Kirjoittaja Aihe: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen" [RATKAISTU]  (Luettu 30565 kertaa)

brojericho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 38
  • oikeesti?
    • Profiili
Olen yrittänyt yhä useammilla ja useammilla eri distribuutioilla ja asennustavoilla saada erään luokan koneet eloon. Kirjoitan nytkin sellaiselta koneelta, joka on vielä vähän "kesken".

Ensinnäkin nämä koneet olisi tarkoitus saada nettikäyttöön ja äidinkielen luokkaan. Ainoa distribuutio jonka olen saanut alternative-installina on ollut tämä Xubuntu 6.0.6 LTS. Sitten kysymyksiin:

1. Sain mikrotukihenkilöltä kaupungin IP-osoitteet tätä koulua varten, joita tämäkin Xubuntu antaa vapaasti muutella. Nuo osoitteet eivät toimi. Olen kokeillut ilman aliverkon peitettä asentaessa, mutta tällainen valmiiseen verkkoon sujauttelu on minulle uutta. Siispä kokeilin DHCP:tä ja sain tietää, että käytän nyt jonkin toisen koulun vapaata DHCP-palvelinta. Tämä ei voi jäädä pysyväksi, mutta mikäli kysymys ei liity millään tavalla ohjelmistoon, niin se on minun ja mikrotukihenkilön ongelma(jolle Linux on tuntematon).

2. Koneessa on RAM:mia vain 128 ja monet asiat takkuavat, kuten OpenOffice, jonka asensin ja yläpalkki näyttää samalta kuin kokeillessani monia muita Linux-distribuutioita tähän. Siinä on siis värillisiä pilkkuja kuten kävi monen Linuxin kanssa, sillä koko ruutu muuttui pelkiksi väripisteiksi ja ainoa mitä näkyi oli kursori, jota kykeni liikuttelemaan. Kyseessä on jokin Compaq Presarion integroitu näytönohjain ja pohdin voisivatko nuo oudot pisteet ja häiriöt johtua siitä? Ja miten tai millä käskyillä tällainen newbie saisi näytönohjaimen oikeaksi?

3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128.  >:(


4. Kun laitoin ensimmäisen päivityksen, niin sain suoraan ehdotuksen siirtyä 8.04 -versioon joka olisi liian raskas. Siirtyisin mieluummin 6.10-versioon, jos tämä kone sitäkään sietää. Onko siihen siirtyminen tässä kohtaa enää mahdollista ilman kokonaista uudelleen asennusta?

5. OpenOffice tökkii jo tässä versiossa. Ja vielä sellainen kysymys, että miten ja mistä saan tietää tuunauksesta ko. koneeseen, jotta asiat toimisivat nopeammin. Tuo Abiword näytti ihan asialliselta, mutta en tiedä mitä yläkoulussa äikän maikka oikeastaan koneilta haluaa. Tämä suomenkielisyys ainakin on varmaan ihan hyvä suurimmalle osalle oppilaista.


Kiitos kaikista vastauksista jo etukäteen. Joku saattaa ehdottaa EduUbuntua, mutta kun tässä koulussa eivät edes valinnaisen tietotekniikan opettajat tiedä mikä Linux on... Ja koska mikrotukihenkilö itse ei osaa tätä järjestelmää niin kaikki mahdolliset ongelmat jäävät yhden asioista perillä olevan opettajan asiaksi kun minun harjoitteluni täällä loppuu.

-Peace & Linux-
« Viimeksi muokattu: 13.05.09 - klo:07.05 kirjoittanut brojericho »
Järjestelmätukihenkilöopiskelija
Omaehtoinen Linux-"opiskelija"

- Peace & *Nix - brojericho -

Tha-Fox

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3315
  • Arch Linux && CentOS
    • Profiili
    • http://kettu.dy.fi
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #1 : 26.03.09 - klo:14.13 »
3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128.  >:(
[/b]

4. Kun laitoin ensimmäisen päivityksen, niin sain suoraan ehdotuksen siirtyä 8.04 -versioon joka olisi liian raskas. Siirtyisin mieluummin 6.10-versioon, jos tämä kone sitäkään sietää. Onko siihen siirtyminen tässä kohtaa enää mahdollista ilman kokonaista uudelleen asennusta?

3) Komento
Koodia: [Valitse]
sudo lshw antanee kivan rimpsun tuohon tarkoitukseen. Voit myös asentaa ohjelman "sysinfo", joka antaa tietoa.

4) Taitaa 6.10:ltä olla jo tuki loppunut. Eikä tuo 6.10 tuki myöskään hirveän kauaa taida enää olla voimassa.

Vapaan koodin kananmuna

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1536
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #2 : 26.03.09 - klo:14.26 »
Ei noita vanhoja koneita oikein mikään muu henkiin herätä kuin LTSP, se taas vaatii harrastuneisuutta ja mahdollisesti jopa investointeja hieman enemmän (ainakin kytkin ja vaikkapa yksi uudehko dualcore pc ahdettuna täyteen RAMia + toinen verkkokortti tähän palvelinkoneeseen). 

Ip-osoiteongelma ei tosiaan liity millään tapaa ohjelmistoon, oletko varma että syötit myös dns-palvelinosoitteet verkkoasetuksiin?
RAM-muisti ei oikein riitä xubuntullekaan. Yrittäisin mahdollisesti yhdistää koneiden ram-muisteja jos se on mahdollista siten että puolet koneista jäisi käyttämättä, mutta lopuissa olisi se 256 muistia, joka riittää jotenkuten, jopa 8.04 saattaa toimia tällä muistimäärällä.

6.06 on muuten hyvä versio, mutta siinä on pahasti vanhentunut selain.

Kevyempiä linux-distroja on olemassa, mutta niiden kotoistuksesta tai sovellusvalikoimasta en tiedä.
« Viimeksi muokattu: 26.03.09 - klo:14.34 kirjoittanut Vapaan koodin kananmuna »
En Vastaa Vaikeisiin Kysymyksiin.

Jaune

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 481
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #3 : 26.03.09 - klo:14.29 »
Tuo muistin määrä taitaa olla isoin ongelma.
Itse lähtisin etsimään mahdollisimman kevyttä, mutta toimivaa ikkunointia.
LXDE on melkoisen ketterän oloinen, ainakin Debian 5.0:lla olen sitä käyttänyt ja pelittää loistavasti ja muistinkäyttö erinomainen.


http://xpud.org/

Tuo on ubuntupohjainen ja käyttää lxde ikkunointia. Omakohtaisia kokemuksia tuosta ei ole, taitaa olla hiukan raakile vielä(?).

Ja sikäli mikäli "voimia" ja aikaa riittää voi koittaa rakentaa "oman" distron esim Minibuntun avulla:
http://blog.mypapit.net/2007/11/minibuntu-the-tiny-minimalist-ubuntu-based-distribution.html

ja laittamalla siihen jonkin köykäisen ikkunoinnin ja vain tarvittavat palvelut.
OpenOffice varmaan auttamattomasti liian muistisyöppö kunnolliseen käyttöön. Ehkäpä selainpohjainen googledocs?
Tai sitten Abiword yms. kevyemmät.



SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4060
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #4 : 26.03.09 - klo:15.17 »
Tuo muistin määrä taitaa olla isoin ongelma.

No joo, toisaalta kuten olen joskus ennenkin kertonut, olen nähnyt Windows XP:n pyörivän aivan käyttäjää tyydyttävästi 64 megan keskusmuistisessa Ibarin läppärissä ::)

Jos kevyempää työpöytää haetaan, WindowMaxer ja Fluxbox tulisivat varmaan myös kyseeseen. Pohjalle vaikka Debian tai ”vaihtoehtoinen” (tekstipohjainen) Ubuntu-asennus.

Levytilan käytön kannaltahan Linux sen sijaan on ylivoimaisesti Windowsia kevyempi. Tähän läppäriinikin on asennettu vaikka mitä, ja käytössä on silti vasta 11 Gt (kun /home on erillinen).
pöytäkone 1, NUC: openSUSE Leap 15.6, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #5 : 26.03.09 - klo:15.19 »
Koneessa on RAM:mia vain 128 [--] Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128.  >:(

LTSP on ainoa vaihtoehto järkevään moderniin käyttöön moderneilla ohjelmilla.

Lähetä se mikrotukihenkilö ja opettaja Turkuun  8)

http://www.osc.fi/?Pajap%E4iv%E4

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #6 : 26.03.09 - klo:15.32 »
LTSP on ainoa vaihtoehto järkevään moderniin käyttöön moderneilla ohjelmilla.

"CPU

For using the default, secure mode of LTSP, you'll need to have a slightly faster CPU. Any 533 MHz or better CPU should provide acceptable performance.

Thin Client Ram

The bare minimum for a thin client to work is about 48MB, but it will be unusably slow, so it is recommended to install at least 128MB Ram, with 256MB Ram if you can spare it. This will really help speed up thin clients."

Tuo "secure mode" viittaa LTSP5:n ssh-putkitukseen, jota ei ollut LTSP4.x-versioissa.

http://www.ltsp.org/~sbalneav/LTSPManual.html#id2529158

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

oobetimer

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1470
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #7 : 26.03.09 - klo:17.21 »
Olen yrittänyt yhä useammilla ja useammilla eri distribuutioilla ja asennustavoilla saada erään luokan koneet eloon. Kirjoitan nytkin sellaiselta koneelta, joka on vielä vähän "kesken".

Ensinnäkin nämä koneet olisi tarkoitus saada nettikäyttöön ja äidinkielen luokkaan. Ainoa distribuutio jonka olen saanut alternative-installina on ollut tämä Xubuntu 6.0.6 LTS. Sitten kysymyksiin:

2. Koneessa on RAM:mia vain 128 ja monet asiat takkuavat, kuten OpenOffice, jonka asensin ja yläpalkki näyttää samalta kuin kokeillessani monia muita Linux-distribuutioita tähän. Siinä on siis värillisiä pilkkuja kuten kävi monen Linuxin kanssa, sillä koko ruutu muuttui pelkiksi väripisteiksi ja ainoa mitä näkyi oli kursori, jota kykeni liikuttelemaan. Kyseessä on jokin Compaq Presarion integroitu näytönohjain ja pohdin voisivatko nuo oudot pisteet ja häiriöt johtua siitä? Ja miten tai millä käskyillä tällainen newbie saisi näytönohjaimen oikeaksi?

3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128.  >:(

-Peace & Linux-

Debian ja Debian-pohjaiset ovat kevyitä ja asettuvat hyvin wanhempaankin koneeseen kuten eräs nimeltä mainitsematon distribuutio..

http://debian-fi.eu/foorumi/viewtopic.php?f=12&t=17&sid=6b6f01e90feae2945a0ffb85b5a0e567
13/2/2009 and friday....

http://debian-fi.dy.fi/

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #8 : 26.03.09 - klo:17.33 »
Debian ja Debian-pohjaiset ovat kevyitä ja asettuvat hyvin wanhempaankin koneeseen kuten eräs nimeltä mainitsematon distribuutio..

Asentaminen ja käyttö ovat eri asioita. OOo ja FF kaikilla lisäosilla ovat paksuja kuin Bertta. 128 ei riitä mihinkään. Linuxin nyt saa asennettua vaikka perunaan.



http://www.debian.org/releases/potato/installguide/

Ystävällisin terveisin Asmo koskinen.

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #9 : 26.03.09 - klo:17.37 »
LTSP:n lisäksi toinen kevyt vaihtoehto on Ubuntu ja LXDE-työpöytä. Lataamalla alle merkkipohjaisen Ubuntun ja lisäämällä päälle lxde-desktop:in ja tarvittavat ohjelmat saa myös kohtuu keveän systeemin. LTSP:n keskitetty hallinta on kyllä melkoinen plussa, mutta jos rahat ei riitä serveriin, niin sitten joka koneeseen oma ja kevyt asennus.
Oman kokemukseni mukaan Ubuntu 8.10+lxde+firefox(tällä foorumilla)+pääte haukkasi 86MB. Xubuntu(XFCE4) samalla arsenaalilla 204MB. Open office 3 on kieltämättä hidas, koska kone swappaa tuolla muistimäärällä ainakin Xubuntulla ja sitä raskaammilla työpöydillä.

Abiword on ihan kelpo teksturi, osaa tallentaa myös PDF:nä ja HTML:nä. Oikolukukin näyttää toimivan :D
Abiword haukkasi käynistyessään 17MB, OOo3:n tekstinkäsittely 21MB

8.04 on siinä mielessä suositeltava, että se on LTS, 9.04 taas siinä tapuksessa, että halutaan OpenOffice3 suoraan repoista.

Jos näyttö tökkii, kannattaisi tutkia koneiden sielunelämää tarkemmin, varsinkin näytönohjaimen muistin osalta. Paljonko omaa näyttömuistia ja suuriko on yhteisestä muistista näytölle kaapattu osuus (=AGP-aperture tms, löytyy ehkä BIOS:in Setupista) ?

EDIT: Ja tuolla keskusmuistilla swapiia on oltava ja tarpeeksi eli ainakin 512MB, jos kiintolevyn koko on edes jotenkin siedettävä.

EDIT2: Tuli mieleen, että jos se nyt jotenkin toimii 6.06:lla, niin ota ihmeessä talteen /etc/X11/xorg.conf muistitikullle, korpulle tms. Uudemmilla versioilla saattaa näyttölaite, varsinkin kuvaputki, jäädä tunnistumatta, jolloin vanhan xorg.conf käytöllä voi saada näkymäänkin jotain graafista.

Ystävällisin terveisin

Jallu59
« Viimeksi muokattu: 26.03.09 - klo:19.05 kirjoittanut Jallu59 »
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

nore

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 302
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #10 : 27.03.09 - klo:08.40 »
@brojericho: Olet saanut paljon hyviä teknisiä neuvoja mutta eipä unohdeta pedagogista puolta. Käyttötarkoitus on kuitenkin paljon tärkeämpi kuin se, että puolet vastanneista väittää koneiden olevan ihan romuja
Lainaus
Ei noita vanhoja koneita oikein mikään muu henkiin herätä kuin LTSP
ja toisten mielestä niillä tekisi vaikka mitä.
Lainaus
toinen kevyt vaihtoehto on Ubuntu ja LXDE-työpöytä
Olen muuten samaa mieltä molempien kanssa. :) Itse pyöritän käytäväkioskeina tuon tapaisissa rakkineissa sekä zenwalkia että crunchbangia ja ihan siedettävästi pelaa.

Ihan ensiksi marssit äikän open juttusille ja utelet tarkkaan, millä tavalla hän haluaa tai olisi valmis luokkaa käyttämään. Insinöörikielellä sanottuna teet tarveharkintaisen suunnitelman tekniset reunaehdot huomioiden.

LTSP-järjestelmän pystytykseen ei ilmeisestikään sinun aikasi eikä koulun rahat riitä. Kerro johdolle tästäkin vaihtoehdosta ja pankaa hautumaan (ja menkää sinne Turkuun).

Onko koululla tai kunnalla käytössä tai saatavilla verkko-oppimisympäristö, kuten oma moodle-palvelin tai esimerkiksi peda.net? Jos on, et tarvitse koneisiin muuta kuin kevyen työpöydän ja selaimen. Kaikki oppimateriaalin ja oppilastöiden tuotanto tapahtuu silloin selaimessa suoraan verkko-oppimisympäristöön. Muita ohjelmia ei tarvita. Käynnistykseen automaattinen kirjautuminen ja selaimen käynnistys skriptillä.  Jäädytä se kioskiympäristö sitten niin, etteivät oppilaat pysty tekemään muutoksia koneisiin tai vaikka putsaa käyttäjätili aina kirjautumisen yhteydessä. Edes selaimen tai työpöydän suomenkielisyys ei ole välttämätön. Tämä vaihtoehto voi vaatia opiskelua opettajalta, jos hän ei ole ennen käyttänyt verkko-oppimisympäristöä. Jos käytettävissä oleva ympäristö ja sulautettu opetus on opettajalle tuttua, tämä on aineen oppimisen kannalta paras ja teknisesti kevein vaihtoehto. Tämän voit toteuttaa ihan millä tahansa ehdotetuista ratkaisuista, valitse mieleisesi.

Jos verkko-oppimisympäristöä ei ole, voisiko jostain vähän tehokkaammasta työasemasta tehdä sivutoimisen wiki-palvelimen? Wikikirjoittaminen on erinomaista harjoitusta prosessikirjoittamiseen.

Jos opettaja vaatii tekstinkäsittelyohjelmaa, kokeile ja esittele tekstureita ensin keveimmästä päästä ja säästä Openoffice viimeiseksi.

Äidinkielen tunneilla on tarkoitus oppia tulkitsemaan viestejä ja viestimään itse. Kirjoittamaan opitaan lukemalla ja lukemaan opitaan kirjoittamalla. Piirtämään opitaan katselemalla kuvia ja toisin päin. Kirjoittamisen oppimiseen ei paras väline välttämättä ole tekstinkäsittelyohjelma, jossa on oikoluku ja muita apuvälineitä. Oppilaidenhan pitäisi oppia oikolukemaan tekstinsä itse. Tärkeää ei ole, onko otsikkofontin korkeus 16 vai 18 pistettä vaan se mitä tekstissä sanotaan ja miten se sanotaan. Myöskään monimutkaisia multimediaohjelmia ei välttämättä tarvita eikä edes haluta.

Kehittyneet wysiwyg-toimisto-ohjelmat ovat äärimmäisen huonoja viestinnän opetukseen. Huomio kiinnittyy niissä täysin ulkomusiikillisiin ominaisuuksiin ja pääasia unohtuu. Niiden seurauksena saamme kärsiä asiakirjoista, joista puuttuu rakenne ja joiden ulkoasu on näperretty käsityönä fontteja satunnaisesti vaihtelemalla, googlen tuottamista tilkkutäkkiesseistä, ääliömäisistä tikku-ukkoleikkeistä sekä siitä, että dataprojektoria nimitetään pöverpöintiksi. Jokainen opetuksessa käytetty työkalu tuo mukanaan oman oppimiskäsityksensä.

Avainsanoja keskusteluun äidinkielenopettajan kanssa (guugleta ennen palaveria, niin saat kehuja paneutumisesta ja asiantuntemuksesta):
  • rakenteinen kirjoittaminen
  • prosessikirjoittaminen
  • sulautettu opetus (blended learning)
  • verkkojulkaiseminen
Näitä kun viljelet sopivissa tilanteissa, huomaat olevasi kohta pysyvästi töissä siellä.  ;D
« Viimeksi muokattu: 27.03.09 - klo:08.43 kirjoittanut nore »

nore

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 302
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #11 : 27.03.09 - klo:09.20 »
Lainaus
LTSP-järjestelmän pystytykseen ei ilmeisestikään sinun aikasi eikä koulun rahat riitä. Kerro johdolle tästäkin vaihtoehdosta ja pankaa hautumaan (ja menkää sinne Turkuun).
Paras olisi, jos saisitte sinne mukaan jonkun sellaisen, joka istuu kukkaron päällä.

jussike

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 979
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #12 : 27.03.09 - klo:10.48 »
Tämä http://debian.cante.net/stem voisi olla tuohon(kin) tarkoitukseen ihan loistopeli jos rauta on tuo eikä muuksi muutu, eikä myöskään LTSP-palvelinta voi hankkia. Harmi vain, että stemin vanha versio ei ole ladattavissa ja uusi versio on tulossa vasta kuukausien päästä.

brojericho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 38
  • oikeesti?
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #13 : 27.03.09 - klo:11.32 »
"LTSP:n lisäksi toinen kevyt vaihtoehto"

ideaalitilanne:

Rehtori myöntäisi rahat tällaiseen ja olisi valmis panostamaan muutamaan tyhmän päätteen -järjestelmään. Koko koulu toimisi sen jälkeen. Mutta täällä nyt sattuu olemaan vain reikäisiä ja päivittämättömiä XP-koneita. Tosin ne menevät kaupungin kautta, jossa se rautapalomuuri taitaa olla.

todellisuus:

Koulu ei myönnä varoja kovin helposti. Tällä hetkellä pohdin ja kyselen saisinko edes tehdä niille koneille sellaisen jutun, että ottaisin muistikampoja toisista ja lisäisin toisiin niin että konemäärä puolittuisi, mutta käytettävyys paranisi. Taantuma on jo vaikuttanut aikoja sitten ja kaupungilta ei saa varoja. Tosin esimerkiksi Noormarkku taisi saada Opetushallituksen varoja LTSP-projektiinsa.

LTSP:n keskitetty hallinta on kyllä melkoinen plussa, mutta jos rahat ei riitä serveriin, niin sitten joka koneeseen oma ja kevyt asennus.

Tämä kuuluu siis ideaaliin. Unelmaan. Sekä harjoitteluaikani varmaan olisi jo loppu kun tuo olisi asennettu ja kuka sitä ylläpitäisi? Vaihtuvat harjoittelijat?

Oman kokemukseni mukaan Ubuntu 8.10+lxde+firefox(tällä foorumilla)+pääte haukkasi 86MB. Xubuntu(XFCE4) samalla arsenaalilla 204MB. Open office 3 on kieltämättä hidas, koska kone swappaa tuolla muistimäärällä ainakin Xubuntulla ja sitä raskaammilla työpöydillä.

Onko todella niin, että Open Officea en saa tuohon? Abiword oli toisaalta ihan asiallinen, mutta OpenOfficeen löytyisi oman käsitykseni mukaan enemmän tavaraa, sillä yksi koneista olisi tarkoitus taas sijoittaa toiseen luokkaan, jossa mm. powerpointesitykset olisivat tärkeitä. En tosin tiedä nyt voiko realistisesti ilman suurempaa muistimäärää tai parempaa rautaa saada sitä toimimaan.

Jos näyttö tökkii, kannattaisi tutkia koneiden sielunelämää tarkemmin, varsinkin näytönohjaimen muistin osalta. Paljonko omaa näyttömuistia ja suuriko on yhteisestä muistista näytölle kaapattu osuus (=AGP-aperture tms, löytyy ehkä BIOS:in Setupista) ?

Kröhöm... näkisitpä tuon koneen BIOSsin. Jos olisit minun kengissäni: en tiedä itkisitkö vai nauraisitko.

EDIT2: Tuli mieleen, että jos se nyt jotenkin toimii 6.06:lla, niin ota ihmeessä talteen /etc/X11/xorg.conf muistitikullle, korpulle tms. Uudemmilla versioilla saattaa näyttölaite, varsinkin kuvaputki, jäädä tunnistumatta, jolloin vanhan xorg.conf käytöllä voi saada näkymäänkin jotain graafista.

Anteeksi taas tyhmä kysymys joka pitäisi varmaankin googlettamalla etsiä, mutta mistä saan tällaisen vanhemman xorg.conffin ko. koneeseen. Niin ja tarkennukseksi vielä, että olen säätämässä vasta ensimmäistä konetta, josta on tarkoitus kopioida levyimagena muihin koneisiin jos/kun tuo alkaa toimia.

Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy. Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?) Itse voisin käyttää sitä ja voisin käyttää enkuksi, mutta se tässä onkin haastavaaa kun pitäisi samaan aikaan saada toimiva systeemi, mutta mahdollisimman paljon suomeksi. Jollen sitten itse joudu joitakin kohtia kääntämään joistain tiedostoista suomeksi niin että kaikki tarvittavat valikot käyttäisivät suomenkieltä.

Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.
Järjestelmätukihenkilöopiskelija
Omaehtoinen Linux-"opiskelija"

- Peace & *Nix - brojericho -

brojericho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 38
  • oikeesti?
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #14 : 27.03.09 - klo:11.34 »
Tämä http://debian.cante.net/stem voisi olla tuohon(kin) tarkoitukseen ihan loistopeli jos rauta on tuo eikä muuksi muutu, eikä myöskään LTSP-palvelinta voi hankkia. Harmi vain, että stemin vanha versio ei ole ladattavissa ja uusi versio on tulossa vasta kuukausien päästä.

Voin toki tutkaista tuotakin, mutta kielipaketit? Onko tuohon mahdollista saada suomenkieltä. Siis käyttäjiä varten.
Järjestelmätukihenkilöopiskelija
Omaehtoinen Linux-"opiskelija"

- Peace & *Nix - brojericho -

Asmo Koskinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4443
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #15 : 27.03.09 - klo:11.52 »
Koulu ei myönnä varoja kovin helposti. Tällä hetkellä pohdin ja kyselen saisinko edes tehdä niille koneille sellaisen jutun, että ottaisin muistikampoja toisista ja lisäisin toisiin niin että konemäärä puolittuisi, mutta käytettävyys paranisi.

Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.

Meillä on työpaikassani tällaisia koneita: Fujitsu-Siemens Scenic (P4/256/i845G). Sitä edelliset olivat P3 + 256. Ja ihan ensimmäiset olivat todellakin Pentium MikroMikkoja.

En suosittele kauheasti tuon (P3/P4+256) alle meneviä koneita edes LTSP-käyttöön, koska noilla koneilla voi käyttää Gnome-työpöytää, OpenOfficea ja Firefoxia täysin säätämättä. Se on itselleni helpompaa ja myös tavalliselle käyttäjälle. Suosin näet sellaista ajatusta, että LTSP-ympäristö on sama kuin vaikkapa tehokkaassa läppärissä. Ja niin meillä onkin, samoin kun Mäntykankaan koululla.

Joten tee todellakin niin, että puolitat sen konekannan ja tuplaat kammat. Mutta jos nuo koneet ovat alle 1 Ghz:n Pentium-koneita, niin sekään ei oikein tahdo auttaa OpenOfficen kohdalla. Hidas mikä hidas.

Laita ne ihmiset katsomaan nämä videot ja keskustelkaa vakavasti siitä, miksi teidänkin koulun oppilaat tarvitsevat modernin tietotekniikkaympäristön - LTSP tarjoaa sellaisen.

"Mäntykankaan koulu - päätteet luokassa, 2 palvelinta, 113 päätettä

Kokkolan suomalainen seurakunta - Päätejärjestelmä"

http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely

<Murr>
Ja totta vie - laita niille junaliput käteen ja potkaise ne Turkuun... Mistä mikrotukihenkilölle maksetaan ellei osaamisesta? LTSP ei voi olla ylivoimaista sellaiselle, jolla on tutkinto Automaattisesta Tietojen Käsittelystä...
</Murr>

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

nore

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 302
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #16 : 27.03.09 - klo:12.18 »
Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?)

7-luokkalaisista 97 % osaa käyttää mitä tahansa ihmisen käytettäväksi tarkoitettua työpöytää puolen minuutin kokeilun jälkeen, jos aikuinen ei sählää välissä ja 2,99 % oppii katsomalla muita.  Lopuille voi sitten opettaa kädestä pitäen. Tuon ikäisille myöskään englanti ei ole edes hidaste. Sähköpostin käyttökokemuksella ei ole nettikäytön kannalta merkitystä. Enemmän on opettajista kiinni, osataanko hyödyntää olemassa olevat resurssit vai vaaditaanko ehdottomasti samanlainen pöverpöintti kuin vauraamman naapurikunnan kollegalla.

Jos vaihtoehtoina on, pidetäänkö koneet vai heitetäänkö pois saamatta mitään tilalle, kannattaa pitää. Hidaskin kone verkossa on paljon käyttökelpoisempi kuin ei konetta ollenkaan. Toisaalta nuo 13-15 v. ovat sen verran kärsimättömiä, että uusinkin multimediamylly on heidän käyttöönsä liian hidas.

Muokkaus: tarkoitit LXDE:tä työpöytänä? Tunnen nelivuotiaita, joille tuo ei tuota ongelmia.
« Viimeksi muokattu: 27.03.09 - klo:12.22 kirjoittanut nore »

nore

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 302
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #17 : 27.03.09 - klo:12.30 »
Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy.

Aloita täältä:http://wiki.lxde.org/en/Ubuntu.

Harkitse myös debian lennyn  päälle, tuokin on toiminut kivasti.

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #18 : 27.03.09 - klo:12.54 »
>Brojericho

Mihin tahansa Ubuntun työpöytäympäristöön saa OpenOfiicen ja 2.4:kin on ihan kelpo versio nykypäivityksin, jotka osaavat avata myös MSOffice2007:n tuotokset. Siinä olet oikeassa, että OO:n Impress:iä kevyempää, erillistä esitysgrafiikkaohjelmaa, ei ole, ainakaan minun tietääkseni, saatavana.

Et ole vielä kertonut meille koneiden tarkkaa mallia, tai vaihtoehtoisesti prosessorin nopeutta, näytönohjaimen tietoja ja kiintolevyn kokoa. Niillä tiedoilla tämä neuvonta voisi olla vähän kohhdennetumpaa. Jos niitä koneita on läjäpäin vielä w2k:lla, niin ei pitäsi olla ongelma vilkaista sillä dxdiag:illa.

Sinun tämän hetken koeasennuksesi on niin hemmetin hidas, juuri siksi, että jo työpöytäympäristö(XFCE4) vie kaiken muistin ja järjestelmä swappaa ilman ainuttakaan sovellusta.

EDIT: Meidän perheen alakoululaisetkin käyttävät sujuvasti työpöytiä, on sitten käytössä Gnome, XFCE, KDE, LXDE, W98 w2k tai XP.

T:Jallu59
« Viimeksi muokattu: 27.03.09 - klo:12.56 kirjoittanut Jallu59 »
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"
« Vastaus #19 : 27.03.09 - klo:13.04 »
Anteeksi taas tyhmä kysymys joka pitäisi varmaankin googlettamalla etsiä, mutta mistä saan tällaisen vanhemman xorg.conffin ko. koneeseen. Niin ja tarkennukseksi vielä, että olen säätämässä vasta ensimmäistä konetta, josta on tarkoitus kopioida levyimagena muihin koneisiin jos/kun tuo alkaa toimia.
Siis jos jo olet saanut siihen koekappaleeseesi asennettua sen 6.06:n, niin se löytyy mainututa paikasta. Jos et muuten saa sitä talteen, lähetä se vaikka itsellesi sähköpostina.

Lainaus
Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy. Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?) Itse voisin käyttää sitä ja voisin käyttää enkuksi, mutta se tässä onkin haastavaaa kun pitäisi samaan aikaan saada toimiva systeemi, mutta mahdollisimman paljon suomeksi. Jollen sitten itse joudu joitakin kohtia kääntämään joistain tiedostoista suomeksi niin että kaikki tarvittavat valikot käyttäisivät suomenkieltä.

Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.

Laita foorumin hakuun lxde, niin eiköhän se asennus jo annettujen linnkien kanssa aukene. Huomaa, että lxde:n saa vasta Ubuntun versioille 8.04:stä alkaen.

T:Jallu59
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS