Ubuntu vai Mandriva?

[muep]

Ymmärrän kyllä, että distrokohtaiset suomennokset täytyy tehdä, mutta eikös käännökset pitäisi tulla softien mukana noin muuten?

Kuten sanottu, vaikka ne ovat olemassa, jonkun ne täytyy koota ja paketoida distroa varten. Valmiinahan ne toki ovat.

T:Jallu59

Ei niitä yleensä erikseen tarvitse paketoida. Ohjelman mukana tulevat käännökset yleensä asentuvat automaattisesti.

Käsittääkseni Ubuntussa on nähty erikseen vaivaa siihen, että automaattisesti asentuvat päivitykset on monesta ohjelmasta siirretty noihin language-pack -alkuisiin paketteihin mm. tilan säästämiseksi asennuslevyllä.

Jotkut harvat projektit myös tarjoavat käännöspaketit omissa tiedostoissaan, jolloin ne voi joutua paketoimaankin erikseen.

[aho]

OIkeilla jäljillä olet. Distron koostaja sitten vaan ei ota kaikkia kieliä mukaan. Mandrivalla näyttäisi homma olevan kolmijakoinen. Peruskielet, extra-valikoima, ja muut(joihin kuuluu suomi). Ryhmä muut vaatii aktiivisuutta kieliryhmän omilta edustajilta, tehdas ei niitä suoraan tuota. Ubuntulla tuo kielivalikoima on paljon suurempi suoraan.

Jees ok. En itse löytänyt Fedoran pakettivalikoimasta kielipaketteja ollenkaan, joten lokalisoinnit tulevat automaattisesti ohjelmien mukana (/usr/share/locale/).

[Karvameduusa]

Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella).  

[aho]

Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella).  

RPM helvetistä puhuttiin kyllä 90-luvulla, mutta nykyisin se on omasta mielestäni vain vanhentunut lässytys, josta valitettavasti jaksetaan jauhaa edelleenkin .

[muep]

Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella). 

Kerropa, mikäs tuo rpm helvetti nyt sitten on? Rpm ja dpkg tekevät hyvin lähelle samat asiat. Itse olen pari vuotta tässä käytellyt rpm:aa käyttävää jakelua, eikä siinä ole minusta lainkaan rpm:aan liittyviä ongemla. Käytössä rpm on osoittautunut hyvin luotettavaksi ja toimivaksi työkaluksi, jolla on helppo asentaa, poistaa ja päivittää sille tehtyjä paketteja. Myös pakettien luominen on kohtuullisen helppoa.

Myöskään Debianin Apt:n toiminnallisuus ei ole mitään ainutlaatuista, vaan vastaavat toiminnot löytyvät useista muistakin ohjelmista. Itselleni näistä korkeamman tason pakettienhallintatyökaluista tutuin on Yum, jonka käytön esimerkiksi apt-getiin tottunut oppii minuuteissa. Ihan yhtä nopea kuin apt-get Yum ei tällä hetkellä ole, mutta ei se mikään kauhean hidas kuitenkaan ole.

Kuten tuossa ahokin jo totesi, vanhaa tietoa tuo rpm:sta mussuttaminen on. Itse en ainakaan ole törmännyt mihinkään oikeasti perusteltuun syyhyn sitä haukkua. Pieniä ongelmia siinä toki on, mutta harvemmin mikään isompi ohjelma on täysin virheetön.

[Rantarosvo]

Lapsetkin voisi totuttaa pienestä pitäen tietoturvaan ja oman tunnuksen käyttöön.

Millähän tavalla tietoturva paranee, kun lapsella on oma tunnus, eikä käytä miun tunnusta? Koneella kun ei ole mitään sellaista mitä lapset eivät saisi nähdä, eikä käyttöä tarvitse muutenkaan rajoittaa (cd, tulostin usb...) Omalla tunnuksellani ei ole mitään ylläpitoon liittyviä oikeuksia. Ne teen kaikki antamalla vain minun tiedossa olevalla rootin salasanan silloin kun sitä kysytään. Tämä on kone jolla jokainen käväisee ohi kulkiessaan ja jos jokaisella olisi oma tunnus, olis käyttäminen melkosta käyttäjänvaihtorumbaa. Pari päällekkäistä istuntoa vielä menee, mutta sen jälkeen kone rupeaa joo hyytymään.

Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.

Terveisin jori52

Olisko näin kovalle väitteelle jotain lisäinfoa kuten tietolähdettä antaa?

Tunnen yhden suomentajan joka suomentaa tiettyjä ohjelmia, eikä koe olevansa minkään distron suomentaja vaikka niitä käännöksiä käytetäänkin lähes kaikissa distroissa. Osaa myös windows puolella.

Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?

[UbunTux]

Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella).  

RPM helvetistä puhuttiin kyllä 90-luvulla, mutta nykyisin se on omasta mielestäni vain vanhentunut lässytys, josta valitettavasti jaksetaan jauhaa edelleenkin .

Käsitteet menevät monella sekaisin.

Omassa käytössä debian-pohjainen ohjelmien asennuskokonaisuus jostain kumman syystä toimii luotettavammin. Johtuneeko Debianin testaussyklistä.

Huono/ei niin loistava paketointi ne ongelmat aiheuttanee ja asiat menee melkoiseen umpisolmuun pahimmassa tapauksessa. Vaikka esim Susen zypperi nykyisin lentää olisi paketoijilla tekemistä (lisää ohjelmia tai epävirallisiin parempi laatu). Tai sitten ne epäviralliset paketit  vaan hutaistaan kasaan? Itsellä olisi tarvetta niille. Jotenkin se riippuvuuksien ratkominen saa hämmennyksen aikaan meikäläisellä jos jokin siinä menee pieleen.

Ei sillä etteikö virheitä ole Debianin lähteissä olisi lainkaan.

PS Tiedän, että tästä postauksesta aletaan vetelemään herneitä urakalla nenään ja haluan muistuttaa , että se pohjaa vain omakohtaiseen kokemukseen 2-3 vuoden ajalta.

[Jallu59]

Rosvo

Yhden käyttäjätunnuksen käyttö on suorastaan hengenvaarallista. Kakarathan voivat vaikka vahingossa tuhota perheen digikuva-arkiston. Ainakin itse piruunnuin myös siihen, että emäntä käytti tunnustani, minkä seurauksena kaikki automaattiset käyttäjätunnuksen ja salasanan syötöt jäivät pois palveluista, joita molemmat käyttävät. Samoin lataili mitä sattuu, minne sattuu. Niinpä Hardyn uudelleenasennuksen jälkeen hän ei enää ole päässyt sotkemaan työpöytääni ja käyttäjäautomaatiotani  Tehköön omalla tunnuksellaan sitten mitä lystää.

Samoin en kuuna päivänä haluaisi lasten näkevän kaikkia perheen dokumentteja, joista osa on esimerkiksi lasten opettajien vain vanhemmille suuntaamia.

T:Jallu59

[Paznak]

Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?

Niinpä niin, esim Sot-linuxin sai osin suomennettuna (~ 10 vuotta sitten) ja gtk ohjelmia on saanut windowsillekin suomennettuna (esim gimp) jo ennen ubuntua.

Tuntuu vain että (linux == ubuntu && linux != muu_distro)

Tuohon rpm-helvettiin vielä, 10 vuotta käyttänyt (onneksi ei enään vuosiin) ja se on sitä, koittakaas jotain eksoottista rpm-pakettia asentaa, joka sitten valittaa riippuvuuksista, jota ei mistään pakettivarastosta löydy. Sitten tiedätte. (ja metsästätte ympäri nettiä niitä paketteja)

[muep]

Tuohon rpm-helvettiin vielä, 10 vuotta käyttänyt (onneksi ei enään vuosiin) ja se on sitä, koittakaas jotain eksoottista rpm-pakettia asentaa, joka sitten valittaa riippuvuuksista, jota ei mistään pakettivarastosta löydy. Sitten tiedätte. (ja metsästätte ympäri nettiä niitä paketteja)

Hyvin todennäköisesti tulee ongelmia ihan pakettienhallintajärjestelmästä riippumatta, jos koettaa asentaa jotain eksoottista pakettia jakelun ulkopuolelta. Sehän voi olla tehty ihan eri jakelulle, ja vaikka viisi vuotta sitten. Ihan yhtä varmasti netistä voi löytää jonkin epämääräisen deb-paketin, jota ei enää niin helposti saakaan asennettua.

Minä en ainakaan metsästä mitään paketteja ympäri nettiä, vaan haen ne ihan normaalisti pakettivarastoista. Tarvittaessa teen usein paketin itse, mikä ei sekään ole kovin vaikeata. Satunnainen netistä haettu rpm-tiedostohan voi olla tehty ainakin joko Mandrivalle, openSUSElle, Susen enterprise-variantille, Red Hat Enterprise Linuxille tai Fedoralle. Näiden eri versiot mukaanluettuna eri kohdejakeluita on kymmeniä. Millä todennäköisyydellä tällainen paketti voi sopia nimenomaan kulloinkin käytössä olevaan jakeluun? Deb-paketteja käyttää hieman harvempi jakelu, mutta niitäkään ei minusta kannata sokeasti netistä asennella.

Ohjelmasta ja paketoijan tekemistä ratkaisuista riippuu saman paketin käytettävyys eri jakeluissa, mutta tyypillisesti tarvitaan nimenomaan tietyt versiot tietyistä kirjastoista.

[Paznak]

Ennen vanhaa noita pakettivarastoja ei pahemmin ollut. Noi konfliktit vanhan ja uuden välillä oli arkipäivää, jos vaikka tarvitsi ehdottomasti tiettyä ohjelmaa. Olin aikoinaan kunnan hommissa (pari vuotta sitten) ja tuli vastaan java-ohjelma jota kunta ehdottomasti tarvitsi mutta ei toiminut ennen kuin asensi vanhemman jre:n (pieni esimerkki) ja taas toiset ohjelmat käytti uudempaa versiota.

Omalla kohdalla joutuu hakemaan lähdekoodit, kääntää ja asentaa (onneksi on mukavat työkalut) koska tarvittavia ohjelmia ei vain valmiina löydy. Slackware joka on käytössä, päivittyvät ainoastaan ne jotka asennuksessa on asentunut, muuten uusia versioita joutuu välillä käydä kyttäämässä. Toistakymmenillä postituslistoilla kun on, niin tulee kyllä ilmoitus uudemmista versiosta.

Mutta itsehän olen tieni valinnut ja Slackwaren asentanut (versiosta 7.0).

editoitiin vähän kielioppi virheitä poies ja vähän lisäyksiä

[Rantarosvo]

Viimenen OT miulta.

Rosvo

Yhden käyttäjätunnuksen käyttö on suorastaan hengenvaarallista. Kakarathan voivat vaikka vahingossa tuhota perheen digikuva-arkiston. Ainakin itse piruunnuin myös siihen, että emäntä käytti tunnustani, minkä seurauksena kaikki automaattiset käyttäjätunnuksen ja salasanan syötöt jäivät pois palveluista, joita molemmat käyttävät. Samoin lataili mitä sattuu, minne sattuu. Niinpä Hardyn uudelleenasennuksen jälkeen hän ei enää ole päässyt sotkemaan työpöytääni ja käyttäjäautomaatiotani  Tehköön omalla tunnuksellaan sitten mitä lystää.

Samoin en kuuna päivänä haluaisi lasten näkevän kaikkia perheen dokumentteja, joista osa on esimerkiksi lasten opettajien vain vanhemmille suuntaamia.

T:Jallu59

Vai että nyt oikeen menee henki    Niinkuin aikasemmin totesin tämä kone ei sisällä mitään mitä lapset eivät saisi nähdä. Ne eivät myöskään saa mitään sekaisin ja jos saavat, on tästä käyttäjäprofiilista olemassa varmuuskopio jolla sen saa helposti korjattua.

Tää järjestely on toiminut 3v ilman ongelmia. valokuvat yms. sijaitsee verkkolevyllä ja niitä ei sieltä pysty ihan miten sattuu poistamaan. Lisäksi niistä on olemassa varmuuskopiot ulkoisella kovalevyllä joka on käynnissä vain silloin kun tehdään uutta varmuuskopiota.

Itselläni on työkone erikseen ja sille ei ole muilla mitään asiaa. Niin ja kannattaa muistaa että lapset ei aina ole 3-6v riiviöitä jotka tuhoaa kaiken. Ne voi olla jopa murkkuja jotka ymmärtää asioita ja noudattaa sääntöjä

[Jallu59]

... ja noudattaa sääntöjä

Mistä sellaisia lapsia saa ?  Tai sellaisia, jotka eivät tee hölmöjä kokeiluja ? 

T:Jallu59

[qwertyy]

Itselläni on työkone erikseen ja sille ei ole muilla mitään asiaa. Niin ja kannattaa muistaa että lapset ei aina ole 3-6v riiviöitä jotka tuhoaa kaiken. Ne voi olla jopa murkkuja jotka ymmärtää asioita ja noudattaa sääntöjä

Voi tietysti näin olla, mutta omaa murkkuikää muistellen, niin voi kiesus että muuten olet väärässä 

Toisarvoinen nimimerkki: Melkein kaiken pahan nuorena kokeilleena ja vanhemmat ei tiedä varmasti puoliakaan

[Fri13]

Lapsetkin voisi totuttaa pienestä pitäen tietoturvaan ja oman tunnuksen käyttöön.

Millähän tavalla tietoturva paranee, kun lapsella on oma tunnus, eikä käytä miun tunnusta? Koneella kun ei ole mitään sellaista mitä lapset eivät saisi nähdä, eikä käyttöä tarvitse muutenkaan rajoittaa (cd, tulostin usb...) Omalla tunnuksellani ei ole mitään ylläpitoon liittyviä oikeuksia. Ne teen kaikki antamalla vain minun tiedossa olevalla rootin salasanan silloin kun sitä kysytään. Tämä on kone jolla jokainen käväisee ohi kulkiessaan ja jos jokaisella olisi oma tunnus, olis käyttäminen melkosta käyttäjänvaihtorumbaa. Pari päällekkäistä istuntoa vielä menee, mutta sen jälkeen kone rupeaa joo hyytymään.

Tietoturva paranee ensimmäiseksi oikeanlaisen käytön oppimisilla. Muut käyttäjät eivät pääse käsiksi muiden tiedostoihin ja asetuksiin. Ei se vähennä mitään haittaohjelmian tarttumisvaaraa, mutta estää sen ettei esim lapset pääse käsiksi vanhempien sähköposteihin tai muihin nettipalveliuihin mihin voi helposti tallentaa salasanan selaimessa. Ja onhan se kiva kun muiden käyttäjien omat toheloinnit eivät vaikuta muihin.
Linux käyttis on tehty Unix-kaltaiseksi ja siinä on tuet niin moniajoille kuin monen käyttäjän vaatimalle tietoturvalle. Riippuen systeemistä että mitä jakelija oikein säätää mutta paras tapa on että jokaine käyttäjä saa /oman/ käyttäjätunnuksen jos vähänkin konetta käyttää useammin kuin kerran kuukaudessa tai haluaa säilyttää omia tiedostoja koneella. MS teki virheen kun teki käyttiksestää yhden käyttäjän version ja sitten ku systeemiä käytti useampi kuin yksi nii kone oli aina sekaisin ja tietoturvaa ei ollut ku kaikki pääsi tileistä huolimatta muiden tiedostoihin käsiksi. NT käyttis oli suunnattu sitten monelle tilille ja vasta XP myötä NTsta saatii yhtä helppo käyttää ku MS-DOS käyttiksestä eli mitä vaikkapa Windows 98 systeemi oli.

Linux käyttis siis tarjoo mahollisuuden tehä järjestelmästä sellaisen että on useampi tili jolla ehkäistää monia ongelmia. Jos on yksi käyttäjä nii sitte käyttää sitä yhtä tiliä ilman root oikeuksia edes sudolla ja kaikki on hyvin.

Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.

Terveisin jori52

Olisko näin kovalle väitteelle jotain lisäinfoa kuten tietolähdettä antaa?

Tunnen yhden suomentajan joka suomentaa tiettyjä ohjelmia, eikä koe olevansa minkään distron suomentaja vaikka niitä käännöksiä käytetäänkin lähes kaikissa distroissa. Osaa myös windows puolella.

Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?

Taitaa tuo olla sitä kunnian omimista. Ei ohjelmia suomenneta ubuntulle vaan ubuntuakin käyttävät suomentaa niitä ohjelmia niiden tekijöille. Ubuntu ei ole mikään lähde mistä muut ottaa suomennuksia vaan ubuntu on yksi distro muiden joukossa jonka käyttäjät suomentaa ohjelmat niiden lähteessä mistä ne tulee muihin distroille. Mitää ohjelmaa ei ole tehty tarkallee ubuntulle vaan ne on vain paketoitu binaaripaketiks ubuntulle eikä ne tee niistä mitekää eri softia kuin muissa distroissa. Kaikki käyttää samoja ohjelmia ja samaa käyttistä mutta erilaisia systeemeitä eli ohjelmakokonaisuuksia eli distroja. Ei pitäisi ajatella Ubuntuu minkäälaisena erikoisena muide distroje joukossa kun sen erikoisuus on vaan yhteisö ja oletuksena tehdyt selkeät asetukset tavallista käyttöä tarvitseville.