Kirjoittaja Aihe: Marketshare -asiaa, 1% linux - miten saadaan todelliset luvut?  (Luettu 8897 kertaa)

eelis

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 187
    • Profiili
Oon törmännyt monessa paikassa tohon "prosentin Linuxiin". Se on ilmeisesti Microsoftin hatusta heitetty luku. En ainakaan itse siihen pysty uskomaan. Noissa "tilastoissa" mm. esitetään aina, että mäkkejä on enemmän kuin Linuxeja, mutta itse ainakin tunnen paljon enemmän ihmisiä, jotka käyttävät Linuksia.

On tullut aika selväksi se, että tällä hetkellä ei kukaan osaa sanoa kovin tarkkaa määrää, kun tilastojen kokoamisessa on niin paljon ongelmia.

Luin tässä vähän aikaa sitten mielenkiintoisen jutun, jossa eräs Dellin insinööri olisi suunnitellut ohjelman tilastoja varten. Ohjelma asennettaisi valmiiksi jokaiseen Linux -kerneliin ja se olisi yhteydessä serveriin, joka ylläpitäisi Linux -tilastoa. Tämäkään ei laskisi kaikkia yksilöitä, sillä kaikki maailman linuxit eivät ole netissä, mutta se olisi mun mielestä kuitenkin hyvä arvio.

Alkoi kiinnostamaan tuon ohjelman periaatteellinen toiminta. Onko koneessa jotakin sarjanumeroa tms. jolla sen voi tunnistaa yksikäsitteisesti.

Mitäs muut on mieltä? Onko teille tärkeätä, että todellinen määrä tiedetään?

Mulle tilastot ei sinänsä oo tärkeitä, mutta tietysti todella mielenkiintoisia. Sen sijaan laitevalmistajille ja pelintekijöille tilastot olisivat hyvä juttu.

Yritin löytää linkkiä tohon tilasto-ohjelmaan, mutta en löytänyt.

Muokkaus: Linkki löytyi.
http://blogs.computerworld.com/how_many_desktop_linux_users
« Viimeksi muokattu: 22.10.09 - klo:15.12 kirjoittanut eelis »

Pjotor

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 291
    • Profiili
Määrä olisi toki kiva tietää... Mut taas tuo et tilastointi asennettaisiin kerneliin ei oli mielestäni kovin hyvä asia sillä se olisi taas yksi juttu lisää joka tehtäisiin käyttäjältä pyytämättä. 8)
Ohhoh!

Tha-Fox

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3315
  • Arch Linux && CentOS
    • Profiili
    • http://kettu.dy.fi
Kernelin sijaan laittaisin sen distrojen asennuksen loppuun samalla tavalla kuin esim. raudan tietojen lähettämiskyselyn.

Karvameduusa

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1055
    • Profiili
Tätä on kyllä tosi pitkään kiistelty, että pystyykö Linux määriä laskemaan. Fakta on se ettei tarkkoja määriä ikinä pystytä laskemaan, mutta sinne päin ainakin pystyy. Tällaiset rahaa tekevät tilastointipalvelut antavat vähän ristiriitaiset lukemat ilmaisien tilastointipalveluiden tuloksien kanssa. Sen ainakin uskon, että maksulliset tilastointipalvelut on aina ostettavissa. Minulle on kuitenkin aika sama tuo Linux osuus prosentteina, koska 1% voi vastata miljoonia käyttäjiä.

Novell Linux - Apple Ad Spoof (1st)

eelis

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 187
    • Profiili
Nyt muistelen hämärästi, että ohjelmaa ei laiteta kerneliin vaan distroon.


qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5676
    • Profiili
Alkoi kiinnostamaan tuon ohjelman periaatteellinen toiminta. Onko koneessa jotakin sarjanumeroa tms. jolla sen voi tunnistaa yksikäsitteisesti.
Pentium kolmosissahan oli ainakin jossain erässä sarjanumeroinnit, mutta niistä kait luovuttiin jonkin kanteen takia. Tuota sarjanumeroa oli kait tarkoitus käyttää mm. käyttöjärjestelmäaktivoinneissa yms. ja tuosta kait on luovuttu täysin? Kiintolevyistä ainakin löytyy yksilöllisiä sarjanumeroita niiden firmwaresta ja luultavasti monista muistakin komponenteista.

henri_aleksi

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 319
    • Profiili
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.
"Theory is when you know something, but it doesn't work. Practice is when something works, but you don't know why.
Programmers combine theory and practice: Nothing works and they don't know why."

salai

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2126
    • Profiili
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.

Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.

Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla.  ;D

Sorkkarauta

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 988
  • locked interfaces an' formats sucks fe real rank.
    • Profiili
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.
Ubuntu iz da community developed, linux-based operatin system dat iz snoop fe laptops, desktops an' servers. hit contains all da applications yous need - da web browsa, presentashun, bit hof papa an' spreadsheet software, instant messagin an' much more.

marvinmarvin

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 125
    • Profiili
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.

Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.

Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla.  ;D

Jep. Mac-osoitteet toimivat nk. layer2 tasolla, ja mac-osoite näkyy ainoastaan saman verkon sisällä oleville laitteille.  Heti kun välissä on yksikin reititin, niin  kommunikointi tapahtuu ip-osoitteiden avulla.

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Sekin on tärkeä aspekti, minkälaisissa koneissa käytetään Linuxia. Käsittääkseni Linux on vallannut nimenomaan tärkeissä rooleissa olevia koneita, kuten supertietokoneet, serverit jne. Tässä mielessä lukumäärä ei ole niin oleellinen luku.

Puavo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 32
  • Mafia Connections
    • Profiili
Tässähän oli yksilöinnistä kyse eikä verkon toiminnasta. Käyttis yhdistää tilastointipalvelimeen vaikkapa kerran kuussa ja kertoo että täällä on tämmönen Linuksi käytössä ja verkkokortin mac on tämmöinen tai mac-soitteen avulla lasketaan jokin muu yksilöivä numerosarja. Sitten kun käytetään dual-boottina useampaa distroa niin yksi kone tilastoituu yhdeksi käyttäjäksi koska mac-osoite ei muutu.
3,0Ghz Dual Core, 4Gt, 1Tt, Ubuntu 8.10
333Mhz, 256Mt, 8Gt Flash, Ubuntu 8.04 Server

eelis

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 187
    • Profiili
Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.

Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla.  ;D

Tässähän oli yksilöinnistä kyse eikä verkon toiminnasta. Käyttis yhdistää tilastointipalvelimeen vaikkapa kerran kuussa ja kertoo että täällä on tämmönen Linuksi käytössä ja verkkokortin mac on tämmöinen tai mac-soitteen avulla lasketaan jokin muu yksilöivä numerosarja. Sitten kun käytetään dual-boottina useampaa distroa niin yksi kone tilastoituu yhdeksi käyttäjäksi koska mac-osoite ei muutu.

Niin eli jos tilastointiohjelma on asennettu koneelle, niin sehän voi lukea mac-osoitteen (osoitteet) sisältäpäin ja lähettää tiedon serverille, jos se mac -osoite nyt sitten on yksikäsitteinen? Tällöin on ihan sama mitä ulospäin näkyy.

eelis

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 187
    • Profiili
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.

Kyllä, mutta jos linukseja olisikin nyt vaikka 10-prosenttia prosentin sijasta, niin pelintekijöiden ja laitevalmistajien kannalta ero olisi merkittävä. Heidän kannaltaan on toisaalta varmaankin aika sama mihin alustalle ne tehdään ja parempikin, että ei ole monia vaihtoehtoja niin homma helpottuu. Eli oikeastaan jos tuo oletettu 10% olisi julkisesti ja tieteellisesti todettu, niin varmaan kiihtyisi Linuxin kehitystahti. Nyt tietoteknisten hyödykkeiden valmistaja joutuu arpomaan, että onkohan se sittenkään järkevää panostaa linuxtukeen, kun niitä on vaan prosentti.

Tha-Fox

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3315
  • Arch Linux && CentOS
    • Profiili
    • http://kettu.dy.fi
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.

Kyllä, mutta jos linukseja olisikin nyt vaikka 10-prosenttia prosentin sijasta, niin pelintekijöiden ja laitevalmistajien kannalta ero olisi merkittävä. Heidän kannaltaan on toisaalta varmaankin aika sama mihin alustalle ne tehdään ja parempikin, että ei ole monia vaihtoehtoja niin homma helpottuu. Eli oikeastaan jos tuo oletettu 10% olisi julkisesti ja tieteellisesti todettu, niin varmaan kiihtyisi Linuxin kehitystahti. Nyt tietoteknisten hyödykkeiden valmistaja joutuu arpomaan, että onkohan se sittenkään järkevää panostaa linuxtukeen, kun niitä on vaan prosentti.


Pelintekijöitä ei kiinnostane tehdä pelejä esim. palvelimille, joita oletettavasti olisi kohtuullinen osa noista. Eli jotenkin pitäisi saada eroteltua käyttötarkoituskin.

eelis

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 187
    • Profiili
löytyihän se juttu viimein:
http://blogs.computerworld.com/how_many_desktop_linux_users
tossa on kyseinen ohjelma, "Statix":
http://sourceforge.net/projects/statix/

Pelintekijöitä ei kiinnostane tehdä pelejä esim. palvelimille, joita oletettavasti olisi kohtuullinen osa noista. Eli jotenkin pitäisi saada eroteltua käyttötarkoituskin.

Eli kyse oli nimenomaan desktop -linuxeista.

Muokkaus: Löyty vielä tommonen vähän vanhempi juttu:
http://www.desktoplinux.com/news/NS5155657721.html
« Viimeksi muokattu: 22.10.09 - klo:15.32 kirjoittanut eelis »

eap

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
  • si fallor sum
    • Profiili
Miten tosiaan lasketaan. Minulla on tällä koneella Ubuntu 8.04, Ubuntu 8.10 ja Ubuntu Studio64 9.04 eri kiintolevyillä. Läppärillä on Ubuntu 9.04 ja WinXp käyttö 90-10, sekä miniläppärillä (salarakkaan käytössä) Xubuntu 9.04. 8.04 on pääkäyttis, reilusti yli puolet ajasta. Tyttärelläni on läppärillä Vista ja minillä Xandros. Vielä nurkasta löytyy vieraiden surffilauta, jossa on Dapper.

Linux user #424871

Senior

  • Vieras
Olen muuten täysin erimieltä siitä, pystytäänkö Linux-käyttäjien tai työasemien määrää laskemaan maailmassa. Se saadaan selville 2-3% virhemarginaalilla. Olette varmaan kuulleet puhetta eräästä herra George Gallupista?

oobetimer

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1470
    • Profiili
Varmaan tuolta löytyy melko totuudenmukaiset luvut ::)

OS Platform Statistics
13/2/2009 and friday....

http://debian-fi.dy.fi/

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Tuollainen ohjelmisto on jo olemassa. Se ei ole Linux käyttöjärjestelmän osana (se käyttis on se ydin) vaa iha tavallisena softana joka raportoi asennukse jälkee vapaaehtoisesti kokoonpanon tietokantaa. Oletuksena se ei mitää ilmoita vaa se on käyttäjä oma valinta jote se ei ole tarkka. Me kuitenki suosimme käyttäjän vapaaehtoisuutta emmekä pakota ketää tilastoimaa itseään mihinkää jote sen on pakko olla vapaaehtoinen. Eri distrot sitte vielä hyödyntävät tätä kun lähetetää paketeista tietoa kun kone hakee päivitykset.

Tämä ohjelma on SMOLT nimellä. Ohjelma avulla luodaa yksilölline tunnus kokoonpanon mukaan jolloi ei lasketa IP osoitetta jonka takana voi olla useampi tietokone yrityksessä (NAT) tai koneita jotka eivät ole verkossa (ei tule mukaa tilastoo mitenkää). Kuitenki tapa on parempi kuin juuri IP laskenta tai CD-imagien latauksien määrä kun ne on ihan aliarvioituja. Mitää nettisivujen statistiikkaakaan ei kannata katsoa.

pelkästää päivitystietojen (IP) tietokanna mukaa fedora ja opensuse on molemmat suositumpia kuin ubuntu (tiedot mitä canonical on julkaissut samoilla periaatteilla) jote sitä SMOLT tietoja voisi yhdistellä mukaa kanssa. IP kun tuppaa myös olemaa epätarkka pitkällä aikatähtäimellä kun porukalla vaihtelee IP kerran kuussa.

http://www.smolts.org/static/stats/stats.html

Mitkäs olikaa nykyiset PC markkinat? 500 miljoonaa? siitä ~15 miljoonaa fedora käyttäjää on jo 1.3% mukaa laskettais opensuse käyttäjät joka olisi toinen mokoma ja ubuntu käyttäjät joka olisi vähä alle 1% nii meillä olisi kasassa jo melkei yli neljä prossaa. Sitten vielä debian, mandriva, arch, mint, gentoo ja muut käyttäjät niin saadaa varmana yli kahdeksan prossaa (debian käyttäjiä on enemmä kuin ubuntu ja fedora käyttäjiä). Ite veikkaisin jotain 10% paikkeilla olevaa käyttäjämäärää jos 500 miljoonaa konetta olisi käytössä (tämä tarkoittaa 6 miljardi ihmisen väestöllä että melkein yksi kymmenestä omistaa tietokonee). Mutta kun vähennetää siitä sitte sitä että yrityksissä valtaosa ihmisistä käyttää windowsia ja samaten kotona nii yksi ihmine onkin tilastoissa kaksi koska windowsin lisenssillä lasketaa se tilastomäärä.