sitten voisit itseksesi selvittää minkä vuoksi suomennos ja kääntäminen otetaan eri tavalla niiden kääntäjien parissa jotka ovat jo eläkkeellä
Väitätkö siis, että nyt eläkkeellä olevat kääntäjät tekivät terminologisen eron, jota ei tehnyt sen paremmin heitä edeltänyt kieli (ks.
Nykysuomen sanakirja, s.v.
suomentaa) kuin nykykielikään (ks.
Perussanakirja)? Kyllä
suomentaa on aina merkinnyt vain ja ainoastaan ’kääntää suomeksi’.
Voit kääntää vitsin englannista suomeksi, siten että se on tarkka mutta se ei ole enää hauska koska sitä ei ole suomennettu.
Jos sitä ei ole suomennettu, sitä ei ole käännettykään – ainakaan suomeksi. Ainutkaan oikea kääntäjä ei suostuisi puhumaan ”käännöksestä”, jollei tekstin merkitys siitä välity. ”Sanatarkoista käännöksistä” puhuvat vain maallikot, kun eivät tiedä, mistä puhuvat. (Lingvisti tosin voi oikeasti käyttääkin ”sanatarkkoja käännöksiä”, mutta silloin puhutaan lemmauksesta tai interlineaarisesta tekstistä.)
Jos et osaa edes erottaa virtuaalista teknistä toimintaa fyysisestä toiminnasta
Kumpikin on toimintaa ja sijaitsee samassa maailmankaikkeudessa. Tuo olisi hyvinkin selvää sellaiselle, joka olisi koskaan opiskellut vähänkään filosofiaa.
Aiheesta kolmanteentoista:
joissain koneissa touchpadin tuntuma vain on todella heikko
Ehkä minulla on ollut onnea, koska ei ole semmoiseen koneeseen törmännyt – huonoihin hiiriin kyllä.
Laattahiiren saa toki ilman konettakin: itselläni on kaksikin irrallaan ostettua näppäimistöä, joissa on laattahiiri. Kumpikaan ei vain muuten tyydytä. Toinen on KeySonicin jo ikivanha mininäppis, jossa Ctrl-näppäin tahtoi jo uutena jäädä pohjaan, toinen KeySonicin täyskokoinen näppis, jossa näppäinten asettelu on täysin älytön: koneen nukkupainike ja pari muuta näppäintä on sijoitettu vasemman Ctrl:n alapuolelle. Linuxissa siitä ei ole muuta harmia kuin että Ctrl-painikkeen tavoittelu osuu turhan usein väärään namiskaan, mutta Windowsissa, missä mitään ei oikein pysty säätämään, vikaan osuneella Ctrl:n painalluksella sai koneen pikavauhtia uinailemaan.
