Kirjoittaja Aihe: Mitä Ubuntun jälkeen?  (Luettu 15989 kertaa)

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #20 : 14.02.12 - klo:20.33 »
Ubuntun tonttuilut on nyt kyllä nähty ja jos kerran KDE tipautetaan pelistä pois
Ei sitä mihinkään olla pudottamassa. Kubuntulla on aiktiivinen kehtiystiimi (10-20 henkeä), jolla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan. https://apachelog.wordpress.com/2012/02/07/how-kubuntu-did-not-change/

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5777
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #21 : 14.02.12 - klo:20.38 »
Ai, se jäi vain virallisesta tuesta pois. Luulin että koko jakelu kuopataan. No yksi kieltämättä kiinnostava vaihtoehto jäi mainitsematta. CentOS koska se ilmeisesti olisi todella vakaa ja kuitenkin huoliteltu jakelu?

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2152
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #22 : 14.02.12 - klo:21.46 »

Kubuntun käyttämäärät on todellakin marginaalissa verrattuna esim päädistroon. Miksi juuri kubuntun pitäisi olisi eri asemasssa kuin lubuntu ja xubuntu?

<off-topic>
Minä yhdistäisin lubuntu ja  xubuntu koska nämä on vähän suunnattu samoille markkinoille.
</off-topic>>

Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #23 : 14.02.12 - klo:22.59 »
Kubuntun käyttämäärät on todellakin marginaalissa verrattuna esim päädistroon. Miksi juuri kubuntun pitäisi olisi eri asemasssa kuin lubuntu ja xubuntu?
Koska sille on potentiaalista kaupallista kysyntää ja KDE on yksi maailman suurimmista avoimen lähdekoodin yhteisöistä, joka on ehkä sata kertaa suurempi kuin LXDE tai XFCE.

"Kubuntu" on ollut myös osa maailman suurinta Linux työpöytien käyttöönottoa. Tämä tekee siitä "käytännössä" Ubuntua suositumman jakelun.

Lainaus
The Brazil deployment has been rolling out in phases since 2008, and currently includes more than 42,000 schools in 4,000 cities. The base distribution is one created by the Brazilian government, called Educational Linux [Portuguese], which is based on Kubuntu.
https://lwn.net/Articles/455972/

Lainaus
By the end of next year (2009) those numbers will have swelled to 53,000 labs serving some 52,000,000 students.
http://aseigo.blogspot.com/2008/04/deploying-kde-to-52-million-young.html

Onhan tuo toki vähän kaukaa haetta, mutta joo... :p

LXDE:llä ja Xubuntulla on aika vähän tekemistä keskenään. Lubuntu on oikeasti kevyt jakelu joka pohjautuu LXDE:hen ja Openboxiin. Xubuntu on "kevyt" jakelu, joka pohjautuu XFCE:hen ja Xfwm:ään. Suurinosa oletusohjelmista myös ovat erijä niiden välillä ja toki molempien ympärillä on omat yhteisönsä.
« Viimeksi muokattu: 15.02.12 - klo:13.38 kirjoittanut Teho »

kuutio

  • Vieras
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #24 : 14.02.12 - klo:23.13 »
Kubuntun käyttämäärät on todellakin marginaalissa verrattuna esim päädistroon.
Ettei vain olisi mutua?

Lainaus
Miksi juuri kubuntun pitäisi olisi eri asemasssa kuin lubuntu ja xubuntu?
http://www.google.com/trends/?q=gnome,kde,xfce,lxde&ctab=0&geo=all&date=all&sort=0

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11481
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #25 : 15.02.12 - klo:12.23 »
Kubuntun käyttämäärät on todellakin marginaalissa verrattuna esim päädistroon.
Ettei vain olisi mutua?

Lainaus
Miksi juuri kubuntun pitäisi olisi eri asemasssa kuin lubuntu ja xubuntu?
http://www.google.com/trends/?q=gnome,kde,xfce,lxde&ctab=0&geo=all&date=all&sort=0

Hait tuota työpöydillä, et jakeluilla. Ovat ihan erinäköisiä. Tosin en tiedä miten hyvin tuo käyttäjämääriä kuvastaa todellisuudessa.
http://www.google.com/trends/?q=ubuntu,kubuntu,xubuntu,lubuntu&ctab=0&geo=all&date=all&sort=0
Ubuntulla tulee hieno käyrä, koska se nousee parisen kertaa vuodessa uusien versioiden julkaisun yhteydessä.
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

kuutio

  • Vieras
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #26 : 15.02.12 - klo:15.03 »
Kubuntun käyttämäärät on todellakin marginaalissa verrattuna esim päädistroon.
Ettei vain olisi mutua?

Lainaus
Miksi juuri kubuntun pitäisi olisi eri asemasssa kuin lubuntu ja xubuntu?
http://www.google.com/trends/?q=gnome,kde,xfce,lxde&ctab=0&geo=all&date=all&sort=0

Hait tuota työpöydillä, et jakeluilla.
Tietenkin, koska kysymys oli "miksi juuri kubuntun pitäisi olla eri asemassa (verrattuna xubuntuun ja lubuntuun)?".

Vastaukseni oli tarkoitus olla: "Tarjoamalla KDE:tä saadaan todennäköisesti merkittävästi enemmän käyttäjiä kuin XFCE:llä ja LXDE:llä".

Lainaus
Tosin en tiedä miten hyvin tuo käyttäjämääriä kuvastaa todellisuudessa.
Luotettavia mittareita ei taida olla olemassakaan, mutta aika yleisesti gnome:a ja kde:tä pidetään suunnilleen yhtä suosittuina työpöytinä (vaikkei jakauma luonnollisesti olekaan tasainen ubuntussa, joka on gnomeen keskittynyt jakelu).

Lainaus
http://www.google.com/trends/?q=ubuntu,kubuntu,xubuntu,lubuntu&ctab=0&geo=all&date=all&sort=0
Jakeluiden nimillä vertailu google trendsissä on luultavasti vääristynyt jo yksistään siitä syystä, että kaikki canonicalin markkinointi ja valtaosa uutisoinnista tapahtuu "ubuntu"-nimellä ja toisaalta kubuntua pidetään "vain" ubuntuna vaihtoehtoisella työpöydällä (mitä se toki monin tavoin onkin).

Työpöytien vertailu antaa paremman (joskaan ei mitenkään 100% luotetttavan) kuvan eri työpöytien tunnettuudesta (toki nykyään pitäisi varmaan lisätä myös unity ja plasma mukaan, mutta toisaalta nämä nimet voivat sekoittua myös täysin linuxiin liittymättömiin hakuihin).

Tarkoituksena ei sinänsä ole kritisoida Canonicalin ratkaisua, varmaan on taloudellisesti perusteltua keskittää voimavarat unityn taakse, jos toiminta halutaan joskus saada kannattavaksi (mikä todennäköisesti vaatii unityn puskemista tabletteihin ja muihin laitteisiin).

Itse olen sitä paitsi KDE-käyttäjänä ihan tyytyväinen kubuntun "uuteen rooliin", mitä vähemmän Canonical sorkkii KDE:tä, sen parempi ;)

Emithgih

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 152
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #27 : 15.02.12 - klo:16.50 »
Suurin osa nykyisin myytävistä tietokoneista taitaa olla läppäreitä, joiden mukana tulee Windows, halusipa sitä tai. Valmiissa pöytäkoneissakin se tulee. Koska Windowsille on määritelty jokin rahallinen arvo (mitä ei tosin yksilöidä läppärin kokonaishinnassa), se kannattanee jättää koneeseen, vaikka asentaisikin Linuxin. Näin ainakin minä olen tehnyt kahdessa läppärissämme. Pöytäkoneet kasaan yleensä itse komponenteista.

Toinen edellä mainituista läppäreistä, Sony Vaio, on ostettu viime kesänä Saksasta, joten siinä on saksalainen Windows. Toinen, HP Pavilion DM1, on ostettu pari vuotta sitten Verkkokaupasta 50-60 euron ylihinnalla (koneen hinta kaikkialla muualla oli noin 380-390 euroa ja Verkkokaupassa 443,90 euroa, kunnes se sielläkin seuraavalla viikolla laski noin 380:een euroon). Vaikka olen äärimmäisen hintatietoinen ja vertaan hintoja aivan sairaalloisuuksiin asti eri liikkeiden välillä, sorruin tekemään järkyttävän huonon kaupan. Olin jo parin tunnin ajan vertaillut myymälässä läppäreitä, ja oli kuuma ja nälkä, kun päädyin lopulta HP-läppäriin, joka ei ollut alunperin vaihtoehtojen joukossa. Sen hintaa en ollut verrannut muiden liikkeiden hintoihin, joten otin tietoisesti riskin, että hinta voisi pahimmassa tapauksessa olla muutaman euron kalliimpi kuin jossakin muussa liikkeessä. En voinut kuvitellakaan, että Verkkokaupassa konetta myytiin Suomen kalleimmalla hinnalla, koska liikehän mainostaa olevansa "todennäköisesti aina halvempi". Tulin siis lahjoittaneeksi Verkkokaupalle noin 60 euroa.

Edellä mainituissa koneissa käytetään yli 90-prosenttisesti Ubuntua. Windowsin puolelle mennään ainoastaan joskus harvoin, esimerkiksi MTV:n Katsomon ohjelmia katsottaessa tai jotain äänihommaa tehtäessä. Äänen käsittelemisen olen huomannut yhdeksi Linuxin vaikeaksi alueeksi. On työn takana saada äänet toimimaan edes joten kuten. Toisessa koneessa olen saanut ääninauhurin nauhoittamaan netistä, mutta toisessa en.

Vaihtoehtoisia Linux-versioita olen kokeillut yhdessä vanhassa (Pentium 4 ) koneessa. Linuxit on asennettu omille kovalevyilleen ilman Windowsia. Toinen on Linux Mint 11 ja toinen Fedora 15. Jälkimmäisessä on kolme vaihtoehtoa, Gnome 3, KDE 4.7.4. ja Xfce 4.8. Fedora 15:n varsinainen KDE versio olisi ollut 4.6.3 mutta asensin 4.7.4:n erillisen ohjeen mukaan. Se on muuten asiallinen, mutta haluaisin, että alapalkki olisi samalla tavalla läpikuultava kuin Ubuntuun asentamassani KDE:ssä.

Suurin ”ongelma” tämän toisen koneen Linuxeissa on se, että en tarvitse niitä. Niiden käyttäminen on lähinnä kokeilua kokeilun vuoksi. Ääni on ongelmana näissäkin versioissa. Traverso -ohjelman ääntä esimerkiksi en ole saanut kuuluviin.

Fedoran asennettava vakiovaihtoehto video-ohjelmaksi oli Kdenliven versio 0.7.8 tai jotain, jolla ei tee mitään. Se kaatui saman tien, kun siihen latasi videon. Uusin Kdenlive 0.8.2.1 on aivan toista maata. Ohjelmassa on tapahtunut paljon kehitystä positiiviseen suntaan varsin lyhyenä aikana.

Asentaakseni koneeseen uuden version Kdenlivestä, latasin tiedostot rpm fusion sivulta, mutta ohjelman asentaminen näytti toivottomalta minun vaatimattomilla taidoillani. Se olisi pitänyt kääntää, compile. Komennoillahan sekin tehdään, joten jos ohjeet olisivat olleet tarpeeksi yksinkertaiset, kai sekin olisi onnistunut (en ymmärtänyt, missä kansiossa operaatio pitää tehdä ja miten). Jossakin vaiheessa löysin helpon ohjeen ohjelman lataamiseksi ja asentamiseksi lyhyellä terminaalin komennolla, ja homma oli sillä selvä. En edes tiedä, mistä ohjelma latautui. Kdenlive joka tapauksessa toimii. Sain jopa tehtyä teräväpiirtovideota sillä, vaikka kone itsessään on niin heikko, ettei teräväpiirto edes jaksa pyöriä siinä.

Jos nyt pitäisi asentaa uuteen läppäriin Linux, minkä asentaisin... siinäpä pulma. Fedora olisi kokeilujeni perusteella yksi vahva vaihtoehto. Järjestelmä vaikuttaa jämäkältä ja monipuoliselta. Mint olisi toinen vaihtoehto. Ubuntukin tietysti olisi, jos Unity-vaihtoehdon saisi helposti pois. Jokin siinä on tökkinyt alusta alkaen minun kohdallani. Ehkä sen ulkonäkö ei ole esteettisesti miellyttävä. Sivupalkki ei yksinkertaisesti ole kaunis. Mutta tämä on tietysti makuasia.

(Vaativin Linuxiin tekemäni asennus on ollut se, kun asensin aikoinaan Mandrake Linuxiin Nvidia näytönohjaimen terminaalin kautta - siihen meni kaksi viikkoa.)

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #28 : 15.02.12 - klo:17.58 »
Se on muuten asiallinen, mutta haluaisin, että alapalkki olisi samalla tavalla läpikuultava kuin Ubuntuun asentamassani KDE:ssä.
KDE:ssä ei ole lähestulkoon mitään eroa Fedoran ja Ubuntun välillä. Läpinäkyvyys vaatii työpöytätehosteiden käyttöönottoa ja sellaista teemaa, joka sitä hyödyntää (esim. Air). Joissain tapauksissa avoimen lähdekoodin ajurit eivät tue työpöytätehosteita ja tällöin joutuu asentamaan suljetut ajurit.

Fedoran asennettava vakiovaihtoehto video-ohjelmaksi oli Kdenliven versio 0.7.8 tai jotain, jolla ei tee mitään.
Jos ohjelma kaatuu käynnistyksessä on vika silloin paketoinnissa eikä ohjelmassa itsessään.

Ubuntukin tietysti olisi, jos Unity-vaihtoehdon saisi helposti pois
Onhan noita vaihtoehtoja Unitylle vaikka esimerkiksi KDE (Kubuntu), XFCE (Xubuntu) ja LXDE (Lubuntu).

Itse suosittelen aina lähtökohtaisesti KDE:ä ja siihen panostavia Linux distribuutioita on mm. openSUSE, Chakra, Pardus, Sabayon ja Kubuntu.

ipia

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 70
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #29 : 25.02.12 - klo:22.32 »
Ikävää todeta näin julkisesti, mutta itsekin olen päättänyt matkani Ubuntun kanssa... itse asiassa ubuntuiluni on ollut koko ajan vähenemään päin reilusti kiihtyvällä vauhdilla 10.04:stä lähtien... tuo 11.10 päätti jo testailu halutkin muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen, unity tietysti suurena syynä matkan katkeamiseen myös.
Vaihtoehdoiksi itselleni olen löytänyt seuraavat jakelut:
1. Debian (tälläkin hetkellä asennettuna, suosittelen lämpimästi jos haluaa oikeasti hyvin toimivan käyttiksen)
2. OpenSuse
3. LinuxMint Debian
4. Mageia
- LinuxMinttiä kannattaa kyllä testata jo pelkästään MATE:n ja CINNAMON:in vuoksi

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #30 : 26.02.12 - klo:00.37 »
LinuxMinttiä kannattaa kyllä testata jo pelkästään MATE:n ja CINNAMON:in vuoksi
Molemmat on tosin saatavissa myös monelle muullekin distrolle.

Xanadu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 36
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #31 : 26.02.12 - klo:10.37 »
PCLinuxOS on luultavasti paras ainakin KDE:llä.

Gnome-kakkaan ei kannata koskea pitkällä tikullakaan.

CoReD

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #32 : 28.02.12 - klo:16.04 »
Tulipahan jatkettua vielä testailuja ja samalla voisi tännekkin jakaa taas ajatuksiaan.. Edellisen viestini jälkeen suositeltiin mm. LMDE:tä ja aptosidia. Noh, molemmat tuli kokeiltua.

LMDE oli alusta saakka tervassa kahlaamista. Asennus onnistui ihan ok, ei siinä mitään, mutta ensimmäinen päivitys rikkoi järjestelmän ihan totaalisesti. Lopulta kun vehkeen sai taas toimimaan totesin, että päivitys oli poistanut tukun ohjelmia ja näitä kun yritin asentaa takaisin, tsädäm, ei onnistu :D Noh, aptitude selvitti pahimmat solmut, loppuviimeksi, siihen pisteeseen, että ohjelmia pääsi asentelemaan ja päivittämään. Leffoja katsellessa tuli huomattua, että äänet ei pelaa ja niitä selvittelemään heti seuraavaksi. Nvidian ajuritkaan eivät suostuneet asentumaan kunnolla ja videokuva "puuroutui" vähän väliä. Noh, pientä alkukankeutta, mutta miltä tuo LMDE tuntui käytössä? Eip mitenkään ihmeelliseltä. Käynnistys oli todella hidas ja työpöytäympäristö tuntui takertelevan siinä missä gnome3 normimintissäkin. Loppupäätelmänä isoja ongelmia ja turhanpäiväistä säätöä kertyi liiaksi ja eipä tuo LMDE tarjonnut mitään kummempaa niiden korvaamiseksi, joten seuraavan vaihtoehdon pariin..

Chakraa lähdin kokeilemaan läppärillä ja chakrankin kanssa vähän tahmea aloitus. Asennus nimittäin jäätyi/kaatui/jotain sinnepäin kolme kertaa kesken asentelujen, mutta loppuviimeksi suostui asentumaan ja pääsi kokeilemaan miten se chakra pelittää. Täytyy sanoa että Chakra oli ihan mukava tuttavuus. Vaikka Chakra imikin läppärin muistia melkoisella tohinalla ja olisi voinut kuvitella, että ikivanha sempron ja integroitu radeon eivät ikipäivänä jaksaisi rullata KDE:tä tehosteet päällä jotenkuten sulavasti niin toisin kävi. KDE rullaili ihan mallikkaasti, Chakra sai wlanin yms. laakista toimimaan, minkäänlaisia kaatuiluja/bugeja ei muutaman päivän käytössä huomannut, äänet toimivat laakista myös greativen usb-liitäntäisen headsetin kanssa ja muutenkin ensivaikutelma oli erittäin hyvä.

Ainut miinus löytyi siitä, että Chakra rasitti jollain tavalla läppäriä turhanpäiten, sillä lämmöt olivat jatkuvasti korkealla ja tuuletin ujelsi jatkuvasti täysillä kierroksilla vaikkei konetta rasittanutkaan. Ongelma jäi arvoitukseksi sillä top/htop eivät näyttäneet, että prosessorilla olisi jatkuvasti kova kuorma, eikä käyttökokemukseen heijastunut minkäänlaisia takerteluja/jämähtelyjä. Jännä juttu jota en lähtenyt sen enempää selvittelemään. Voi olla, että löytää tiensä vielä pöytäkoneeseen jossain vaiheessa.

Aptosid... Öh, paljon tälläkin palstalla mehuteltu... Kokeilin siis tuota itsekkin. Täälläkin on paljon puhuttu että aptosid on KDE:stä riippumatta sangen vikkelä liikkeissään ja tuo tuli itsekkin houmattua. Läppäriin tuo aptosid tuntuu kuitenkin huonohkolta valinnalta, wlanin toimimiseksi kun tarvitsee hakea firmwaret ja loppuviimeksi conffausfilujen kanssa sai pähkäillä jokusen tunnin ennenkuin kaikki lähti pelittämään. Parin päivän päästä päätin sitten päivittää ja kas, noh, langattoman kanssa tappelun sai alottaa alusta kun kernelikin meni päivittymään :D Ensin ajattelin, että asentaisin tuon pöytäkoneelle jossa langattomasta ei tarvitse välittää, mutta jätin lopulta väliin kun päätin kokeilla jotain Archiin pohjautuvaa.

Nyt alla CTKarch ja kohtuu tyytyväinen tähän mennessä. Alkuun pientä taistelua kahden näytön kanssa ja jonkun verran joutui näpertelemään että sai netin kännykän kautta toimimaan, mutta tuohonkin oli hyvä graafinen työkalu jolla homma hoitui helposti. Kaikki pelittää hyvin ja nopeasti ja ohjelmat tuntuvat käyttävän huomattavasti vähemmän mehuja koneesta kuin debian-pohjaisten kanssa. Esim. olen tottunut siihen että työpöytäympäristöstä riippumatta X hörppää jatkuvasti jokusen prossan suoritintehoa, mutta tämän kanssa X:n tehontarve pyörii 0,2-1% luokassa. Debian pohjaisten kanssa muutenkin tottunut siihen, että vaikka kone idlaa ilman, että ohjelmia on käynnissä, prossukuorma seilaa 2-10% välillä. CTKarchin kanssa taas prossukuorma pysyy idlessä alta 1% kuten voi odottaakkin. Mm. smplayer haukkasi prossulta 5% toistaessaan shoutcastia ja nyt CTK:lla vlc vie tasaisesti 1% samassa toimessa (smplayeriä en saanut shoutcastia toistamaan vielä epäselvästä syystä, kaikki codekit kun on asennettu, tarvinnee ilmeisesti jonkun pluginin). Muuten nopeammasta käyttökokemuksesta kertoo mm. chromium joka, vaikka nopeasti on aina käynnistynytkin, käynnistyy nyt CTK:ssa  ~2x nopeammin kuin mihin on tottunut millään debian/ubuntu-distrolla.

Vaikka CTK olikin hyvin löysä aloitus Archin kanssa niin täytyy kyllä olla tyytyväinen. Hyvin vähän mitään turhaa tuon CTK:n kanssa tuntui tulevan mukana ja kylmäkäynnistyksen jälkeen prosesseja on käynnissä reilut 70 (tottunut melkein distron kuin distron kanssa pitkälti yli sataan). Kylmäkäynnistyksessä en ole vielä muistinkäyttöä huomannut tarkastaa, mutta nyt 16h uptimen jälkeen muistia näyttäisi olevan käytössä rapiat 600megaa josta suurinosa chromiumin/vlc:n käytössä. Sinällään tuntuu melko suurelta tuo muistinkulutus, mutta kun rammia on tarjolla 4gb niin ei sinällään haittaa.

Visuaalisesti CTK on yllättävänkin "nätti" openboxia käyttäväksi distroksi. Valittavaksi löytyy mustanpuhuvaa ja vaaleaa teemaa joista ainakin tuo tumma sopii itselle vallan mainiosti. Itseasiassa valitsin CTK:n archbangin sijasta juurikin hifistellyn ulkoasun takia, muutenhan distrot ovat hyvin samanlaisia.

Yllättävän helppo ja tuskaton asennus ja käyttöönotto, erittäin nopea ja visuaalisesti "tarpeeksi nätti" ja pohjimmiltaan melko simppeli alkukattaus Archin pariin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla jos archia on halunnut testata, mutta asennusrumba on jäänyt pelottamaan.

CTK:nkin kanssa toki joutui säätämään conffausfilujen ja terminaalin kanssa, että homma lähti pyörimään kunnolla (localet, kahden näytön conffailu, netti usbin kautta, äänet hdmi:n kanssa yms. pientä), mutta yllättävän vähällä pääsi kuitenkin alkuun. Ja nyt kun nuo alkuconffailut on tehty, kaikki tuntuu toimivan kuin junan vessa.

Ainut ongelma tällä hetkellä on, että pacman ei suostu päivittämään järjestelmää (-Syu) herjaten riippuvuuksista package-queryn ja jonkun yuotudin (tai jotain sinnepäin :D) kanssa, mutta tuohon en vielä sen enempää perehtynyt. Ilmeisesti package-query pitäisi poistaa ja asentaa uudempi versio ohi pacmanin tai odottaa että pakettivarastoihin päivittyy jokin uudempi versio "joskus lähitulevaisuudessa". Vaillinainen lontoonymmärrys ja nopea googlettelu nyt ei vielä selventänyt ihan täysin mitä pitäisi tehdä ja miten. Täytyy katsoa jossain vaiheessa kun on hetki ylimääräistä aikaa ja vähän intoa ruveta näpertelemään isommin.

Läppärissä taidan pysytellä toistaiseksi ubuntu 10.04:ssä, tuolla kun läppärin rauta toimii ilman säätöjä, mutta pöytäkoneen kanssa tulen kyllä pysyttelemään hetken jos toisenkin tämän CTKarchin parissa. Voi olla, että mielenkiinnosta täytyy vielä ArchBang ja ihan putipuhdas Arch jossain vaiheessa kokeilla, mutta erittäin tyytyväinen tälläerää :)

Sinällään voi tuntua tämä postaus vähän ristiriitaiselta; CTK vaati ihan yhtälailla säätöä kuin LMDE tai aptosidikin, mutta silti hylkäsin molemmat CTK:n tieltä. Kyse onkin siitä, antaako distro oikeasti vastinetta sille säätömäärälle minkä se vaatii ja selviääkö ongelmista yhdellä säätökerralla, vai joutuuko järjestelmän kanssa taistelemaan jatkuvasti. Toki alkukattaus vaikuttaa asiaan yhtälailla.

LMDE jota pidin jo valmiiksi hyvinkin "valmiina" aiheutti ison läjän ongelmia ja vääntämistä, eikä tarjonnut mitään vastineeksi. Käyttökokemus/nopeus/toiminnallisuus/työpöytäympäristö ei ollut sen kummempi kuin perus Ubuntussakaan, joka toisaalta toimii heittämällä. Lisäksi käyttö oli oikeastaan jopa Ubuntua takertelevampaa.

Aptosid taas vaikutti monellakin tapaa hyvältä ja pöytäkoneessa saatan tuon kanssa ottaa vielä uuden yrityksen. Nopea KDE-distro olisi kuitenkin mukava kokeilla. Läppäriin tuo on kuitenkin huono valinta. Toisaalta, KDE:n voin asennella tähän CTKArchiin yhtälailla, mikä tuntuukin todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Sinällään Debian ei tarjoa mitään, mitä Arch ei tarjoaisi ja molemmat ovat rolling releaseja joten ajan hermolla pysyy molempien kanssa.

Chakra olisi varmaan jäänyt läppäriin, jos olisin lähtenyt selvittelemään tuota lämpenemisongelmaa laajemmin.

CTK taas tarjosi selvästi vastinetta alkusäätämiselle. Käyttö on nopeaa ja sulavaa, koneen resursseja ei tunnu kuluvan hukkaan, kaikki tarvittava pelittää kuten pitääkin ja käyttökokemus on kaikinpuolin hyvä. Alkusäätämisestäkin voidaan olla vähän niin ja näin. Yhdellä näytöllä, ethernetillä, vapailla ajureilla ja oletussoftilla kaikki toimi ilman mitään säätämistä. Loput olikin enää hifistelyä joiden kanssa on joutunut vääntämään lähes jokaisen vaihtoehtodistron kanssa. Ja oli muuten linux-aikani simppelein nvidian suljettujen ajureiden asennus.

Lisäksi, vaikka ArchWikiä voi toki käyttää minkä distron kanssa tahansa, jo pelkästään tuon wikin takia täytyy nostaa hattua Archille joka suhteessa.

Ubuntu on kuitenkin hyvä mittari näitä distroja verratessa. Ubuntu 10.04 on pelittänyt käytännössä heittämällä jokaisella koneella johon olen sen asentanut, ilman mitään ylimääräistä näpräämistä. Lisäksi se  on kohtalaisen nopea ja vakaa. Jos vaihtoehto vaatii säätöä, on sen oltava myös jollaintavalla Ubuntua parempi käyttökokemukseltaan ja nopeudeltaan. CTK täyttää tällä erää kriteerit oikein mallikkaasti :)

Edit: Vertailu lähimpään debian-serkkuun meinasi unohtua kokonaan.. Nimittäin CrunchBangiin.

CrunchBangista on paljon tuoreita kokemuksia, sillä #! oli työkoneella käytössä ihan viimepäiviin saakka. CTK:hon verratessa käyttökokemus on pitkälti samanlainen. CTK on ulkoasullisesti vähän hifistellympi ja käyttö on kokolailla yhtä nopiaa. CTK käynnistyy nopeammin ja ohjelmat vievät vähemmän mehuja koneelta, kuten aiemmin mainitsinkin. Nvidian suljetut ajurit asentuivat CTK:hon helpommin (#! kanssa jouduin turvautumaan johonkin scriptiin, että sain ajurit pelittämään kunnolla). #!:ssa törmäsin kuitenkin joku aika sitten mielenkiintoisiin ongelmiin. Kone jäätyi totaalisesti pari kertaa viikossa ja chromium takerteli pahasti. Käyttö tahmaantui muutenkin radikaalisti heti kun uptimeä alkoi kertymään enemmän (melkein kuin windowsissa konsanaan). Lisäksi kaverin läppärillä #! sotkee näyttöasetukset jokaisella käynnistyskerralla, eikä suostu liittämään kaikkia osioita #!:n käyttöön ilman komentoriviä.

Distroja on ehkä melko vaikea verrata toisiinsa.. Molempien käyttö on nopeaa ja mutkatonta, mutta jo pelkästään huomio siitä, että CTK:ssa samat ohjelmat vievät vähemmän resursseja samassa käytössä, asettaa CTK:n edelle. Tähän vielä nopeampi käynnistyminen ja #!:n jäätymisongelmat (jotka tosin ovat varmasti väliaikaisia ja johtuivat mitä ilmeisemmin jostakin päivityksestä) niin ainakin itse miellyin enemmän CTK:hon joka on kaikenlisäksi vielä rolling release.

...Tulipa pitkä postaus :D
« Viimeksi muokattu: 28.02.12 - klo:16.31 kirjoittanut CoReD »
Asus Maximux IV Hero | i5-4670K | Thermalright Archon SB-E | 2x4GB RipjawsX | GTX 970 4GB  | Samsung 128GB 840 Pro | Kingston 480GB SSDNow V300 | 2TB WD Green | Fractal Design Define R4 | Seasonic G-550 | Creative Sound Blaster Z |  Asus PB278Q | Win 8.1

MoB

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 314
  • Debian Jessie, Ubuntu 12.04 LTS, Android-x86 2.3
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #33 : 29.02.12 - klo:12.50 »
Onko jokin erityinen syy tai taho, joka pakottaa käyttämään Ubuntua Unityllä tai Gnomella? Itse en ole *buntuissani käyttänyt miesmuistiin oletuksena tulevaa työpöytäympäristöä vaan tempaissut tilalle jotain Flux-/Open-/ jne. boxia tai muuta tarpeen ja mieltymyksien mukaan.
Tosin pitää tunnustaa, että tuppaa olemaan Debiania enimmäkseen koneissa.
Registered Linux user #186837

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5777
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #34 : 29.02.12 - klo:18.48 »
Pitkästä aikaa tuuppasin parille koneelle 12.1:n openSUSEn. Varsin toimivan oloinen jakelu.

juyli

  • Vieras
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #35 : 01.03.12 - klo:10.33 »
... ja toinen Fedora 15. Jälkimmäisessä on kolme vaihtoehtoa, Gnome 3, KDE 4.7.4. ja Xfce 4.8. Fedora 15:n varsinainen KDE versio olisi ollut 4.6.3 mutta asensin 4.7.4:n erillisen ohjeen mukaan. Se on muuten asiallinen,

Apua. Ei noin, jos et halua rikkoa jakelua. Kuten todennäköisesti teitkin kun Kdelive ei toiminutkaan :( KDELive on nimenomaan KDE:hen perustuva sovellutus, ja asentaessasi liiaan uuden KDE:n rikoit yhteensopivuuden. Varmin tapa rikkoa jakeluversio on päivitellä sitä _maailmalta löytyvien ohjeiden mukaan_ ohi virallisten päivitysten. Fedora päivittyy usein, ja käyttössä ovat viimeisimmät, vakaat versiot sovellutuksista. Fedora 15 pitäisi päivittää Fedora 16 ja tuolloin olisi tarjolla tuo versio KDE:stä jakeluun sovitettuna. Fedora-version tuki on n. 13kk, joten kun versio Fedora 17 kevään aikana ilmestyy, jää Fedora 15 ilman tukea - eikä Fedora 15 kannata erityisemmin enää tuon jälkeen käyttää.
Fedora tarjoaa vielä seikkailunhaluiselle testing-repoja, joista saa asennettua ne viimeisimmätkin uutukaiset ohjelmapaketit.

arzie

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 36
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #36 : 13.03.12 - klo:15.40 »
Unityn tullessa tuli tarve vaihtoon. Jakelun piti kuitenkin pohjautua Debianiin, päädyin jatkuvapäivitteiseen Minttiin XFCE-työpöydällä.
 
Valintaperusteina oletettu keveys, selkeys ja Debianin paketit. Koska on jatkuvasti päivittyvä, oletan että vähän uudemmatkin oheislaitteet pelittäisi myös. Mintin suomenkielisillä sivuilla on myös selkeitä ohjeita asentamisesta.

Käytännön kokemusta tästä ei ole vielä paljoa. Skanneri, tulostus, nettitikku, videot ja kuvankäsittely onnistui saada toimimaan 7 v. vanhaan peruspöytäkoneeseen (tosin 2Gt muistilla). Asennuksen aikana oppi kovon osioimisestakin jotain. Asennuksen jälkeen ennen suurta päivitystä pitää kiinnittää huomiota ohjelmalähteisiin, suoraan Debianiin viittaavat kohdat poistettava, tämä selviää päivitysikkunan infopainikkeen takaa. Jos oletusasetuksilla päivitti, paketit rikkoutui.

Ensivaikutelma on miellyttävämpi ja paljon selkeämpi kuin Ubuntun Unity-työpöytä.

Emithgih

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 152
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #37 : 14.03.12 - klo:21.45 »
... ja toinen Fedora 15. Jälkimmäisessä on kolme vaihtoehtoa, Gnome 3, KDE 4.7.4. ja Xfce 4.8. Fedora 15:n varsinainen KDE versio olisi ollut 4.6.3 mutta asensin 4.7.4:n erillisen ohjeen mukaan. Se on muuten asiallinen,

Apua. Ei noin, jos et halua rikkoa jakelua. Kuten todennäköisesti teitkin kun Kdelive ei toiminutkaan :( KDELive on nimenomaan KDE:hen perustuva sovellutus, ja asentaessasi liiaan uuden KDE:n rikoit yhteensopivuuden.

Otan neuvot huomioon vastaisen varalle. Kone, mihin näitä olen asentanut, ei ole pääasiallinen käyttökoneeni vaan testailukone, jossa voi ottaa riskejä. Jos järjestelmä menee tarpeeksi solmuun, niin formatoidaan kovalevy ja aloitetaan alusta. Ei siinä sen kummempaa. Mitä Kdenliveen tulee, niin kirjoitin, että se toimii, ja tein sillä kokeeksi teräväpiirtovideotakin. Asentaminen vain ei meinannut alussa onnistua. Kone on joka tapauksessa niin heikko, että en (joitakin kokeiluja lukuun ottamatta) tee sillä videoita. Asensin Kdenliven vain kokeeksi. Asentamassani Linux Mintissä Kdenlive kaatuu heti ja on tästä syystä käyttökelvoton. Mintiin en ole tehnyt mitään virityksiä.

Jos palataan otsikkoon, niin aion käyttää Ubuntua (ainakin kolmessa koneessa) vielä pitkään. Sen rinnalle voi tosin tulla muita Linux-versioita muihin koneisiin. Näistä muista Fedora alkaa olla vähitellen suosikkini. Kun Gnome kolmoseen tottuttelee, se on aika kätevä.

juyli

  • Vieras
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #38 : 15.03.12 - klo:19.49 »
Otan neuvot huomioon vastaisen varalle. Kone, mihin näitä olen asentanut, ei ole pääasiallinen käyttökoneeni vaan testailukone, jossa voi ottaa riskejä.
Hyvä periaate! Fedora on kuitenkin nimenomaan jakelu, joka tarjoaa "uusinta uutta". Fedoraa voi toki kuvailla Red Hat Inc.:in Enterprise -version testialustaksi, mutta mielestäni tuossa ei ole mitään pahaa, jos suurin kaupallinen Linux-jakelija hyötyy ko. jakelun käyttämisestä. Vielä on siinä käytettävissä testing-repotkin uhkarohkeille. Toki nuo toimivat ihan kivasti, mutta nykyisin jätän testing-repot käyttämättä, kun jo virallinen 'vakaa versio' tarjoaa ihan riittävän tuoretta tauhkaa...
Ubuntut on koneella vertailun vuoksi, ja selvittämään, missä Debian-pohjaisissa jakeluissa mennään.
Proposed -repot kai tuossakin ovat hieman riskialttiita.
Sama koskee koneiltani löytyviä Zenwalk/Salix -jakeluja, joten tuntuma Slackwareenkin säilyy ;)
Zenwalk:ssa käytän nimenomaan snapshot-repoja, jotka ovat enempi kokeiluja kunnes ne todetaan toimiviksi ja jaetaan vakaaseen jakeluun.

Emithgih

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 152
    • Profiili
Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« Vastaus #39 : 20.03.12 - klo:15.32 »
Kun sain USB-tikut toimimaan, testailin Mint 12 -versiota. Siitä jäi hieman levoton vaikutelma, koska järjestelmä ei oikein osaa päättää, haluaako se olla perinteisen näköinen Windowsia muistuttava vai sellainen, millaisena Gnome 3 näyttäytyy esimerkiksi Fedorassa. Alhaalta valikot avaava Windows-tyyli näyttää olevan se varsinainen, koska tämä tyyli palautuu aina kun hiirellä koskee työpöytää "Gnome-tilassa" oltaessa.

USB-Mint on tietenkin karsittu versio, mutta sai siitä jonkinlaisen ajatuksen. Minulla on yhdellä kovalevyllä asennettuna Mint 11, joten näitä kahta versiota voi verrata. Latasin ja asensin vanhan version muutamaa tuntia ennen kuin 12-versio julkaistiin.

Ehkä käyttöliittymä ei olekaan ratkaiseva peruste Linux-version valitsemisessa vaan muut asiat kuten järjestelmän päivityksen jatkuvuus (Ubuntussa hyvä), käytön helppous/vaikeus ja muut tämän tyyppiset asiat.

Lisäys (23.3.)

Innostuin kokeilemaan muitakin Linux-versioita, kun USB-tikkujen tekeminen osoittautui niin helpoksi. Debian oli vähällä asentua koneen kovalevylle mikä ei ollut tarkoitus. Sammutin koneen ennen kuin mitään peruuttamatonta ehti tapahtua. Debian lienee kuitenkin "tuttu" siinä mielessä, että se muistuttaa perinteistä Ubuntua. Ehkä kokeilu ei olisi tuonut mitään uutta.

Centos toimi ja vaikutti hyvin jämäkältä ja asialliselta ja perinteiseltä. Mageia juuttui alkuruutuunsa yrittäessään käynnistyä. En saanut kokeiltua sitä.

Hankalinta oli tehdä USB-tikku Open Suselle. Tarvittiin Windowsia. Mutta kun homma oli lopulta valmis, itse Open Suse (kokeilin gnome-versiota) osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Kokeilu on vielä hieman kesken (eli ohjelma on auki toisessa koneessa). Joka tapauksessa kaikki toimi suoraan USB-tikulta. Youtube-blugista vilahti huomautus, mutta Firefox ohitti ongelman automaattisesti ja video alkoi näkyä. Libre Officen käynnistyessä tuli ilmoitus puuttuvasta Java-ympäristöstä, mutta tämäkin ongelma ratkesi saman tien,  ja Libre Office käynnistyi. Koneen kiinteä verkko ja langaton verkko toimivat heti. Oikeastaan vain hitaasta USB-tikun toiminasta huomasi, että käyttöjärjestelmä ei ole kovalevyllä. Kaikki tuntui valmiilta.

Työpöytäympäristöjä vertaillessani mielipiteeni on vaihdellut, enkä ole oikein osannut päättää. Jossakin vaiheessa tulin siihen tulokseen, että kyllä Ubuntu on sittenkin paras. Niinpä yritin suorastaan pakottaa itseni pitämään Unity-työpöydästä. Ajattelin, että ehkä en vain tajua sen nerokkuutta. Netistähän löytyy kirjoituksia, joissa kirjoittaja on ensiksi inhonnut Unityä, mutta nyt rakastaa sitä. Versio, jota minulla on tilaisuus kokeilla, on viime keväältä. Jostakin olen lukenut, että syksyn versio on jo parempi. Mutta jokin siinä vain tökkii. Sivupalkki on mielestäni ruma eikä sovi yhteen yläpalkin kanssa. Sen toiminta (ainakin tässä vanhassa versiossa) on epävarmaa. Palkki piileksi välillä puoliksi näkyvissä osaamatta päättää, tullako esille vai ei. Ja Kdenlive -videoeditoria käytettäessä palkki pomppaa aina esille, kun vetää hiirellä "clipin" aikajanalle, vaikka hiiri ei käy lähelläkään kohtaa, josta palkin pitäisi ilmestyä.

Originaalin Gnome 3:n kassa oli myös vaikeuksia. Välillä se oli olevinaan hyvä, ja välillä ei. Minua alkoi inhottaa se, että siinä piti käyttää osittain näppäimiä ja niiden yhdistelmiä ohjelmien vaihtamiseksi ja esille saamiseksi. Sekin ärsytti, että kun hiiren vei vahingossa ylänurkkaan, ohjelma pieneni. Tämä "ongelma" kuitenkin osoittautui lopulta g3:n pelastukseksi arvoasteikollani. Huomasin nimittäin vasta tässä vaiheessa, että hiiren käyttäminen nurkassa on toimenpide, jolla työpöydän saa näkyviin, ja ohjelmat on helppo vaihtaa. Nurkan merkitystä symboloidaan säteilevillä "aalloilla". Ei siis tarvitakaan mitään sormiakrobatiaa, vaikka napeillakin ohjelmia saa vaihdetuksi. Ja kun tämän "nurkkajutun" keksi, g3 alkoikin näyttäytyä aivan uudessa valossa. Siinä on erittäin nopea vaihtaa ohjelmasta toiseen. Yksi pieni hiiren heilautus vain ja ehkä napsautus halutusta ohjelmasta. Näinhän täytyy tehdä myös g2:ssa. Jos alapalkki on autohide-muodossa, päällä olevia ohjelmia ei näe kuten ei näe g3:ssakaan.

Jossakin vaiheessa yritin totutella myös xfce-työpöytään, mutta en oikein ollut tyytyväinen. Palkkien toiminta oli epävarmaa, eikä esimerkiksi yläpalkki tullut aina näkyviin niin kuin pitäisi, ja selaimen yläreuna meni jotenkin palkin päälle... tai jotain tällaista sekoilua tapahtui. Pieni valikko on myös hieman hitaan puoleinen etsiä ohjelmia.

”Ihannetyöpöydän” ja ”ihannelinuxin” etsintä jatkuu vielä toistaiseksi. Ehkä sellaista ei koskaan löydykään. Yhdessä on jotain hyvää ja jotain huonoa, ja toisessa jotain muuta hyvää ja muuta huonoa.
« Viimeksi muokattu: 23.03.12 - klo:03.48 kirjoittanut Emithgih »