Kuvien käsittelystä epäselvyyttä

[makel58]

Digikamerallani voi ottaa suuria TIFF- ja pienempiä JPG-kuvia. Ymmärtääkseni nuo TIFF-kuvat ovat sitä varten, että jos käsittelee niitä kuvia kuvankäsittelyohjelmalla. Mutta olen käsitellyt JPG-kuviakin GIMP-ohjelmalla, joka Ubuntussani on, niin en ole huomannut ainakaan tietokoneen ruudulla minkäänlaista eroa käsittelemätöttäman ja käsitellyn JPG-kuvan välillä. Kuitenkin kun olen tietoa netistä hakenut, siellä on sanottu, että JPG-kuva on jo käsittelemättömänäkin kuvana häviöllinen. Eli että kuvainformaatiota poistuu siitä, jos esim. kuvaa pienennetään JPG-muotoon. Mutta huomaako sitä ihmissilmällä? JPG-kuvien koko on ollut 500-700 kt, ja kännykkäkuvien siinä 50-200 kt.

Kerran sain netistä ohjeen, että suuria TIFF-kuvia otetaan silloin, kun tulostetaan suuria kuvia joko tulostimesta tai teetetään kuvankehitysliikkeessä, siis suurempia kuin ns. kymmppikuvia. Ja sen takia en ole ottanutkaan kamerallani muita kuin JPG-kuvia. Kännykkäkamerallakin kun olen ottanut kuvia, niin ne ovat myös olleet JPG-kuvia. Niitäkin olen käsitellyt Gimpillä, ja en ole huomannut alkuperäiseen kuvaan vertaamalla eroa. Kerran yksi tuttuni sanoi, että hän teettää JPG-kuvista paperikuvia ja ovat olleet ihan hyviä. Miten se nyt on, onko JPG-kuvien käsittely jotenkin tyhmää?

[snifi]

Jpg-kuvat ovat valokuvaformaattina suositeltavimpia. Niiden pakkausalgoritmi perustuu juuri ihmissilmän heikkouksiin, eli kuvasta hävitetään sellaista informaatiota, jota ihmissilmä ei pysty havaitsemaan. Tiff-formaatti taas ymmärtääkseni on häviötön formaatti, jota tarvitaan kun kuvasta on saatava myös muuta informaatiota kuin ihmissilmälle näkyvä, esimerkiksi planeettakuvaus tähtitieteessä, jossa informaatio on tarkoitettu koneen käsiteltäväksi. Tai animaatioissa, joissa kuvainformaatio käytetään tekstuurien tuottamiseen.

Jpg-kuvien pakkaustehokkuuden voit itse säätää. 100-prosenttisia häviöttömiä jpg-kuvia ei käytännössä koskaan tarvitse, ne vievät ainoastaan kiintolevytilaa. Itse pidän yleensä kuvat pakattuina noin 75-85 prosenttiin. Silloin kun kuvan tiedostokoko on kriteerinä, monia kuvia voi pakata jopa 20-30 prosenttiin, ilman että ihmissilmä juurikaan havaitsee eroa.

Käsitellessäsi kuvia Gimpillä ohjelma kysyy sinulta käytettävää pakkaustiheyttä kuvaa tallennettaessa. Silloin voit esikatseluikkunassa katsoa, mitä pakkaustiheyden muuttaminen vaikuttaa kuvan laatuun, ja etsiä sellaisen pakkausprosentin joka vaikuttaa parhaalta.

Jos etsit lisätietoa verkosta, niin huomaa, että kuvaformaatin nimi on "jpg" (ei "jbg"). Kuvien massamuunnoksiin voit käyttää myös esimerkiksi Gwenview-ohjelmaa.

[snifi]

Ehkä on vielä hyvä lisätä se kolmas yleinen kuvaformaatti: png. Se ei sovellu valokuviin, vaan sitä käytetään viivapiirros-tyyppisiin kuviin. Esimerkiksi tämä pingviini-ikoni on png-kuva:

Tämän tyyppinen harmaasävykuva voisi periaatteessa muutoin olla jpg-kuva, mutta koska siinä on läpinäkyvät reunat, se tarvitsee niin sanotun alpha-kanavan, jota ei vanhemmissa jpg-formaateissa ole.

Silloin tällöin törmäät myös gif-formaattiin, jolla voi tehdä pieniä "tyhmiä" animaatioita. Jos välttämättä tarvitset verkkosivuillasi sellaisia, käytä silloin gif-formaattia, muutoin vältä sitä, se on rasittava ja vanhanaikainen kuvaformaatti.

[nm]

Digikamerallani voi ottaa suuria TIFF- ja pienempiä JBG-kuvia. Ymmärtääkseni nuo TIFF-kuvat ovat sitä varten, että jos käsittelee niitä kuvia kuvankäsittelyohjelmalla.

Mikä kamera on kyseessä? Jos sen kuvaprosessori käsittelee ja tallentaa TIFF-kuvat 12-bittisillä väreillä, voi niistä olla oikeasti hyötyä JPEGiin verrattuna, kun valotusta ja värejä korjataan jälkeenpäin. Tavallisissa pokkareissa TIFF-kuvat ovat kuitenkin vain 8-bittisiä, eikä niistä ole juurikaan etua parhaimmalla laadulla otettuihin JPEG-kuviin nähden -- muistikortti vain täyttyy nopeammin massiivisilla pakkaamattomilla tiedostoilla.

Kuvankäsittelyssä taas JPEG-formaattia ei pidä käyttää väliaikaistalletuksiin, koska jokainen pakkauskerta heikentää hieman laatua niissä kohdissa kuvaa, joita on muokattu edellisen tallennuksen jälkeen. Tavallinen JPEG ei tue lainkaan täysin häviötöntä pakkausta, ei edes IJG-laatuasetuksella Q=99 (tai joissain ohjelmissa 100). Siis jos kuvaa käsitellään pidemmän aikaa, ja ohjelma suljetaan välillä, on kuva paras tallettaa häviöttömästi vaikkapa kuvankäsittelyohjelman natiiviformaattiin. Vasta lopullinen kuva voidaan pakata käyttökohteen mukaan häviöllisesti.

Arkistoitavissa valokuvissa en laskisi JPEG-laatuasetusta ainakaan alle Q=75:n. Itse käytän Q=90:tä ja säilytän myös alkuperäiset kamerasta saadut RAW-tiedostot.

[Pertti.N]

Jos valokuvaus ja kuvankäsittely rupeaa kiinnostamaan enemmän, kannattaa tustustua Raw tiedostomuotoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raw_%28tiedostomuoto%29

[snifi]

Tässä on muutama kokeilu, josta voit katsoa paljonko jpg-kuvalaadun pakkausprosentti vaikuttaa kuvan laatuun:

jpeg 00%:
 

jpeg 10%:
 

jpeg 20%:
 

jpeg 30%:
 

jpeg 40%:
 

jpeg 50%:
 

jpeg 60%:
 

jpeg 70%:
 

jpeg 80%:
 

jpeg 89%:
 

Tiedostokoot:

Koodia: [Valitse]

  4829  pakattu00.jpg
  7552  pakattu10.jpg
 10452  pakattu20.jpg
 12750  pakattu30.jpg
 14588  pakattu40.jpg
 16215  pakattu50.jpg
 17982  pakattu60.jpg
 20761  pakattu70.jpg
 25203  pakattu80.jpg
 39937  pakattu89.jpg


Eri tyyppisillä kuvilla pakkaustiheys vaikuttaa eri tavalla, ja kuten nm muistutti, pakattua kuvaa ei saa takaisin, jollei ole säilyttänyt alkuperäistä.

[UbunTux]

Päälle 95 ei kannattane käsittääkseni mennä.

Mitkä ohjelmat ylipäätään tukevat häviötöntä JPEG-kuvan pakkausta (100/100 ei kuitenkaan taida olla häviötön)? PNG kaiketi on pakkausteholtaan parempi, mutta onko se merkittävästi hitaampi?

[makel58]

Kiitos snifille huomautuksesta että JBG on JPG! Vaikka kuinka yritin kirjoittaa sen oikein, tuli virhe. Mutta nyt sekin on korjattu.

Nyt selvisi sekin, että kun ensin JPG-kuvaa on käsitellyt ja kun sitä tallentaa, niin siinä tosiaan on se liukusäädin, jolla voi kuvan kilotavuja muuttaa, joko pienempään tai suurempaan, vai oliko ne prosentteja. Käsittelin yhtä kuvaa, jonka tiedostokoko oli ennen muutosta 415,1 Kt, ja kun olin tallentanut sen, tuli kooksi 234,2 Kt. Kuitenkaan en havainnut minkäänlaista eroa, paitsi sen, että siitä tuli vähän kirkkaampi, kun sitä hiukan kirkastin Gimpillä. Siinä liukusäätimen vieressä oli klikattavana se vaihtoehto, että samalla kun kuvaa säätää, voi sitä seurata kuvasta, miten se vaikuttaa, niin kuin snifi oli esimerkkissään osoittanut. Minä vaan en ollut hoksannut sitä klikata käyttöön, mutta nyt sekin on kunnossa.

Kirjoittanut: snif

Ehkä on vielä hyvä lisätä se kolmas yleinen kuvaformaatti: png. Se ei sovellu valokuviin, vaan sitä käytetään viivapiirros-tyyppisiin kuviin. Esimerkiksi tämä pingviini-ikoni on png-kuva:

Onpa ihmeellistä kun minulle on lähetty muutama juuri noita png-kuvia, jotka olivat isoja kuvakokoja, suurin yli 6 Mt. Niistä kuvista lähti juuri "vauhti" liikkeelle, että aloin enemmänkin käsittelemään myös JPG-kuvia. Vai että se kuvaformaatti ei käykään oikein digikuville! Lieneeköhän sitten noiden kuvien lähettäjällä jotain tietämättötyyttä, kun kuitenkin otetaan png-kuvia, niin kuin oli minullakin. En tosin itse ota niitä kuvia, ei niitä minun kameralla ilmeisesti pystyisikään ottamaankaan.  

Tuosta TIFF-kuvista vielä, kun kahdelta tutulta kuulin, että juuri sitä kuvaformaattia pitäisi käyttää, jos kuvia käsittelee kuvankäsittelyohjelmalla. Ja toinen sanoi, että voi ostaa ulkoisen kovalevyn, että TIFF-kuvat sopivat muistiin. En ole kuitenkaan ollenkaan kiinnostunut ottamaan kameralla TIFF-kuvia, kun ne vievät niin paljon tallennustilaa, vaikka se tekeekin joka kuvasta myös pakatun JPG-kuvan.

Voiko niistä JPG-kuvista sitten tehdä niitä paperikymppikuvia sitten myöhemmin, jos siihen tulokseen joskus tulen? Tykkään vaan katsella enemmän kuvia tietokoneen ruudulta, kuin albumista. Ja se vielä, kun JPG-kuvaa käsittelee, voiko käsitellä uudelleen jo käsiteltyä kuvaa, vai olisiko syytä käyttää alkuperäistä kuvaa, jos ei ole tyytyväinen ekasuoritukseen? Tarkoitan siis jos olen jo tallentanut kuvan.

Kysyttiin myös kameramerkkiä, se on Panasonic LUMIX DMC-FZ7.

[SuperOscar]

Kiitos snifille huomautuksesta että JBG on JPG

Jos oikein pilkkua nypitään, se on JPEG. Vanhan FAT-tiedostojärjestelmän rajoitteitten takia vain .jpg ehti tiedostotunnisteena .jpegiä yleisemmäksi.

[eap]

Olen teettänyt valokuvia ja julisteita jpg-tiedostoista aina 600x800 (mm) saakka ihan hyvin tuloksin. Itse en työskentele, siis käsittele, koskaan alkuperäisellä kuvalla olipa se mitä tiedostomuotoa tahansa vaan teen aina pohjaksi kopion. ( Avaa kuva > tallenna nimellä). Nykyisillä massamuistin hinnoilla ei mielestäni kannata kuvien koossa pihistellä, omalla kohdallanikin täytyy lisätä raw:n käyttöä.

[snifi]

Tässä on yksi sellainen kuvatyyppi, jonka käsittelyyn jpeg-pakkaaminen ei sovellu oikeastaan laisinkaan, jo vähänkin pienempään kokoon pakatussa kuvassa näkyy epätarkkuutta (varjokuvia). Toisaalta myöskään png ei ole kovin hyvä formaatti, sillä väriliukumat kuluttavat tavattomasti tiedostokokoa:

png:
 
jpeg 70%:
 
jpeg 75%:
 
jpeg 80%:
 
jpeg 85%:
 
jpeg 90%:
 
jpeg 95%:
 
jpeg 98%:
 

Tiedostokoot näiden kohdalla:

Koodia: [Valitse]

79582  ubu001.xcf # Gimpin oma tiedostoformaatti
22685  ubu000.png # png
 4417  ubu070.jpg # jpg 70
 4752  ubu075.jpg
 5275  ubu080.jpg
 5964  ubu085.jpg
 7089  ubu090.jpg
 9446  ubu095.jpg
12700  ubu098.jpg


[nm]

Päälle 95 ei kannattane käsittääkseni mennä.

Mitkä ohjelmat ylipäätään tukevat häviötöntä JPEG-kuvan pakkausta (100/100 ei kuitenkaan taida olla häviötön)?

Häviötön JPEG on eri formaatti kuin tavallinen JPEG ja sille ei käytännössä taida olla juurikaan tukea muualla kuin RAW-kuvatiedostoja käsittelevissä ohjelmissa.

Tavallisen JPEG Q=100:n (tai Q=99, skaala vaihtelee eri toteutuksissa) häviöllisyyden voi todeta omin silmin vaihtelemalla alkuperäisen ja uudelleenpakatun kuvan välillä kuvankatseluohjelmalla, joka säilyttää suurennoksen kuvaa vaihdettaessa. Esimerkiksi GQView ja Geeqie ovat asetettavissa näin, ja ne osaavat myös pitää suurennetun alueen sijainnin samana. Suurennoksen pitää olla luokkaa 10:1 (eli yksi kuvan pikseli näkyy 10x10 pikselin kokoisena), jotta vähäiset erot pikselien värisävyissä näkyvät monitorilla normaalilta katseluetäisyydeltä. Skaalausmenetelmäksi on asetettava nearest-neighbour.

Matemaattinen vertailu onnistuu vaikkapa ImageMagickilla: compare -verbose -metric psnr pakattu_kuva alkuperainen_kuva vertaus.png

Jos compare sanoo, että PSNR on ääretön (inf), kuva on täsmälleen sama. Sain eräällä Nikon D100:n kuvalla tällaisia PSNR-arvoja:

Koodia: [Valitse]

Q=100: PSNR 50,3; tiedoston koko 6200 kt
Q=95: 44,1; 2100 kt
Q=90: 41,6; 1100 kt
Q=85: 40,9; 810 kt
Q=80: 40,2; 670 kt
Q=75: 39,8; 580 kt

Häviöttömien formaattien tiedostokokoja:

PNG (paras pakkaussuhde):           8090 kt
TIFF:                                                9560 kt
NEF (alkuperäinen RAW-tiedosto): 9790 kt
pakkaamaton:                               18400 kt

PSNR-luvuista ei kuitenkaan voi päätellä juuri muuta kuin että pakkaus on häviöllinen ja korkeammat Q-arvot antavat parempaa laatua tiedostokoon kustannuksella. Visuaalisesti Q=100 oli häviötön vielä suurennoksella 4:1 ja Q=95 suurennoksella 2:1. Ilman suurennosta vasta Q=85 tai Q=80 -kuvissa oli erotettavissa pieniä muutoksia alkuperäiseen verrattuna. Q=75:llä värisävyt muuttuivat laajoissa alueissa.

PNG kaiketi on pakkausteholtaan parempi, mutta onko se merkittävästi hitaampi?

PNG on häviötön ja sen pakkausalgoritmi on yleensä hitaampi kuin JPEG. Purkaminen on melko nopeaa. Pakkaussuhde on valokuvissa hieman heikompi kuin JPEG Q=100:lla, mutta säännöllisessä ja tarkassa grafiikassa se on usein huomattavasti parempi.

[nm]

Toisaalta myöskään png ei ole kovin hyvä formaatti, sillä väriliukumat kuluttavat tavattomasti tiedostokokoa:

Tämän voi välttää käyttämällä liu'uissa säännöllisempää sekoituskuviota (dither).

[mrl586]

Ehkä on vielä hyvä lisätä se kolmas yleinen kuvaformaatti: png. Se ei sovellu valokuviin, vaan sitä käytetään viivapiirros-tyyppisiin kuviin.

Eikö muka sovi?

[snifi]

PNG - Eikö muka sovi?

PNG:n ja JPEG:n pakkausalgoritmit ovat erityyppisiä. PNG:n pakkausalgoritmi on parhaimmillaan kun kuvassa on selkeitä yksivärisiä värialueita. PNG on ensisijainen tallennustyyppi jos otat esimerkiksi kuvakaappauksen, jolloin kuvaan ei saa tulla pakkauksesta aiheutuvia sumentumia. PNG:tä voi myös hyvin käyttää työformaattina kun haluat, että kaikki kuvatieto säilytetään. Valokuvien kohdalla tämä johtaa tiedostokoon huomattavaan kasvuun, ja siksi valokuvien arkistointi PNG-formaatissa ei ole mielekästä. Kun valokuvan säilöö PNG-formaattiin, jäävät huomiotta valokuvan tyypilliset ominaisuudet: se, että niissä on paljon väriliukumia sekä ihmissilmän ominaisuudet, ts. kuvaan tulee säilöttyä sellaista tietoa, joka ei varsinaisesti täytä informaation määritelmää ihmisen lähtökohdasta ajateltuna.

[UbunTux]

Testasin snifin Ubuntu-Suomen PNG-kuvaa.

optipng sai ihan mukavasti kutistettua tiedostoa.

Koodia: [Valitse]

optipng ubu000.png
du -b ubu000.png
20432  ubu000.png #9.93% pienempi
optipng -o7 ubu000.png #hidaaaaaasta
du -b ubu000.png
20413   ubu000.png #10.02% pienempi
Noita kannattanee käyttää lähinnä liikenteen minimointiin, jos ohjelma pakkaa huonosti. Ehkä hyötyä on ennemminkin suurilla tiedostoilla.

[Fri13]

Valokuvaus suositellusti aina parhaimmalla laadulla. Jos haluaa käsitellä kuvia kunnolla nii RAW muoto ja jos ei RAW muotoo tueta nii TIFF. JPEG kelpaa jos pitää ottaa suoraa kamerasta ulos ja jos se onpi ainoa formaatti nii sitte parhaimmalla laadulla jos ei ole syytä juuri saada suoraa pientä tiedostoa.

RAW (CR2, ORF, NEF, ARW, SRF jne)
+ pakkaamaton TIFF kuva joka on jokaisen kameravalmistajan mukaa laitettu omaa containeriin ja jokaine vielä sotkee omaa tiedostoaa salauksilla jotka pitää purkaa ensin, jotta voivat myydä omia softia!
+ parhaimmalla resoluutiolla otettu (suoraa kennon MPix koolla)
+ väridata on säilötty miten kameran kenno sen tallentaa. Kamera ei prosessoi kuvaa mitenkää.
   => värilämpötilaa voidaan jälkikäteen muuttaa, valotusta voidaan korjata +/- 2 aukkoa jos ei ole puhkipalanut tai mennyt tukkoon. Kuvakohina voidaan wavelett agoritmilla poistaa paremmin jälkikätee.
- Suuret tiedostot. Kuvan lukeminen joka paikassa mahdotonta.
+ alkuperäinen kuvan ns digitaalinen negatiivi jota ei kannata jakaa kellekkään.
+ tukee metadataa (EXIF, XMP, IPTC)

GIF
- 256 väriä joista yksi voi olla merkitty läpinäkyväksi.
+ kelpaa yksinkertaisiin animaatioihin vielä kute tikku-ukko joka tekee jotain. Ei tue alpha-tasoa eli porrastettuu läpinäkyvyyttä.
- Ei säilytä metadataa

JPEG
- 8bit värisyvyys jokaisella värikanavalla.
- Ei tue alphakanavaa (ei minkäälaista läpinäkyvyyttä)
+ säilyttää metadatan (EXIF, XMP, IPTC)
+ Loistava jälkijakeluun kun halutaan nettiin, aukeaa lähes missä tahansa Pakkaus on hyvä vielä 75 (7) kohdalla jolloi kuva on sopiva mutta ei nii hyvä että joku voisi sen varastaa ja kasvattaa tai pakkaus näkyisi pahasti.
- Ei tue animointia

PNG
+ Häviötön formaatti, loistava kuvien jälkitallennukseen
+ Alpha kanava
+ 48bit, suoraan häviötön RAW => PNG muunnos
+ Pakkaus vaikuttaa vain tiedoston kokoon ja tallennusnopeuteen 1-9 asteikolla. Suurimmalla pakkauksella (9) tallennus hidasta mutta avaamine nopeampaa kuin pakkaamaton jos on hidas lukulaite kun pienempi määrä dataa pitää lukea.
+ säilyttää metadatan (EXIF, XMP, IPTC)
+ Kelpaa painoon
- Huono jälkijakeluun suurilla kuvilla.
- Ei tue animointia

MNG
+ Häviötön formaatti.
+ 48bit, häviötön
+ pakkaus vaikuttaa vain tiedoston kokoon
+ säilyttää metadatan
+ Alpha-kanavat
+ Tarkoitettu GIF-korvaajaksi animaatioihin
- Ei tarkoitettu kuvien tallentamiseen.

TIFF
+ Häviötön formaatti, hyvä kuvien jälkitallenukseen
+ 48bit, suoraan häviötön RAW => TIFF muunnos
+ Pakkaus on häviötön LZW (ZIP) joka vaikuttaa tiedoston kokoon ja tallennusnopeuteen. Ei valikoitavaa pakkaus kokoa.
+ Säilyttää metadatan (EXIF, XMP, IPTC)
+ Tukee alpha-kanava
+ kelpaa painoon.
+ Tukee monisivuisia kuvia Fax-tulosteisiin (Fax-asiakirjat muutetaan TIFF kuviksi jakeluun).
- Huono jälkijakeluun suurilla kuvilla, suurien tiedostokokojen vuoksi.
- Ei tue animaatioita

DNG
+ Adoben luoma avoin RAW formaatti.
+ Siihen voidaan muuttaa mikä tahansa muun kameravalmistajan RAW tiedosto.
+ DNG kehykseen voidaan liittää alkuperäinen RAW kuva mukaan
+ Voidaan generoida haluttu JPEG versio mukaan kahtena eri kokona esikatselua varten
+ Voidaan säilyttää alkuperäinen kuvadata enallaan ja ainoastaan kertoa mitkä asetukset kuvaan tehdään kun se avataan.
- Aukeaa vielä harvoilla ohjelmistoilla
- Kuvien jälkijakelu ei suositeltavaa, sisältää saman alkuperäisen kuvan kuin RAW.
- DNG kuvatiedoston koko merkittävästi suurempi kuin pelkän RAW kuvan jos mukaan lisätään alkuperäinen RAW kuva ja luodaan vielä JPEG esikatselukuvat mukaan.


Suositukset:

Älkää käyttäkö GIF:iä mihinkään jos ei ole pakko. Jos pitää tehdä animaatio, tehkää MNG formaatilla.
Säilyttäkää valokuvat RAW versioina ja tehkää siitä kopio jota käsitellään. Kopio on suositeltavaa olla DNG muodossa tai sitten PNG jos ei tarvi enää suuria muutoksia tehdä (valotukseen, värilämpötilaan). Viimeinen käsitelty versio PNG tiedostoksi. TIFF kuva vain jos sitä pyydetään eikä PNG kelpaa jostain syystä, PNG:ssä on enemmän ominaisuuksia kuin TIFF kuvassa mm metadatan tallentamiseen.
JPEG kuva vain silloin kun täytyy laittaa kuva jakoon vielä suurella pakkauksella, että ei anneta alkuperäistä kuvaa pois jota voitaisiin laittomasti käyttää. Pienet tiedostot JPEG kuvina ja jos tarvitaan alpha-kanavaa niin sitten suoraan PNG formaatissa.

ps. Käsittelyn aikana kannattaa tallentaa kuvankäsittelysoftan oletusformaatiin. GIMP ohjelmassa XCF ja Photoshopissa PS jotka tallentavat tasot. Muissa jos mahdollista kun käsitellään raakakuvia (RAW) nii DNG formaatissa jolloi työvaiheet jäävät talteen.  Vasta lopuksi sitten PNG formaattiin ja sitten JPEG formaattia siitä ulos haluttuihin tarkoituksiin.

pps. DNG on tämän hetken paras formaatti valokuvan raakakuvaksi. Idea on siis että kuvadata säilytetään alkuperäisenä mutta jokainen tallennus tehdään vain erikseen tietoihin jolloin kun kuva avataan myöhemmin muualla. Ohjelma lukee alkuperäisen kuvan ja muutokset ja toistaa ne muutokset näytettävään kuvaan. Tällöi voidaa myöhemmin palauttaa kuva takaisin ennalleen vielä DNG sisältäessä alkuperäisen kuvadatan.

korjattu typotettu aivopieru PMN => MNG

[nm]

PNM
+ Häviötön formaatti.
+ 48bit, häviötön
+ pakkaus vaikuttaa vain tiedoston kokoon
+ säilyttää metadatan
+ Alpha-kanavat
+ Tarkoitettu GIF-korvaajaksi animaatioihin
- Ei tarkoitettu kuvien tallentamiseen.

Tarkoitatko MNG:tä tai APNG:tä?  PNM viittaa Netpbm:n pakkaamattomiin bittikarttaformaatteihin.

[Vika/fiba]

Tuohon Fri13:n ansiokkaaseen selvitykseen kuvaformaateista lisäisin pari huomautusta. Jpeg tukee läpinäkyvyyttä mutkan kautta, koska se tallentaa myös reittejä, siis rajaavalla reitillä voi painotuotteeseen tehdä läpinäkyvyyttä. Reitin voi kuvankäsittelyssä muuntaa alfakanavaksi, jos sitä tarvitsee.
Tiffissä on käytettävissä myös jpeg-pakkaus, minkä käyttökelpoisuutta voi kyllä ihmetellä. Ja tiff siis tukee läpinäkyvyyttä täysin, tallentaa alfakanavat ja reitit. Samoin metadatan Exif, XMP, IPTC, ja taitaa siellä olla muutakin.

[Fri13]

Tuohon Fri13:n ansiokkaaseen selvitykseen kuvaformaateista lisäisin pari huomautusta. Jpeg tukee läpinäkyvyyttä mutkan kautta, koska se tallentaa myös reittejä, siis rajaavalla reitillä voi painotuotteeseen tehdä läpinäkyvyyttä. Reitin voi kuvankäsittelyssä muuntaa alfakanavaksi, jos sitä tarvitsee.
Tiffissä on käytettävissä myös jpeg-pakkaus, minkä käyttökelpoisuutta voi kyllä ihmetellä. Ja tiff siis tukee läpinäkyvyyttä täysin, tallentaa alfakanavat ja reitit. Samoin metadatan Exif, XMP, IPTC, ja taitaa siellä olla muutakin.

Ite en ottais JPEG enää käyttöö muute kui levittämisessä. Jos pitäis JPEG käyttää vielä laajemmi nii se olisi sitte JPEG2000 (JP2) tai peräti JPEG XR elikä MS kehittämä JPEG HD entiselt nimeltää. PNG on tällä hetkellä noitaki parempi valinta.