Uutta konetta harkitsemassa

[AnttiLehtinen]

Hei, olisin nyt käytettyäni kannettavassani ubuntua vuosia, hankkimassa uudempaa konetta, nykyinen jää aina välillä startissa jumiin, acerin flash-screen ilmestyy ja alalaidassa juokseva palkki pysähtyy, esc-näppäin päästää teksti ruutuun jossa kone sanoo "bios shadowed" ja toisella rivillä "video bios shadowed". Nämä ovat viimeiset ilmoitukset eikä edes odottelu auta. Konetta kun viitisen kertaa käynnistää, se saattaa käynnistyä normaalisti.

Eli kysymykseen, harkitsen kolmen väliltä, Hp, Omni 120-1100 pöytäkone, kannettava tai itse koottu kone.

-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.
-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.
-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.

Seuraavia ominaisuuksia haen:
-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.

Seuraavia ohjelmia käytän:
-KiCad, QCad, Google Chrome, Firefox, Opera, Thunderbird, Open office, ps3 media server, gimp, kompozer
Nettisivuja saattaa olla samanaikaisesti auki jopa 40kpl, Samalla Kicadia käyttelen, sekä thunderbirdiä, pdf-tiedostojakin saattaa olla auki 10kpl. Kaikkien näiden ohjelmien välillä tulee hypittyä vähän väliä, joten eniten ärsyttää nykyset koneen jäätymiset.

Lista kysymyksiä:
-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?
-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.
-Nykyinen käyttikseni on Ubuntu 8.04 Hardy, voinko kopioida joitain hakemistoja, jotta saisin uuteen koneeseen esim. samat nettiselaimeen tallennetut salasanat jne? Oliko home-kansiossa kaikki tarpeellinen?
-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?

[kamara]

Jos haluat koneellesi pitempää elinkaarta, niin silloin itsekasattu pöytäkone on ehdottomasti paras valinta.

Ääntä lähtee jonkin verran, mutta fiksuilla valinnoilla prosessorituulettimen suunnalta pääsee melko äänettömään kokonaisuuteen.

Suosittelisin Noctua:n prosessorituuletinta, joka itselläni on hiljaisempi, kuin aikaisemmin koneessani ollut vesijäähytteinen. Tosin kyseinen vesijäähy oli väärin tehty, ja oikein tehtynä ei kunnolla sopinut koneeni sisuksiin.
Itselläni on tätä sarjaa.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/48595/cmmsx/Noctua-NH-D14-prosessorijaahdytin

[Quantal]

-Nykyinen käyttikseni on Ubuntu 8.04 Hardy, voinko kopioida joitain hakemistoja, jotta saisin uuteen koneeseen esim. samat nettiselaimeen tallennetut salasanat jne? Oliko home-kansiossa kaikki tarpeellinen?

Kyllä home-kansion kopiointikin onnistuu, mutta suosittelisin käyttämään tässä apuna pilvipalveluja. Firefox Sync synkronoi kaiken vanhasta Firefoxista uuteen. Jos sitä ei löydy vielä 8.04 LTS:stä vakiona, se on varmasti saatavana lisäosana.

Tiedostot hoituisivat kätevästi Ubuntu Onella, mutta se on saatavilla vain 10.04 LTS:ää uudemmille versioille. Tiedostot kannattaa siirtää käsin.

SSD:stä sen verran, että olen käsittänyt, että Linux ei saa siitä merkittävää nopeushyötyä, voin toki olla väärässäkin. Hommaan itse seuraavaan koneen SSD:llä, niin pääsen testaamaan. Jos koneella käytetään edes vähän Windowsia, SSD on erittäin suositeltava vaihtoehto, sillä se tehostaa Windowsia merkittävästi. Uskon, että myös Ubuntu nopeutuu SSD-levyllä verrattuna tavalliseen.

[CoReD]

-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.

Nämä näyttöön integroidut koneet ovat usein samaa rautaa kuin mitä läppäreissäkin käytetään. Hankala päivittää, lämpöongelmia voi esiintyä herkästi (näyttö lämmittää komponentteja myös). Ainakin ne mallit mitä itse katsellu ovat myös olleet aivan järjettömän hintaisia. Tarjoavat siis läppäritason suorituskykyä ja keskinkertaisen näytön isolla rahalla.

(Minusta iMac on aika äänekäs, joten voin vain kuvitella kuinka äänekäs HP:n vastaava on )

-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.

-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.

Kannettavan ja pöytäkoneen välillä pitää sitten vain miettiä sitä käyttötarkoitusta. Onko koneen koko ja helppo siirreltävyys tärkeitä kriteereitä vai meneekö esim. raaka teho ja hyvä näyttö näiden edelle? Kannettavakin voi olla äänekäs. Läppäripuolella täytyy sitten taas miettiä mikä olisi se tärkein ominaisuus; koko, teho, näyttö vai kenties akkukesto?

-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.

Käytännössä kaikki nykyaikaisella raudalla varustetut läppärit ovat "nopeita" työpöytäkäytössä. Raskaampien sovellusten kanssa ei luonnollisesti päästä tehokannettavienkaan kanssa samalle tasolle pöytäkoneen kanssa.

Pöytäkoneesta voi rakentaa tasan sellaisen kun haluaa. Komponenttivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tehon lisäksi myös siihen hiljaisuuteen ja virransäästöominaisuuksiin sekä virrankulutukseen ylipäätään. Kotelo tulee olemaan tärkeä osa mikäli ulkonäkö ja hiljaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Pöytäkonekin voi olla pieni, siro ja tyylikäs kunhan vain komponentit ja kotelo valitaan sen mukaan.

-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Toimii ja Käynnistyy! SSD on mielestäni "ehdoton" nykyaikaisessa tietokoneessa.

SSD:n etuja ei voi tarpeeksi korostaa, mutta asiaa on hyvä pohtia siltä kantilta, että jo muutaman vuoden vanhassakin koneessa kovalevy on paha pullonkaula monissa sovelluksissa ja normaalissakin työpöytäkäytössä. SSD:llä saadaan nimenomaan sitä yleistä sujuvuutta ja nopeutta ihan  työpöytäkäyttöönkin.

-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.

Nvidian Optimus-teknologia taitaa edelleen toimia todella heikosti linuxin kanssa. (Intel + Nvidia grafiikat samassa läppärissä) Uudet AMD:n APU-piireillä varustetut koneet voivat myös olla huonosti tuettuja.

-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?

Jos päivittää niin ennemmin päivittää kerralla "kunnolla". Etenkin jos hankkii läppärin jota on vaikea päivitellä ajan saatossa. Jos haluaa päästä halvemmalla niin kannattaa katsella käytettyjä laitteita. Valmiiksi "vanhahtavaa" ei kannata uutena ostaa oikein missään tilanteessa.

SSD:n voi laittaa käytännössä mihin tahansa pöytäkoneeseen, mutta osa sen suorituskyvystä voidaan menettää vanhempien liitäntöjen kanssa. Kannettavien puolella kaikki riippuu mallista.

--

Nyt lähinnä kannattaa miettiä lisää kriteereitä. Nopeutta, hiljaisuutta ja ulkonäköä saadaan haettua niin pöytäkoneella kuin läppärilläkin, joten seuraavaksi on mietittävä ne loput kriteerit. Näillä kriteereillä kun voi linkata 100 erilaista kannettavaa ja koota 15 erilaista työpöytäkokoonpanoa ehdotukseksi.

[Sami Lehtinen]

Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?

Tavoitteena siis vähintään kolme full hd resoluution näyttöä dvi / hdmi liitännöillä. Mieluiten neljä (voi vaatia kaksi näytönohjainta.) Mutta lähinnä huolena on kelvollisten ajurien löytyminen. Kuten tuossa Nvidian vermeitä kirosinkin aikaisemmin.

 - Kiitos

P.S. Noista integroiduista purkeista olen samaa mieltä, montaa tuollaista ollut käytössä ja osa myös passiivisella jäähyllä ja sitä myöten myös lämpöongelmat ja kiintolevyjen hajoamiset on arkea. Tarjoavat Atom prossuilla mopoa suorituskykyä. Ainoa ilo tosissaan on kompakti koko.  Haittana huonohko näyttö ja surkea suorituskyky. Mutta jos tuo ulkomuoto on se ainoa merkitsevä asia, niin sitten kannattaa ostaa. Muuten ehdottomasti ei.

[Quantal]

Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?

Intelin näytönohjaimet toimivat parhaiten, sillä Intel on pitkään ollut tärkeä avoimen lähdekoodin tukija. Intelin prosessorit ja näytönohjaimet toimivat siis yleensä hyvin. Läppäreissä kannattaakin suosia Intel HD -näytönohjaimia.

[Tomin]

Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?

Intelin näytönohjaimet toimivat parhaiten, sillä Intel on pitkään ollut tärkeä avoimen lähdekoodin tukija. Intelin prosessorit ja näytönohjaimet toimivat siis yleensä hyvin. Läppäreissä kannattaakin suosia Intel HD -näytönohjaimia.

Saako noilla Intelin ohjaimilla kolmea (tai varsinkaan neljää) näyttöä? Ainakaan Nvidioissa ei ole tukea kuin kahdelle ennen 600-sarjaa. AMD:llä on ollut parempi tuki monelle näytölle. Toki useammalla ohjaimella Nvidiatkin saa tukemaan useampaakin näyttöä, mutta sitä en ole kokeillut.

[CoReD]

Mistään intelin integroidusta on tosin turha odottaa tukea neljälle näytölle saatika potkua piirtääkkin niille jotain fullhd-resoluutiolla.

Vaihtoehtoja on siis kaksi. nVidia tai AMD. nVidian avoimet ajurit on surkeat kun taas AMD:n avoimet ovat kelvolliset. nVidian suljetut ajurit taas ovat hyvät kun AMD:n suljetut ajurit ovat ala-arvoiset.

nVidian ajurit saattavat vaatia manuaalista säätöä, mutta jos haluaa saada käyttöönsä niitä kortin tuoreampia ominaisuuksia ja saada kortista edes suurinpiirtein saman suorituskyvyn irti Linuxilla kuin Windowsilla on se nVidia aikalailla ehdoton valinta. Itsellä on sinällään ollut aina hyvä tilanne nVidian korttien kanssa, että kunhan suljetut ajurit on asentanut niin kaikki on toiminut moitteetta ilman säätämistä.

AMD-tuki on itselle pieni arvoitus. Se on kuulemma kehittynyt huimasti mutta ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla kuin nVidian suljetut. Ehkä kannattaa googletella ihan kansainvälisemmiltäkin palstoilta ja katsella kokemuksia.

SLI-tuesta en sano mitään. SLI / CrossFire toimii Windowsillakin miten sattuu, en uskalla edes veikata mikä sotku Linuxin puolella siitä seuraa x)

Jotta saat yhdellä kortilla kommennettua neljää näyttöä tarvitset nVidian puolelta vähintään GTX 6xx sarjalaisen. AMD:lta taas riittää 5xxx sarjalainen (kolmen näytön tuki)(kolme sukupolvea vanhempaa sarjaa) joka on tietysti huimasti edullisempi. Siitä en tosin sano taas mitään, onnistukko nuo +2 näytön tuet kuinka helposti kummassakaan leirissä Linuxin puolella. Mutta rauta ainakin tukee..

Tähän hätään en muista kuinka montaa näyttöä AMD:n 6xxx ja 7xxx sarjalaiset tukevat...?

[qwertyy]

Tähän hätään en muista kuinka montaa näyttöä AMD:n 6xxx ja 7xxx sarjalaiset tukevat...?

HD 7870:n laatikossa lukee, että kuutta näyttöä jos ne tukee DP1.2:sta. Älkää kysykö mitä tarkoittaa ja mahtaako edes toimia Linuxeissa? Joku Displayport standardi tuo varmaankin on, mutta onko niihin todellakin olemassa jonkinlaista haaroituskaapelia tms? Laatikossa on kyllä selkeästi merkintä Vista or Windows 7 is required for Eyefinity multi display. 2xDisplayport-, DVI- ja HDMI-liittimet löytyy kyseisestä kortista.

Itse olen kyllä ollut ihan tyytyväinen Atin ajureihin ja Nvidioiden kanssa olen joutunut tappeleen merkittävästi enemmän aina Linuxeissa. Täytyy kyllä meikäläisellä olla huonoa tuuria tai jotain, kun niin monet niitä kuitenkin kehuu?

En kyllä pelaile, enkä ole nyt Linuxiin edes yrittänyt konffailla toista näyttöä käyttöön. Intelin SB-sarjassa, eli integroiduissa on ainakin se huono puoli, että overscan ongelmaa tuuppaa olemaan paljon HDMI:n kautta, enkä ainakaan itse onnistunut ongelmaa ratkaisemaan mitenkään. Pitäisi kyllä muka löytyä apuohjelmia, mutta en minä niitä saanut mitenkään toimimaan.

Periaatteessa Crossfiren pitäisi kait toimia ainakin ihan ok myös Linuxissa. Meinaan olen kokeillut Atin 6990 monsterikorttia Linuxissa ja en huomannut mitään erikoista toiminnassa. Aika vähän tullut sitä testattua, mutta sehän on Dualgpu kortti, joka tosin käyttää vain yhtä PCIe väylää.

[AnttiLehtinen]

Entäs pöytäkone-formaatissa, onko nvidia geforce edelleen huonoin vaihtoehto?
Mitenkäs Ati Radeon, tai Asus Radeon?
Kuinka pitkälle riittää emolevylle integroitu näytönohjain? Tarkoitus ei siis ole pelata pelejä, sitä varten on ps3.

Olen katsellut Mikromafialta Morse Silent i5/i7 konetta seuraavin speksein.:
Kotelo: Cooler Master Silencio 550
Virtalähde: 620W 80+ Cooler Master Silent Pro M II 13.5cm Bronze
Emolevy: Intel DH67GD ATX H67 S1155 DDR3 GBE DP/HDMI B3 Box
Prosessori: Intel Core i3 2100 3.1GHz 3Mb LGA1155 BOX
Prosessorituuletin: Zalman CNPS12X CPU Cooler 2011/1155/1156/1366/AM
Muisti: 16 Gt Kingston DDR3 1333 MHz CL9 (4x4 Gt kit)
Kortinlukija: Ei
SSD kiintolevy (Järjestelmälevy): 60GB Kingston SSDNow V+200 SATA3 2.5"
Kiintolevy 1: 1 TB Seagate Barracuda Green SATA2 5.9K 32MB
Kiintolevy 2: Ei
Raid-konfiguraatio (tilaa 2 samanlaista kiintolevyä): Ei
Optinen asema: 22x DVD+/-RW Dual Layer, musta
Toinen optinen asema: Ei
Näytönohjain: Ei
Näppis+hiiri-paketti: Ei
Näppäimistö: Ei
Hiiri: Ei
Käyttöjärjestelmä: Ei Käyttöjärjestelmää
Toimisto-ohjelma: Ei
Virustorjunta: Ei
Äänikortti: Integroitu emolevylle
Verkkokortti: Integroitu emolevylle
Näyttö: Valitse hinnastosta tarvittaessa
Asennustyö: Tietokoneen kokoaminen, asennus ja testaus
Ylijännitesuojat: Ei

Paketin hinta: 829 eur (sis. alv 23%)

Eniten tuossa paketissa mietityttää näytönohjain ja prosessori, sekä ssd levyn tilan riittävyys.
Eihän tuo kone mikään halpa ole, mutta jos se pelaa yhtä pitkään kuin tämä hajoamassa oleva kannettava (8v), niin sitten hyvä. Kalliiltahan tuo tuntuu, kun silloin kun kannettavaani ostin maksoin siitä alle 500 euroa.
Sittemmin en ole kannettavalle muuta tehnyt kuin käyttistä päivittänyt ja lisännyt rammia 256mt:stä 2gt:hen.
Osamaksullahan tuon ostaisin, jotta voisihan se olla kalliimpikin. Tosin pelkästä uutuudesta ei kannattane maksaa. Pitäisi olla kone vaan sellainen kuin hyvä työkalu, ei töki, toimii nopeasti, käynnistyy nopeasti, on hiljainen ja fyysisiltä mitoiltaan sopivan kokoinen. Enää ei viehätä Full ATX-towerit, kuten joskus 17v ikäisenä.
Kuitenkin jos pöytäkoneen hankin, niin pitää siinä sitten olla päivittämisen mahdollisuuskin.

Täysin off-topic:
Ihmetyttää tämä tietokoneiden kehitys, monen monta vuotta on jauhettu siitä kuinka laskentakapasiteetti kaksinkertaistuu 18kk välein. Silti koneet ovat aina yhtä jähmeitä ja hitaan oloisia. Tungetaanko sitten käynnistysrutiineihin ja käyttöjärjestelmän taustalle niin paljon sälää että nopeuden kasvu kuittaantuu sillä?
Edellä mainitusta syystä en ole nähnyt kahdeksaan vuoteen syytä ostaa uutta "nopeampaa" konetta.
Aina pääsee jokaisella koneella pisteeseen jolloin ikkunan vaihtaminen ottaa sekunteja aikaa. Eron huomasi kun siirtyi pentium 120Mhz koneesta, AMD Sempron 600Mhz:iin, mutta ei kyllä mitään eroa siirryttäessä AMD Sempron 1,8Ghz:iin. Vaikka Rammikin kasvoi 128mt:stä 2gt:hen...

[Ganymedes]

-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.

Nämä näyttöön integroidut koneet ovat usein samaa rautaa kuin mitä läppäreissäkin käytetään. Hankala päivittää, lämpöongelmia voi esiintyä herkästi (näyttö lämmittää komponentteja myös). Ainakin ne mallit mitä itse katsellu ovat myös olleet aivan järjettömän hintaisia. Tarjoavat siis läppäritason suorituskykyä ja keskinkertaisen näytön isolla rahalla.

(Minusta iMac on aika äänekäs, joten voin vain kuvitella kuinka äänekäs HP:n vastaava on )

-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.

-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.

Kannettavan ja pöytäkoneen välillä pitää sitten vain miettiä sitä käyttötarkoitusta. Onko koneen koko ja helppo siirreltävyys tärkeitä kriteereitä vai meneekö esim. raaka teho ja hyvä näyttö näiden edelle? Kannettavakin voi olla äänekäs. Läppäripuolella täytyy sitten taas miettiä mikä olisi se tärkein ominaisuus; koko, teho, näyttö vai kenties akkukesto?

-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.

Käytännössä kaikki nykyaikaisella raudalla varustetut läppärit ovat "nopeita" työpöytäkäytössä. Raskaampien sovellusten kanssa ei luonnollisesti päästä tehokannettavienkaan kanssa samalle tasolle pöytäkoneen kanssa.

Pöytäkoneesta voi rakentaa tasan sellaisen kun haluaa. Komponenttivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tehon lisäksi myös siihen hiljaisuuteen ja virransäästöominaisuuksiin sekä virrankulutukseen ylipäätään. Kotelo tulee olemaan tärkeä osa mikäli ulkonäkö ja hiljaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Pöytäkonekin voi olla pieni, siro ja tyylikäs kunhan vain komponentit ja kotelo valitaan sen mukaan.

-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Toimii ja Käynnistyy! SSD on mielestäni "ehdoton" nykyaikaisessa tietokoneessa.

SSD:n etuja ei voi tarpeeksi korostaa, mutta asiaa on hyvä pohtia siltä kantilta, että jo muutaman vuoden vanhassakin koneessa kovalevy on paha pullonkaula monissa sovelluksissa ja normaalissakin työpöytäkäytössä. SSD:llä saadaan nimenomaan sitä yleistä sujuvuutta ja nopeutta ihan  työpöytäkäyttöönkin.

-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.

Nvidian Optimus-teknologia taitaa edelleen toimia todella heikosti linuxin kanssa. (Intel + Nvidia grafiikat samassa läppärissä) Uudet AMD:n APU-piireillä varustetut koneet voivat myös olla huonosti tuettuja.

-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?

Jos päivittää niin ennemmin päivittää kerralla "kunnolla". Etenkin jos hankkii läppärin jota on vaikea päivitellä ajan saatossa. Jos haluaa päästä halvemmalla niin kannattaa katsella käytettyjä laitteita. Valmiiksi "vanhahtavaa" ei kannata uutena ostaa oikein missään tilanteessa.

SSD:n voi laittaa käytännössä mihin tahansa pöytäkoneeseen, mutta osa sen suorituskyvystä voidaan menettää vanhempien liitäntöjen kanssa. Kannettavien puolella kaikki riippuu mallista.

--

Nyt lähinnä kannattaa miettiä lisää kriteereitä. Nopeutta, hiljaisuutta ja ulkonäköä saadaan haettua niin pöytäkoneella kuin läppärilläkin, joten seuraavaksi on mietittävä ne loput kriteerit. Näillä kriteereillä kun voi linkata 100 erilaista kannettavaa ja koota 15 erilaista työpöytäkokoonpanoa ehdotukseksi.

Eipä tuohon ole sinänsä mitään lisättävää  

Lisää voisi hämmentää sillä, että läppäristäkin saa, esim. kahdella SSD-levyllä oikein hyvän ja nopean, mutta sellainen läppäri joka nopeuteen pystyy, on erittäin kallis.

Pöytäkoneesta saa tyylikkään, hiljaisen ja nopean huomattavasti halvemmalla. i3/5/7 -pohjaiset työasemat on suhteellisen helppoa saada hiljaisiksi kun valitsee hyvän kotelon jossa on hyvät vaimennukset ja vaikkapa virtalähteen puhallus alaspäin (esim. Fractal Designilla on tällaisia).

Työasema ei ole kuitenkaan sama asia kuin läppäri, jolla on omat käyttötarkoituksensa. Yksi mahdollisuus on ostaa kunnollinen työasema ja liikuteltavaksi koneeksi vähemmän nopea, mutta laadukas (surkimuksiin ei kannata sortua) läppäri. Tämäkin tulee huomattavasti halvemmaksi kuin työaseman tehoon yltävä läppäri.

Se mihin tehoon oikeasti pitää päästä, merkitsee paljon. Sanoisin, että välillä 1000-1500 eur pääsee jo erittäin hyvään suorituskykyyn työasemassa (ilman näyttöä) ja laatu muutoinkin on hyvä. Tuon hinnan yläpäässä voidaan jo käyttää SSD-levyjä datalle, joka kaipaa nopeaa levynkäsittelyä ja silloin järjestelmä on todella hyvä. 120 GB:n hyvä SSD-levy, sata-3, maksaa vain 109 eur tänä päivänä ja sikäli pari tuollaista mahtuvat tuohon hintaraamiin + sata-3 kovalevy isommalle datamäärälle.

... joten riippuu siitä mitä oikeasti on tekemässä ...

[Ganymedes]

Tuo tarjouskone oli ilmestynyt yläpuolelle. Todennäköisesti valitsemalla komponentit itse, pääsee paljon parempaan. En heti huomannut mitään, minkä valitsisin itse. Otsikkokin tökkii, mainostetaan i5/7:aa ja kuitenkin on i3 prosessori.

Tietokoneiden kehityksestä:

Kuvaamanlaisia ongelmia ei ole oikein rakennetulla muutaman vuoden ikäisellä työasemalla, ei vanhalla Ubuntulla eikä uusimmallakaan - hitaista koneista minulla ei ole kokemusta muualla kuin Windows-käytössä (=nyky-XP hitailla levyillä varustetuilla vanhoilla läppäreillä onkin oikeasti surkea). Uusi työasema SSD-levyllä on oikeasti todella hyvä.

[qwertyy]

Itse laitoin tuollaisen Core i3-2120 prossun htpc-koneeseeni ja ei se mitenkään huono ole sekään, mutta jos koneella tehdään joskuskaan mitään laskentaa vaativaa touhua kuten tiedostopakkauksia, videomuunnoksia tms. niin suosittelisin rutistamaan varoja i5-sarjaan asti. Tuota emolevyä en edes harkitsisi pöytäkonekäyttöön. Ehdottomasti nykyään Z-sarjan emolevy SB-intel koneeseen. Muuten saa esim. unohtaa tuon "lukitun prossun" vaihtamisen k-sarjan kellottuviin prossuihin. Tai onnistuu se tietysti, mutta prossusta ei saada lähellekään sitä irti, mitä siitä saa mm. overboostin avulla. Tuo ominaisuus siis mahdollistaa prossun hetkellisen automaattisen ylikellotuksen jos kyseessä on lyhyehkö kuorman tarve. Oma i7 prossu myös kellottui lähes 1Ghz ihan ilman erikoisempia toimenpiteitä. Tuo ei siis ole mitenkään mahdollista H67-piirisarjalla.

[CoReD]

Kokoilin nopeasti Jimmystä vastaavia palikoita. Tällä hetkellä kokonaissumma 640€ ja kasassa kaikin puolin parempaa rautaa - hiljaisuus silmällä pitäen.. Pistän kohta screenshottia edittinä kunhan saan gimpin asennettua

Anyway, näihin "valmiisiin" paketteihin ei kannata sortua. Hinnassa on ilmaa ja komponentit useimmiten vanhoja/edullisimpia sarjassaan. Näiltä koneilta on ihan turha esim. odottaa sellaisia ominaisuuksia kuin ulkonäkö ja hiljaisuus

Edit:

Noniin, nyt on tuo kuvankaappauskin mukana. Virtalähteeksi suositelisin:

http://www.silentrig.com/product/947/super-flower-golden-green-pro-450w

GOLD-sertifioitu hyötysuhde (pienempi virrankulutus, vähemmän lämpöä, hiljaisempi)
Laadukas ja yleisesti kehuttu. Ominaisuuksiinsa ja laatuunsa nähden naurettavan edullinen.

Tuota mallia ei ole Jimssillä ollenkaan tarjolla, mutta kyseessä on sen verran hyvä virtalähde, että kannattaa melkein vaivautua tilaamaan toisesta paikasta kuin tyytyä johonkin huonompaan Jimssin valikoimista.

Selvennystä komponenteista.

Uusimmalla z77 piirisarjalla varustettu mATX emolevy hyvillä liitännöillä.

Samsung 830 64GB SSD-levy. Yksi suorituskykyisimmistä hintaluokassaan. Vahvoilla juurikin "todellisissa" luku- ja kirjoitusoperaatioissa (monet mallit ovat hyviä lähinnä testiohjelmissa, mutta eivät suoriudu käytännössä niin hyvin kuin annetaan ymmärtää) - Tähän voisin kuitenkin suositella saman valmistajan isompaa 128Gb mallia

8Gb DDR3:sta on enemmän kuin tarpeeksi, mutta  siihen kannattaa investoida nyt kun se on halpaa kuin saippua.

Prosessorina INtelin Ivy Bridge prosessori neljällä ytimellä. Uusi pienempi valmistustekniikka ja 3D-transistoriteknologia takaa pienemmän virrankulutuksen ja pienemmän lämmöntuoton. Kellotettavissa. Hinta/teho-suhteeltaan melkolailla lyömätön ja laskentatehoa riittääkin "mihin vain". Sisältää Intelin viimeisimmän integroidun HD 4000 näytönohjaimen.

True Spirit on edullinen, mutta yllättävän suorituskykyinen prosessorijäähdytin. Pärjännyt hyvin muropaketin testissä ja kehuttu hiljaiseksi. Tuulettimen voi toki myös vaihtaa vielä hiljaisempaan, niin halutessaan.

Kaikki tämä pakattuna Fractal Designin äänieristettyyn mATX koppaan joka on mukavan hillitty ulkomuodoiltaan ja hinnaltaan järkevä.

Hiljaisuutta silmällä pitäen voidaan koneeseen sitten valita hiljaisempia kotelotuulettimia/tuuletinsäädin jolla kierrosnopeudet voi säätää minimiin.

- Virtalähteen ja tuon paremman prosessorin kanssa loppusumma ~750 + postit. Kasaus sitten päälle, ellei itseltä onnistu. Mitään rakettitiedettähän se ei oikeasti ole, joten suotta siitä isommin toiselle maksaa.

---

Tämä kone iskee oikeastaan suorituskyvyssä jo kovasti yläkanttiin, mutta eipä ole tarvetta päivitellä hetkeen. Tästä voidaan vielä jatkaa lisäämällä esim. passiivinen erillinen näytönohjain ja isompi SSD. Loppusumma pysyy silti lähellä tuota alunperin katsomaasi mikromafian pakettia.

Mikäli ryhdytään säästölinjalle, niin tuollaisen i3 kokoonpanon kokoaakin sitten siihen ~650€ pintaan. Jos karsitaan varastolevyn koossa, SSD:n nopeudessa, muistin määrässä ja siitä hiljaisuudesta niin tuostakin voinee tiputtaa vielä 50-100€ pois.

Silti koneet ovat aina yhtä jähmeitä ja hitaan oloisia.

Tämä johtuu juurikin siitä, että kiintolevyt ovat olleet pullonkaulana. Nykyisellään SSD lisää nimeomaan sitä käytön sujuvuutta ja nopeutta ja poistaa yleistä "tahmailua" joka aiheutuu kun kiintolevy ei pysy muun koneen perässä

Edit 2: kuvankaappaus ja tekstiä päivitetty. Ei kannattaisi "kiireellä" näitä postailla kun joutuu aina jälkikäteen korjailemaan...  

[qwertyy]

Aloinpas itsekin katsoon ylläolevan johdosta tuolla ylempänä olevan paketin hintaa ja pakko sanoa, että vaikuttaa ihan älyttömän kalliilta koneelta rautaan nähden. Tuohon hintaan pitäis alkaa saamaan optiseksi asemaksi esim. bluray-asemaa, parempaa lankkua, isompaa SSD:tä yms.. Ainakin näin äkkiseltään näyttää todella kalliilta sisältöön nähden.

[Ganymedes]

Hyvältä tuo CoReD:n vaihtoehto vaikuttaa. Mielestäni siinä on kaikki hyvässä tasapainossa ja sitten näitä lisäkomponentteja tai levyn suurentamisia pitää miettiä tarpeen mukaan. Erityisesti, jos sinulla on jotakin dataa jonka käsittelyllä on kiire, niin isompi SSD voisi olla hyödyksi, koska silloin SSD:llä olisi työtilaa. Hintaero 120 GB:hen ei ole enää suuri (en tosin katsonut tuota Samsungia).

Jos ihmettelet miksi annoin edellä paljon korkeamman hinta-arvion, niin se johtui useammasta asiasta. Yksi syy oli se, että muistelin sellaisen koneen hintoja jossa oli kaikkea paljon enemmän (esim. 4 levyä (nopeita, sata-3 levyjä sitäpaitsi), erillinen näytönohjain ja iso kotelo). Näitä et mielestäni kuitenkaan tarvitse jos et tiedä tarvitsevasi. Toinen syy on se, että hinnat ovat näillä kalleimmilla komponenteille pudonneet.

[Proloque]

Oletko tuolta katsellut.
Löytyy hyviä vinkkejä koneen kokoonpanoista & komponenteistä,ym..

http://keskustelu.afterdawn.com/

PC rautaan liittyvä keskustelu.
Uutta tietokonetta ostamassa.
Näytönohjain keskustelu.

Kyllä itse suosittelen kasamaan / kasauttamaan koneen.

[Tempo]

Näitä aiheita on aina kiva lukea kun näkee että porukka kertoo laitteista erittäin hyödyllistä tietoa ja neuvoo mitä kannattaa mihinkin tilanteeseen hankkia (ettei tee "tyhmiä" ostoksia)

Kiitos että jaksatte kerta toisensa jälkeen kerrata asioita    

[Sami Lehtinen]

Hyvältä tuo CoReD:n vaihtoehto vaikuttaa. Mielestäni siinä on kaikki hyvässä tasapainossa ja sitten näitä lisäkomponentteja tai levyn suurentamisia pitää miettiä tarpeen mukaan. Erityisesti, jos sinulla on jotakin dataa jonka käsittelyllä on kiire, niin isompi SSD voisi olla hyödyksi, koska silloin SSD:llä olisi työtilaa. Hintaero 120 GB:hen ei ole enää suuri (en tosin katsonut tuota Samsungia).

Ehdottomasti kannattaa olla SSD:llä tilaa "työdatalle". Käyttöjärjestelmä on se joka ladataan kerran bootissa ja sen jälkeen softat ja sitten loppu työskentely keskittyykin työdataan.

Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.

Mielestäni kaikki "päivittäin tarvittava" kannattaa olla SSD:llä ja sitten se "kellariin menevä roina" niin tuupataan sinne terojen varastolevylle. Josta sitä todennäköisesti ei koskaan tarvita.

Nimimerkillä, 3 teran backup usb-levy, joka on lähes täynnä. Sekä 3 teran "parkkilevy" koneessa. Tulee ehkä kerran pari viikossa tarvittua sieltä jotain. Kaikki normaali päivittäin tarvittava data tosissaan on 256 gigasella SSD:llä. Power spindownistakin on jotain hyötyä ja samalla on myös huomanut miten harvoin tuota levyä tarvitaan. Koska aina kun sitä tarvitaan joutuu odottelemaan kolmisen sekuntia sen käynnistymistä.

Aina puhutaan bootti ajoista? Kun mä tulen kotiin tai herään, mä potkasen koneen päälle. Sitten se on päällä siihen asti, että menen nukkumaan. SSD:n kanssa myös hibernate on varsin mainio vaihtoehto bootin sijasta.

[Ganymedes]

Ehdottomasti kannattaa olla SSD:llä tilaa "työdatalle". Käyttöjärjestelmä on se joka ladataan kerran bootissa ja sen jälkeen softat ja sitten loppu työskentely keskittyykin työdataan.

Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.

Mielestäni kaikki "päivittäin tarvittava" kannattaa olla SSD:llä ja sitten se "kellariin menevä roina" niin tuupataan sinne terojen varastolevylle. Josta sitä todennäköisesti ei koskaan tarvita.
...
Aina puhutaan bootti ajoista? Kun mä tulen kotiin tai herään, mä potkasen koneen päälle. Sitten se on päällä siihen asti, että menen nukkumaan.
...

Aivan samaa mieltä noista. Kyllä SSD:stä on paljon enemmän hyötyä kuin vain nopea bootti ... ja kuten tuolla yllä muistutaan, onko sillä bpootilla niin hirveästi väliäkään, riippuu käyttötilanteesta?

SSD-levyn käyttöä datalle rajoittaa vain sen hinta. Ehdottomasti kaikki "välimuisti" (listaa oli yllä), joita /homessa on monessa paikassa riippuen softista joita käyttää, kannattaa olla SSD:llä.

Sen lisäksi kaikki data, jolla on kiire, kannattaa sijoittaa SSD:lle. Tällaista minulla on virtuaalikoneet, joissa SSD on jopa mainettaan parempi eikä nikottele vaikka käyttää sitä "SSD-systeemilevyä" virtuaalikoneellekin. En tiedä mitä muuta kenelläkin on, jossa levyn nopeus ja rinnakkaisen kuormistuksen kestäminen on oleellista. Esimerkiksi kahden SSD-levyn systeemissä voi hyvin ajaa 3 virtuaalikonetta rinnakkain (suht. raskaita, mutta eivät kuormita koko aikaa) ilman että järjestelmän hidastumista huomaa. Samaa kun yritti kahden Sata-2 levyn kanssa (Ubuntu työasemassa), niin seuraus oli järjestelmän suorituskyvyn romahtaminen (= hyvin vaikeata saada ajettua koneita edes alas)..

Tämä SSD:n käyttö on erilaista kuin perinteinen "2 kovalevyn/3 kovalevyn/jne" -peli, jolla tavallisilla kovalevyillä taattiin kunnollinen levyjen nopeus.