Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: Make1 - 23.05.08 - klo:18.41
-
Kumpi on teidän mielestänne parempi pelikäyttoon? Onko mandriva parempi peruskäytossa kuin Ubuntu?
Laittaka linkki, mistä voi ladata Mandrivan. Kertokaa samalla onko Mandrivalla omaa suomenkielistä foorumia?
-
Laittaka linkki, mistä voi ladata Mandrivan. Kertokaa samalla onko Mandrivalla omaa suomenkielistä foorumia?
Ja itse ei voi etsiä, vaikkapa googlen avulla ???
-
Loysin Mandrivan kotisivut suomeksi ;D Tässä linkki> http://mandriva-fi.org/wiki/Etusivu (http://mandriva-fi.org/wiki/Etusivu)
-
Kumpi on teidän mielestänne parempi pelikäyttoon? Onko mandriva parempi peruskäytossa kuin Ubuntu?
Täältä voit saada puolueellisia vastauksia. :)
Mutta minusta Ubuntu on tällä hetkellä paras jakeluversio aloittelijalle.
-
Kumpi on teidän mielestänne parempi pelikäyttoon? Onko mandriva parempi peruskäytossa kuin Ubuntu?
Täältä voit saada puolueellisia vastauksia. :)
Mutta minusta Ubuntu on tällä hetkellä paras jakeluversio aloittelijalle.
Ainakin apua saa suhtkoht nopeasti ongelmatilanteessa.(entinen Mandrivan käyttäjä).
Terveisin jori52
-
Täältä voit saada puolueellisia vastauksia. :)
Mutta minusta Ubuntu on tällä hetkellä paras jakeluversio aloittelijalle.
Ainakin apua saa suhtkoht nopeasti ongelmatilanteessa.(entinen Mandrivan käyttäjä).
Terveisin jori52
Ubuntun suomen foorumit ovat aloittelijalle (suurimalle osalle) melkoinen tuki&turva.
Melkein jokaiseen ongelmaan saa googlen avulla ratkaisun, jakelusta riippumatta.
Poislukien tietenkin kaikkein uusimmat "vuotava terä" ratkaisut.
Mutta tuo tietenkin vaatii vähän viitseliäisyyttä, mikä monilta puuttuu :(
-
Pelikäyttöön kumpikaan ei ole erityisen hyvä -- windows on.
Peruskäyttöön (toimistosovellukset, multimedia yms) molemmat ovat hyviä.
Mandrivasta laaja esittely: http://www.mandrake.tips.4.free.fr/review2008.0.html
Distrowatch totesi Mandrivasta juuri pari päivää sitten:
Interestingly, now that it acts from the position of an underdog, it has suddenly become the darling of the distro world, with excellent products and barely any criticism - but also hardly any reviews.
-
Huvittava tuo distrowatchin kommentti. Loistavia sovelluksia, mutta ei juurikaan kritiikkiä. Mutta eipä juuri ollenkaan tuotearvioita ::)
-
KIitos kommenteista! Aion ostaa uuden koneen ja laittaa siihen Ubuntu 8.04. Ehkä joskus asennan Fedoran koneelleni ;)
-
KIitos kommenteista! Aion ostaa uuden koneen ja laittaa siihen Ubuntu 8.04. Ehkä joskus asennan Fedoran koneelleni ;)
Jos pelit on tärkeitä, niin asenna mieluummin ensin Windows XP jolle varaat tarpeeksi kiintolevyltä tilaa.
Windows on pelikäytössä paljon parempi kuin Linux.
Kun olet asentanut XP:n niin asenna uusi Ubuntu 8.04 niin tulee käynnistyksen yhteyteen valikko josta voit valita kumpaa käyttistä käytät.
Windows XP on pelikäytössä huomattavasti Linuxia parempi vaihtoehto. Kaikilla muilla osa-alueilla Linux sitten meneekin kirkkaasti Windowsin ohi.
-
KIitos kommenteista! Aion ostaa uuden koneen ja laittaa siihen Ubuntu 8.04. Ehkä joskus asennan Fedoran koneelleni ;)
Jos pelit on tärkeitä, niin asenna mieluummin ensin Windows XP jolle varaat tarpeeksi kiintolevyltä tilaa.
Windows on pelikäytössä paljon parempi kuin Linux.
Kun olet asentanut XP:n niin asenna uusi Ubuntu 8.04 niin tulee käynnistyksen yhteyteen valikko josta voit valita kumpaa käyttistä käytät.
Windows XP on pelikäytössä huomattavasti Linuxia parempi vaihtoehto. Kaikilla muilla osa-alueilla Linux sitten meneekin kirkkaasti Windowsin ohi.
tarkemmin: anna Windowsille vaikka puolet kiintolevystä, ja jätä loput osioimatta, niin Ubuntun asennus sujuu helpommin.
-
Ainakin Linux-Todayssä oli tänään aika positiivinen arvio Mandrivasta:
http://blogs.techrepublic.com.com/opensource/?p=249
Mandriva Spring 2008: The new “definitive” Linux?
I’ll just lay this out right from the beginning: Mandriva Spring 2008 Live CD is better than most other distributions fully installed. I am currently writing this blog on a laptop (that is generally flaky about Linux distributions) running the Live version of Mandriva Spring 2008. And even without installing the distribution, I am very impressed. Let’s see just how this is faring.
Display: Works perfectly.
Wireless: Works perfectly.
Sound: Works perfectly.
Hibernation: Works for the most part but because of the Live nature the laptop doesn’t want to fully hibernate.
Performance: Outstanding (blows away the currently installed gOS).
Installation: Quirky but simple.
So now, let’s break it down into its constituent pieces.
Installing Mandriva Spring 2008
It’s not so much the installation that was quirky but loading the Live CD that caught me off guard. Generally a Live CD is booted and places you directly on the desktop. The Mandriva Spring 2008 version of the Live CD first had you select your local and your keyboard and then you actually had to accept an EULA. I have never come across this in a Linux distribution. So I accepted the EULA and then had to select my local and keyboard yet again. Once that was done the live CD booted to the login where you select Guest as the user and no password.
Once logged in everything worked perfectly. I had to open up the network connection tool and select my wireless network. But once I clicked connect I was up and running (and writing this blog.) I really like what Mandriva has done with KDE 3.5. The look and feel is one of the nicest default KDE themes I have seen.
Now the installation on one of my desktop machines was flawless. During the installation you are asked if you want 3D desktop effects enabled and what you want to handle them (either Compiz or Matisse - I chose Compiz.)
Näyttö:
The desktop installation didn’t surprise me. The graphics chip is fairly standard. The laptop, however, did surprise me because the chip is a Via chrome chip which can be rather difficult to get working at anything above 800×600. Mandriva automatically configured the laptop to run at a beautiful 1440×900 at a 60 Hz refresh rate. This is probably the first time I have installed a distribution on this laptop and not had to monkey with the display properties to get it to work properly. The only downfall with the laptop is the 3D effects would not work. Of course this doesn’t bother me because the laptop is used almost entirely for writing purposes so 3D effects are not a big issue. And since the 3D effects worked out of the box on the desktop, I can’t hold that against Mandriva.
Verkkoyhteydet
Another issue that has plagued my laptop is wireless. The easiest distribution up to this point has been gOS. But even with gOS I had to install WICD to get wireless to work with encrypted wireless. Not so with Mandriva. Mandriva worked with WPA2 out of the box. Another big score for Mandriva.
Ääni
Not that sound is really an issue these day, but I figured I would say that, even with the Live CD, there was no configuration needed to get sound working. Out of the box the Everex laptop had beautiful sound.
"Talviuni" (heh heh, mikä käännös)
This has been an Achilles heel for Linux for a long time now. And I can’t say for sure that hibernation is working on this particular laptop 100% because of the nature of the Live CD, when I try to hibernate the laptop comes right back. The good news is that when it comes back up (almost instantly) everything is still working fine - no need to reconnect to the wireless network. So that, combined with all reports saying Mandriva’s hibernate works out of the box, leads me to think this might be the first distribution that has come close to actually solving the biggest issue with Linux on laptops. I will know for sure when I am ready to blow away my current installation and install Mandriva (I have to make sure I can get Enlightenment installed first ;-) ).
Suorituskyky:
This is where I am truly amazed. Even running as a Live CD Mandriva is out performing the fully installed gOS on the laptop. This is certainly the best running Live CD I have ever experienced. And if that is any indication of how the system will run installed, I think we have a winner for sure. The desktop installation isn’t too shabby either. The hardware is, suffice it to say, ancient and the full installation runs like a champ (even with Compiz running).
Loppupäätelmä:
Here’s where I step up on the soap box I have carried around for over a decade and say that Microsoft, upon experiencing Mandriva 2008, should be getting close to shaking in their boots. With the Spring 2008 iteration of Mandriva the Linux community is witnessing probably the closest to a Windows killer the community has yet to see. This is, without a doubt, the finest release of any Linux distribution I have ever experienced in my 10+ years of using Linux.
Is Mandriva the future of Linux?
Tässä siis läppärinäkökulmasta annettu objetiivinen (subjektiivinen?) arvio Mandrive 2008:sta.
-
Windows XP on pelikäytössä huomattavasti Linuxia parempi vaihtoehto. Kaikilla muilla osa-alueilla Linux sitten meneekin kirkkaasti Windowsin ohi.
+ näytön resoluutiohämmingit niin olen aika lailla samaa mieltä. On aika älytöntä ettet voi simppelillä tavalla muuttaa näytön virkistystaajuutta sille tasolle mikä näytössäsi todellisuudessa on vaan plug&play-näyttö tarjoaa sinulle mahtavat vaihtoehdot 51 hz/50 hz tai sitten näyttö enemmän tai vähemmän epästabiiliin tilaan mikäli yrität vaikkapa Nvidiasta säätää siitä muulle lukemalle...
-
Ja sitten vielä meille suomalaisille Mandrivasta kolme jakeluversiota
...LiveCD:ksi tarkoitettu ilmaisjakelu One, maksullinen Powerpack sekä "perinteinen" Free. Jakelut julkaistiin sekä i586- että x86-64-arkkitehtuureille. Syksyllä ranskalaisyhtiö palasi kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan julkaisusykliin. Keväällä 2005 vielä silloin Mandrakesoft-nimeä kantava yhtiö ilmoitti rajoittavansa jakeluversioita yhteen vuodessa.
-
Minulla oli mandriva 2008 springin one versio vähän aikaa läppärillä testissä. Reisiä, mutta ei mieltä, lämmittävä kokemus. Syystä tai kolmannesta prosessorin nopeuden skaalaus ei toiminut ihan täydellisesti ja virrankulutus, lämmöntuotanto ja tuuletinäänet olivat sen mukaiset. Toinen jännä juttu oli, ettei oletuskerneli tukenut kuin enintään 880MB RAMmia (tosin äkkiäkös sen vaihtaa). Distrosta ei löytynyt mitään niin hienoa, että olisi kiinnostanut prosessoriongelmia ruveta ratkomaan, joten aika pikaisesti sai distro häädön kovalevyltä.
Graafiset säätötyökalut olivat kyllä Linux-maailman ehdotonta kärkeä, säädöt olivat hyvin kattavat (toisin kuin Ubuntussa ja kumppaneissa) ja säätöpaneeli oli helppokäyttöinen ja looginen (toisin kuin openSUSEssa). Olen vaan sen verran tottunut komentorivisäätämiseen, ettei noista ollut syyksi jatkaa Mandrivan käyttöä.
-
Jos olivat Mandriva 2008 ja 2008.1 erinomaisia distroja, eivätkä hassumpia olleet 2007.x julkaisutkaan, niin nyt näyttää sitten taas meneen kunnolla metsään. KDE4 otettiin työpöydäksi vaikka se ei vieläkään ole riittävän stabiili ns. tuotantokäyttään, ja toisaalta ei myöskään tarjoa oikein mitään konkreettista lisäarvoa käyttäjälleen. Bugeja tuntuu omien kokemusten ja nettijuttujen perusteella olevan tässä julkaisussa niin maan perusteellisesti, joten näyttää siltä että 2009.0 kannattaa ainakin tässä vaiheessa jättää väliin.
Valitettavasti, sillä Mandrivan perinteiset vahvuudet, kuten ulkoasu, Control Center, hardware tuki, jne. ovat edelleen tallella:
http://www.bitburners.com/articles/mandriva-one-2009-fails-to-impress/4240/
-
Ot, mikä toi Mandrivan oletusfontti on mikä on noissa valikoissakin? Liberation sans?
http://www.bitburners.com/wp-content/uploads/2008/10/mandriva_one_2009_desktop.jpg
-
Itse käytän molempia, tuli juuri asennettua uusin Ubuntukin vain katsoakseni uutta teemaa. 2009 on julkaistu juuri viikko kaksi sitten ja toimii erinomaisesti. Ensimmäinen Linux jakelu joka tukee suoraan kaikkia netbook koneita loistavasti, toimii kaikki laitteet ym mitä esim Ubuntu ei tee.
Kohta olen juuri polttamassa 2009 One levyä ja jyrään sillä tämän Ubuntun kun ei ole niinkään väliä mitä jakelua käytän, molemmat kun käyttävät samaa käyttöjärjestelmää, joten alkuperäiselle kysyjälle, aivan sama kumpaa käytät. Uudelle käyttäjälle ottaisin Mandrivan kun sisältää erinomaisen ja tunnetusti kehutun Mandriva Control Center -keskuksen koko järjestelmän ylläpitoon. Käyttöjärjestelmä on uusin Mandrivassa ja tosiaan tuki Flash asemille jolloin netbook kokemukset parantuvat kun ei tarvi ext2 tiedostojärjestelmää käyttää.
Jakelujen vällillä on enemmän makukysymys ja tarpeiden mukaisesti, jos on Ubuntuun tottunut ja jaksaa sudolla tehdä asioita komentorivillä (niiltä osin mitä Gnomen omat järjestelmä työkalut eivät mahdollista) niin ei ole hirveästi valittavaa.
KDE4 on erinomaisessa kunnossa, ei ole kaatumatautinen mutta kärsii kyllä pienistä puutteista ohjelmien osalta. Esimerkiksi K3B poltto-ohjelmaa ei ole saatu vielä portattua joten KDE3 versiota joutuu käyttämään. Myös KDE4 kärsii vähän Nvidian korteilla tehoista mutta Mandriva on laittanut uusimmat ajurit sekä tweakit automaattisesti jolloin 3D suorityskyky työpöydäkkä Kwin tehosteiden kanssa on loistava useimmilla Nvidian korteilla.
-
Minun HP 530 Laptop käynnistyy paremmin Mandrivalla. Onhan tässä itsekin jatkuvasti testaillut tarmokkaasti eri käyttiksiä tosin viime vuosina vain Linuxin puolella. Tähän saakka Ubuntussa on ollut eniten tarjottavaa ja se on ollut vakain. Ainoa ongelma on ollut uuden kehitysversion ilmestyessä. Pöytäkoneen resoluutiot ovat menneet aina sekaisin ja olen asentanut sen jälkeen Ubuntun aina uudelleen.
Mandriva vaikuttaa äkkiseltään melko kilpailukykyiseltä verrattuna Ubuntuun, mutta todellisuus paljastuu tuonnempana. Pöytäkoneessani esim. toisella kovalevyllä on Opensuse 10. Opensuse ei pysty sekoamatta käsittelemään 8-9 GB tietoa, mistä Ubuntu suoriutuu ilman ongelmia. Opensuse on muutenkin raskaampi. Potuttaa esim. odotella Firefoxin käynnistymistä jne. Paketteja Opensusessa muistaakseni oli 8 000 paikkeilla ladattavissa. 10 versio minulla on 5 CD-levyllä ja pakettien haku on jatkuvaa CD-levyillä pelaamista.
Oli minulla hetken Fedorakin koneella. Se häipyi kovalevyltä melko nopeasti. Mandriva vaikuttaa tuon Control Centerin kopioineen Suselta. Kovin usein tarvetta varmaankaan ei tuonne Control Centeriin ole. Tärkeimmät jutut löytyy jo system-kansionkin puolelta. Yleensäkin nämä Linux-versiot alkavat vaikuttamaan melko paljon samankaltaisilta. Viime vuosina Linuxista on tullut toiminnaltaan hyvä käyttöjärjestelmä.
Latasin Mandriva 2009-version enkun kielisenä, kun Mandrivan suomenkieliset sivut yhä tarjosivat 2008 Spring versioita. Tietysti, jos osaa englantia sen verran, että pärjää sen kanssa, niin ei enkulaisesta Mandriva-versiosta ole haittaa. Mandriva vaikuttaa käyttävän rpm-pakettimuotoja Opensusen ja Fedoran tavoin.
Graafinen taso mielestäni Ubuntussa ja Mandrivassa on melko samaa tasoa. Opensuse taas siinä edellä. Hieman tökkii Mandrivassa se, että se tarjoaa aina väliin maksullisia codeceja, vaikka videojutut saa maksuttomastikin toimimaan.
Makuasiahan tämä Ubuntun ja Mandrivan väliltä valitseminen on. Eri asioissa toinen on aavistuksen parempi. Katsellaan ja tutkitaan rauhassa Ubuntun uutta versiota ja verrataan sitten näitä versioita taas keskenään.
-
Mutta minusta Ubuntu on tällä hetkellä paras jakeluversio aloittelijalle.
Monestakos jakelusta on omakohtaista kokemusta?
-
Mutta minusta Ubuntu on tällä hetkellä paras jakeluversio aloittelijalle.
Monestakos jakelusta on omakohtaista kokemusta?
Vaikka et multa kysynyt niin vastaan silti.
Itsellä on tällä hetkellä Mandriva, OpenSUSE, Fedora, Ubuntu, Arch, ja PCLinuxOS jakelut käytössä ja parhaimmat ovat minun _mielestäni_ 1. Mandriva 2. OpenSUSE 3. Ubuntu.
Ubuntu päätyi tähän tietokoneeseen kun täytyy vähän katsoa mitä omalaatuisia pieniä virityksiä Canonical on tehnyt Ubuntulle verrattuna muihin. Kummallisesti törmäsin aika moisiin ongelmiin ihan peruskäyttäjän osalta (koodekit, näytönasetukset, TV-kortti sekä 3G yhteys kännykän BT kautta), joiden vuoksi MDV ja OpenSUSE menivät ohitse kun ei ollut sellaista tarvetta komentoriville (ollenkaan ;) ).
-
Juu, ei se ubuntu kolmatta sijaa paremmaksi nouse miunkaan suosituslistalla. Mandriva ja OpenSuse on siinä edellä. Järjestyksellä ei niin väliä vaikka ite tykkään enemmän OpenSusesta.
Miusta ubuntussa on paljon omituisia asioita jotka ei ainakaan helpota. Suomennos on lapsen kengissä, ei se kauheesti auta että työpöydän valikot on Suomeksi jos ohjelmat on englanniksi. Samat ohjelmat on monessa muussa jakelussa Suomeksi. Vanhoja ohjelmaversioita on paljon, eikä välttämättä toiseks viimosia versioita vaan välissä voi olla 3-5 versiota.
Ehkä eniten miun jären vastasta on toi sudon käyttö ja se minkä hemmetin takia miun pitää ohjelmaa asentaessa antaa käyttäjän Rosmo salasana jos kerran oon samalla salasanalla kirjautunut sisään. Miusta on paljon loogisempaa ja turvallisempaa käyttää kaikkeen ylläpitoon rootin salasanaa. Ei perheen muut käyttäjät sotke konetta kun ei anna rootin salasanaa niille. Sudon käytön ne oppii äkkiä.
-
Miusta ubuntussa on paljon omituisia asioita jotka ei ainakaan helpota. Suomennos on lapsen kengissä, ei se kauheesti auta että työpöydän valikot on Suomeksi jos ohjelmat on englanniksi. Samat ohjelmat on monessa muussa jakelussa Suomeksi.
Rosvo, kielipaketit eivät ole jostain syystä asentuneet. Asennuksen aikana nettiyhteys on ollut poikki tai jostain muusta syystä. Kielipaketit eivät mahdu cd:lle.
Etsipä paketit joiden kuvauksessa on sana Finnish ja asenna tarpeellisennäköiset. Ubuntun työpöytä on suurinpiirtein 100 % suomennettu käyttöliittymien osalta. Ohjelmien ohjeista on melko iso osa suomentamatta.
-
tai jostain muusta syystä.
Siinä käytännössä ainoa mahdollinen syy.
-
Ehkä eniten miun jären vastasta on toi sudon käyttö ja se minkä hemmetin takia miun pitää ohjelmaa asentaessa antaa käyttäjän Rosmo salasana jos kerran oon samalla salasanalla kirjautunut sisään. Miusta on paljon loogisempaa ja turvallisempaa käyttää kaikkeen ylläpitoon rootin salasanaa. Ei perheen muut käyttäjät sotke konetta kun ei anna rootin salasanaa niille. Sudon käytön ne oppii äkkiä.
Ratkaisu: Älä lisää kaikkia käyttäjiä ylläpitäjäryhmään (muistaakseni wheel Ubuntussa), niin eivät he pääse sudolla ajamaan ohjelmia pääkäyttäjänä, vaikka sudoa osaisivatkin käyttää.
-
Mandriva ei missään nimessä ole mielestäni huono distro. Monilla jakeluilla olisi paljon opeteltavaa esim. Mandrivan graafisista hallintaohjelmista. Toki openSUSE:ssa on myös huomattavasti graafisia "säätöohjelmia", mutta monet toiminnot sijaitsee erikoisissa paikoissa vrt. Mandriva. Ubuntusta puuttuu varmaankin yli puolet näistä graafisista hallintaohjelmista. Mukavana lisänä esim. Ubuntun "rajoitetut ajurit" toimintoa vastaava on hienosti tehty Mandrivassa ja laitetuki tuntuu olevan kummassakin openSUSE:ssa, että Mandrivassa pääsääntöisesti parempi. Olisin valinnut HP:n läppäriin Mandrivan toimivan wlanin yms. takia, mutta ikävästi äänet jäi kadoksiin, enkä löytänyt ratkaisua siihen (tosin tulevaan kerneliin pitäisi olla tulossa parempi tuki).
Lähinnä kun distroja on nyt tullut kokeiltua, niin ei Ubuntusta enää niin vain löydykään ylivoimaisia ominaisuuksia. Sinänsä harmillisesti Ubuntulla on aktiivisimmat käyttäjät foorumeilla ja openSUSE:een ja Mandrivaan on ongelmiin törmätessä vaikeampi löytää apua. Kaikissa näissä on hyvät ja huonot puolet.
-
Ehkä eniten miun jären vastasta on toi sudon käyttö ja se minkä hemmetin takia miun pitää ohjelmaa asentaessa antaa käyttäjän Rosmo salasana jos kerran oon samalla salasanalla kirjautunut sisään. Miusta on paljon loogisempaa ja turvallisempaa käyttää kaikkeen ylläpitoon rootin salasanaa. Ei perheen muut käyttäjät sotke konetta kun ei anna rootin salasanaa niille. Sudon käytön ne oppii äkkiä.
Ratkaisu: Älä lisää kaikkia käyttäjiä ylläpitäjäryhmään (muistaakseni wheel Ubuntussa), niin eivät he pääse sudolla ajamaan ohjelmia pääkäyttäjänä, vaikka sudoa osaisivatkin käyttää.
Käytän ubuntua testimielessä niinkuin montaa muutakin distroa. Teen näihin testikokoonpanoihin perusasennuksen yhdellä käyttäjällä asennusohjelman oletuksiin koskematta. Pyrin katsomaan asioita aloittelijan silmin.
Varsinaista käyttökonetta käyttää meillä useampi henkilö, vaihtamatta käyttäjää. Tälläisessä käytössä ubuntun perusasennus olisi syvältä ja poikittain. Tiedän että emme ole ainoa perhe Suomessa joka käyttää koneita näin ;)
Homma on selkeä ja simppeli, kun minä hoidan kaiken ylläpitoon liittyvän ja muut ei edes tiedä rootin salasanaa. Lapset eivät myöskään pääse käsiksi sellaiseen tietoon mihin ei tarvitse. Ne sijaitsevat käyttäjätunnuksen home kansion ulkopuolella joihin pääsee käsiksi vain rootin salasanalla. Eli jos tarvitsen jotain tietoa, niin käynnistän ohjelman roottina. Käytännössä tälläistä tietoa on vain varmuuskopiot, joten homma pysyy yksinkertaisena. Samalla tavalla voi estää pääsyn jollekkin laitteelle.
-
No en kyllä tiedä onko Ubuntun perusasennus vaiko tuo rosvon kuvaama tapa käyttää Ubuntua syvältä ja poikittain. Lapsetkin voisi totuttaa pienestä pitäen tietoturvaan ja oman tunnuksen käyttöön.
Tai sitten erikseen rosvopäällikön ja rosvoporukan tunnukset. Vain rosvopäälliköllä sudo-oikeus ylläpitotehtäviin.
-
Mandriva ei missään nimessä ole mielestäni huono distro. Monilla jakeluilla olisi paljon opeteltavaa esim. Mandrivan graafisista hallintaohjelmista. Toki openSUSE:ssa on myös huomattavasti graafisia "säätöohjelmia", mutta monet toiminnot sijaitsee erikoisissa paikoissa vrt. Mandriva. Ubuntusta puuttuu varmaankin yli puolet näistä graafisista hallintaohjelmista. Mukavana lisänä esim. Ubuntun "rajoitetut ajurit" toimintoa vastaava on hienosti tehty Mandrivassa ja laitetuki tuntuu olevan kummassakin openSUSE:ssa, että Mandrivassa pääsääntöisesti parempi. Olisin valinnut HP:n läppäriin Mandrivan toimivan wlanin yms. takia, mutta ikävästi äänet jäi kadoksiin, enkä löytänyt ratkaisua siihen (tosin tulevaan kerneliin pitäisi olla tulossa parempi tuki).
Lähinnä kun distroja on nyt tullut kokeiltua, niin ei Ubuntusta enää niin vain löydykään ylivoimaisia ominaisuuksia. Sinänsä harmillisesti Ubuntulla on aktiivisimmat käyttäjät foorumeilla ja openSUSE:een ja Mandrivaan on ongelmiin törmätessä vaikeampi löytää apua. Kaikissa näissä on hyvät ja huonot puolet.
On totta, että Ubuntussa ei ole kaikkea säätömahdollisuutta, jota esim. Susessa jne on. Mikä LInux on täydellinen?
Itse käytän Ubuntua, koska tämä on kuitenkin monella tavalla toimivampi. Ohjelmia lisäessäsi saat oheispaketit automaattisesti mukaan. Asentaessasi esim. VLC-ohjelman, niin jopa DVD toimii ilman suurempia murheita. Langaton verkko toimii jo asennettassa. Näet ilman turhia miettimisiä online-tilassa ympärillä olevat verkot. Se on toimivuutta, jos mikään.
Totta tietysti, että kaipaan minäkin tiettyjä ominaisuuksia lisää Ubuntuun graafisella puolella ja muokattavuudessa. Kaikki eivät viitsi alkaa stressaamaan käyttöjärjestelmänsä takia illasta toiseen. Olen mukavuuden haluinen lähinnä. Tässä suhteessa Ubuntu vastaa tarpeitani. Ohjelmat toimivat. Joihinkin kaipaisi enemmän ominaisuuksia kieltämättä, mutta enpä toisaalta maksa mitään käyttöjärjestelmästä tai edes oheisohjelmista.
-
Tällähetkellä Mythbuntu 8.10 olohuoneessa ja Ubuntu 8.10 olin änkemässä Fujitsu LA1703 läppäriin. Se vaan, että Ubuntu heittää koneen täysin jumiin, kun koittaa laittaa Wlanin ndiswrapperilla kuntoon. Sit LAN:in konffaustyökalu ei vain toimi. Joka kerta kun boottaa koneen, siellä möllöttää Auto eth0 ja koittaa DHCP:llä hakea IP:tä. Senkin joutu käsin laittaa interface tiedostoon. Tämän Wlanin takia asensin Amiloon muinoin ostamani Mandriva 2008.0:n. Wlan ja näyttis toimii nyt sekä verkkotyökalu toimii. Mutta nyt ei oo sit ääniä. ;D Että tämmösii miun kohalla.. Mandriva Update imas 265 pakettia ja toivotaan että äänet sieltä löytyisi.
-arska-
-
Se, mikä tällä hetkellä Ubuntuista puuttuu, on kunnnolinen näytönkonffaustyökalu, jos automaaginen tunnistus ei tunnista näyttöäsi. Mandrivassa ja Susessa sellainen on. Ubuntussakin oli ennen (displayconfig-gtk). Joo joo tiedetään, että xrandr on olemassa, mutta se ei ole todellakaan aloittejijoille GUI:n puutuessa. Ubuntu menettää paljon käyttäjiä tuon puutteen takia, kun nimenomaan monitorien tunnistus on heikolla tolalla ja asetustyökalu puuttuu.
Mandriva 2009.0:ssa on esim Office3 y.m suht. tuoretta tavaraa, mutta kielivalikoima on sitten vähemmän suomalainen. Suomennetumpi Mandriva Spring2008 ei sitten Ubuntuun verrattuna säväytä yhtään sen enempää. Muutaman tunnin kokeilulla en saanut tuota Mandrivan 2009:n KDE 4.1.2:ta kyykkyyn, vaikka compiz-fusion:kin oli päällä. Firefox oli meikattu vähän IE:mäiseksi >:( hyi ! Gnome versiota en ole testannut vielä.
Eli jos koneesi näyttö tunnistuu suosiolla, ota Ubuntu, muuten joku muu, esim Mandriva, SuSe tai Fedora. Samat avoimet softat niissä kaikissa pyörivät, jos hardis on saatu tunnistettua. Ubuntu on kuitenkin parhaiten käännetty suomeksi, puhumattakaan tästä foorumista, jonka aktiivisuudesta muut distrot Suomessa voivat vain uneksia.
Mandrivan erityispiirre on runsas ranskankielinen vaikutus distron etusivulle asti, joten kouluranskalle saattaa tulla käyttöä, jos Mandrivan kanssa joutuu painimaan ;D
T:Jallu59
-
Ubuntu on kuitenkin parhaiten käännetty suomeksi, ...
Hmmh, eikös kaikkien distrojen pitäisi olla yhtä hyvin suomennettuja?
-
Ubuntu on kuitenkin parhaiten käännetty suomeksi, ...
Hmmh, eikös kaikkien distrojen pitäisi olla yhtä hyvin suomennettuja?
Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.
Terveisin jori52
-
Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.
Käsittänyt, että _kaikki_ suomennokset pitäisi olla oikeastaan identtiset uusissa distrojen julkaisuissa. Ellei jotkut distrot sitten pimitä suomennoksiaan ...
-
Ainakin Mandriva-fi.org foorumilla sanottiin, että suomentaja on intissä ja suomennos kestää siksi ainakin neljä kuukautta. Tarkoittanee sitä, että jonkun ne kielipaketit täytyy ainakin koostaa.distroa varten ja distrokohtaiset spesialiteetitkin pitää kääntää.
EDIT: Kyllä tämä mandriva 2009.0 Gnomellakin tuntuu pysyvän pystyssä näin tunnin normaalikäytöllä livenä
Se suomennos vain puuttuu ja Firefox on edellee IE-look-a-like YÄK !
T:Jallu59
-
Ainakin Mandriva-fi.org foorumilla sanottiin, että suomentaja on intissä ja suomennos kestää siksi ainakin neljä kuukautta. Tarkoittanee sitä, että jonkun ne kielipaketit täytyy ainakin koostaa.distroa varten ja distrokohtaiset spesialiteetitkin pitää kääntää.
T:Jallu59
Mutta runko on helppo kopioida ubuntun puolelta.
Terveisin jori52
-
Ainakin Mandriva-fi.org foorumilla sanottiin, että suomentaja on intissä ja suomennos kestää siksi ainakin neljä kuukautta. Tarkoittanee sitä, että jonkun ne kielipaketit täytyy ainakin koostaa.distroa varten ja distrokohtaiset spesialiteetitkin pitää kääntää.
Ymmärrän kyllä, että distrokohtaiset suomennokset täytyy tehdä, mutta eikös käännökset pitäisi tulla softien mukana noin muuten?
-
Ymmärrän kyllä, että distrokohtaiset suomennokset täytyy tehdä, mutta eikös käännökset pitäisi tulla softien mukana noin muuten?
Kuten sanottu, vaikka ne ovat olemassa, jonkun ne täytyy koota ja paketoida distroa varten. Valmiinahan ne toki ovat.
T:Jallu59
-
Kuten sanottu, vaikka ne ovat olemassa, jonkun ne täytyy koota ja paketoida distroa varten. Valmiinahan ne toki ovat.
Hmmh... en aivan saletti seuraanko oikein. Eli eikö siis riitä, että distro paketoi esim. Pidginin ja sen mukana tulisi sitten kaikki lokalisointitiedostot? Tässä siis tärkeää, että suomennokset ovat upstreamissa.
-
OIkeilla jäljillä olet. Distron koostaja sitten vaan ei ota kaikkia kieliä mukaan. Mandrivalla näyttäisi homma olevan kolmijakoinen. Peruskielet, extra-valikoima, ja muut(joihin kuuluu suomi). Ryhmä muut vaatii aktiivisuutta kieliryhmän omilta edustajilta, tehdas ei niitä suoraan tuota. Ubuntulla tuo kielivalikoima on paljon suurempi suoraan.
T:Jallu59
-
Ymmärrän kyllä, että distrokohtaiset suomennokset täytyy tehdä, mutta eikös käännökset pitäisi tulla softien mukana noin muuten?
Kuten sanottu, vaikka ne ovat olemassa, jonkun ne täytyy koota ja paketoida distroa varten. Valmiinahan ne toki ovat.
T:Jallu59
Ei niitä yleensä erikseen tarvitse paketoida. Ohjelman mukana tulevat käännökset yleensä asentuvat automaattisesti.
Käsittääkseni Ubuntussa on nähty erikseen vaivaa siihen, että automaattisesti asentuvat päivitykset on monesta ohjelmasta siirretty noihin language-pack -alkuisiin paketteihin mm. tilan säästämiseksi asennuslevyllä.
Jotkut harvat projektit myös tarjoavat käännöspaketit omissa tiedostoissaan, jolloin ne voi joutua paketoimaankin erikseen.
-
OIkeilla jäljillä olet. Distron koostaja sitten vaan ei ota kaikkia kieliä mukaan. Mandrivalla näyttäisi homma olevan kolmijakoinen. Peruskielet, extra-valikoima, ja muut(joihin kuuluu suomi). Ryhmä muut vaatii aktiivisuutta kieliryhmän omilta edustajilta, tehdas ei niitä suoraan tuota. Ubuntulla tuo kielivalikoima on paljon suurempi suoraan.
Jees ok. En itse löytänyt Fedoran pakettivalikoimasta kielipaketteja ollenkaan, joten lokalisoinnit tulevat automaattisesti ohjelmien mukana (/usr/share/locale/).
-
Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella). :P
-
Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella). :P
RPM helvetistä puhuttiin kyllä 90-luvulla, mutta nykyisin se on omasta mielestäni vain vanhentunut lässytys, josta valitettavasti jaksetaan jauhaa edelleenkin :).
-
Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella). :P
Kerropa, mikäs tuo rpm helvetti nyt sitten on? Rpm ja dpkg tekevät hyvin lähelle samat asiat. Itse olen pari vuotta tässä käytellyt rpm:aa käyttävää jakelua, eikä siinä ole minusta lainkaan rpm:aan liittyviä ongemla. Käytössä rpm on osoittautunut hyvin luotettavaksi ja toimivaksi työkaluksi, jolla on helppo asentaa, poistaa ja päivittää sille tehtyjä paketteja. Myös pakettien luominen on kohtuullisen helppoa.
Myöskään Debianin Apt:n toiminnallisuus ei ole mitään ainutlaatuista, vaan vastaavat toiminnot löytyvät useista muistakin ohjelmista. Itselleni näistä korkeamman tason pakettienhallintatyökaluista tutuin on Yum, jonka käytön esimerkiksi apt-getiin tottunut oppii minuuteissa. Ihan yhtä nopea kuin apt-get Yum ei tällä hetkellä ole, mutta ei se mikään kauhean hidas kuitenkaan ole.
Kuten tuossa ahokin jo totesi, vanhaa tietoa tuo rpm:sta mussuttaminen on. Itse en ainakaan ole törmännyt mihinkään oikeasti perusteltuun syyhyn sitä haukkua. Pieniä ongelmia siinä toki on, mutta harvemmin mikään isompi ohjelma on täysin virheetön.
-
Lapsetkin voisi totuttaa pienestä pitäen tietoturvaan ja oman tunnuksen käyttöön.
Millähän tavalla tietoturva paranee, kun lapsella on oma tunnus, eikä käytä miun tunnusta? Koneella kun ei ole mitään sellaista mitä lapset eivät saisi nähdä, eikä käyttöä tarvitse muutenkaan rajoittaa (cd, tulostin usb...) Omalla tunnuksellani ei ole mitään ylläpitoon liittyviä oikeuksia. Ne teen kaikki antamalla vain minun tiedossa olevalla rootin salasanan silloin kun sitä kysytään. Tämä on kone jolla jokainen käväisee ohi kulkiessaan ja jos jokaisella olisi oma tunnus, olis käyttäminen melkosta käyttäjänvaihtorumbaa. Pari päällekkäistä istuntoa vielä menee, mutta sen jälkeen kone rupeaa joo hyytymään.
Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.
Terveisin jori52
Olisko näin kovalle väitteelle jotain lisäinfoa kuten tietolähdettä antaa?
Tunnen yhden suomentajan joka suomentaa tiettyjä ohjelmia, eikä koe olevansa minkään distron suomentaja vaikka niitä käännöksiä käytetäänkin lähes kaikissa distroissa. Osaa myös windows puolella.
Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?
-
Omasta mielestäni Ubuntu/Debian pakettihallinnan käyttö on tehokkaapaa, kuin esimerkki Fedora/OpenSuse rpm helvetti (ei graafisella puolella). :P
RPM helvetistä puhuttiin kyllä 90-luvulla, mutta nykyisin se on omasta mielestäni vain vanhentunut lässytys, josta valitettavasti jaksetaan jauhaa edelleenkin :).
Käsitteet menevät monella sekaisin.
Omassa käytössä debian-pohjainen ohjelmien asennuskokonaisuus jostain kumman syystä toimii luotettavammin. Johtuneeko Debianin testaussyklistä.
Huono/ei niin loistava paketointi ne ongelmat aiheuttanee ja asiat menee melkoiseen umpisolmuun pahimmassa tapauksessa. Vaikka esim Susen zypperi nykyisin lentää olisi paketoijilla tekemistä (lisää ohjelmia tai epävirallisiin parempi laatu). Tai sitten ne epäviralliset paketit vaan hutaistaan kasaan? Itsellä olisi tarvetta niille. Jotenkin se riippuvuuksien ratkominen saa hämmennyksen aikaan meikäläisellä jos jokin siinä menee pieleen.
Ei sillä etteikö virheitä ole Debianin lähteissä olisi lainkaan.
PS Tiedän, että tästä postauksesta aletaan vetelemään herneitä urakalla nenään ja haluan muistuttaa , että se pohjaa vain omakohtaiseen kokemukseen 2-3 vuoden ajalta. ;)
-
Rosvo
Yhden käyttäjätunnuksen käyttö on suorastaan hengenvaarallista. Kakarathan voivat vaikka vahingossa tuhota perheen digikuva-arkiston. Ainakin itse piruunnuin myös siihen, että emäntä käytti tunnustani, minkä seurauksena kaikki automaattiset käyttäjätunnuksen ja salasanan syötöt jäivät pois palveluista, joita molemmat käyttävät. Samoin lataili mitä sattuu, minne sattuu. Niinpä Hardyn uudelleenasennuksen jälkeen hän ei enää ole päässyt sotkemaan työpöytääni ja käyttäjäautomaatiotani :) Tehköön omalla tunnuksellaan sitten mitä lystää.
Samoin en kuuna päivänä haluaisi lasten näkevän kaikkia perheen dokumentteja, joista osa on esimerkiksi lasten opettajien vain vanhemmille suuntaamia.
T:Jallu59
-
Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?
Niinpä niin, esim Sot-linuxin sai osin suomennettuna (~ 10 vuotta sitten) ja gtk ohjelmia on saanut windowsillekin suomennettuna (esim gimp) jo ennen ubuntua.
Tuntuu vain että (linux == ubuntu && linux != muu_distro)
Tuohon rpm-helvettiin vielä, 10 vuotta käyttänyt (onneksi ei enään vuosiin) ja se on sitä, koittakaas jotain eksoottista rpm-pakettia asentaa, joka sitten valittaa riippuvuuksista, jota ei mistään pakettivarastosta löydy. Sitten tiedätte. (ja metsästätte ympäri nettiä niitä paketteja)
-
Tuohon rpm-helvettiin vielä, 10 vuotta käyttänyt (onneksi ei enään vuosiin) ja se on sitä, koittakaas jotain eksoottista rpm-pakettia asentaa, joka sitten valittaa riippuvuuksista, jota ei mistään pakettivarastosta löydy. Sitten tiedätte. (ja metsästätte ympäri nettiä niitä paketteja)
Hyvin todennäköisesti tulee ongelmia ihan pakettienhallintajärjestelmästä riippumatta, jos koettaa asentaa jotain eksoottista pakettia jakelun ulkopuolelta. Sehän voi olla tehty ihan eri jakelulle, ja vaikka viisi vuotta sitten. Ihan yhtä varmasti netistä voi löytää jonkin epämääräisen deb-paketin, jota ei enää niin helposti saakaan asennettua.
Minä en ainakaan metsästä mitään paketteja ympäri nettiä, vaan haen ne ihan normaalisti pakettivarastoista. Tarvittaessa teen usein paketin itse, mikä ei sekään ole kovin vaikeata. Satunnainen netistä haettu rpm-tiedostohan voi olla tehty ainakin joko Mandrivalle, openSUSElle, Susen enterprise-variantille, Red Hat Enterprise Linuxille tai Fedoralle. Näiden eri versiot mukaanluettuna eri kohdejakeluita on kymmeniä. Millä todennäköisyydellä tällainen paketti voi sopia nimenomaan kulloinkin käytössä olevaan jakeluun? Deb-paketteja käyttää hieman harvempi jakelu, mutta niitäkään ei minusta kannata sokeasti netistä asennella.
Ohjelmasta ja paketoijan tekemistä ratkaisuista riippuu saman paketin käytettävyys eri jakeluissa, mutta tyypillisesti tarvitaan nimenomaan tietyt versiot tietyistä kirjastoista.
-
Ennen vanhaa noita pakettivarastoja ei pahemmin ollut. Noi konfliktit vanhan ja uuden välillä oli arkipäivää, jos vaikka tarvitsi ehdottomasti tiettyä ohjelmaa. Olin aikoinaan kunnan hommissa (pari vuotta sitten) ja tuli vastaan java-ohjelma jota kunta ehdottomasti tarvitsi mutta ei toiminut ennen kuin asensi vanhemman jre:n (pieni esimerkki) ja taas toiset ohjelmat käytti uudempaa versiota.
Omalla kohdalla joutuu hakemaan lähdekoodit, kääntää ja asentaa (onneksi on mukavat työkalut) koska tarvittavia ohjelmia ei vain valmiina löydy. Slackware joka on käytössä, päivittyvät ainoastaan ne jotka asennuksessa on asentunut, muuten uusia versioita joutuu välillä käydä kyttäämässä. Toistakymmenillä postituslistoilla kun on, niin tulee kyllä ilmoitus uudemmista versiosta.
Mutta itsehän olen tieni valinnut ja Slackwaren asentanut (versiosta 7.0).
editoitiin vähän kielioppi virheitä poies ja vähän lisäyksiä
-
Viimenen OT miulta.
Rosvo
Yhden käyttäjätunnuksen käyttö on suorastaan hengenvaarallista. Kakarathan voivat vaikka vahingossa tuhota perheen digikuva-arkiston. Ainakin itse piruunnuin myös siihen, että emäntä käytti tunnustani, minkä seurauksena kaikki automaattiset käyttäjätunnuksen ja salasanan syötöt jäivät pois palveluista, joita molemmat käyttävät. Samoin lataili mitä sattuu, minne sattuu. Niinpä Hardyn uudelleenasennuksen jälkeen hän ei enää ole päässyt sotkemaan työpöytääni ja käyttäjäautomaatiotani :) Tehköön omalla tunnuksellaan sitten mitä lystää.
Samoin en kuuna päivänä haluaisi lasten näkevän kaikkia perheen dokumentteja, joista osa on esimerkiksi lasten opettajien vain vanhemmille suuntaamia.
T:Jallu59
Vai että nyt oikeen menee henki ::) Niinkuin aikasemmin totesin tämä kone ei sisällä mitään mitä lapset eivät saisi nähdä. Ne eivät myöskään saa mitään sekaisin ja jos saavat, on tästä käyttäjäprofiilista olemassa varmuuskopio jolla sen saa helposti korjattua.
Tää järjestely on toiminut 3v ilman ongelmia. valokuvat yms. sijaitsee verkkolevyllä ja niitä ei sieltä pysty ihan miten sattuu poistamaan. Lisäksi niistä on olemassa varmuuskopiot ulkoisella kovalevyllä joka on käynnissä vain silloin kun tehdään uutta varmuuskopiota.
Itselläni on työkone erikseen ja sille ei ole muilla mitään asiaa. Niin ja kannattaa muistaa että lapset ei aina ole 3-6v riiviöitä jotka tuhoaa kaiken. Ne voi olla jopa murkkuja jotka ymmärtää asioita ja noudattaa sääntöjä ;)
-
... ja noudattaa sääntöjä ;)
Mistä sellaisia lapsia saa ? ;D Tai sellaisia, jotka eivät tee hölmöjä kokeiluja ? :D
T:Jallu59
-
Itselläni on työkone erikseen ja sille ei ole muilla mitään asiaa. Niin ja kannattaa muistaa että lapset ei aina ole 3-6v riiviöitä jotka tuhoaa kaiken. Ne voi olla jopa murkkuja jotka ymmärtää asioita ja noudattaa sääntöjä ;)
Voi tietysti näin olla, mutta omaa murkkuikää muistellen, niin voi kiesus että muuten olet väärässä ;D
Toisarvoinen nimimerkki: Melkein kaiken pahan nuorena kokeilleena ja vanhemmat ei tiedä varmasti puoliakaan ;)
-
Lapsetkin voisi totuttaa pienestä pitäen tietoturvaan ja oman tunnuksen käyttöön.
Millähän tavalla tietoturva paranee, kun lapsella on oma tunnus, eikä käytä miun tunnusta? Koneella kun ei ole mitään sellaista mitä lapset eivät saisi nähdä, eikä käyttöä tarvitse muutenkaan rajoittaa (cd, tulostin usb...) Omalla tunnuksellani ei ole mitään ylläpitoon liittyviä oikeuksia. Ne teen kaikki antamalla vain minun tiedossa olevalla rootin salasanan silloin kun sitä kysytään. Tämä on kone jolla jokainen käväisee ohi kulkiessaan ja jos jokaisella olisi oma tunnus, olis käyttäminen melkosta käyttäjänvaihtorumbaa. Pari päällekkäistä istuntoa vielä menee, mutta sen jälkeen kone rupeaa joo hyytymään.
Tietoturva paranee ensimmäiseksi oikeanlaisen käytön oppimisilla. Muut käyttäjät eivät pääse käsiksi muiden tiedostoihin ja asetuksiin. Ei se vähennä mitään haittaohjelmian tarttumisvaaraa, mutta estää sen ettei esim lapset pääse käsiksi vanhempien sähköposteihin tai muihin nettipalveliuihin mihin voi helposti tallentaa salasanan selaimessa. Ja onhan se kiva kun muiden käyttäjien omat toheloinnit eivät vaikuta muihin.
Linux käyttis on tehty Unix-kaltaiseksi ja siinä on tuet niin moniajoille kuin monen käyttäjän vaatimalle tietoturvalle. Riippuen systeemistä että mitä jakelija oikein säätää mutta paras tapa on että jokaine käyttäjä saa /oman/ käyttäjätunnuksen jos vähänkin konetta käyttää useammin kuin kerran kuukaudessa tai haluaa säilyttää omia tiedostoja koneella. MS teki virheen kun teki käyttiksestää yhden käyttäjän version ja sitten ku systeemiä käytti useampi kuin yksi nii kone oli aina sekaisin ja tietoturvaa ei ollut ku kaikki pääsi tileistä huolimatta muiden tiedostoihin käsiksi. NT käyttis oli suunnattu sitten monelle tilille ja vasta XP myötä NTsta saatii yhtä helppo käyttää ku MS-DOS käyttiksestä eli mitä vaikkapa Windows 98 systeemi oli.
Linux käyttis siis tarjoo mahollisuuden tehä järjestelmästä sellaisen että on useampi tili jolla ehkäistää monia ongelmia. Jos on yksi käyttäjä nii sitte käyttää sitä yhtä tiliä ilman root oikeuksia edes sudolla ja kaikki on hyvin.
Taitaa se muidenkin distrojen suomennos olla pääosin ubuntun suomentajien ansiota.
Terveisin jori52
Olisko näin kovalle väitteelle jotain lisäinfoa kuten tietolähdettä antaa?
Tunnen yhden suomentajan joka suomentaa tiettyjä ohjelmia, eikä koe olevansa minkään distron suomentaja vaikka niitä käännöksiä käytetäänkin lähes kaikissa distroissa. Osaa myös windows puolella.
Eli onko tämä nyt taas sitä kunnian omimista ubuntulle?
Taitaa tuo olla sitä kunnian omimista. Ei ohjelmia suomenneta ubuntulle vaan ubuntuakin käyttävät suomentaa niitä ohjelmia niiden tekijöille. Ubuntu ei ole mikään lähde mistä muut ottaa suomennuksia vaan ubuntu on yksi distro muiden joukossa jonka käyttäjät suomentaa ohjelmat niiden lähteessä mistä ne tulee muihin distroille. Mitää ohjelmaa ei ole tehty tarkallee ubuntulle vaan ne on vain paketoitu binaaripaketiks ubuntulle eikä ne tee niistä mitekää eri softia kuin muissa distroissa. Kaikki käyttää samoja ohjelmia ja samaa käyttistä mutta erilaisia systeemeitä eli ohjelmakokonaisuuksia eli distroja. Ei pitäisi ajatella Ubuntuu minkäälaisena erikoisena muide distroje joukossa kun sen erikoisuus on vaan yhteisö ja oletuksena tehdyt selkeät asetukset tavallista käyttöä tarvitseville.