Edit/ylläpito: Kirjoita _yhdessä_ viestissä kaikki mitä aiot sanoa.Asensin samalla myös 1 gb lisämuistin, koneessa olevan 0,5gb muistin lisäksi.
Huvittavaa se että jos koneen pohjaan olisi viitsitty laittaa läppä kähtaan mihin muisti laitetaan, ei tarvitsisi irroittaa näppistä, irroittaa kantta ja emolevyn suojapeltiä, eikä irroittaa emolevyä, jotta muistin saa lisättyä - noin parikymmentä ruuvia pitää ruuvailla irti ja irroitella liitäntäkaapeleita yms. Tyhmästä ajateltu Acerilta!!!
Kuvallinen ohje hommasta :
http://s344.photobucket.com/albums/p322/bb320/
(kaapelit lähtevät irti leveämpien osalta kääntämällä liittimessä oleva lukitusreuna ylös, tai sitten vetämällä liitin)
Mutta : muistin lisäys kannattaa. Ja tuo 1 gb (eli -> 1,5 gb) on maksimimuisti koneeseen. Muisti on oltava 533MHz DDR2 SODIMmiä - eli kannatta luottaa Kingstonin tälle koneelle sopivaan muistiin ... 
tuo giga maksaa tällä hetkellä noin 24 euroa ( :
Mut mikäs toi tossa on?
http://www.aijaa.com/v.php?i=2455504.jpg
tuo läppä ei ole muistipaikan kohdalla, joten siitä ei saa muistikampaa laitettua - muistikampa on pohjan toisella sivulla ja sinne ei pääse kun emolevy on toiselta puolelta ruuvattu pohjaan kiinni ) : joten se on irroitettava näppispuolesta lähtien, valitettavasti. tuollainen, kuvan läppä, ois pitänyt laittaa lisämuistipaikan kohdalle (=toisella sivulla suurinpiirtein keskellä)
Kokeilempa asentaa Ubuntun uudelleen -> Kun kysytään tuota kuinka haluat osioida levyn? niin mikä niistä kuuluu ottaa? Että teen varmasti oikein, ainakin tälläkertaa 
. Vaihtoehdothan on:
Opastettu - muuta osion SCSI2 ...
Ohjattu - Käytä koko levyä
Osioi itse
Musta kannattaa osioida itse, ja jos koneessa on vain tuo alkuperäinen 512mb keskusmuisti, kannattaa sillä osioida niin että ensin tekee -1gb -kokoisen ext2 (musta ext3:sta ei kannata käyttää tällä koneella : lisää levykirjoitusta yms, minkä säästämistä on ounasteltu järkeväksi näillä SSDflas-levyillä) -osion (siis koko 8gb tila vähennettynä 1gb). sitten swap-osio (linuxin virtuaalimuistiosio keskusmuistin avuksi) tuosta lopusta 1gb:stä loppuun.
tuo järjestys siksi, että kun koneeseen lisää sitten 1gb lisämuistin eli muistin saa maksimimäärään 1,5 gb, voi linuxilla/Ubuntulla luopua kokonaan tuosta swap-osiosta ja virtuaalimuistin käytöstä - ja säästää sillä SSDflash-levyn kirjoituskäyttöä. noi kun swap-osio on luotu juuri-asemaosion perään, se on helpompi poistaa ja laajentaa juuriosio sille (kuin jos swap olisi levyn alussa).
- tietysti kannattaa asentaa 1gb lisäkeskusmuisti jo heti alkuun niin voi jättää jo Ubuntun asennuksessa kokonaan tuon swap-osion tekemättä.
Eniten uskon että ssd:tä kuormittaa kuitenkin esim. torrent lataukset tms. jatkuva levyn hinkkaus. Itse en tosiaan ole törmännyt ext3:lla ainakaan kestoiän puolesta ongelmiin.
Onko olemassa mitään "luotettavaa" arviota siitä, kuinka pitkään tuollainen ssd-levy kestää "normikäytössä"? Yleensähän Acer hajoaa jo parissa vuodessa, niin kai tuo levy sen ajan sentään kestää? 
Tuo Acer Aspire One tuntuu olevan jotenkin POIKKEAVA romu-Acer-pääsäännössä : )
Itse veikkaan että nämä nykyiset / ensimmäiset SSDflash -levyt ovat vähän niinkuiin kaikkien tekniikoiden ensimmäisen sukupolven versioita - eli en menisi säilyttämään yksinomaan niillä mitään elämää suurempaa ja tärkeää, ihan mahdollisen menettämisen osalta. Tosin mikäs nyt olisi digitaalimaailmassa varmaa, eiväthän sitä ole sisäiset eivätkä ulkoiset kiintolevyt, cd/dvd-levyt, nauhat eivätkä etenkään muistitikut sun muutkaan. Eli hajautus varmistuksissa kannattaa - tosin vie vaivaa, ainakin ellei osaa/saa luotua jotain rutiinia ja automatiikkaa niille.
Tuolta AcerAspire One:ltakin kannattaa jollain päivittävällä varmistusapuohjalmalla varmistaa koko kotihakemisto-kansiohierahkia nyt ainaskin ihan säännöllisesti jonnekin.
Acer Aspire One:ssa on tietääkseni tuo 8gb SSDflash nopeampi kuin esim äskettäin Suomessa myyntiin tulleessa Asuksen Eee PC 900 16gbSSDflash -mallissa (tuosta Auksessa nettitietojen mukaan oli aluksi malleja, joissa oli 4gb nopea levy käyttikselle ja lisälevy muille tiedoille - sitten tuo meillä Suomessa myyntiin tullut 900-mallin versio on varustettu kokonaan vain yhdellä 16gb hitaammalla SSDflash-asemalla - Acerissa sitten taas tuo sen 8gb SSDflash asema on nopeaa mallia) - näin ainaskin netissä ovat testanneet ja kertovat.
Noita arvioita ja testejä nykyisten SSDflash-pikkulevyjen kestävyydestä löytyy googlettamalla kyllä ... (tiedä sitten mitä mallia ja versiota on aina testattu ja miten ne näihin malleihin pätevät
onhan kiintolevyissäkin ollut erinäisiä mallimokia aika ajoin (jossain vaiheessa 2000-luvun alkupuolellakin oli vielä niitä Seagaten "sikakeitin" levyjä, sitä yhtä mallisarjaa, joka tilttasi kovinkin normaalia enemmän, mutta sitten tuli taas hyviä kestäviä malleja siltäkin firmalta - ja kullakin merkillä on nuo ongelmalliset mallinsa ollut aina aika ajoin ).
Se vaan on niin, erityisestikin noitten pikkuläppäreitten osalta - joita vieläkin todennäköisemmin nakellaan ja kokevat kolhuja isompia läppäreitä enemmän - ettei niissä normaalit kiintolevyt, joissa se pyörivä levy ja lukupää, kestä, vaan nuo SSDflashit, tai jokin muu vastaava muisti, on välttämättömyys.
Toki noista miniläppäreistä on ne WindowsXPmallit, joissa pikkukiintolevyt on, mutta epäilenpä niitten kestävyyttä käytössä sen osalta.
Ja kiintolevy, jopa ne normaalin läppärin 2,5"n levyä pienemmät 1,8"t, ovat vähän painavempiakin kuin nuo noissa miniläppäreissä käytetyt piirikorttipohjaiset SSDflash-levyt.
HUOM muuten siitä, että jos tuohon Acerin Aspire One:en sitä lisämuistia asennatte, laittakaa ne kunkin kerroksen irtiruuvauksen ruuvit vaikka pöydälle samaan järjestykseen ja muistelkaa tarkkaan mistä kohdasta ne ovat. Etenkin emolevyssä ja muussakin on ruuvikohtia, joissa kaikissa ruuveja ei ole. Ja yhdessä kerroksessa on yksi erikokoinen ruuvi kuin muut. Ruuvit ovat ristipääruuveja ja vaativat kahdenkokoista pientä ristipääruuvia - eli sellainen vaihtopääsarja on aika välttämätön, ellei pienehköjä ristipääruuvareita ole muuten (huom, eivät tarvitse ihan niitä pienimpiä, mutta normaalia selvästi pienempiä kuitenkin).
Ja muistia lisättäessä on irrotettava liitosjohtoja useampia, olikohan niitä 4-5 kappaletta, ainaskin itse näppiksestä, kosketushiirilevystä, näytöstä ja pari muutakin. Liittimet ovat niissä keskenään erilaisia, heti kärkeen näppiksestä liitin on läpinäkyvä levä muovi, jonka sisässä johtimet ja se muovlevypää irrotetaan liittimestä nostamalla sen mustaa pitkää raunapainikesalpaa ylös ja vetämällä se liitinmuovi sieltä sitten pois ...
Tajuatte varmaan ettei koneen takuu korvaa muistin itse-lisäys-asennuksessa mahdollisesti aiheutettua vikaa koneeseen. Piirien koskettelussa ja niitten ruuvareilla yms tökkimisen varomisessa on oltava tosi tarkkana! ettei käy huonosti!
Jos vielä kommentoisi tuota SSD kestävyyttä, niin enemmän huolissani olisin jos käyttäisin jatkuvasti Windowsia palomuureineen&virustorjuntoineen. Ne kun on aika kovia raiskaan lukemalla levyä, mikä nyt ei SSD tapauksessa pitäisi vaikuttaa, mutta lokien jatkuva päivitys.
Niin tuon SSDflash-levyn käyttöikäähän rassaa kaikki kirjoitusoperaatiot ja levyn tietojen muuttaminen, ei niinkään niiden lukeminen.
Virustorjunta ei muuta tiedostoja, vaan vain lukee niitä.
Lokien kirjoitus on sitten eri juttu, mutta niitähän kirjoittavat yhtälailla sekä linuxit, macit että windowsitkin - siinä ei kait ole olennaista eroa.
Palomuurihan on oletuksena päällä, ja tuleekin olla, myös linuxissa, ja eikös siinäkin kirjoitella tietoja lokeille porttien koputtelusta.
Ja kaikissa sen vähentämiseen on sama ratkaisu : keskusmuistilalueen varaaminen niiden kirjoittamiselle vain koneen käyttöistunnon ajaksi - sen huonoina puolina taas tilapäisyys, eli häviävät kun koneen sammuttaa.
Levyn raiskausta tapahtuu noissa siis yhtälailla myös linuxeissa - ja sen lisäksi tautien (haittaohjelmatiedostojen) levittely ilman tarkistusta eteenpäin ei liene ihan kiva ja fiksu juttu sekään - ellei nyt sitten ole linu...eikun löysä moraali
Mutta tuo virtuaalimuisti on kaikissa käyttiksissä suuri levyn kirjoittaja/päivittäjä, eli keskusmuistin ja levyllä olevan virtuaalimuistin kesken vaihdetaan tietoja, itse tietysti datatiedostojen käsittelyssä tiedostojen päivittämisen lisäksi.
Nukahtamis / horrostilaakaan ei kannattattaisin näillä SSD-levyillä käyttää, sillä nuo tilathan perustuvat siihen että keskusmuistin sisältö kirjoitetaan kiintolevylle eli näissä koneissa tuolle SSD-levylle, ja ladataan sieltä nopeasti muistiin nopeaan käynnistykseen.
Samoin nettiselailussa kirjoitetaan paljon tietoja levylle kun sivuja ja kaikkea netistä ladattavaa materiaalia ladataan ja sivujen sisältöä kirjoitetaan levylle selaimen välimuistiin.
Mutta kaikkea tuota ei voida tietysti estää, tietoja on talletettava ja päivitettävä; käyttöjärjestelmät tekevät omia toimiaan ja sovellukset omiaan.
Eivätköhän nuo SSD-levyt nyt kuitenkin kohtuullisen määrän ja ajan käyttöä kestä ...
