Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: AnttiLehtinen - 09.07.12 - klo:17.52
-
Hei, olisin nyt käytettyäni kannettavassani ubuntua vuosia, hankkimassa uudempaa konetta, nykyinen jää aina välillä startissa jumiin, acerin flash-screen ilmestyy ja alalaidassa juokseva palkki pysähtyy, esc-näppäin päästää teksti ruutuun jossa kone sanoo "bios shadowed" ja toisella rivillä "video bios shadowed". Nämä ovat viimeiset ilmoitukset eikä edes odottelu auta. Konetta kun viitisen kertaa käynnistää, se saattaa käynnistyä normaalisti.
Eli kysymykseen, harkitsen kolmen väliltä, Hp, Omni 120-1100 pöytäkone, kannettava tai itse koottu kone.
-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.
-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.
-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.
Seuraavia ominaisuuksia haen:
-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.
Seuraavia ohjelmia käytän:
-KiCad, QCad, Google Chrome, Firefox, Opera, Thunderbird, Open office, ps3 media server, gimp, kompozer
Nettisivuja saattaa olla samanaikaisesti auki jopa 40kpl, Samalla Kicadia käyttelen, sekä thunderbirdiä, pdf-tiedostojakin saattaa olla auki 10kpl. Kaikkien näiden ohjelmien välillä tulee hypittyä vähän väliä, joten eniten ärsyttää nykyset koneen jäätymiset.
Lista kysymyksiä:
-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?
-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.
-Nykyinen käyttikseni on Ubuntu 8.04 Hardy, voinko kopioida joitain hakemistoja, jotta saisin uuteen koneeseen esim. samat nettiselaimeen tallennetut salasanat jne? Oliko home-kansiossa kaikki tarpeellinen?
-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?
-
Jos haluat koneellesi pitempää elinkaarta, niin silloin itsekasattu pöytäkone on ehdottomasti paras valinta.
Ääntä lähtee jonkin verran, mutta fiksuilla valinnoilla prosessorituulettimen suunnalta pääsee melko äänettömään kokonaisuuteen.
Suosittelisin Noctua:n prosessorituuletinta, joka itselläni on hiljaisempi, kuin aikaisemmin koneessani ollut vesijäähytteinen. Tosin kyseinen vesijäähy oli väärin tehty, ja oikein tehtynä ei kunnolla sopinut koneeni sisuksiin.
Itselläni on tätä sarjaa.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/48595/cmmsx/Noctua-NH-D14-prosessorijaahdytin
-
-Nykyinen käyttikseni on Ubuntu 8.04 Hardy, voinko kopioida joitain hakemistoja, jotta saisin uuteen koneeseen esim. samat nettiselaimeen tallennetut salasanat jne? Oliko home-kansiossa kaikki tarpeellinen?
Kyllä home-kansion kopiointikin onnistuu, mutta suosittelisin käyttämään tässä apuna pilvipalveluja. Firefox Sync synkronoi kaiken vanhasta Firefoxista uuteen. Jos sitä ei löydy vielä 8.04 LTS:stä vakiona, se on varmasti saatavana lisäosana.
Tiedostot hoituisivat kätevästi Ubuntu Onella, mutta se on saatavilla vain 10.04 LTS:ää uudemmille versioille. Tiedostot kannattaa siirtää käsin.
SSD:stä sen verran, että olen käsittänyt, että Linux ei saa siitä merkittävää nopeushyötyä, voin toki olla väärässäkin. Hommaan itse seuraavaan koneen SSD:llä, niin pääsen testaamaan. Jos koneella käytetään edes vähän Windowsia, SSD on erittäin suositeltava vaihtoehto, sillä se tehostaa Windowsia merkittävästi. Uskon, että myös Ubuntu nopeutuu SSD-levyllä verrattuna tavalliseen.
-
-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.
Nämä näyttöön integroidut koneet ovat usein samaa rautaa kuin mitä läppäreissäkin käytetään. Hankala päivittää, lämpöongelmia voi esiintyä herkästi (näyttö lämmittää komponentteja myös). Ainakin ne mallit mitä itse katsellu ovat myös olleet aivan järjettömän hintaisia. Tarjoavat siis läppäritason suorituskykyä ja keskinkertaisen näytön isolla rahalla.
(Minusta iMac on aika äänekäs, joten voin vain kuvitella kuinka äänekäs HP:n vastaava on :P)
-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.
-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.
Kannettavan ja pöytäkoneen välillä pitää sitten vain miettiä sitä käyttötarkoitusta. Onko koneen koko ja helppo siirreltävyys tärkeitä kriteereitä vai meneekö esim. raaka teho ja hyvä näyttö näiden edelle? Kannettavakin voi olla äänekäs. Läppäripuolella täytyy sitten taas miettiä mikä olisi se tärkein ominaisuus; koko, teho, näyttö vai kenties akkukesto?
-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.
Käytännössä kaikki nykyaikaisella raudalla varustetut läppärit ovat "nopeita" työpöytäkäytössä. Raskaampien sovellusten kanssa ei luonnollisesti päästä tehokannettavienkaan kanssa samalle tasolle pöytäkoneen kanssa.
Pöytäkoneesta voi rakentaa tasan sellaisen kun haluaa. Komponenttivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tehon lisäksi myös siihen hiljaisuuteen ja virransäästöominaisuuksiin sekä virrankulutukseen ylipäätään. Kotelo tulee olemaan tärkeä osa mikäli ulkonäkö ja hiljaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Pöytäkonekin voi olla pieni, siro ja tyylikäs kunhan vain komponentit ja kotelo valitaan sen mukaan.
-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Toimii ja Käynnistyy! SSD on mielestäni "ehdoton" nykyaikaisessa tietokoneessa.
SSD:n etuja ei voi tarpeeksi korostaa, mutta asiaa on hyvä pohtia siltä kantilta, että jo muutaman vuoden vanhassakin koneessa kovalevy on paha pullonkaula monissa sovelluksissa ja normaalissakin työpöytäkäytössä. SSD:llä saadaan nimenomaan sitä yleistä sujuvuutta ja nopeutta ihan työpöytäkäyttöönkin.
-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.
Nvidian Optimus-teknologia taitaa edelleen toimia todella heikosti linuxin kanssa. (Intel + Nvidia grafiikat samassa läppärissä) Uudet AMD:n APU-piireillä varustetut koneet voivat myös olla huonosti tuettuja.
-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?
Jos päivittää niin ennemmin päivittää kerralla "kunnolla". Etenkin jos hankkii läppärin jota on vaikea päivitellä ajan saatossa. Jos haluaa päästä halvemmalla niin kannattaa katsella käytettyjä laitteita. Valmiiksi "vanhahtavaa" ei kannata uutena ostaa oikein missään tilanteessa.
SSD:n voi laittaa käytännössä mihin tahansa pöytäkoneeseen, mutta osa sen suorituskyvystä voidaan menettää vanhempien liitäntöjen kanssa. Kannettavien puolella kaikki riippuu mallista.
--
Nyt lähinnä kannattaa miettiä lisää kriteereitä. Nopeutta, hiljaisuutta ja ulkonäköä saadaan haettua niin pöytäkoneella kuin läppärilläkin, joten seuraavaksi on mietittävä ne loput kriteerit. Näillä kriteereillä kun voi linkata 100 erilaista kannettavaa ja koota 15 erilaista työpöytäkokoonpanoa ehdotukseksi. :)
-
Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?
Tavoitteena siis vähintään kolme full hd resoluution näyttöä dvi / hdmi liitännöillä. Mieluiten neljä (voi vaatia kaksi näytönohjainta.) Mutta lähinnä huolena on kelvollisten ajurien löytyminen. Kuten tuossa Nvidian vermeitä kirosinkin aikaisemmin.
- Kiitos
P.S. Noista integroiduista purkeista olen samaa mieltä, montaa tuollaista ollut käytössä ja osa myös passiivisella jäähyllä ja sitä myöten myös lämpöongelmat ja kiintolevyjen hajoamiset on arkea. Tarjoavat Atom prossuilla mopoa suorituskykyä. Ainoa ilo tosissaan on kompakti koko. Haittana huonohko näyttö ja surkea suorituskyky. Mutta jos tuo ulkomuoto on se ainoa merkitsevä asia, niin sitten kannattaa ostaa. Muuten ehdottomasti ei.
-
Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?
Intelin näytönohjaimet toimivat parhaiten, sillä Intel on pitkään ollut tärkeä avoimen lähdekoodin tukija. Intelin prosessorit ja näytönohjaimet toimivat siis yleensä hyvin. Läppäreissä kannattaakin suosia Intel HD -näytönohjaimia.
-
Mikä näytönohjain on tällä hetkellä paras Linux käyttöön? Toimiiko Intelin integroidut näytönohjaimet kelvollisesti?
Intelin näytönohjaimet toimivat parhaiten, sillä Intel on pitkään ollut tärkeä avoimen lähdekoodin tukija. Intelin prosessorit ja näytönohjaimet toimivat siis yleensä hyvin. Läppäreissä kannattaakin suosia Intel HD -näytönohjaimia.
Saako noilla Intelin ohjaimilla kolmea (tai varsinkaan neljää) näyttöä? Ainakaan Nvidioissa ei ole tukea kuin kahdelle ennen 600-sarjaa. AMD:llä on ollut parempi tuki monelle näytölle. Toki useammalla ohjaimella Nvidiatkin saa tukemaan useampaakin näyttöä, mutta sitä en ole kokeillut.
-
Mistään intelin integroidusta on tosin turha odottaa tukea neljälle näytölle saatika potkua piirtääkkin niille jotain fullhd-resoluutiolla.
Vaihtoehtoja on siis kaksi. nVidia tai AMD. nVidian avoimet ajurit on surkeat kun taas AMD:n avoimet ovat kelvolliset. nVidian suljetut ajurit taas ovat hyvät kun AMD:n suljetut ajurit ovat ala-arvoiset.
nVidian ajurit saattavat vaatia manuaalista säätöä, mutta jos haluaa saada käyttöönsä niitä kortin tuoreampia ominaisuuksia ja saada kortista edes suurinpiirtein saman suorituskyvyn irti Linuxilla kuin Windowsilla on se nVidia aikalailla ehdoton valinta. Itsellä on sinällään ollut aina hyvä tilanne nVidian korttien kanssa, että kunhan suljetut ajurit on asentanut niin kaikki on toiminut moitteetta ilman säätämistä.
AMD-tuki on itselle pieni arvoitus. Se on kuulemma kehittynyt huimasti mutta ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla kuin nVidian suljetut. Ehkä kannattaa googletella ihan kansainvälisemmiltäkin palstoilta ja katsella kokemuksia.
SLI-tuesta en sano mitään. SLI / CrossFire toimii Windowsillakin miten sattuu, en uskalla edes veikata mikä sotku Linuxin puolella siitä seuraa x)
Jotta saat yhdellä kortilla kommennettua neljää näyttöä tarvitset nVidian puolelta vähintään GTX 6xx sarjalaisen. AMD:lta taas riittää 5xxx sarjalainen (kolmen näytön tuki)(kolme sukupolvea vanhempaa sarjaa) joka on tietysti huimasti edullisempi. Siitä en tosin sano taas mitään, onnistukko nuo +2 näytön tuet kuinka helposti kummassakaan leirissä Linuxin puolella. :) Mutta rauta ainakin tukee..
Tähän hätään en muista kuinka montaa näyttöä AMD:n 6xxx ja 7xxx sarjalaiset tukevat...?
-
Tähän hätään en muista kuinka montaa näyttöä AMD:n 6xxx ja 7xxx sarjalaiset tukevat...?
HD 7870:n laatikossa lukee, että kuutta näyttöä jos ne tukee DP1.2:sta. Älkää kysykö mitä tarkoittaa ja mahtaako edes toimia Linuxeissa? Joku Displayport standardi tuo varmaankin on, mutta onko niihin todellakin olemassa jonkinlaista haaroituskaapelia tms? Laatikossa on kyllä selkeästi merkintä Vista or Windows 7 is required for Eyefinity multi display. 2xDisplayport-, DVI- ja HDMI-liittimet löytyy kyseisestä kortista.
Itse olen kyllä ollut ihan tyytyväinen Atin ajureihin ja Nvidioiden kanssa olen joutunut tappeleen merkittävästi enemmän aina Linuxeissa. Täytyy kyllä meikäläisellä olla huonoa tuuria tai jotain, kun niin monet niitä kuitenkin kehuu?
En kyllä pelaile, enkä ole nyt Linuxiin edes yrittänyt konffailla toista näyttöä käyttöön. Intelin SB-sarjassa, eli integroiduissa on ainakin se huono puoli, että overscan ongelmaa tuuppaa olemaan paljon HDMI:n kautta, enkä ainakaan itse onnistunut ongelmaa ratkaisemaan mitenkään. Pitäisi kyllä muka löytyä apuohjelmia, mutta en minä niitä saanut mitenkään toimimaan.
Periaatteessa Crossfiren pitäisi kait toimia ainakin ihan ok myös Linuxissa. Meinaan olen kokeillut Atin 6990 monsterikorttia Linuxissa ja en huomannut mitään erikoista toiminnassa. Aika vähän tullut sitä testattua, mutta sehän on Dualgpu kortti, joka tosin käyttää vain yhtä PCIe väylää.
-
Entäs pöytäkone-formaatissa, onko nvidia geforce edelleen huonoin vaihtoehto?
Mitenkäs Ati Radeon, tai Asus Radeon?
Kuinka pitkälle riittää emolevylle integroitu näytönohjain? Tarkoitus ei siis ole pelata pelejä, sitä varten on ps3.
Olen katsellut Mikromafialta Morse Silent i5/i7 konetta seuraavin speksein.:
Kotelo: Cooler Master Silencio 550
Virtalähde: 620W 80+ Cooler Master Silent Pro M II 13.5cm Bronze
Emolevy: Intel DH67GD ATX H67 S1155 DDR3 GBE DP/HDMI B3 Box
Prosessori: Intel Core i3 2100 3.1GHz 3Mb LGA1155 BOX
Prosessorituuletin: Zalman CNPS12X CPU Cooler 2011/1155/1156/1366/AM
Muisti: 16 Gt Kingston DDR3 1333 MHz CL9 (4x4 Gt kit)
Kortinlukija: Ei
SSD kiintolevy (Järjestelmälevy): 60GB Kingston SSDNow V+200 SATA3 2.5"
Kiintolevy 1: 1 TB Seagate Barracuda Green SATA2 5.9K 32MB
Kiintolevy 2: Ei
Raid-konfiguraatio (tilaa 2 samanlaista kiintolevyä): Ei
Optinen asema: 22x DVD+/-RW Dual Layer, musta
Toinen optinen asema: Ei
Näytönohjain: Ei
Näppis+hiiri-paketti: Ei
Näppäimistö: Ei
Hiiri: Ei
Käyttöjärjestelmä: Ei Käyttöjärjestelmää
Toimisto-ohjelma: Ei
Virustorjunta: Ei
Äänikortti: Integroitu emolevylle
Verkkokortti: Integroitu emolevylle
Näyttö: Valitse hinnastosta tarvittaessa
Asennustyö: Tietokoneen kokoaminen, asennus ja testaus
Ylijännitesuojat: Ei
Paketin hinta: 829 eur (sis. alv 23%)
Eniten tuossa paketissa mietityttää näytönohjain ja prosessori, sekä ssd levyn tilan riittävyys.
Eihän tuo kone mikään halpa ole, mutta jos se pelaa yhtä pitkään kuin tämä hajoamassa oleva kannettava (8v), niin sitten hyvä. Kalliiltahan tuo tuntuu, kun silloin kun kannettavaani ostin maksoin siitä alle 500 euroa.
Sittemmin en ole kannettavalle muuta tehnyt kuin käyttistä päivittänyt ja lisännyt rammia 256mt:stä 2gt:hen.
Osamaksullahan tuon ostaisin, jotta voisihan se olla kalliimpikin. Tosin pelkästä uutuudesta ei kannattane maksaa. Pitäisi olla kone vaan sellainen kuin hyvä työkalu, ei töki, toimii nopeasti, käynnistyy nopeasti, on hiljainen ja fyysisiltä mitoiltaan sopivan kokoinen. Enää ei viehätä Full ATX-towerit, kuten joskus 17v ikäisenä.
Kuitenkin jos pöytäkoneen hankin, niin pitää siinä sitten olla päivittämisen mahdollisuuskin.
Täysin off-topic:
Ihmetyttää tämä tietokoneiden kehitys, monen monta vuotta on jauhettu siitä kuinka laskentakapasiteetti kaksinkertaistuu 18kk välein. Silti koneet ovat aina yhtä jähmeitä ja hitaan oloisia. Tungetaanko sitten käynnistysrutiineihin ja käyttöjärjestelmän taustalle niin paljon sälää että nopeuden kasvu kuittaantuu sillä?
Edellä mainitusta syystä en ole nähnyt kahdeksaan vuoteen syytä ostaa uutta "nopeampaa" konetta.
Aina pääsee jokaisella koneella pisteeseen jolloin ikkunan vaihtaminen ottaa sekunteja aikaa. Eron huomasi kun siirtyi pentium 120Mhz koneesta, AMD Sempron 600Mhz:iin, mutta ei kyllä mitään eroa siirryttäessä AMD Sempron 1,8Ghz:iin. Vaikka Rammikin kasvoi 128mt:stä 2gt:hen...
-
-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.
Nämä näyttöön integroidut koneet ovat usein samaa rautaa kuin mitä läppäreissäkin käytetään. Hankala päivittää, lämpöongelmia voi esiintyä herkästi (näyttö lämmittää komponentteja myös). Ainakin ne mallit mitä itse katsellu ovat myös olleet aivan järjettömän hintaisia. Tarjoavat siis läppäritason suorituskykyä ja keskinkertaisen näytön isolla rahalla.
(Minusta iMac on aika äänekäs, joten voin vain kuvitella kuinka äänekäs HP:n vastaava on :P)
-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.
-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.
Kannettavan ja pöytäkoneen välillä pitää sitten vain miettiä sitä käyttötarkoitusta. Onko koneen koko ja helppo siirreltävyys tärkeitä kriteereitä vai meneekö esim. raaka teho ja hyvä näyttö näiden edelle? Kannettavakin voi olla äänekäs. Läppäripuolella täytyy sitten taas miettiä mikä olisi se tärkein ominaisuus; koko, teho, näyttö vai kenties akkukesto?
-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.
Käytännössä kaikki nykyaikaisella raudalla varustetut läppärit ovat "nopeita" työpöytäkäytössä. Raskaampien sovellusten kanssa ei luonnollisesti päästä tehokannettavienkaan kanssa samalle tasolle pöytäkoneen kanssa.
Pöytäkoneesta voi rakentaa tasan sellaisen kun haluaa. Komponenttivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tehon lisäksi myös siihen hiljaisuuteen ja virransäästöominaisuuksiin sekä virrankulutukseen ylipäätään. Kotelo tulee olemaan tärkeä osa mikäli ulkonäkö ja hiljaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Pöytäkonekin voi olla pieni, siro ja tyylikäs kunhan vain komponentit ja kotelo valitaan sen mukaan.
-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Toimii ja Käynnistyy! SSD on mielestäni "ehdoton" nykyaikaisessa tietokoneessa.
SSD:n etuja ei voi tarpeeksi korostaa, mutta asiaa on hyvä pohtia siltä kantilta, että jo muutaman vuoden vanhassakin koneessa kovalevy on paha pullonkaula monissa sovelluksissa ja normaalissakin työpöytäkäytössä. SSD:llä saadaan nimenomaan sitä yleistä sujuvuutta ja nopeutta ihan työpöytäkäyttöönkin.
-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.
Nvidian Optimus-teknologia taitaa edelleen toimia todella heikosti linuxin kanssa. (Intel + Nvidia grafiikat samassa läppärissä) Uudet AMD:n APU-piireillä varustetut koneet voivat myös olla huonosti tuettuja.
-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?
Jos päivittää niin ennemmin päivittää kerralla "kunnolla". Etenkin jos hankkii läppärin jota on vaikea päivitellä ajan saatossa. Jos haluaa päästä halvemmalla niin kannattaa katsella käytettyjä laitteita. Valmiiksi "vanhahtavaa" ei kannata uutena ostaa oikein missään tilanteessa.
SSD:n voi laittaa käytännössä mihin tahansa pöytäkoneeseen, mutta osa sen suorituskyvystä voidaan menettää vanhempien liitäntöjen kanssa. Kannettavien puolella kaikki riippuu mallista.
--
Nyt lähinnä kannattaa miettiä lisää kriteereitä. Nopeutta, hiljaisuutta ja ulkonäköä saadaan haettua niin pöytäkoneella kuin läppärilläkin, joten seuraavaksi on mietittävä ne loput kriteerit. Näillä kriteereillä kun voi linkata 100 erilaista kannettavaa ja koota 15 erilaista työpöytäkokoonpanoa ehdotukseksi. :)
Eipä tuohon ole sinänsä mitään lisättävää :)
Lisää voisi hämmentää sillä, että läppäristäkin saa, esim. kahdella SSD-levyllä oikein hyvän ja nopean, mutta sellainen läppäri joka nopeuteen pystyy, on erittäin kallis.
Pöytäkoneesta saa tyylikkään, hiljaisen ja nopean huomattavasti halvemmalla. i3/5/7 -pohjaiset työasemat on suhteellisen helppoa saada hiljaisiksi kun valitsee hyvän kotelon jossa on hyvät vaimennukset ja vaikkapa virtalähteen puhallus alaspäin (esim. Fractal Designilla on tällaisia).
Työasema ei ole kuitenkaan sama asia kuin läppäri, jolla on omat käyttötarkoituksensa. Yksi mahdollisuus on ostaa kunnollinen työasema ja liikuteltavaksi koneeksi vähemmän nopea, mutta laadukas (surkimuksiin ei kannata sortua) läppäri. Tämäkin tulee huomattavasti halvemmaksi kuin työaseman tehoon yltävä läppäri.
Se mihin tehoon oikeasti pitää päästä, merkitsee paljon. Sanoisin, että välillä 1000-1500 eur pääsee jo erittäin hyvään suorituskykyyn työasemassa (ilman näyttöä) ja laatu muutoinkin on hyvä. Tuon hinnan yläpäässä voidaan jo käyttää SSD-levyjä datalle, joka kaipaa nopeaa levynkäsittelyä ja silloin järjestelmä on todella hyvä. 120 GB:n hyvä SSD-levy, sata-3, maksaa vain 109 eur tänä päivänä ja sikäli pari tuollaista mahtuvat tuohon hintaraamiin + sata-3 kovalevy isommalle datamäärälle.
... joten riippuu siitä mitä oikeasti on tekemässä ...
-
Tuo tarjouskone oli ilmestynyt yläpuolelle. Todennäköisesti valitsemalla komponentit itse, pääsee paljon parempaan. En heti huomannut mitään, minkä valitsisin itse. Otsikkokin tökkii, mainostetaan i5/7:aa ja kuitenkin on i3 prosessori.
Tietokoneiden kehityksestä:
Kuvaamanlaisia ongelmia ei ole oikein rakennetulla muutaman vuoden ikäisellä työasemalla, ei vanhalla Ubuntulla eikä uusimmallakaan - hitaista koneista minulla ei ole kokemusta muualla kuin Windows-käytössä (=nyky-XP hitailla levyillä varustetuilla vanhoilla läppäreillä onkin oikeasti surkea). Uusi työasema SSD-levyllä on oikeasti todella hyvä.
-
Itse laitoin tuollaisen Core i3-2120 prossun htpc-koneeseeni ja ei se mitenkään huono ole sekään, mutta jos koneella tehdään joskuskaan mitään laskentaa vaativaa touhua kuten tiedostopakkauksia, videomuunnoksia tms. niin suosittelisin rutistamaan varoja i5-sarjaan asti. Tuota emolevyä en edes harkitsisi pöytäkonekäyttöön. Ehdottomasti nykyään Z-sarjan emolevy SB-intel koneeseen. Muuten saa esim. unohtaa tuon "lukitun prossun" vaihtamisen k-sarjan kellottuviin prossuihin. Tai onnistuu se tietysti, mutta prossusta ei saada lähellekään sitä irti, mitä siitä saa mm. overboostin avulla. Tuo ominaisuus siis mahdollistaa prossun hetkellisen automaattisen ylikellotuksen jos kyseessä on lyhyehkö kuorman tarve. Oma i7 prossu myös kellottui lähes 1Ghz ihan ilman erikoisempia toimenpiteitä. Tuo ei siis ole mitenkään mahdollista H67-piirisarjalla.
-
Kokoilin nopeasti Jimmystä vastaavia palikoita. Tällä hetkellä kokonaissumma 640€ ja kasassa kaikin puolin parempaa rautaa - hiljaisuus silmällä pitäen.. Pistän kohta screenshottia edittinä kunhan saan gimpin asennettua :D
Anyway, näihin "valmiisiin" paketteihin ei kannata sortua. Hinnassa on ilmaa ja komponentit useimmiten vanhoja/edullisimpia sarjassaan. Näiltä koneilta on ihan turha esim. odottaa sellaisia ominaisuuksia kuin ulkonäkö ja hiljaisuus :)
Edit:
Noniin, nyt on tuo kuvankaappauskin mukana. Virtalähteeksi suositelisin:
http://www.silentrig.com/product/947/super-flower-golden-green-pro-450w
GOLD-sertifioitu hyötysuhde (pienempi virrankulutus, vähemmän lämpöä, hiljaisempi)
Laadukas ja yleisesti kehuttu. Ominaisuuksiinsa ja laatuunsa nähden naurettavan edullinen.
Tuota mallia ei ole Jimssillä ollenkaan tarjolla, mutta kyseessä on sen verran hyvä virtalähde, että kannattaa melkein vaivautua tilaamaan toisesta paikasta kuin tyytyä johonkin huonompaan Jimssin valikoimista.
Selvennystä komponenteista.
Uusimmalla z77 piirisarjalla varustettu mATX emolevy hyvillä liitännöillä.
Samsung 830 64GB SSD-levy. Yksi suorituskykyisimmistä hintaluokassaan. Vahvoilla juurikin "todellisissa" luku- ja kirjoitusoperaatioissa (monet mallit ovat hyviä lähinnä testiohjelmissa, mutta eivät suoriudu käytännössä niin hyvin kuin annetaan ymmärtää) - Tähän voisin kuitenkin suositella saman valmistajan isompaa 128Gb mallia
8Gb DDR3:sta on enemmän kuin tarpeeksi, mutta siihen kannattaa investoida nyt kun se on halpaa kuin saippua.
Prosessorina INtelin Ivy Bridge prosessori neljällä ytimellä. Uusi pienempi valmistustekniikka ja 3D-transistoriteknologia takaa pienemmän virrankulutuksen ja pienemmän lämmöntuoton. Kellotettavissa. Hinta/teho-suhteeltaan melkolailla lyömätön ja laskentatehoa riittääkin "mihin vain". Sisältää Intelin viimeisimmän integroidun HD 4000 näytönohjaimen.
True Spirit on edullinen, mutta yllättävän suorituskykyinen prosessorijäähdytin. Pärjännyt hyvin muropaketin testissä ja kehuttu hiljaiseksi. Tuulettimen voi toki myös vaihtaa vielä hiljaisempaan, niin halutessaan.
Kaikki tämä pakattuna Fractal Designin äänieristettyyn mATX koppaan joka on mukavan hillitty ulkomuodoiltaan ja hinnaltaan järkevä.
Hiljaisuutta silmällä pitäen voidaan koneeseen sitten valita hiljaisempia kotelotuulettimia/tuuletinsäädin jolla kierrosnopeudet voi säätää minimiin.
- Virtalähteen ja tuon paremman prosessorin kanssa loppusumma ~750 + postit. Kasaus sitten päälle, ellei itseltä onnistu. Mitään rakettitiedettähän se ei oikeasti ole, joten suotta siitä isommin toiselle maksaa.
---
Tämä kone iskee oikeastaan suorituskyvyssä jo kovasti yläkanttiin, mutta eipä ole tarvetta päivitellä hetkeen. Tästä voidaan vielä jatkaa lisäämällä esim. passiivinen erillinen näytönohjain ja isompi SSD. Loppusumma pysyy silti lähellä tuota alunperin katsomaasi mikromafian pakettia.
Mikäli ryhdytään säästölinjalle, niin tuollaisen i3 kokoonpanon kokoaakin sitten siihen ~650€ pintaan. Jos karsitaan varastolevyn koossa, SSD:n nopeudessa, muistin määrässä ja siitä hiljaisuudesta niin tuostakin voinee tiputtaa vielä 50-100€ pois.
Silti koneet ovat aina yhtä jähmeitä ja hitaan oloisia.
Tämä johtuu juurikin siitä, että kiintolevyt ovat olleet pullonkaulana. Nykyisellään SSD lisää nimeomaan sitä käytön sujuvuutta ja nopeutta ja poistaa yleistä "tahmailua" joka aiheutuu kun kiintolevy ei pysy muun koneen perässä :)
Edit 2: kuvankaappaus ja tekstiä päivitetty. Ei kannattaisi "kiireellä" näitä postailla kun joutuu aina jälkikäteen korjailemaan... ::)
-
Aloinpas itsekin katsoon ylläolevan johdosta tuolla ylempänä olevan paketin hintaa ja pakko sanoa, että vaikuttaa ihan älyttömän kalliilta koneelta rautaan nähden. Tuohon hintaan pitäis alkaa saamaan optiseksi asemaksi esim. bluray-asemaa, parempaa lankkua, isompaa SSD:tä yms.. Ainakin näin äkkiseltään näyttää todella kalliilta sisältöön nähden.
-
Hyvältä tuo CoReD:n vaihtoehto vaikuttaa. Mielestäni siinä on kaikki hyvässä tasapainossa ja sitten näitä lisäkomponentteja tai levyn suurentamisia pitää miettiä tarpeen mukaan. Erityisesti, jos sinulla on jotakin dataa jonka käsittelyllä on kiire, niin isompi SSD voisi olla hyödyksi, koska silloin SSD:llä olisi työtilaa. Hintaero 120 GB:hen ei ole enää suuri (en tosin katsonut tuota Samsungia).
Jos ihmettelet miksi annoin edellä paljon korkeamman hinta-arvion, niin se johtui useammasta asiasta. Yksi syy oli se, että muistelin sellaisen koneen hintoja jossa oli kaikkea paljon enemmän (esim. 4 levyä (nopeita, sata-3 levyjä sitäpaitsi), erillinen näytönohjain ja iso kotelo). Näitä et mielestäni kuitenkaan tarvitse jos et tiedä tarvitsevasi. Toinen syy on se, että hinnat ovat näillä kalleimmilla komponenteille pudonneet.
-
Oletko tuolta katsellut.
Löytyy hyviä vinkkejä koneen kokoonpanoista & komponenteistä,ym..
http://keskustelu.afterdawn.com/
PC rautaan liittyvä keskustelu.
Uutta tietokonetta ostamassa.
Näytönohjain keskustelu.
Kyllä itse suosittelen kasamaan / kasauttamaan koneen.
-
Näitä aiheita on aina kiva lukea kun näkee että porukka kertoo laitteista erittäin hyödyllistä tietoa ja neuvoo mitä kannattaa mihinkin tilanteeseen hankkia (ettei tee "tyhmiä" ostoksia)
Kiitos että jaksatte kerta toisensa jälkeen kerrata asioita :D :D
-
Hyvältä tuo CoReD:n vaihtoehto vaikuttaa. Mielestäni siinä on kaikki hyvässä tasapainossa ja sitten näitä lisäkomponentteja tai levyn suurentamisia pitää miettiä tarpeen mukaan. Erityisesti, jos sinulla on jotakin dataa jonka käsittelyllä on kiire, niin isompi SSD voisi olla hyödyksi, koska silloin SSD:llä olisi työtilaa. Hintaero 120 GB:hen ei ole enää suuri (en tosin katsonut tuota Samsungia).
Ehdottomasti kannattaa olla SSD:llä tilaa "työdatalle". Käyttöjärjestelmä on se joka ladataan kerran bootissa ja sen jälkeen softat ja sitten loppu työskentely keskittyykin työdataan.
Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.
Mielestäni kaikki "päivittäin tarvittava" kannattaa olla SSD:llä ja sitten se "kellariin menevä roina" niin tuupataan sinne terojen varastolevylle. Josta sitä todennäköisesti ei koskaan tarvita. ;)
Nimimerkillä, 3 teran backup usb-levy, joka on lähes täynnä. Sekä 3 teran "parkkilevy" koneessa. Tulee ehkä kerran pari viikossa tarvittua sieltä jotain. Kaikki normaali päivittäin tarvittava data tosissaan on 256 gigasella SSD:llä. Power spindownistakin on jotain hyötyä ja samalla on myös huomanut miten harvoin tuota levyä tarvitaan. Koska aina kun sitä tarvitaan joutuu odottelemaan kolmisen sekuntia sen käynnistymistä.
Aina puhutaan bootti ajoista? Kun mä tulen kotiin tai herään, mä potkasen koneen päälle. Sitten se on päällä siihen asti, että menen nukkumaan. SSD:n kanssa myös hibernate on varsin mainio vaihtoehto bootin sijasta.
-
Ehdottomasti kannattaa olla SSD:llä tilaa "työdatalle". Käyttöjärjestelmä on se joka ladataan kerran bootissa ja sen jälkeen softat ja sitten loppu työskentely keskittyykin työdataan.
Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.
Mielestäni kaikki "päivittäin tarvittava" kannattaa olla SSD:llä ja sitten se "kellariin menevä roina" niin tuupataan sinne terojen varastolevylle. Josta sitä todennäköisesti ei koskaan tarvita. ;)
...
Aina puhutaan bootti ajoista? Kun mä tulen kotiin tai herään, mä potkasen koneen päälle. Sitten se on päällä siihen asti, että menen nukkumaan.
...
Aivan samaa mieltä noista. Kyllä SSD:stä on paljon enemmän hyötyä kuin vain nopea bootti ... ja kuten tuolla yllä muistutaan, onko sillä bpootilla niin hirveästi väliäkään, riippuu käyttötilanteesta?
SSD-levyn käyttöä datalle rajoittaa vain sen hinta. Ehdottomasti kaikki "välimuisti" (listaa oli yllä), joita /homessa on monessa paikassa riippuen softista joita käyttää, kannattaa olla SSD:llä.
Sen lisäksi kaikki data, jolla on kiire, kannattaa sijoittaa SSD:lle. Tällaista minulla on virtuaalikoneet, joissa SSD on jopa mainettaan parempi eikä nikottele vaikka käyttää sitä "SSD-systeemilevyä" virtuaalikoneellekin. En tiedä mitä muuta kenelläkin on, jossa levyn nopeus ja rinnakkaisen kuormistuksen kestäminen on oleellista. Esimerkiksi kahden SSD-levyn systeemissä voi hyvin ajaa 3 virtuaalikonetta rinnakkain (suht. raskaita, mutta eivät kuormita koko aikaa) ilman että järjestelmän hidastumista huomaa. Samaa kun yritti kahden Sata-2 levyn kanssa (Ubuntu työasemassa), niin seuraus oli järjestelmän suorituskyvyn romahtaminen (= hyvin vaikeata saada ajettua koneita edes alas)..
Tämä SSD:n käyttö on erilaista kuin perinteinen "2 kovalevyn/3 kovalevyn/jne" -peli, jolla tavallisilla kovalevyillä taattiin kunnollinen levyjen nopeus.
-
Jos isommalle tietomäärälle haluaa nopeutta, niin kannattaa myös harkita 2x3,5" nopeita kiintolevy raid0 tilaan. Itselläni on pari WD:n Caviar Black sarjan asemaa "sillattuna" ja sanoisin että siitäkin löytyy melkoisen kivasti nopeutta. Mitään tarkkoja benchmarkkeja en niillä ole edes testannut kun pakan rakentamisen jälkeen oli perstuntumalta tupla nopeus järjestelmässä. Tämä tietysti kyllä vaatii sitten jo oikeastaan sen kolmannen kiintolevyn, johon tehdään _säännöllisesti_ koko järjestelmästä varmuuskopiot. Tämä on normaalia korostetumpaa luonnollisesti kun vikasietoisuus asemien osalta tippuun puoleen tai käytännössä varmaan reilustikin alle sen jos oikein tilastollisesti asiaa katsoisi.
Raid alkaa kuitenkin olla taas kohtuullisen hintainen rakentaa, kun levyjen hinnat alkaa taas tippumaan normaalitasolle. Plus hyvät emolevyt hoitaa raidin ihan hienosti, vaikka monet niitä haukkuu. Monesti haukkujilla ei edes tunnu olevan omakohtaisia kokemuksia aiheesta.
-
Raid 0 auttaa lineaariseen lukunopeuteen, mutta ei seekkiin, joka yleensä onkin se pullonkaula ja juuri se syy miksi SSD dominoi niin rankasti.
Btw. Myös SSD asemien kanssa on tärkeää kytkeä NCQ käyttöön!
-
Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.
SSD-levyn käyttöä datalle rajoittaa vain sen hinta. Ehdottomasti kaikki "välimuisti" (listaa oli yllä), joita /homessa on monessa paikassa riippuen softista joita käyttää, kannattaa olla SSD:llä.
Cache ja tempit kannattaa heittää keskusmuistin puolelle.
Syitä on parikin:
Ensinnäkin, keskusmuisti on aina nopeampaa kuin minkäänlainen kiintolevy. Nopeimmatkaan pci-väyläiset SSD:t eivät pysty samoihin nopeuksiin kuin keskusmuisti.
Selaimen cache yms. vastaava data ovat harvemmin sen laatuista, että niitä oikeasti tarvitsisi erityisemmin säilöä mihinkään. Niille voidaan ihan hyvin heittää hyvästit bootin yhteydessä joten keskusmuisti väliaikaisena säilytyspaikkana on vallan mainio.
SSD:n elinikä lasketaan kirjoituskerroissa. Jos otetaan vaikka esimerkiksi Chrome-selain ja Spotify, niin molemmat kirjoittavat cache-tiedostoja jatkuvalla syötöllä kun ne ovat käytössä. Esim. videoita katsellessa Chrome kirjoittaa yllättävän nopeasti kymmeniä megoja cachea levylle. Yleensäkkin tälläiset cachetiedostot ovat juurikin niitä "levyntappajia". Dataa ei kirjoiteta verrattain paljon, mutta sitä kirjoitetaan todella tiuhaan.
Jos katsotte vähän optimointioppaita SSD:tä varten, niin useimmissa oppaissa juuri tälläistä pitemmällä aikajänteellä hyödytöntä ja tiuhaan kirjoitettavaa dataa pyritään ohjaamaan joko toiselle levylle tai keskusmuistiin jotta SSD:n elinikää saadaan pidennettyä.
Vaikka ajateltaisiinkin että nykyaikainen SSD kestää niin paljon kirjoituskertoja ettei sen elinikä isommin huoleta ja cachet/tempit jätetään SSD:n puolelle, menetetään kuitenkin keskusmuistin nopeus - joka on SSD:nkin verrattuna huimasti nopeampaa.
Riippuu lähinnä verkkoyhteyden ja levyn nopeuden suhteesta. mm. mokkulan kanssa on älytöntä ladata toistuvasti sivuja joilla on samat 5 megan kuvat joka latauskerralla uudelleen tuon hitaan netin läpi. Jos taas on matalan latenssin 100 megabitin kuituyhteys, niin silloin cachen merkitys on luonnollisesti paljon pienempi. (Olettaen että lähdeserverit on lähellä ja niiden suorituskyky on hyvä.)
Toki jos ollaan hitaan mokkulayhteyden perässä niin cachet on hyvä olla kiintolevyllä. Nykyaikaisella kuitu/kaapeli/adsl yhteydellä en usko että eroa huomaa. Henkilökohtaisesti olen tälläkin hetkellä mokkulan perässä ja kaiki cache on ohjattu keskusmuistiin. Ripeästi surffailu luonnistuu siltikin.
Vaikka cachet keskusmuistilla ovatkin, niin eihän niitä kuitenkaan ladata "joka kerta uudelleen". Käytännössä sivu ladataan kerran per käynnistys. Se datahan siellä keskusmuistissa pysyy aina boottaukseen saakka. Halutessaan voidaan myös tehdä niin, että kun kone käynnistetään cachet ladataan keskusmuistiin ja jälleen koneen sammutuksen yhteydessä cachet kirjoitetaan talteen levylle. Tällöin cachet ovat todella nopeasti saatavilla keskusmuistista, cacheja ei turhan päiten kirjoitella jatkuvasti levylle, mutta cachet saadaan kuitenkin säilytettyä boottien välissä.
Mutta joo, nämä ovat näitä virittelyitä :) Nykyaikaisella SSD:llä näitä tehdään lähinnä loppuunpalamisen pelossa, mutta perinteisillä, hitaamman pään kiintolevyillä keskusmuistia hyödyntämällä voidaan oikeasti saada huimasti liukkaampi käyttökokemus. Itse tietysti ajattelee enemmälti sen pohjalta että kun kikan osaa ja nopeuseron tietää, niin miksei sitä hyödyntäisi. Etenkin kun vielä pelotellaan kalliin SSD:n ennenaikaisella loppuunpalamisella. :D
-
Raid 0 auttaa lineaariseen lukunopeuteen, mutta ei seekkiin, joka yleensä onkin se pullonkaula ja juuri se syy miksi SSD dominoi niin rankasti.
...
Raidia en ole kokeillut nopeuttajana kovalevyillä - joskus NT:n alkuaikoina tällainen oli vakiona videotyöasemissa (SCSI-levyjen stripe), jotta saatiin reaaliaikainen videoeditointi (häviöttömälle) Motion-JPEGille - joten en osaa sanoa mihin sillä olisin päässyt vertailumielessä.
SSD-levyillä olen huomannut, että ne ovat datavirtaan nähden vielä nopeampia virtualisoinnissa (kokemuksia vain VMwaresta). En ole varma mistä se johtuu - tiedän kyllä, että seek-aika on 1/10 tai jotain, mutta en ole aivan varma mikä tämän selittää. Samoin kuten jo edellä mainitsin rinnakkaisen virtualisoinnin kesto yhdeltä levyltä ajettuna on aivan eri luokkaa.
Kun noista SSD-levyjen kestoajoista puhutaan, niin millä alueella liikutaan? Minulle on ihan samantekevää, myös yksityiskäytössä, kestääkö levy 5 vuotta vai 15 vuotta, mutta mikä tämä alue oikeasti on?
-
Selaimen cache yms. vastaava data ovat harvemmin sen laatuista, että niitä oikeasti tarvitsisi erityisemmin säilöä mihinkään. Niille voidaan ihan hyvin heittää hyvästit bootin yhteydessä joten keskusmuisti väliaikaisena säilytyspaikkana on vallan mainio.
Riippuu lähinnä verkkoyhteyden ja levyn nopeuden suhteesta. mm. mokkulan kanssa on älytöntä ladata toistuvasti sivuja joilla on samat 5 megan kuvat joka latauskerralla uudelleen tuon hitaan netin läpi. Jos taas on matalan latenssin 100 megabitin kuituyhteys, niin silloin cachen merkitys on luonnollisesti paljon pienempi. (Olettaen että lähdeserverit on lähellä ja niiden suorituskyky on hyvä.)
Henkilökohtaisesti uskon kyllä siihen, että client end cachessa on järkeä ja saman datan toistuva lataaminen taas on turhaa. Cachesta olenkin useamman kerran kirjoitellut. Se että muutama sata megaa käytetään cachelle, on käytännössä nyky koneilla merkityksentöntä ja sieltä levyltä data tulee paljon nopeammin.
Johtuen SSD levyjen suhteellisen pienestä koosta, ne vanhenevat paljon nopeammin kuin kiintolevyt. Vähän kuten flash tikut, kuinka monella teistä on vaikka 256 megan flash tikku olemassa vielä? Tai 32 megan? Onko se käytössä?
Tästä syystä nimenomaisesti en välitä SSD:n kirjoituskerrosita, kun levy on käytetty se on käytetty ja palvellut hyvin. Joskin, SSD levyjä käytetään myös tietokantapalvelimissa tms, joissa ne palvelevat mainiosti. Mutta ns. kotikäytössä voisin melkein vannoa, että on turhaa kuvitella saavan nettiradion streamauksella tai selaimen cachella levy poltettua loppuun muutamassa vuodessa vaikka käyttäisi 24/7 tahdilla.
En tiedä koskeeko tämä sinua, mutta monet varsinkin tiukemmalla budjetilla laitteita ostavat ovat vähän sillä linjalla, että nyt kun on kallis SSD hankittu, niin sitä ei kannata käyttää, ettei se vaan kulu käytössä. ;) Eikös se juuri käyttämisen vuoksi hankittu?
Jos muistia on tarpeeksi voi "disk" cachen toki ohjata sinne, tai sitten voi selaimessa sallia suuremman ram cachen käyttämisen ja poistaa disk cachen kokonaan käytöstä. Mun mielestä reilun kokoisessa disk cachessa ei ole mitään vikaa. Tutkitusti kun ihmiset kuitenkin käytännössä pyörivät sillä pienellä rajatulla sivujoukolla, jolloin iso osa datasta löytyy suoraan välimuistista.
mm. http://9ox.net/ sivuston html osion saa tallentaa välimuistiin ilman validointia vuorokaudeksi. == Jos sivulle menee, mitään ei ladata lähde palvelimelta. Ja tuon logon joka sivulla on, saa tallentaa VUODEKSI ilman validointia välimuistiin. Joten aina kun menee 9ox.net sivulle, tarkistetaan vain muutaman tavun etag ja sitten todetaan että sivu ei ole muuttunut. Näin ollen sivun lataus kerran vuorokaudessakin vaatii vain muutaman tavun suuntaansa.
Käytännössä kaikilla enemmän kuormitetuilla sivuistoilla on yleensä nuo cache parametrit, etagit ja muuta asiat aika hyvin kunnossa.
Mutta joo, ei eksytä aiheesta. Kunhan totesin. Mielestäni kotikäytössä SSDn loppuunpalaminen on marginaalinen riski. (Monet neuvoo tämän takia mm. poistamaan journaloinnin käytöstä ja monia muita jekkuja tekemään (atimet pois tms)). Mutta noissa on myös oma riskinsä. Tietysti myös kirjoituksia voi viivästää olennaisesti, esim 5 minuutin luokkaa. Näin ollen jos tietoa päivitetään toistuvasti, sitä ei tarvitse välissä kirjoittaa levylle lainkaan. Näihin ratkaisuihin vain liitty pieniä riskejä ja ongelmia, jos kone sammutetaan yhtäkkiä. Em. syistä en ainakaan tuotantoympäristössä moista suosi, mutta koti käytössä tietysti voi poistaa journalin ja laittaa 5-15 minsan write delayn. -> järjestelmä nopeutuu levykirjoitusten osalta olennaisesti jos on tarpeeksi rammia.
Memory only cache: http://lifehacker.com/5687850/speed-up-firefox-by-moving-your-cache-to-ram-no-ram-disk-required
-
Kun noista SSD-levyjen kestoajoista puhutaan, niin millä alueella liikutaan? Minulle on ihan samantekevää, myös yksityiskäytössä, kestääkö levy 5 vuotta vai 15 vuotta, mutta mikä tämä alue oikeasti on?
Riippuu varmastikin aivan käyttötavasta. Esim. jotkin torrent ohjelmat uskoakseni voisi rikkoa aseman suhteellisen nopeastikin ja saman voi tietysti tehdä jos kone kärsii jatkuvasti swappailusta ja käyttäjät ei ymmärrä mikä konetta vaivaa. Itsellä nyt sen verran on kokemusta, että henk.kohtaisesti testailin Asuksen eee:llä, siis sillä ensimmäisen sukupolven koneella hillittömät määrät järjestemäasennuksia ja vrt. normaalikäyttöön kirjoitustapahtumia oli varmaan kymmeniä kertoja enemmän. Silti sen asema kesti hvyin. Kone taisi olla käytössä noin 2 vuotta ja ostin sen itsekin käytettynä ja siinä oli testattua paria käyttistä jo ennen minua. Tuli kokeiltua kaikkea SSD:ltä jyrkästi kiellettyäkin kuten esim. eheytyksiä ja formatointeja useampiin otteisiin.
Raid 0 auttaa lineaariseen lukunopeuteen, mutta ei seekkiin, joka yleensä onkin se pullonkaula ja juuri se syy miksi SSD dominoi niin rankasti.
Periaatteessa kait seek nopeudet oikeastaan voi hidastua normaalistakin. Minua henk.kohtaisesti asia taas ei kiinnosta, koska perstuntumalta järjestelmän sovellusnopeudet ja kirjoitusnopeudet on kuitenkin sen tuplasti nopeampia kuin yhdellä lätyllä. Vain käytännön nopeus merkkaa minulle.
Takaisin SSD-asioihin niin tärkeintähän on, että sitä ei ajeta koskaan täyteen, vaan tilaa pitää aina jättää suhteellisen reilusti. Yli 20% tilavuudesta ainakin. Jitter tilanteeseen kun törmää, niin se kyllä oikeasti haittaa _paljon_ enemmän kuin mikään kiintolevyn hakuaika tms. Järjestelmä kuin oikeasti tuntuu jäätyvän suhteellisen pitkissäkin sekvensseissä. Asema alkaa myös muutenkin hidastumaan selkeästi huomattavasti. Onneksi uusimmat levyohjaimet alkaa jo aika hyvin hallitseen näitä ongelmia. Kannattaa tuon tilan suhteen muistaa muutenkin se, että jos sitä tyhjää tilaa ei ole, niin muistisoluja ei voi mitenkään järkevästi kuormittaa tasaisesti.
-
Lisätään tähän vielä, että monen SSD levyn smart datasta näkee paljonko levyllä on "elämää jäljellä".
Edit: Linkki: http://ssd-life.com/eng/ssdlife-faq-frequently-asked-questions.html
Mitä isompi levy, sitä suuremmalle alueelle myös kirjoitukset leviää.
Tuosta tuli myös mieleen, että nykyiset asemat eivät välttämättä tarvitse tyhjää tilaa wear-levelingiä varten. Kannattaa tutustua erilaisiin Wear-Leveling käytäntöihin. Tilanne on siis sama, kuin jättäisi TRIM parametrin pois, levy ei tiedä missä "tyhjä tila on", mutta se ei silti estä suorittamasta wear-levelingiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wear_leveling
-
Tuosta tuli myös mieleen, että nykyiset asemat eivät välttämättä tarvitse tyhjää tilaa wear-levelingiä varten. Kannattaa tutustua erilaisiin Wear-Leveling käytäntöihin. Tilanne on siis sama, kuin jättäisi TRIM parametrin pois, levy ei tiedä missä "tyhjä tila on", mutta se ei silti estä suorittamasta wear-levelingiä.
Tämä on vastaavia "periaatteessa" asioita kuin raid0:n hakuajat. Käytännössä tuo ominaisuus toimii paremmin jos tyhjää tilaa on käytettävissä. Muuten voi helpommin törmätä tuohon "jitter" ongelmaan. Erityisesti jos täydellä asemalla jatketaan käyttöä normaalisti, niin GC aktivoituu vasta tunnin tyhjäkäynnin jälkeen. Suorituskyvyssä on varma ero. Eli jossain todella aktiivisessa käytössä, ei missään nimessä saisi käyttää SSD:tä lähes täynnä.
http://www.anandtech.com/show/5719/ocz-vertex-4-review-256gb-512gb/8
-
Kiitos tuosta Jimmspc:n hintavertailusta ja esimerkkikoneesta. :D
Itse vaihdoin valinnoissa kiintolevyn 1,5teraiseen sata3-liitäntäiseen ja ssd:n 128gt malliin.
Tiedä sitten onko sata3 nyt niin paljon nopeampi että kannattaa maksaa...
Nyt sitten pitänee miettiä tarviinko näytön. Tuli meinaan hommattua ps3:lle aikoinaan LG:n 17" tv/näyttö, takaa löytyy hdmi- ja vga- liitännät. Sekä tv:n ollessa kyseessä antenni-liitäntä ja rca-liitännät. Sen muistan että full-hd tuo on mutta muuta en.
Mitens näytön virransäästö? Osaako tietokone ohjata jotenkin tuollaista tv/näyttöä?
Nyt vaan tutkailemaan työpöytiä joihin tuollaisen pöytämallisen koneen saisi ripustettua, lattialla en halua sen olevan. Ketuttaa vaan aina ne johdot ja imuroinnin hankaluus koneen takaa...
-
Nyt vaan tutkailemaan työpöytiä joihin tuollaisen pöytämallisen koneen saisi ripustettua, lattialla en halua sen olevan. Ketuttaa vaan aina ne johdot ja imuroinnin hankaluus koneen takaa...
Jos lattialla joudut pitämään, niin osta pyörillä oleva teline pc:seen alle. Maksaa jotain 25-30 €. Johtojakin saa käärittyä nippuun. Jos johdot on sopivan pitkät, niin voi siivotessa liikutella.
-
Käytännössä tuo ominaisuus toimii paremmin jos tyhjää tilaa on käytettävissä.
Suorituskyvyssä on varma ero. Eli jossain todella aktiivisessa käytössä, ei missään nimessä saisi käyttää SSD:tä lähes täynnä.
http://www.anandtech.com/show/5719/ocz-vertex-4-review-256gb-512gb/8
Hyvän referenssin löysit. Ajattelin itse että tuon täynnä olemisen pitäisi lähinnä vaikuttaa kirjoitusnopeuksiin negatiivisesti kun soluja ei ole voitu tyhjentää ennakkoon. - Jes, asian on aivan selvä, kirjoitus suorituskykyyn tuolla on toki vaikutusta onko solut tyhjennetty ennakkoon vai ei. Lisäksi se pienentää write amplificationia kun sitä dataa joka ei ole käytössä, ei tarvitse kirjoittaa tyhjennyksen jälkeen takaisin. Kuten muuten tehtäisiin, kun ei tiedetä onko se käytössä vai ei. Hämäännyin vaan nopeasti katsoessani tuosta graafista, koska siinä luki READ speed, mutta käyrien väri kertoo sen että lukunopeus oli "vakio" ja kirjoitusnopeus vaihteli sen mukaan jouduttiinko wear levelingiä ja tallennussolujen tyhjennyksiä (ja lukuja jos vain osa datasta pitää päivittää) tekemään, ennen kuin lopullinen datan kirjoitus päästiin tekemään.
Aivan samalaiset "pikku" detailit koskevat tietenkin myös RAID 0 ratkaisua kun mennään vähän tarkemmalle tasolle.
RAID 0 seek timeen on tietysti siinä tapauksessa vaikutus, että levyjärjestelmältä pyydetään dataa pienemmissä erissä kuin mitä raidaukseen käytetty lohkokoko (stripe size) on. Silloin molemmat levyt voivat lukea levyltä omiaan, eikä molempien levyjen headien tarvitse lukea levyjä peräkkäisistä kohdista. Tuostakin saa sitten mahtavan keskustelun, että mikä on oikea raidauksen lohkokoko koska sillä on merkitystä suorituskykyyn ja koneen tehtävät, tietokannat, videot, tiedostojärjestelmä jne kaikki vaikuttavat siihen. NCQ:ta käytettäessä tuo saattaa johtaa myös siihen mielenkiintoiseen tilanteeseen, että kokonaissuorituskyky kasvaa, mutta niin kasvaa myös latenssikin. Tämähän on yksi perinteisiä syitä miksi ihmiset aina väittää että NCQ:sta on haittaa. Tässä mielessä mm. ratkaisu jossa yhdessä tietokanta palvelimessa on käytössä 512 tavun RAID 1, on huono ratkaisu. Koska nyt on todella todennäköistä, että NTFS:n kanssa luetaan 4096 tavun eriä ja molempien levyjen pitää toimia synkronisesti myös lukujen osalta. Tuokin vaihtelee niin paljon asetuksista ja kokoonpanosta tuoko mm. RAID 1 lisää lukunopeutta vai ei. Teoriassa se voi antaa ihan saman suorituskyvyn kuin RAID 0 lukujen osalta, tai se voi olla ihan yhtä huono kuin raidaamaton levy. Mutta varmaa on, että kirjoitusten osalta se on vähintään yhtä hidas kuin raidaamaton levy tai hitaampi. mm. johtuen siitä, että jos kumpi tahansa levy tekee vaikka seek erroreita niin koko prosessi hidastuu.
Tässä tosimaailman mittauksia ja kuten näkyy, niin tulokset on kaikkea muuta kuin teoreettisen mustavalkoisia: http://kmwoley.com/blog/?p=429
LG:n 17" tv/näyttö, takaa löytyy hdmi- ja vga- liitännät.
Mitens näytön virransäästö? Osaako tietokone ohjata jotenkin tuollaista tv/näyttöä?
Nyt on kyse varmaan siitä ostitko television vai näytön ja kuinka high-end se laite on. Näytöissä virransäästö ominaisuudet on olleet olemassa melkein ikuisesti ainakin VGA-näyttöjen ajan ja television puolella ei tunnu olevan edes ihan moderneissa laitteissa tuo asia välttämättä kunnossa. Joten kannattanee testata asia.
Toinen vaihtoehto on se, että opettelee vaan ihan rehellisesti käyttämään sitä virtakatkaisijaa, mikäli sellaista tuossa laitteessa on. Valitettavan monesta töllöstä puutuu ihka oikea virtakatkaisija kokonaan, joten niitä ei voi edes sammuttaa mitenkään järkevästi.
Käytöstä riippuu hyväksytkö tuollaisen todennäköisesti heikohkoa TN kuraa olevan näytön vai haluatko näytön jota oikeasti kelpaa katsella jossa on vaikka IPS tekniikka. Kävin tuossa eilen pyörimässä Verkkokauppa.com:issa ja katselin paria Ultrabookkia. Oli todellinen järkytys huomata, että puolentoista tonnin koneessa on todella kämänen TN-näyttö. Joskus graafista työtä tehdessä on tullut ihmeteltyä, että mistä toi gradient tuohon taustaväriin tulee, kun en ole sellaista mielestäni määritellyt. Kunnes hiffasin että se värislaidi siihen taustalle tulee siitä kämäsestä näytöstä.
Näyttötekniikat on myös niin laaja-alue, että niistäkin saisi oman tarinansa aikaiseksi, vaikka unohtaisi viimeisimmät 3D hömpät.
P.S. En tajua miten ihmisiä jymäytettiin totaalisesti tuolla LED-TV:llä. Eihän ne mitään led teeveitä ole nähnytkään. Kunhan aidot LED-TV:t, joissa siis jokaista pikseliä kohti on kolme eri väristä tai filtteröityä lediä tulevat, niin sitten voin moista harkita. Se että taustavalaistukseen käytetään ledejä on todellinen irvikuva tuolle tekniikalle. Varsinkin nuo erikokisten tausta lohkojen valaistuksen säätämiseen perustuvat dynaamiset kontrastit kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta käytännössä ovat kaikkea muuta.
-
Jep, aivan, tuossa appiukko hommasi vuosi tai pari takaperin led-tv:n. 46-tuumainen malli maksoi 2000€!
Sanoin että eihän tuossa ole kuin taustavalaistus toteutettu ledeillä, eikä energiansäästökään ole kuin muutamia watteja käytön aikana, että menee sulta noin 10000vuotta säästää tuo ero sähkölaskussa.
Perinteiseen tapaan totesi hän "En usko, on siinä muutakin". Halpaan meni, eikun kalliiseen... :D
Mitenkäs tuo 12.04:n asennus? Onnistuuko usb tikulta? Millä tavalla tulisi toimia, valita biosista että käynnistetään OS sieltä? On niin kauan aikaa kun asensin tämän ubuntun kannettavaani, senkin tein live-cd:ltä ja nykyinen polttava ei toimi...
Sitten vielä seuraavia kysymyksiä:
Minulla on tietysti Thuderbird-sposti ohjelmassa tallennettuna käyttöjätunnukset ja salasanat, Mozilla Firefoxissa on tietysti eri keskustelupalstojen ja muiden käyttäjätietoja salasanoineen. Sitten on vielä sekalaisissa ohjelmissa tehdyt työt...
Tuntuu että olisin jossain nähnyt vinkiksi home-kansion kopioimisen ja siirron uuteen käyttikseen, mutta onko se noin helppoa?
-
Kertasin vielä nopeasti nuo kaikki SSD:n liittyvät parametrit. (Taas kerran, kuinka nopeaa se koneen uudelleen asentaminen onkaan, kun tekee kaikki säädöt. ;) )
1. I/O elevatoriksi NOOP, vähentää levy I/O:n latenssia. Voi toimia myös hyvin järjestelmien kanssa joissa on NCQ / TCQ tai muu vastaava alemmantason I/O järjestelijä. Monet sanoi että NCQ lisää latenssia, mutta unohtuvat siinä samalla, että käyttöjärjestelmässä voi olla vastaavanlainen toiminnallisuus käytössä.
2. Disk cache writeback tilaan, vähentää levykirjoituksia. (Toimii tietenkin myös muilla kuin SSD levyillä)
3. Barrier=0, poistaa fsyncit käytöstä, data voidaan kirjoittaa levylle täysin "out of order"
4. Nobh, poista käytöstä vielä yhden suojamenetelmän joka takaa tietojen oikean järjestyksen levyllä.
5. Commit=X, sallii levy kirjoituksen viivästäminen X sekuntia.
Nämä eivät ole SSD spesifistisiä parametrejä, vaan yleisä levyjärjestelmän parametrejä. Kuten sanottu, cachen kautta voidaan saada merkittävästi lisää tehoa, mutta se kasvattaa myös katastrofaalisen korruptoitumisen riksiä. mm. tilanne jossa data kirjoitetaan levylle vasta 15 minuuttia sen "tallentamisen" jälkeen. Koska vielä kaikki datan järjestykseen liittyvät suojajärjestelmät on laitettu pois päältä. Voi käydä niin että osa datasta ei vain katoa, vaan se voi olla vielä vanhempaa dataa kuin se, joka ei kadonnut.
Kuten sanoin, mm. hyperdisk cache oli hemmetisti nopeampi kuin smartdrv, johtuen juuri "täydelisestä" write cachesta. Mutta jos kone tilttasi tai sen sammutti väärin, niin sitten oli h*****ti valloillaan.
Ajattele esimerkiksi tietokantaa, jota päivitetään jatkuvasti. Indeksiin tulee jatkuvia kirjoituksia, mutta data alueelle niitä tulee hieman hajanaisemmin. Tämä johtaa siihen, että täydellinen levycache järjestelmä, kirjoittaa levylle vain dataa, koska sitä päivitetään harvemmin. Indeksiin kun tulee niin usein päivityksiä, niin sitähän ei vielä kannata kirjoittaa levylle, koska sehän muuttuu jatkuvasti.
Kun virta katkaistaan, on edessä hauska tilanne. Indeksi voi olla 15 minuuttia vanha ja data on kirjoitettu levylle minuutti sitten. Tuosta on aika haastavaa ottaa selvää.
Toisaalta, kuten sanoin. Tuo tarjoaa toistuvat ja useimmat levy-kirjoitukset keskusmuistin vauhdilla, eikä sillä "sairaan hitaalla SSD" vauhdilla. Data kirjoitetaan levylle vasta, kun se on pakko kirjoittaa sinne, joko timeoutin takia (commit delay), tai siksi että cacheen on tulossa tärkeämpää dataa, joka syrjäyttää vanhan ja se pitää työntää sen takia levyn pinnalle talteen.
mm. transaktionaalisissa tietokannoissa tämä tekee järjestelmästä kymmeniä tai jopa satoja kertoja nopeamman. Mutta kaikki voi lentää silmille ja pahasti.
p.s. hyvä levyohjain, jossa mm. oma akkuvarmennus ja gigatavu välimuistia, voi kuitenkin tarjota tätä aivan vastaavaa palvelua suoraan levy-ohjaimen tasolla. Silloin NOOPin käyttäminen onkin perusteltua. (esimerkki: http://search.dell.ie/1/2/94804-dell-perc-h700a-raid-controller-1gb-nv-cache-no-cable-included-kit.html )
Yhtä konetta kasattessaa mietittiin, että ostetaanko pirun kalliit SSD:t koko datalle, vai laitetaanko isoja SATA levyjä RAID5:lla ja sitten ohjain, jossa on iso kirjoitusvälimuisti. Päädyttiin tuohon kunnolliseen ohjaimeen ja se on toiminut oikein hyvin tietokantapalvelimessa. Koska tiedettiin, että kirjoitukset osuvat toistuvasti samoille alueille, jolloin cache nimenomaisesti on ehdottomasti parhaimmillaan. Nopeakin levy on paljon hitamapi kuin muistiin perustuva cache. Riippuen taas cache eviction algoritmistä ja datasetin koosta, voi suorituskyky myös totaalisesti romahtaa jos käytetään mm. LRU:ta ja working set ylittää tuon. Siksi onkin olemassa edistyneempiä vaihtoehtoja kuten CAR / ARC cache eviction algoritmit, jotka ovat kuitenkin niin yksinkertaisia, että ne on helppoja toteuttaa hardis tasolla.
-
Tämä aihe on riistäytynyt täysin lapasesta ::)
Mitenkäs tuo 12.04:n asennus? Onnistuuko usb tikulta? Millä tavalla tulisi toimia, valita biosista että käynnistetään OS sieltä? On niin kauan aikaa kun asensin tämän ubuntun kannettavaani, senkin tein live-cd:ltä ja nykyinen polttava ei toimi...
Onnistuu. USB-tikun voit tehdä suoraan Ubuntusta USB-Käynnistyslevyn luonti-työkalulla (joka on kohtalaisen helppokäyttöinen), Unetbootinilla tai dd-komennolla komentoriviltä. Henkilökohtaisesti käytän aina dd:tä, sillä omassa käytössä nuo apuohjelmat ovat toimineet vähän miten sattuu...
Tässä ohjeen tynkää dd:n käyttöön. Ubuntun oma apuohjelma on valmiiksi asennettu ja sen verran selkeä käyttää, että sen käyttöön tuskin ohjeita tarvitsee :P
----
sudo dd if=/joku/polku/levykuva.iso of=/dev/sdX
jossa X tikun tunnus.
Laitetiedoston tulee olla muotoa /dev/sdX eikä esim. /dev/sdX1. Lisäksi suositellaan, että tikku ei ole liitettynä kun ylläoleva komento annetaan.
sudo umount /dev/sdX(itse olen tosin tehnyt onnistuneita live-tikkuja vaikka ovat olleet liitettyinäkin)
Tikun tiedostojärjestelmäksi suositellaan FAT32.
HUOM! VAROITUS! WARNING! OBS!
Tyhjentää (kirjoittaa yli) kaiken datan tikulta (tai laitetiedostosta joka komennolle annettaan (huolimattomuuttaan voipi siis tyhjentää jonkin kiintolevyistään)..
Tikun laitetiedoston voi tarkastaa esim. gpartedilla, ubuntun levytyökalulla tai komennolla:
sudo fdisk -l
---
Sitten vielä seuraavia kysymyksiä:
Minulla on tietysti Thuderbird-sposti ohjelmassa tallennettuna käyttöjätunnukset ja salasanat, Mozilla Firefoxissa on tietysti eri keskustelupalstojen ja muiden käyttäjätietoja salasanoineen. Sitten on vielä sekalaisissa ohjelmissa tehdyt työt...
Tuntuu että olisin jossain nähnyt vinkiksi home-kansion kopioimisen ja siirron uuteen käyttikseen, mutta onko se noin helppoa?
Kyllä ja ei. Perjaatteessa voit säilyttää koko /home-osiosi sellaisenaan kun asennat uuden järjestelmän - mikäli siis sinulla on erillinen /home-osio. /homessa on kuitenkin paljon asetustiedostoja ja ylimääräistä tauhkaa, jotka eivät välttämättä toimi uuden järjestelmän kanssa, voivat aiheuttaa ylimääräisä ongelmia tai muuta vastaavaa. Täysin puhdas asennus on aina suositeltava. Jos kopioit /homen sellaisenaan ja liität sen myöhemmin puhtaaseen asennukseen, nämä samaiset - mahdollisesti ongelmia aiheuttavat - asetustiedostot kopioituvat tietysti samalla.
Suositeltavampaa olisi kopioida ne omat tiedostot, kuvat yms. ulkoiselle levylle/tikulle/pollttaa DVD:lle ja sen lisäksi ottaa talteen vain ne välttämättömimmät asetustiedostot/ohjelmien luomat tiedostot ja hakemistot, ettei sokkona kopioida koko /homea.
Ohjelmien asetustiedostoja/luomia tallennuksia on melko helppo kopioida ja liittää uuteen asennukseen. Suurin osa löytynee /home-hakemistosta, mutta piilotettuna. Tähän voinee joku Thunderbirdiä ja Firefoxia käyttävä antaa step-by-step ohjeet sijainteineen .
(Itse käytän Chromea joka synkronoi kirjanmerkit yms. tarvittavan suoraan Google-tilini kanssa, niin ei ole tälläisiä siirtoja tarvinnut tehdä.)
Edit:
Niinpä tietysti, mutta asiaahan tässä on jauhettu, eikä henkilökohtaisiin v*uiluihin ole menty.
En minä sitä. Asiallista ja hedemmällistä keskustelua kaikin puolin, mutta jos saataisiin ensin vastattua ketjun aloittajan kysymyksiin, niin saa kysyjä vastauksensa ja voidaan sitten rauhassa jauhaa asian vierestä ja ihmetellä asioita laajemmalta kantilta :D
-
Tämä aihe on riistäytynyt täysin lapasesta ::)
Niinpä tietysti, mutta asiaahan tässä on jauhettu, eikä henkilökohtaisiin v*uiluihin ole menty.
Kertasin vielä nopeasti nuo kaikki SSD:n liittyvät parametrit. (Taas kerran, kuinka nopeaa se koneen uudelleen asentaminen onkaan, kun tekee kaikki säädöt. ;) )
1. I/O levatoriksi NOOP, vähentää levy I/O:n latenssia. Voi toimia myös hyvin järjestelmien kanssa joissa on NCQ / TCQ tai muu vastaava alemmantason I/O järjestelijä. Monet sanoi että NCQ lisää latenssia, mutta unohtuvat siinä samalla, että käyttöjärjestelmässä voi olla vastaavanlainen toiminnallisuus käytössä.
2. Disk cache writeback tilaan, vähentää levykirjoituksia. (Toimii tietenkin myös muilla kuin SSD levyillä)
3. Barrier=0, poistaa fsyncit käytöstä, data voidaan kirjoittaa levylle täysin "out of order"
4. Nobh, poista käytöstä vielä yhden suojamenetelmän joka takaa tietojen oikean järjestyksen levyllä.
5. Commit=X, sallii levy kirjoituksen viivästäminen X sekuntia.
Asiaan: siis minne nämä Sami Lehtisen neuvomat asetukset laitetaan, fstabiin vai?
-
1. I/O elevatoriksi NOOP, vähentää levy I/O:n latenssia. Voi toimia myös hyvin järjestelmien kanssa joissa on NCQ / TCQ tai muu vastaava alemmantason I/O järjestelijä. Monet sanoi että NCQ lisää latenssia, mutta unohtuvat siinä samalla, että käyttöjärjestelmässä voi olla vastaavanlainen toiminnallisuus käytössä.
2. Disk cache writeback tilaan, vähentää levykirjoituksia. (Toimii tietenkin myös muilla kuin SSD levyillä)
3. Barrier=0, poistaa fsyncit käytöstä, data voidaan kirjoittaa levylle täysin "out of order"
4. Nobh, poista käytöstä vielä yhden suojamenetelmän joka takaa tietojen oikean järjestyksen levyllä.
5. Commit=X, sallii levy kirjoituksen viivästäminen X sekuntia.
Asiaan: siis minne nämä Sami Lehtisen neuvomat asetukset laitetaan, fstabiin vai?
[/quote]
Muut FSTAB:iin, mutta tuo I/O elevator pitää laittaa kernelin lataus parametreihin. "elevator=noop"
Kannattaa myös katsoa tämä:
http://linux.die.net/man/8/elvtune
ja tämä:
http://lonesysadmin.net/2008/02/21/elevatornoop/
Ennen mouttaamista data=writeback tilassa pitää myös tiedostojärjestelmä valmistella sitä varten:
"tune2fs /dev/sdXX -o journal_data_writeback"
Huom! Oma suositukseni on laittaa tuohon Commit arvoon kyllä jotain huomattavasti maltillisempaa kuin tuo 900 sekuntia. Se kun tietää koneella jossa on reilusti rammia niin totaalista katastrofia jos systeemi potkasee tyhjää.
I/O elevatorin vaihtaminen taas on suositeltavaa ja suhteellisen riskitöntä. Kaikki muut ohjeet I/O elevatoria lukuunottamatta pätee myös muihin kuin SSD levyihin.
Enkä muuten ole vieläkään saanut NCQ:ta toimimaan tällä emolevyllä, mutta eipä sillä niin väliä. Ehkä sekin menee joskus vaihtoon.
Kannattaa vielä googlata nuo asiat läpi, ennen kuin lähtee säätämään. Muuten sitä voi tulla haasteita matkaan. Eli käytännön toteutus kannattaa tsekata.
Onneksi tuo writeback tässä tapauksessa koskee vain dataa. Eli levyn tärkeiden tietorakenteiden ei pitäisi hajota. Mutta sovellusten näkemä data voi olla sen jälkeen sekaisin. Tosissaan astetta järeämmät cachet tallentavat myös aivan kaikentyyppisiä tallennuksia datan lisäksi. Silloin cachen sisällön hukkaaminen voi johtaa vakavaan tiedostojärjestelmän korruptoitumiseen. Esimerkkinä vaikka sähköposti-ohjelman kanta voi olla täysin totaalisen hajalla, sekä indeksi & data täysin out of sync.
-
Hep, nyt homma taas nytkähtänee (???) eteenpäin. Mikä näyttö olisi järkevä? Itse olen lukenut tästä:
http://www.silentrig.com/product/1292/dell-ultrasharp-u2312hm-23-musta (http://www.silentrig.com/product/1292/dell-ultrasharp-u2312hm-23-musta) pelkkää hyvää.
IPS-näytöhän tuo on, mutta onko järkevä integroidun näytönohjaimen parina? Siis että tuleeko hankittua liian hyvää, siis sellaista jonka kapasiteettia näytönohjain ei kykene täyttämään?
Mitä etuja on IPS-paneelista verrattuna TN-paneeliin? Huomaako maalikko eroa?
Mekaanisesta näppäimistöstä olen haaveillut, langattomia tuskin löytyy, mutta onko sellaista missä olisi mukana kuuloke- ja usb-liitännät? Pelaamista en harrasta mutta kirjoitan koneella päivittäin.
Itse katselin tätä näppäimistöä: http://www.tesorotec.com/gaming-keyboard/tesoro-durandal-ultimate-g1nl-led-backlit-mechanical-gaming-keyboard.html (http://www.tesorotec.com/gaming-keyboard/tesoro-durandal-ultimate-g1nl-led-backlit-mechanical-gaming-keyboard.html) , joka myös löytyy silentrig:ltä.
Silentrigin valitsin kun sieltä löytyi tuo kehuttu virtalähde. Eikä Jimms ole enää Arabian rannassa Helsingissä...
-
IPS-näytöhän tuo on, mutta onko järkevä integroidun näytönohjaimen parina? Siis että tuleeko hankittua liian hyvää, siis sellaista jonka kapasiteettia näytönohjain ei kykene täyttämään?
Noilla ei ole mitään tekemistä sinänsä keskenään, kunhan vain on digitalinen liitäntä.
Mitä etuja on IPS-paneelista verrattuna TN-paneeliin? Huomaako maalikko eroa?
Huomaa, taatusti jos katsoo. Pahinta on laittaa nuo vierekkäin, kuten mulla on töissä. Mulla on toinen paneli IPS ja toinen TN ja sen kyllä todellakin näkee... Kontrasti (ilman dynaamista roskaa) ja katselukulma on ihan eri luokkaa. IPS:ää voi katsoa 75 astetta sivusta ja kuva on ok, kun tavallisessa ruudussa se on täysin harmaa ja tummat sävyt invertoituu. Pahinta tuo TN:n käyttö on silloin jos näytössä on PIVOT toiminto. Toisaalta, yleensä kunnolliset pivot näytöt eivät ole TN:iä juuri em. syystä.
Mekaanisesta näppäimistöstä olen haaveillut, langattomia tuskin löytyy, mutta onko sellaista missä olisi mukana kuuloke- ja usb-liitännät? Pelaamista en harrasta mutta kirjoitan koneella päivittäin.
Itse valitsisin joko cherryn mekaanisilla olevan näppiksen tai daskeyboardin blankkona joka sopii tyyliin. Näppis menee vaihtoon, sitten kun kotona tai töissä keytronic hajoaa. Mä olen aina lähtenyt siitä, että hallintalaitteet pitää olla samanlaiset kotona kuin töissäkin.
-
Vieläpä tarkentava kysymys DDR-Rammista:
http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333 (http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333)
lukee että "8GB (2 × 4GB)", tarkoittaako tuo sitä että yhdellä kammalla on 8gb:tä jotka koostuvat kahdesta4gb:n piiiristä, vai että hinta sisältää kaksi 4gb:n kampaa?
Kun kerran emolevy hyväksyy jopa 32gb:n muistimäärän (4paikkaa), niin fiksuintahan olisi tunkea sen mahdollistavia 8gb:n kampoja alusta asti.
Pitääkö rammia lisätä vielä nykykoneissa pareittain, siis aina kaksi kampaa kerrallaan, vai voiko olla paritonkin määrä?
-
Vieläpä tarkentava kysymys DDR-Rammista:
http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333 (http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333)
lukee että "8GB (2 × 4GB)", tarkoittaako tuo sitä että yhdellä kammalla on 8gb:tä jotka koostuvat kahdesta4gb:n piiiristä, vai että hinta sisältää kaksi 4gb:n kampaa?
Siinä on kaksi 4 gigan kampaa.
Kun kerran emolevy hyväksyy jopa 32gb:n muistimäärän (4paikkaa), niin fiksuintahan olisi tunkea sen mahdollistavia 8gb:n kampoja alusta asti.
Jos rahat riittää ostaa isompia kampoja.
Pitääkö rammia lisätä vielä nykykoneissa pareittain, siis aina kaksi kampaa kerrallaan, vai voiko olla paritonkin määrä?
Voi olla pariton määrä, mutta pareissa saa yleensä parhaan suorituskyvyn (dual channel, kaksikanavaisuus). Intelin Core Extremet käyttävät useampaakin kanavaa, mutta kaikilla muilla sääntö on, että pareissa paras suorituskyky. Ero ei ole kovin valtava, joten tietääkseni ei ole suurta haittaa, jos laittaa vaikka vain yhden kamman.
-
Vieläpä tarkentava kysymys DDR-Rammista:
http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333 (http://www.silentrig.com/product/1884/gskill-ares-dimm-kit-8gb-pc3-10667u-cl9-9-9-24-ddr3-1333)
lukee että "8GB (2 × 4GB)"
Kun kerran emolevy hyväksyy jopa 32gb:n muistimäärän (4paikkaa), niin fiksuintahan olisi tunkea sen mahdollistavia 8gb:n kampoja alusta asti.
Pitääkö rammia lisätä vielä nykykoneissa pareittain, siis aina kaksi kampaa kerrallaan, vai voiko olla paritonkin määrä?
Tarkoittaa sitä, että tulee kaksi kampaa joissa molemmissa on 4 gigaa muistia. Piirien määrään (kammalla) se ei ota mitään kantaa. Riippuu emolevystä, osa vaatii parillisen määrän, osa ei. Mutta jos on pariton määrä, niin sitten ei toimi Dual Channel. Eli muisteja käytetään interleaved tilassa lukien dataa molemmilta muisteilta. Riippuen vähän tilanteesta tuo tarjoaa yleensä noin 5-30% lisää suorituskykyä.
-
Olikos sulla ehdokkaana P8Z77-M? Pikaisesti vilkaistuna ei noita muisteja ollut tuettujen listalla. http://dlcdnet.asus.com/pub/ASUS/mb/LGA1155/P8Z77-M/P8Z77-M-QVL.pdf
-
Aika harvoin nykylankuissa tarvii noudattaa tuettujen muistien listaa. Itse ainakin katselin vain soppelin oloiset muistit lankulleni ja hyvin toimi. Kyseiset muistit sitten ilmeistyikin kuukausien päästä tuettujen muistien listaukseen.
-
Ehkä ei ole merkityksellistä, mutta täällä saamieni neuvojen perusteella konetta rakentaessani otin huomioon muistipiirien voltit (1,65 / 1,5) ja tein yhdistelmän sen mukaan.
-
Ehkä ei ole merkityksellistä, mutta täällä saamieni neuvojen perusteella konetta rakentaessani otin huomioon muistipiirien voltit (1,65 / 1,5) ja tein yhdistelmän sen mukaan.
Mulla on sekaisin levyllä 667 ja 800 muisteja, niitä kaikkia ajetaan vielä iloisesti 816MHz kellolla. ;) Mutta memtest menee läpi ja toimii, niin olkoon. En kyllä suosittelisi kenellekään moista viriviri kokoonpanoa ihan suosiolla. ;)
-
Hep, kymysys... Voiko nykyisiä koteloita sijoittaa kyljelleen?
Ajattelin sijoittaa keskusyksikön tietokone pöydän alle, niin että se on mahdollisimman piilossa. Toisinsanoen
taakse, kyljelleen ja mahdollisimman lähelle pöydän pintaa, jolloin mokomaa möhkälettä ei huomaa...
Ainoa mikä itselleni tulee mieleen on dvd-aseman kelkka, sen lienee tulee olla sellainen keskiötapillinen (kuten kannettavissa)?
Onkohan jäähdytyksen kanssa tulossa ongelmia? Kiertääkö ilma nyt sitten kyljellään niin eritavalla että kaikki puhaltimet päätyvät puhaltelemaan täysillä kokoajan?
PS. Ei tosiaan ole kannettavien tehot ja hinta kohdillaan. Katselin tuossa 1200€ maksavan kannettavan prosessorin nopeutta ja muistin määrää. Samalla hinnalla saan 2kertaa nopeamman prosessorin, 6gb:n sijasta 16gb:tä rammia, 20gb:n ssd:n sijasta 120gb:sen, 500gt:n kovon tilalle 1500gt:n mallin, 23" ips-näytön ja huippunäppiksen...
-
Ainoa mikä itselleni tulee mieleen on dvd-aseman kelkka, sen lienee tulee olla sellainen keskiötapillinen (kuten kannettavissa)?
Itseasiassa ei tarvitse olla. Käytännössä kaikki asemat soveltuu myös pystyasennukseen. Jos tarkistelet asemia, niin huomaat kelkassa pykälät, jotka on juuri sitä varten, että levyt pysyy kelkassa myös pystyasennuksessa. Sitten tietysti on myös jonkin "slot" malleja, joissa ei ole kelkkaa lainkaan. Niidenkin pitäisi kaikkien soveltua myös pystyasennukseen.
Onkohan jäähdytyksen kanssa tulossa ongelmia? Kiertääkö ilma nyt sitten kyljellään niin eritavalla että kaikki puhaltimet päätyvät puhaltelemaan täysillä kokoajan?
Ei pitäisi olla ongelmia jos kotelo nyt ei ihan varta vasten ole tarkoitettu oleen "jaloillaan". Emolevyn tietysti on syytä olla alhaalla kun lämpö nousee ylöspäin. Samoin komponentit ei rasitu turhaan riipuksissa.
-
Hei, olisin nyt käytettyäni kannettavassani ubuntua vuosia, hankkimassa uudempaa konetta, nykyinen jää aina välillä startissa jumiin, acerin flash-screen ilmestyy ja alalaidassa juokseva palkki pysähtyy, esc-näppäin päästää teksti ruutuun jossa kone sanoo "bios shadowed" ja toisella rivillä "video bios shadowed". Nämä ovat viimeiset ilmoitukset eikä edes odottelu auta. Konetta kun viitisen kertaa käynnistää, se saattaa käynnistyä normaalisti.
Eli kysymykseen, harkitsen kolmen väliltä, Hp, Omni 120-1100 pöytäkone, kannettava tai itse koottu kone.
-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.
-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.
-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.
Seuraavia ominaisuuksia haen:
-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.
Seuraavia ohjelmia käytän:
-KiCad, QCad, Google Chrome, Firefox, Opera, Thunderbird, Open office, ps3 media server, gimp, kompozer
Nettisivuja saattaa olla samanaikaisesti auki jopa 40kpl, Samalla Kicadia käyttelen, sekä thunderbirdiä, pdf-tiedostojakin saattaa olla auki 10kpl. Kaikkien näiden ohjelmien välillä tulee hypittyä vähän väliä, joten eniten ärsyttää nykyset koneen jäätymiset.
Lista kysymyksiä:
-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?
-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.
-Nykyinen käyttikseni on Ubuntu 8.04 Hardy, voinko kopioida joitain hakemistoja, jotta saisin uuteen koneeseen esim. samat nettiselaimeen tallennetut salasanat jne? Oliko home-kansiossa kaikki tarpeellinen?
-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?
Auttaako muuten tuohon "bios shadowed" ongelmaan jos painat jotain näppäintä muutaman kerran, näin luin netistä joskus.
-
Tuon "splash-screenin" sain pois painamalla esciä, F8 eikä F2 vieneet biosiin, josta olisi saanut huhujen mukaan poistettua bios-shadowed -valinnan.
Nyttemmin en ole uskaltanut yrittää uudelleenkäynnistystä.
Mitenkäs muuten, jokin tehottomampi kone esim silentrigin "basic" :http://www.silentrig.com/product/2280/sr-basic (http://www.silentrig.com/product/2280/sr-basic), jos tuohon lisäisi SSD:n sekä lisää rammia, olisiko selvästi nopeampi tuon ssd:n ansiosta.
Sitten vielä nettisivuista, lähinnä kaikenlaista tietoa tulee etsittyä netistä ja tuntuukin siltä että nuo mainos-animaatiot saattaisivat olla jumituksen lähde. Voiko tosiaan olla niin että nettisivujen mainokset vaativat vuosi vuodelta enemmän koneelta? Siis niin että selailu tahmaa ja selain "jäätyy" sivun latautumisen yhteydessä?
Älytöntä mikäli näin on, mutta tuo sitten kyllä perustelisi kalliimman koneen hankintaa, ei meinaan ole todellakaan mahdotonta että auki on 2 selainta ja kummassakin 20 välilehteä, sen lisäksi tekstieditori, open office ja vaikkapa jokin cadi/piirilevysofta. Kalliimpi kone jaksaisi pyöritellä mainoksia kauemmaksi tulevaisuuteen...
-
Flash on melkoinen tietokoneiden kirous. Se tosiaan vie älyttömästi muistia ja vaatii prossutehoakin pahimmillaan melkoisen paljon. Suosittelen lämpimästi adblockin kaltaista lisäriä mainosten estämiseen ja flashblock tms. on myös todella näppärä. Ei juurikaan haittaa käytettävyyttä jos joutuu napsauttaan erikseen jonkin flash palikan päälle. Yli 90% kun tuntuu olevan täysin turhia, mutta tietysti jotkin sivustot on rakennettu lähes kokonaan sen varaan. Ikävä kyllä..
-
Kertasin vielä nopeasti nuo kaikki SSD:n liittyvät parametrit. (Taas kerran, kuinka nopeaa se koneen uudelleen asentaminen onkaan, kun tekee kaikki säädöt. ;) )
1. I/O elevatoriksi NOOP, vähentää levy I/O:n latenssia. Voi toimia myös hyvin järjestelmien kanssa joissa on NCQ / TCQ tai muu vastaava alemmantason I/O järjestelijä. Monet sanoi että NCQ lisää latenssia, mutta unohtuvat siinä samalla, että käyttöjärjestelmässä voi olla vastaavanlainen toiminnallisuus käytössä.
2. Disk cache writeback tilaan, vähentää levykirjoituksia. (Toimii tietenkin myös muilla kuin SSD levyillä)
3. Barrier=0, poistaa fsyncit käytöstä, data voidaan kirjoittaa levylle täysin "out of order"
4. Nobh, poista käytöstä vielä yhden suojamenetelmän joka takaa tietojen oikean järjestyksen levyllä.
5. Commit=X, sallii levy kirjoituksen viivästäminen X sekuntia.
Tuosta puuttuu discard ja noatime? Jotenkin olisi helpompi ymmärtää jos näkisi esimerkin fstab tiedostosta. Itsellä vanha ja hidas SSD levy. Etu lähinnä hiljaisuudessa. /tmp on siirretty muistiin. firefoxin välimuisti pitäisi jaksaa siirtää myös.. Mitenkäs tuon trimin toimivuuden voi testata. Sehän nopeuttaa levyä paljon. Muuten levy tulee ajanmittaan hitaaksi. Näin olen ymmärtänyt. Sitten osiointi. 'Partition Alignment' pitää olla kunnossa, jotta kirjoitus sujuu nopeasti.
cat /sys/block/sda/queue/scheduler tuolla näkee I/O elevatorin
vaihto sitten echo noop > /sys/block/sda/queue/scheduler
Mitenkäs swappi? jos SSD niin /etc/sysctl.conf voi viritellä..
vm.swappiness=1
vm.vfs_cache_pressure=50
fstab opitioiksi discard ,noatime,data=writeback,errors=remount-ro 0 1
barrier=0 ja nobh voi lisätä jos uskaltaa. Niissä omat riskinsä.
-
Tuosta puuttuu discard ja noatime?
Kyllä ja ei, noatimen käyttö riippuu siitä, tarvitseeko käyttäjä access timeä vai ei ja discardi on varmasti jo käytössä kaikilla joilla on SSD. Paitsi että esim, tuon vanhan koneen emolevyllä se ei taida toimia, kun ei toimi NCQ:kaan. Joskin tästä on ollut myös ristiriitaista tietoa liikenteessä tarvitaanko AHCI tukea vai ei. En jaksanut tuota aihetta selvittää, kun pitäisi olla kaikissa uusissa vehkeissä kunnossa.
Yleisesti tarkoitus oli siis tonkia sellaisia optioita, joita ei ole joka oppaassa. noatime ja discard löytyy jokaisesta ohjeesta.
Etu lähinnä hiljaisuudessa.
Hyvä koppa ja levy niin ei kuulu mitään levystä... Levyissä on hyvin huomattavia eroja, jotkut rutisee kun pistaasipähkinöillä tanssisi ja toisista ei kuulu pihaustakaan.
Firefoxin välimuisti pitäisi jaksaa siirtää myös..
Kuulostaa tosi turhalta. Miksi haluat käyttää file cachea ja laittaa sen sitten muistiin, onhan siellä musiti cache jonka kokoa voi säätää. Onko tässä joku olennainen hyöty miksi tiedostojärjestemä muistiin mapattuna on parempi kuin sovelluksen oma muisti cache?
Mitenkäs tuon trimin toimivuuden voi testata. Sehän nopeuttaa levyä paljon. Muuten levy tulee ajanmittaan hitaaksi. Näin olen ymmärtänyt. Sitten osiointi. 'Partition Alignment' pitää olla kunnossa, jotta kirjoitus sujuu nopeasti.
Trim testaus kiinnostaisi minuakin ja partition alignment on yksi asioista joka on myös mainittu joka paikassa, eli ihan perusteita. Käsittääkseni nykyiset partitiointi softa tekevät tuon joka tapauksessa niin että homma on kohdallaan? Koska partition aloitustarkkuuden määrittelyä on ilmeisesti tahallaan heikennetty, ettet voi määritellä vaikka 512 tavun tarkkuudella mistä partitio alkaa.
-
Trimmin testaamiseen löysin
wget -O test_trim.sh "https://sites.google.com/site/lightrush/random-1/checkiftrimonext4isenabledandworking/test_trim.sh?attredirects=0&d=1"
Mutta ei välttämättä kerro totuutta. Sitä en tiedä osaako Ubuntu osioida SSD levyt oikein. Aikoinaan kun otin SDD levyn käyttöön monessa paikassa suositeltiin levyn osiontia Win7:lla koska se osasi. XP ei. Fdiskillä sitten sai tehtyä oikein lomitetun levyn jos jaksoi laskea, että sektoreiden määräksi tulee 4:llä jaollinen luku. Jos haluaa monta levyä menee äkkiä monimutkaiseksi... parted on ehkä fiksumpi. En ole jaksanut tutustua, kun usein on vain fdisk ja cfdisk käytössä.
Discard ja noatime varmasti joka oppaassa ja ovat nyt sitten tässäkin ketjussa. Mutta eivät oletuksena asennuksen jälkeen päällä.
Tuossa katsoin .mozilla kansion sisältöä ja siellä on liki 40 000 tiedostoa. Melkoinen määrä kun /home on nyt SDD levyllä. No on .xbmc hakemistossakin melkoinen määrä tiedostoja ja .thumbnails myös. Noista tulee yhteensä yli 80 000 tiedostoa (+.kde ym). Ajattelin tuota kovalevyn pirstoutumista. Pelkästään firefox kirjoittaa paljon levylle. Kaikki data. musat, kuvat ym. muilla kiekoilla. Riippuu ohjelmista mitä käyttää, mutta jo käyttis voi kirjoittaa gigatolkulla tavaraa. Tuollaiset 80 000 pientä tiedostoa vievät tilaa. Tässä kun kerkiän käyttämään vielä digikammia niin taas tulee PALJON tiedostoja lisää. Jos koneella useampi käyttäjä /home kansion pitäminen SSD-levyllä ei taida olla enää järkevää. Jos tuosta osan saisi vain muistiin eikös se levy voisi pysyä ehyempänä?
-
SSD asiasta voisi muuten tosissaan tehdä ihan ohjeen, mihin tiedot on kerätty kasaan. Tässä Muropaketin horinat SSD asemista ja asentamisesta.
Muropaketti - Opas: näin otat SSD-aseman käyttöön. (http://muropaketti.com/artikkelit/ssd-asemat/opas-nain-otat-ssd-aseman-kayttoon)
Muuta SSD horinaa vielä lisää täällä (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=43119.0).
Lisäsin tuohon nyt tuon cross-linkin, missä on vielä linkkejä muihin keskusteluihin aiheesta. mm. SSD asemien tyhjentämisestä, tiedostojärjestelmän blokki / ssd:n page koko asetuksista jne jne.
-
SSD asiasta voisi muuten tosissaan tehdä ihan ohjeen, mihin tiedot on kerätty kasaan. Tässä Muropaketin horinat SSD asemista ja asentamisesta.
Muropaketti - Opas: näin otat SSD-aseman käyttöön. (http://muropaketti.com/artikkelit/ssd-asemat/opas-nain-otat-ssd-aseman-kayttoon)
Muuta SSD horinaa vielä lisää täällä (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=43119.0).
Lisäsin tuohon nyt tuon cross-linkin, missä on vielä linkkejä muihin keskusteluihin aiheesta. mm. SSD asemien tyhjentämisestä, tiedostojärjestelmän blokki / ssd:n page koko asetuksista jne jne.
Kiittos hyvistä linkeistä. Tuossa oli Bios asetukset ja levyn kloonaamista. Levyn osioinnista ei ollut mitään. Tuo Disk Alignment eli lomitus. Jossain ohjeissa sanotaan että sektoreiden lkm pitää olla 4:llä jaollinen. Jossain taas 4096:llä jaollinen. Fdskillä saa levyn alkamaan mistä sektorista vaan ym. On vain hieman vaikea ohjelma jos vertaa cfdisk tai parted. Itsellä monta vuotta vanha Kingstonin pieni SSD levy. Firmistä ei ole päivitetty (mitenkäs teet?) ja varmaan myös osioitu pieleen ja tuskin Trim toimii. Muistaakseni AHCI asetusta ei ollut, mutta sillä tuskin merkitystä Linux systeemissä jos tuki käännetty kerneliin. Uudet SSD levyt varmasti toimivia ja ehkä niissä tuo osiointi ei vaikuta nopeuteen niin paljoa kuin vanhoissa levyissä.
Sanoisin vielä. Osioi SSD-levy Windows 7:lla jos mahdollista. Keskeyttää asennuksen kun levyn alustus on tehty. Asentaa sitten siihen Linux systeemin. Missään en muista lukeneeni, että Linux-asennus osaisi optimaalisen osioinnin SSD-levylle ja ottaisi automaattisesti trim ominaisuuden käyttöön. Eli ohje SSD levyn käyttöön olisi hyvä. En muista Gentoo tai Arch Linux ohjetta nähneeni. Kaksi jakelua, joiden Wikissä on hyviä ohjeita.
-
Lisätään muuten tähän vielä, että sector/block misaligment ongelma koskee tietenkin myös advanced format kiintolevyjä. Näin ollen niitä tiedostojärjestelmän sektoreita/blokkeja ei ehdoin tahdoin kannata lomittaa levyjärjestelmän omien sektorien/blokkien kanssa. Tuloksena kun on molemmissa tapauksissa lukemisen ja kirjoittamisen turha lisääntyminen -> suorituskyvyn lasku.
Ja pakollista iltapalaa teille nörtit, jos asia ei ole entuudestaan tuttu:
https://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Format
-
Edelleen kone hankkimatta, tosin malli-kappaleen osat ovat vieläki silentrigin ostoskorissa.
Täysin passiivisella tuuletuksella siis.
Nyt tässä yritin katsella vanhalla kannettavalla (8v vanha) hd-videota ja sehän ei nykimäti toistu.
Lueskelin aiheeseen liittyen vinkkejä netistä ja siellä epäiltiin että tarttis olla hd-videoiden toistoon ja debuggaukseen ps3-serverissä muutakin kuin emolevylle integroitu näyttis.
Kysynkin siis:
-Riittääkö Intel Core i5-3570K purkamaan videota nykimäti ilman erillistä näyttistä?
-Mikäli tarttis erillisen näyttiksen, mitäs suosittelisitte passiivis-jäähyllä ja ubuntulle?
Kiitosta vaan neuvoista jo näin etukäteen.
-
Kaikki Core-sarjan prossut käsittääkseni pitäisi kyllä toistaa HD-videoita aivan helposti. Tämä tosin koskee Windowsia, eli en varmaksi sano mikä on Linuxin ajureiden taso.
-
AMD-Dual Corella HD-videon näyttäminen on kuilun partaalla, siis 1080-video on. 720 toimii silläkin. Siitä voisin päätellä, että i5 näyttää helposti.
Jos saat näytönohjaimen tuen taakse, niin mikä hyvänsä prosessori riittää.
Joskus testailin ja 9500GT nVidia oli halpis (n. 50 eur+vero muistaakseni), siinä oli tuki (VDPAU) ja ajurit toimivat. Ongelmia tuli ilman tätä tukea digi-TV:n HD (silloin oli T1) lähetyksissä. Jos katsoi talletettua lähetystä, vaikka vain 5s:n aikaviiveellä, niin se toimi moitteetta ilman tukeakin, mutta varsinainen live-lähetys ei mitenkään.
Lähinnä ongelmaksi tuli saatavuus. Sopivan hintaisia nVideoita oli olemassa ja luetteloissa pilvin pimein, mutta vain muutamaa mallia oli oikeasti saatavana, luotettavasti, 1-2 viikon sisällä. En tiedä miten on nyt.
-
Olipas hyvä että kysyit!
Oli jäänyt koriin tuulettimella varustettu: Super Flower Golden Green Pro 450W
Nyt alankin selailemaan josko tuotakin saisi passiivisena, tai pitäiskö nyt kuitenkin yksi tuuletin jättää???
Pitäähän ilman kuitenkin johonkin liikkua.
Edit:
Katselinkin että päivitän virtalähteen seuraavaan: Super Flower Golden Silent Fanless Platinum 500W
-
Jos hiljaisia energia pihejä osia, niin 300W virtalähde riittää. Itsellä nvivia 9400 passiivi ja AMD tuplaydin (TDH 45w) ja muutama kovalevy vei 80W - 150W virtaa. Näytönohjain purki HD-leffat jolloin prosun kuorma oli 5-10%. Nyt rauta on vaihtunut. Käyttislevynä pieni SSD ei lämmitä koppaa ja muut levyt voi pistää "nukkumaan" välillä. Näytönohjain kyllä kuumenee eli kyllä ilman olisi hyvä kiertää. Itsellä riitää virtalähteen tuuletin - Koppa kyllä tuntuu aika lämpimältä käteen, joten olen harkinnut yhtä kotelotuuletinta.
-
Tehon puolesta riittäisi juu. Se vaan ettei laatupowereita tehdä tuohon luokkaan. 400W SF golden green on aika lähellä mutta sekin pystyy antamaan 500W alennetulla hyötysuhteella(käytännössä siis 500W virtalähde). Tämä mallikin on hyvin hiljainen mutta ei se äänetön ole kuten tuossa yllä mainitut.
Mä tein ainakin powerista äänettömän hyvin yksinkertaisesti, eli poistamalla siitä puhaltimen. Eipä se puhallin koskaan temp-controllilla pyörinytkään, joten totesin turhaksi ja otin pois. Käytännössähän se oli vain haitallisena ilmajarruna.
-
12.04.1 LTS lienee uusin Ubuntu, tulen tuon asentamaan USB-tikulta biosin kautta.
Aion käyttää näitä ohjeita: https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick (https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick)
Mutta vaikuttaako SSD-kovon käyttö jotenkin asennus-proseduuriin?
Lähinnä tässä mietin että onko asennus-ohjelma sen verta selkeä että hahmotan SSD-kovon ja mekaanisen 2Tt kovon väliltä, etten vahingossa asenna väärälle asemalle?
Kun nyt tekniikka on kehittynyt niin minun lienee tarpeen valita 64bittinen Ubuntu?
Nyt siis ongelmana on edellisten lisäksi se että tarvitsen Thunderbird-sähköpostiohjelman asetukset, eli käyttäjänimet ja salasanat uuteen koneeseen.
Kun on ollut auto-kirjautuminen päällä niin no unohtunut käyttäjänimet ja salasanat, sama juttu firefoxilla ja chromella sekä Operalla. Tärkeimmät tosin Thunderbird ja Firefox.
Jotenkin sain sellaisen kuvan että pelkän home-kansion kopioiminen uuteen järjestelmään voisi johtaa hyvinkin ongelmiin. Eli jotenkin pitäisi tietää ne tiedostot joissa asetukset ja käyttäjänimet sekä salasanat ovat...
Anteeksi tämä offtopic, nyt on-topic: Tilasin siis uuden koneen, kun se saapuu niin pääsen asentelemaan...
-
Tuossa on monta kysymystä, tässä vastauksia useimpiin asioihin.
12.04.1 LTS lienee uusin Ubuntu, tulen tuon asentamaan USB-tikulta biosin kautta.
Aion käyttää näitä ohjeita: https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick (https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick)
Tuo on uusin ja mielestäni erittäin hyvä. Työpöytä toimii kuitenkin aivan erilailla kuin perinteiset työpöydät ja oikeaa/sujuvaa käyttötapaa kannattaa meittiä. Sitten kun sen oppii, ei halua siitä pois. Tällä Foorumillakin sitä on valistettu.
UNetbootin on ohjelma jolla minä olen tehnyt Ubuntu-tikut onnistuneesti.
Mutta vaikuttaako SSD-kovon käyttö jotenkin asennus-proseduuriin?
Lähinnä tässä mietin että onko asennus-ohjelma sen verta selkeä että hahmotan SSD-kovon ja mekaanisen 2Tt kovon väliltä, etten vahingossa asenna väärälle asemalle?
Kyllähän ne erossa pysyvät jos itse on huolellinen, mutta itse pidän silti kuitenkin aina ylimääräiset levyt irti asennuksen aikana. Suosittelen. Itse en ole havainnut tarvetta muulle kuin asennukselle oletuksilla. SSD-levy on hyvä Ubuntu-käytössäkin, monissa asioissa erittäin hyväkin (jos vain tila riittää sille muulle). Sinänsä se, että datalle on oma levynsä, on mielestäni oikein hyvä järjestely.
Kun nyt tekniikka on kehittynyt niin minun lienee tarpeen valita 64bittinen Ubuntu?
Olen käyttänyt työasemissa pelkästään 64-bittistä 7.10 lähtien. Kaikki kunnolliset uudet koneethan ovat olleet 64-bittisiä jo hyvin pitkään.
Jotenkin sain sellaisen kuvan että pelkän home-kansion kopioiminen uuteen järjestelmään voisi johtaa hyvinkin ongelmiin. Eli jotenkin pitäisi tietää ne tiedostot joissa asetukset ja käyttäjänimet sekä salasanat ovat...
Anteeksi tämä offtopic, nyt on-topic: Tilasin siis uuden koneen, kun se saapuu niin pääsen asentelemaan...
En osaa noissa sähköposteissa enkä muissa salasanoissa auttaa.
Home:n kopioiminen on todellakin virheiden lähde, jos kopioi uuden järjestelmän päälle sokeasti ohjelmien asetuksia tietämättä mitä kopioi ja mitä ne tiedostot ovat jota kopioi. Tämän jälkeen asennus on kaukana puhtaasta asennuksesta. Eihän "normaalien" ohjelmien asetuksia kannata sokeasti kopioida uuteen järjestelmään, jos ei ole täysin varma, että uudessa ohjelmaversiossa mikään ei ole muuttunut - ja kuka oikeasti on?
Toisaalta, kaikki datahan kannattaa kopioida. Minulla on yleensä home:n alla "/home/kayttaja/data" hakemisto, jonka alla on vain tärkeitä tiedostoja ja siellä ei ole mitään ajettavia ohjelmia eikä niiden asetustiedostoja. Tee itsellesi samanlainen, niin voit tehdä kopioinnin yhdellä komennolla. Vaihtoehtoisesti, merkitse ylös mitkä ovat tärkeitä hakemistoja /home/kayttaja:n alla ja kopioi vain ne. Homma on tietysti hankalampaa jos kayttajia on useita.
... siis voihan /home:n silti kopioida kokonaan ... tarkoitan sitä että älä kirjoita sillä KAIKELLA yli uuden järjestelmän /home:a.
Sähköpostin asetukset jms. pitää löytää erikseen sieltä /homesta, voi niitä olla muuallakin kuten /etc:n alla. Näissä voi joku muu varmaan auttaa.
Web-selainten kirjainmerkit pitää ottaa talteen vielä kun vanha järjestelmä käy, export tai backup -menettelyllä (Firefoxissa) jokaiselle kayttajalle - itse tekisin molemmilla tavoilla, eihän siihen mene minuuttiakaan.
Ehkä näillä pääsee pohdinnoissa alkuun.
-
Pitääkö asentaa uusiksi jos pelkää hankaluuksia? Itse olen vaihtanut levyä ja aina kopioinut sisällön. Oli sitten kyse systeemistä, home kansiosta tai vaikka valokuvista ja videoista. Jos rauta vaihtuu oleellisesti - esim. 32 bit systeemiä ei saa vaihdettua 64 bittiseksi vaikka mitä tekisi. Muuten systeemin voi kopioida. Poikeuksena ovat mahdolliset prosessori kohtaiset käännökset.
-
Pitääkö asentaa uusiksi jos pelkää hankaluuksia? Itse olen vaihtanut levyä ja aina kopioinut sisällön. Oli sitten kyse systeemistä, home kansiosta tai vaikka valokuvista ja videoista. Jos rauta vaihtuu oleellisesti - esim. 32 bit systeemiä ei saa vaihdettua 64 bittiseksi vaikka mitä tekisi. Muuten systeemin voi kopioida. Poikeuksena ovat mahdolliset prosessori kohtaiset käännökset.
Jaa, mitähän tuolla edellä on tästä systeemistä sanottu? Omassa vastauksessani oletin, että järjestelmässä on nyt vanhempi käyttöjärjestelmäversio - jos vaihdetaan samaan, niin sitten on eri. Tosin onhan tuossa 32/64-bit ero joka vaatii uuden asennuksen.
-
Tosiaan, nykyinen käyttikseni on 32bittinen ja mallia 8.04.
Ja onpa tosiaan eri näköinen tuo uusi työpöytä! (Ei minulla vielä ole uutta konetta, mutta kuvia katselin)
Eli uusi kone->uusi käyttis->vanhat salasanat, käyttäjätunnukset (forumeille esim.) talteen-> ei tarvetta sählätä soneran s-posti-tuen kanssa, sekä 50 forumin tunnusten kanssa...
Sinänä mikään kiire ei vielä tuon kanssa ole, mutta kun nykyisessä koneessa on jo vikoja ja uusi on tulollansa, niin miksi pitää rinnakkain kahta?
Ai niin, minkäslaista systeemiä suosittelisitte tietokoneen äänilähteeksi, ottaen huomioon sijainnin olohuoneessa? Jotkin langattomat kuulokkeet, mutta onkos sellaista joissa olisi ladattava sisäinen akku, huomaamaton langaton laturi(kuten langattomissa hiirissä) ja ääni tulisi usb tikun kautta...
Höh vastasin just itselleni kun katsoi bluetooth-kuulokkeita, bluetooth lienee jo ihan vakiokamaa nykyisissä pöytäkoneissa?
Offtopic: Sinänsä naurettavaa että olen miettinyt uuden koneen hankkimisen tarpeellisuutta. Nykyinen kannettava kun on seuraavanlaisessa jamassa: polttava cd/dvd-asema ei polta ehjiä levyjä, näppäimistöstä puuttuu kolme painiketta ja käytettäessä näppäimet jäävät sisäisesti jumiin, erillisessä usb-näppiksessäkään ei toimi enää numero-osio, nettisivuja kun on useampia auki->jäätää selain, kone ei aina suostu käynnistymään, hd-videoista ääni kuuluu mutta kuva jumii, kovon tarkistuksissa löytää aina jotain vikaa...
-
Ai niin, minkäslaista systeemiä suosittelisitte tietokoneen äänilähteeksi, ottaen huomioon sijainnin olohuoneessa? Jotkin langattomat kuulokkeet, mutta onkos sellaista joissa olisi ladattava sisäinen akku, huomaamaton langaton laturi(kuten langattomissa hiirissä) ja ääni tulisi usb tikun kautta...
Höh vastasin just itselleni kun katsoi bluetooth-kuulokkeita, bluetooth lienee jo ihan vakiokamaa nykyisissä pöytäkoneissa?
Itsellä olkkarissa HDMI-piuhalla av-vahvistimessa kiinni. Jossa taas kiinni isot lattiakaapit ym.. Noihin langattomiin härveleihin kannattaa ostaa ladattavia akkuja & laturi.
-
Äänentoistolaitteet riippuvat oleellisesti siitä minkälaatuista äänentoistoa vaatii. Se mitä voi vaatia, riippuu oleellisesti rajoittavista tekijöistä kuten hellasärö, joka on suurin särön lähde. Se tarkoittaa varsinkin suurilla äänenvoimakkuuksilla hellan äärestä tulevaa säröä.
Hellasärö tekee myös mahdottomaksi varsinaisten äänentoistolaitteiden hankinnan - esim. kaiuttimet pitää piilottaa hyllyyn ja sittenkin vielä peittää alaspäin roikkuvilla kasveilla.
Jos kuulokkeista puhutaan niin langattomat eivät ole erityisen laadukkaita hintaansa nähden - taas on kiinni siitä, että onko tuo langattomuus reunaehto vai ei? Jos haluaa suljetut kohtuuhyvät hintaluokassa n. 100 eur, niin esim. Sennheiser 380 PRO on aika hyvä (280 PRO vanhempi, kumma kyllä hivenen kalliimpi, malli ei ole niinkään hyvä). Nämä 380:t ovat erityisen kätevät matkakuulokkeiksi. Yleensä halutaan kuitenkin avoimia kotikäytössä - Sennheiser HD 650 kuulokkeet ovat hyvät ja melko kalliit (n. 300 eur). Olen joskus kuunnellut Sennheiserin välimalleja näihin hintoihin nähden, siis avoimia, mutta eivät ole erityisesti vakuuttaneet. Monilta muiltakin valmistajilta löytyy hyviä.
Sitten se tärkein kysymys on äänikortti. 100 eurolla saa semi-pro-luokan EMU 0204 USB äänikortin, joka toimii heittämällä 12.04 Ubuntussa (=ei tarvitse asentaa mitään). Siinä on myös oikein hyvä kuulokevahvistin, joka mahdollistaa laadukkaidenkin kuulokkeiden käytön (=impedanssi juttu), ja liitännät ovat kunnolliset jne. Suosittelen. Muitakin valmistajia on, mutta laadukkaampaa ääntä ei moni väitä saavansa mistään muusta tässä hintaluokassa, eikä juuri kalliimmissakaan, jos kerran tietokoneäänestä puhutaan. Saahan ne langattomatkin tähän kiinni, mutta osittain hukkaan menee hyvä äänikortti.
Yleensä minulla on tuon EMUn perässä kuitenkin vahvistin ja kunnolliset kaiuttimet - rinnalla voi olla kuulokkeet.
-
Jotenkin sain sellaisen kuvan että pelkän home-kansion kopioiminen uuteen järjestelmään voisi johtaa hyvinkin ongelmiin. Eli jotenkin pitäisi tietää ne tiedostot joissa asetukset ja käyttäjänimet sekä salasanat ovat...
Home kansion asetukset voivat tuoda ongelmia. Varsinkin jos useita käyttäjiä ja levyliitoksetkin ovat kovasti muuttuneet. Tärkeintä on samat käyttäjäoikeudet. Oli sitten uuden käyttäjän nimi sama tai erilainen niin UID arvon pitää olla sama - yleensä 1000 tai isompi. Niin silloin käyttäjä pääsee lukemaan omia tiedostojaan.
home kansion kopionti menee näin
sudo cp -ax /vanha/home /uusi/home
polut pitää tietysti korjata oikeiksi.
Toinen vaihtoehto on kopioida käyttäjä kerrallaan tyyliin
sudo cp -ax /vanha/home/käyttäjä /uusi/home/käyttäjä/oldhome
Ja sitten tuolta kansiosta oldome siirretään niitä firefox ym ohjelmien datoja
oikeille paikoilleen vaikka ohjelman import-toiminnolla jos mahdollista.
Lisäksi voi olla ohjelmia joiden oikeudet ovat muuttuneet (UID,GID). Esim ftp-palvelin,
vdr, ... jotka voivat aiheuttaa lisää näpräämistä tiedostojen oikeuksiin. Järjestelmän asetuksia
/etc kansion alta en suosittele kopiomaan, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Mutta sieltäkin voi
löytyä jotain tärkeää.
Ps. Sennheiser on hyvä kuulokemerkki. Itsellä HD500 hankittu joskus vuosia sitten. Lähinnä pölytyvät,
kun niissä ehkä hieman turhan voimakas basso ja en pidä kuulokkeiden käytöstä. HD 650 olisi parempi.
Jos ei av-vahvistinta purkamassa digitaalista signaalia niin ulkoinen äänikortti jossa myös kuulokevahvistin
on hyvin järkevä ostos. Tietoneelta saa ihan yhtä hyvän äänen ulos kuin kalliista CD-soittimesta kunhan ei resamplaa ääntä turhaan.
-
Lusikkani soppaan. Tee matalan tason siirto. Kopioi omista tiedostoistasi asiakirjat, kuvat, äänet jne. Keräile asentamiesi ohjelmien tiedot paperille talteen, ja esim firefoxin (jos on) kirjanmerkit vie .json muodossa talteen jonnekin (vaikka Dropboxiin). Asenna koko systeemi uuteen koneeseen puhtaalta pohjalta ja palauta asiakirjat jne. Aseta tarvittavat tiedot paikoilleen ohjelmiisi.
Ei vaikuta kovin hienostuneelta ja on hieman vaivalloisempi, kuin suoraan siirrettynä. Saat kuitenkin tuoreen asennuksen, jonka asetukset eivät muistele vanhoja asioita ja mikä parasta, jos et ole selvillä mitä aiot tehdä, ei tarvitse paria viikkoa säätää ontuvia toimintoja.
Kyllä se kopiointitapakin toimii (on käytetty), mutta jotenkin jää parempi mieli puhtaasta asennksesta.
-
Niinpä, mutta tuossahan olisi paikka jollekkin widgetille, appletille vai mikäsenyt oli suomeksi (apuohjelma).
Ihme jos sellaista ei ole jo, tuollehan olisi joka ihmiselle käyttöä aina järjestelmän päivityksen kohdalla.
Voisi vaikka toimia niin että tarkistaa asennetut ohjelmat, tarkistaa asennetun käyttöjärjestelmän version, hakee tietojen perusteella (netistä) listan tiedostoista jotka pitää kopioida, koostaa vaikka tekstitiedoston tulostamista varten nettisivuista ja niiden käyttäjätunnuksista sekä salasanoista.
-
...
Kopioi omista tiedostoistasi asiakirjat, kuvat, äänet jne. Keräile asentamiesi ohjelmien tiedot paperille talteen, ja esim firefoxin (jos on) kirjanmerkit vie .json muodossa talteen jonnekin (vaikka Dropboxiin). Asenna koko systeemi uuteen koneeseen puhtaalta pohjalta ja palauta asiakirjat jne. Aseta tarvittavat tiedot paikoilleen ohjelmiisi.
Ei vaikuta kovin hienostuneelta ja on hieman vaivalloisempi, kuin suoraan siirrettynä. Saat kuitenkin tuoreen asennuksen, jonka asetukset eivät muistele vanhoja asioita ja mikä parasta, jos et ole selvillä mitä aiot tehdä, ei tarvitse paria viikkoa säätää ontuvia toimintoja.
...
Ehdottomasti kannatettavaa. Vanhojen versioiden asetusten sokea kopiointi uuteen järjestelmään on mielestäni paha virhe. Muutenkin, ohjelmiin tehtävät asetukset pitää ottaa talteen - tavalla tai toisella - niin että asetukset osaa halutessaan toistaa. Tällöin uuden järjestelmän asetuksissa ei tule mitään ongelmia - muuta kuin tietäminen mitä pitää lisäksi tehdä, jos pitää. Järjestelmän kloonaus on aivan eri asia - siinä voi harrastaa kopiointia.
-
Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.
SSD-levyn käyttöä datalle rajoittaa vain sen hinta. Ehdottomasti kaikki "välimuisti" (listaa oli yllä), joita /homessa on monessa paikassa riippuen softista joita käyttää, kannattaa olla SSD:llä.
Cache ja tempit kannattaa heittää keskusmuistin puolelle.
Syitä on parikin:
Ensinnäkin, keskusmuisti on aina nopeampaa kuin minkäänlainen kiintolevy. Nopeimmatkaan pci-väyläiset SSD:t eivät pysty samoihin nopeuksiin kuin keskusmuisti.
Selaimen cache yms. vastaava data ovat harvemmin sen laatuista, että niitä oikeasti tarvitsisi erityisemmin säilöä mihinkään. Niille voidaan ihan hyvin heittää hyvästit bootin yhteydessä joten keskusmuisti väliaikaisena säilytyspaikkana on vallan mainio.
SSD:n elinikä lasketaan kirjoituskerroissa. Jos otetaan vaikka esimerkiksi Chrome-selain ja Spotify, niin molemmat kirjoittavat cache-tiedostoja jatkuvalla syötöllä kun ne ovat käytössä. Esim. videoita katsellessa Chrome kirjoittaa yllättävän nopeasti kymmeniä megoja cachea levylle. Yleensäkkin tälläiset cachetiedostot ovat juurikin niitä "levyntappajia". Dataa ei kirjoiteta verrattain paljon, mutta sitä kirjoitetaan todella tiuhaan.
Jos katsotte vähän optimointioppaita SSD:tä varten, niin useimmissa oppaissa juuri tälläistä pitemmällä aikajänteellä hyödytöntä ja tiuhaan kirjoitettavaa dataa pyritään ohjaamaan joko toiselle levylle tai keskusmuistiin jotta SSD:n elinikää saadaan pidennettyä.
Vaikka ajateltaisiinkin että nykyaikainen SSD kestää niin paljon kirjoituskertoja ettei sen elinikä isommin huoleta ja cachet/tempit jätetään SSD:n puolelle, menetetään kuitenkin keskusmuistin nopeus - joka on SSD:nkin verrattuna huimasti nopeampaa.
Riippuu lähinnä verkkoyhteyden ja levyn nopeuden suhteesta. mm. mokkulan kanssa on älytöntä ladata toistuvasti sivuja joilla on samat 5 megan kuvat joka latauskerralla uudelleen tuon hitaan netin läpi. Jos taas on matalan latenssin 100 megabitin kuituyhteys, niin silloin cachen merkitys on luonnollisesti paljon pienempi. (Olettaen että lähdeserverit on lähellä ja niiden suorituskyky on hyvä.)
Toki jos ollaan hitaan mokkulayhteyden perässä niin cachet on hyvä olla kiintolevyllä. Nykyaikaisella kuitu/kaapeli/adsl yhteydellä en usko että eroa huomaa. Henkilökohtaisesti olen tälläkin hetkellä mokkulan perässä ja kaiki cache on ohjattu keskusmuistiin. Ripeästi surffailu luonnistuu siltikin.
Vaikka cachet keskusmuistilla ovatkin, niin eihän niitä kuitenkaan ladata "joka kerta uudelleen". Käytännössä sivu ladataan kerran per käynnistys. Se datahan siellä keskusmuistissa pysyy aina boottaukseen saakka. Halutessaan voidaan myös tehdä niin, että kun kone käynnistetään cachet ladataan keskusmuistiin ja jälleen koneen sammutuksen yhteydessä cachet kirjoitetaan talteen levylle. Tällöin cachet ovat todella nopeasti saatavilla keskusmuistista, cacheja ei turhan päiten kirjoitella jatkuvasti levylle, mutta cachet saadaan kuitenkin säilytettyä boottien välissä.
Mutta joo, nämä ovat näitä virittelyitä :) Nykyaikaisella SSD:llä näitä tehdään lähinnä loppuunpalamisen pelossa, mutta perinteisillä, hitaamman pään kiintolevyillä keskusmuistia hyödyntämällä voidaan oikeasti saada huimasti liukkaampi käyttökokemus. Itse tietysti ajattelee enemmälti sen pohjalta että kun kikan osaa ja nopeuseron tietää, niin miksei sitä hyödyntäisi. Etenkin kun vielä pelotellaan kalliin SSD:n ennenaikaisella loppuunpalamisella. :D
Mitenkäs tuota kikkaa hyödynnetään, siis onko jotain diy-guidea siihen että käytetään rammia työmuistina eikä ssd:tä tai mekaanista kovoa?
-
Mitenkäs tuota kikkaa hyödynnetään, siis onko jotain diy-guidea siihen että käytetään rammia työmuistina eikä ssd:tä tai mekaanista kovoa?
Sovelluskohtaisesti konfiguroitava juttu. Jotkut käyttää tmpfs:ää, mutta mä taas olen sitä mieltä että se ei kannata, ennemmin sitten kunnon write cache, joka tarkoittaa sitä että mitään tilapäisiä tiedostoja ei kuitenkaan ehditä kirjoittamaan levylle asti.
mm. firefoxissa löytyy aboutin alta:
browser.cache.memory.capacity jonka arvoksi sitten kilotavuina käytettävän muistin määrä. Oletuksena on muistaakseni 32 megaa, eli jos haluaa isompaa rammi kakkua niin siihen sitten vaan isompia lukuja. Tämän jälkeen disk cachen voikin kääntää pois päältä jos niin haluaa tehdä, välttääkseen historiatietoja tai vähentääkseen levykirjoituksia.
Mun mielestä toisaalta myös levykirjoitusten vähentäminen menee joillain SSD käyttäjillä sairauteen asti. Toisaalta, optimointi leikkimielessä ja harjoituksen vuoksi on oma juttunsa, mutta se että tuotanto / käyttöjärjestelmiä ajettaisiin moisilla riski-konfigeilla taas ei ole yhtään viihdyttävä ajatus. mm. writeback cache / barriereiden poistaminen ext4 järjestelmästä. Jos koneesta sitten jostain syystä lähtee sähköt tai kernel potkasee tyhjää, niin on kaikki turkasen sekaisin, journal pois käytöstä, tulee lisää vauhtia. ;) Tuotannon puolella voisin jopa valita journal=data option, koska systeemien korruptoituminen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Tietysti jos ylimääräisiä haasteita kaipaa, niin mikäs siinä. Voi tietysti olla ihan ok, mm. jossain testi / raportointijärjestelmässä, jossa on tuotannon datoista replika, jonka hajoamisesta ei ole mitään haittaa.
-
Ok, eli ohjelma kerrallaan, jahka silentrig on toimittanut tuon koneen.
Onnistuin tietysti tilaamaan koneen osista joita on loppu, mutta tuleepahan hyvä kone! ;)
Verkkokaupastakin tilasin kaapeli-spiraalia, johtokoria, pc:n roikotus-remmit ja jännitepiikeiltä suojaavan jatkoroikan. Tietysti näistäkin osa oli loppu...
Nyt sitten huomaan että odottavan aika on todellakin pitkä...
Onpahan ainakin aikaa selvitellä asioita...
-
mm. firefoxissa löytyy aboutin alta:
browser.cache.memory.capacity jonka arvoksi sitten kilotavuina käytettävän muistin määrä. Oletuksena on muistaakseni 32 megaa, eli jos haluaa isompaa rammi kakkua niin siihen sitten vaan isompia lukuja. Tämän jälkeen disk cachen voikin kääntää pois päältä jos niin haluaa tehdä, välttääkseen historiatietoja tai vähentääkseen levykirjoituksia.
Enpäs vaan löydä tommosta Firefoxista. Aboutissa ei näy browser.cache.memory.capacitya ollenkaan.
Muut browser.cache-alkuiset eivät vaikuta samalta asialta.
-
Latailen 12.04.1 versiota, tiedostonimi on "ubuntu-12.04.1-desktop-amd64.iso",
tuo "AMD"-tuossa hämää...
Toimiihan tuo Intel-prosessorillakin? Onko Intelin prosessorille oma optimoitu versio tjms.?
-
Latailen 12.04.1 versiota, tiedostonimi on "ubuntu-12.04.1-desktop-amd64.iso",
tuo "AMD"-tuossa hämää...
Toimiihan tuo Intel-prosessorillakin? Onko Intelin prosessorille oma optimoitu versio tjms.?
Toimii myös 64bit Intelillä. Eikä ole erikseen Intelille optimoitua versiota.
-
Huomasin iso:n ladattuani että ohje osoitteessa: https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick (https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick)
onkin windows:lle, koneessani on vain ubuntu...
Mitenkäs sitten toimitaan?
-
Huomasin iso:n ladattuani että ohje osoitteessa: https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick (https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromUSBStickQuick)
onkin windows:lle, koneessani on vain ubuntu...
Mitenkäs sitten toimitaan?
unetbootin ohjelma.
-
Enpäs vaan löydä tommosta Firefoxista. Aboutissa ei näy browser.cache.memory.capacitya ollenkaan.
Muut browser.cache-alkuiset eivät vaikuta samalta asialta.
Ei löydykään, kun se on kerran hakkereita varten oleva parametri. Lisää se sinne, niin johan toimii.
Periaatteessa vihaan parametrejä joita ei näy missään. Joo avaa /abc/duhpuhpox ja sitten lisää sinne rivi b64A=_ENABLED_ ja sitten se toimii. Jiihaa, ja mistä tuon voisi kukaan muka tietää / keksiä, paitsi sourcesta tai utelemalla ihmiseltä, jota ei kuitenkaan jaksa kiinnostaa kertoa siitä?
-
No nyt on unetbootin kautta poltettu iso usb:lle!
Enää kone puuttuu, saa nähdä onko niin hidas (lue:ylityöllistetty) tuo SilentRig kuin olen kuullut. Voi kuulemma mennä koneen maksusta 5viikkoa ennen kuin kone on kotonaan...
-
Minkäs valmistajan tulostimet toimivat parhaiten uusimmassa ubuntussa? Nykyisessä 8.xx versiossani ei ainakaan Okipagen tulostimet toimi lainkaan...
Ei ole tarkoitus pelkästään off-topicia viljellä, mutta tää SilentRigin kone menee marraskuun alkuun, eli ainakin 4vko koneen maksusta kestää tuo koneen saanti. Kuulemma johtuu jonoista, mutta pitemmän päälle menettävät rahaa moisella hommalla. Oma konepakettini tuli maksamaan 1500€, eikä ole kiva odotella ja maksella korkoja mastercard-laskusta, kuitenkaan samaan aikaan olla käyttämättä konetta...
Mutta nytpä on verkkokauppa.com:sta tilattu kaapeli-spiraalit, kaapeli-kori ja ylijännitesuojalla varustettu jatkoroikka, jonka saa kätevästi myös ruuveilla pöytään kiinni. Näissäkin meni 3vko että toimittivat... Jatkossa pääsee robo-imurikin paremmin imuroimaan. Sori vuodatuksesta, mutta kyllä keittää...
-
Tulostimista en tiedä, mutta muuten tuo on kyllä tyypillistä. En muista varmasti mainitsinko tässä ketjussa, mutta muissa olen kyllä varustanut kommenttini sopivista komponenteista sivulauseella "tosin saatavuuden mukaan".
Tuo Verkkokauppa on kaikista kaupoista toivottomin, koska heillähän on erittäin paljon komponentteja, joiden saatavuus on kaukana tulevaisuudessa ja on ollut komponentteja joita ei sitten tule oikeasti koskaan. Web-sivut ja hinnat saadaan näin näyttämään paremmilta. Ai niin, kyllähän he jopa jakelevat moniväriesitteitä kotiinkin, jossa etusivun tarjoustuotteita ei oikeasti ole saatavana ollenkaan tai sitten vasta hamassa tulevaisuudessa.
Omassa ostamisessani - paitsi että en käytä enää verkkokauppa.com :ia koskaan - tarkistelen saatavuuden aina ennen tilausta ja ostan sitten sen mukaan. Se on aika työlästä ja aiheuttaa tarvetta tarkastella tekniikkaakin aina uudestaan koska ei ole itsestään selvää mikä se "vastaava", saatavilla oleva komponentti aina on. Lisäksi hinnat ja saatavuus vaihtelevat samankin viikon aikana, joten halvimman ostaminen ei aina ole helppoa.
-
Tuo Verkkokauppa on kaikista kaupoista toivottomin
Siis .Com
Meinasin jo tehdä sillä otsikolla tänne ketjunkin kohdattuani ammattimaista rikollisuutta, joka tosin oli naamioitu takuuhuolloksensa. Verkkopainoputiikista ei siis pidä ostaa kenenkään, mitään, koskaan.
Mikromafiassa näkyy tällä hetkellä olevan himoitsemiani koneita, tosin suolaisilla katteilla. He laittoivat Dragon-nimikkeen alle uudet Apu A-sarjan kokoonpanot.
-
Tuo Verkkokauppa on kaikista kaupoista toivottomin
Siis .Com
Meinasin jo tehdä sillä otsikolla tänne ketjunkin kohdattuani ammattimaista rikollisuutta, joka tosin oli naamioitu takuuhuolloksensa. Verkkopainoputiikista ei siis pidä ostaa kenenkään, mitään, koskaan.
...
Aivan samanlaisia kokemuksia minullakin ... edellä luettelin muita kuin takuuhuoltoasioita ja on näitä törkeitä temppuja tehty tässä kaupassa vielä muuallakin.