroja.
Fedora on lähinnä kehitysversio Redhat Enterprise Linux:lle. Fedora julkaisusta ne paketit vakaat/testatut paketit siirretään Redhat Enterprise Linux:iin. Samaa tekee myös SuSe eli Opensuse vakaat/testatut paketit siirretään SuSe:n yritysversioon.
-
Eikös tuo ole oikeastaan järjestyksessä Fedora -> Redhat & CentOS
Redhat - > Fedora Core | Redhat Enterprise Linux
Fedora Core -> Fedora
Centos tuli vasta myöhemmin sehän pohjautuu täysin Redhat Enterprise Linux versioon. Paitsi logot ja Redhat brändäys puuttuu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Red_Hat_Linux
Redhat on kanssa vanhempia Linux distroja.
Fedora on lähinnä kehitysversio Redhat Enterprise Linux:lle. Fedora julkaisusta ne paketit vakaat/testatut paketit siirretään Redhat Enterprise Linux:iin. Samaa tekee myös SuSe eli Opensuse vakaat/testatut paketit siirretään SuSe:n yritysversioon. Näiden vapaan version käyttäjät toimivat tavallaan beta testaajina.
-
Eli on olemassa kolme päähaaraa, debian, slackware (Suse) ja Red Hat.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Linux_Distribution_Timeline.svg
-
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.
Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice" (https://www.youtube.com/watch?v=7n8Psg8yxPE). Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.
Muuten olen sitä mieltä, että eiköhän julisteta jo Linuxin vuosisata.
-
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.
Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice" (https://www.youtube.com/watch?v=7n8Psg8yxPE). Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.
Tuolla tavalla tein, mutta jätin tuon varsinaisen tietokantaohjelman käytön välistä, koska Writer osasi kyllä käyttää tietolähteenä sitä Calcin asiakirjaakin. Toki ongelma voi olla juuri siinä eli jos olisin käyttänyt jotain muuta tietokantaa (vaikka Basea), niin se olisi voinut toimia paremmin.
-
Itse joku aika sitten yritin tehdä LibreOffice Writer:lla osoitetarroja Calc:lla tallennetusta taulukosta ja täytyy sanoa, että aikamoiseksi sähläykseksi meni. Sain kyllä lopulta tehtyä, mutta niitä tarroja ei voinut helposti lisätä uusia. Piti aloittaa aina ihan alusta, että toimi. En tiedä, ehkä siinä oli joku bugi.
Alkoi kiinnostaa aihe, kun tulee toisinaan harrastettua osoitetarrojen tulostamista. Löysin erittäin mielenkiintoisen opetusvideon "Printing Address Labels in LibreOffice" (https://www.youtube.com/watch?v=7n8Psg8yxPE). Eli tallennetaan osoitteet Calcista tietokantaan (Base) ja sitten Writerissa Mail Merge Wizardilla tuodaan osoitteet tietokannasta Writerin osoiteruudukkoon.
Tuolla tavalla tein, mutta jätin tuon varsinaisen tietokantaohjelman käytön välistä, koska Writer osasi kyllä käyttää tietolähteenä sitä Calcin asiakirjaakin. Toki ongelma voi olla juuri siinä eli jos olisin käyttänyt jotain muuta tietokantaa (vaikka Basea), niin se olisi voinut toimia paremmin.
Hyvä tutoriaali. Tosin en heti keksinyt, kuinka saadaan tietokanta näkyviin tarra-tietokannan kaaviossa.
Kyseinen nappula on F4. Tästä voisi tehdä suomenkieliseen LibreOfficeen tutoriaalin. Tosin toi Ubuntu-wiki ei varmaankaan ole täysin optimaalinen paikka kyseiselle.
-
Onkohan Kiinassa jotain isompaa tekeillä?
http://www.zerohedge.com/news/2014-08-24/china-plans-unveil-domestic-operating-system-october