Täällä ihmeteltiin miksi siirryin Windowsista Linuxiin, jos asiat kerran hoituivat Windowsillakin. Mielestäni sekin on jotenkin huvittavaa, että sellaista täällä ihmetellään. Luulisi tulevan palautetta tyyliin "hyvä kun siirryit Linuxiin", mutta täällä näköjään ohjataan siirtymään takaisin Windowsiin, koska Linux ei tiettyjen kommenttien perusteella sovi peruskäyttäjälle (tällainen kuva minulle annettiin).
Mä olen kyllä sitä mieltä, että Ubuntu (tai Linux yleensäkin) sopii hyvin peruskäyttäjälle ja sen käyttäminen on oikeasti helppoa ja suoraviivaista. Mutta pientä perehtymistä siihen siirtyminen vaatii. On huomioitava, että Linuxissa on muutamia asioita, jotka poikkeavat Windowsista, mutta kun ne jaksaa opetella, niin uskon Ubuntun olevan paljon tehokkaampi ja helpompi järjestelmä jokapäiväsessä käytössä kuin Windows.
Asennettuani Linuxin tulin kuitenkin melko pian huomanneeksi erään negatiivisenkin seikan. Linuxin asetusten laittaminen (eri tiedostotukien lataaminen yms.) ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin minun annettiin ymmärtää. Osaan kyllä käyttää Linuxin perustoimintoja, mutta kun jotain pitäisi alkaa ns. "säätämään", ei se olekaan - ainakaan tällaiselle peruskäyttäjälle - niin helppoa kuin Windowsin kanssa, vaan vaatii syvällistä paneutumista, johon minulla ei ole aikaa (tai totta puhuen edes kiinnostusta).
Tiedostotukien toimivaksi laittaminen vaatii pientä työtä, mutta Ubuntussa se on dokumentoitu erittäin hyvin. Olethan lukenut Ubuntu Starter Guiden kohdasta Järjestelmä / Ohje? Se on nyt myös melko pitkälle suomennettu, joten kielikään ei pitäisi olla ylivoimaisena esteenä. Multimediatuen laittaminen näiden ohjeiden avulla on ehkä noin 30 minuutin työ.
Toinen vielä helpompi vaihtoehto on käyttää asennusskriptiä, joka tekee nämä työt automaattisesti puolestasi. Niitä on useampiakin, mutta yleisin taitaa olla Automatix (
http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=66563). Automatixin avulla juuri nämä pienet asennuksen jälkeiset viilaukset saa asennettua todella helposti. Tässä lista toiminnosta, jotka saat Automatixin avulla tehdyksi:
Capabilities:
1) Installs multimedia codecs
2) Installs all Firefox plugins (java, flash, etc) (except Adobe reader and mplayer)
3) Installs RAR, ACE and UNRAR archive support
4) Installs skype
5) Installs Acrobat reader 7 and firefox plugin for the same.
6) Installs Gnomebaker (CD/DVD burning s/w for GNOME)
7) Installs gftp (FTP client for GNOME with ssh capability)
Installs DC++ and amule (file sharing progs)
9) Installs Frostwire (GPL clone of Limewire)
10) Installs multimedia editors (Audacity (audio), Kino (video), EasyTag (ID3))
11) Installs DVD (dvdrip) ripper
12) Installs Mplayer and mplayerplug-in version 3.05 for Firefox
13) Installs totem-xine, Realplayer, VLC and Beep Media Player (with docklet)
14) Installs Opera Browser
15) Installs Debian Menu (shows all installed applications) (this kills and restarts your gnome-panel without warning u but its a completely harmless operation!)
16) Installs Bittornado and Azureus (Bittorrent clients)
17) Installs Avidemux (Video editing tool) (New version 2.1.0)
18) Enables Numlock on (turns numlock on Gnome startup)
19) Installs Programming Tools (Anjuta (C/C++ IDE), Bluefish (HTML editor) and Screem (Web Development Env.))
20) Install GnomePPP (Graphical Dial up connection tool)
21) Installs MS true type fonts
22) Configures ctrl-alt-del to start gnome-system-monitor (aka windows)
23) Installs Streamripper and Streamtuner
24) Installs NON-FREE audio and dvd codecs
25) Installs ndisgtk (WiFi configurator Graphical user interface)
26) Upgrades Open Office to 2.0 (final version), installs openoffice clipart and installs OO2 thumbnailer. (no support for AMD64 and ppc packages)
27) Adds 3 nautilus scripts (open any file with gedit as root; open a nautilus window as root in any folder; open gnome search tool in any folder (Right click in a nautilus window and look under "scripts")
28) Installs SUN'S JAVA JRE version 1.5
29) Installs SUN'S JAVA JDK version 1.5
30) Installs wine (u need to run winecfg manually after installation)
31) Enables ejection of CD when CDROM drive button is pressed.
32) Installs AMSN 0.95 (MSN client with webcam support)
33*) Installs firestarter (GNOME firewall frontend) and adds firestarter to GNOME startup
34*) installs gdesklets (GNOME eyecandy) and adds gdesklets to GNOME startup
35*) Gamepads (Makes USB gamepads work)
36*) Turns DMA ON on Intel and AMD machines (needs a restart)
37*) NVIDIA cards (Detects Nvidia cards and installs drivers) (Needs a restart)
38*) Adds midi capability to your Ubuntu box (test by playing a midi file with timidity or pmidi from terminal)
39*) Installs Firefox 1.5 and its plugins(themes and extensions are not retained, bookmarks need to be copied from backup folder)
Ajattelin nyt asentaa tuohon koneeseen Ubuntun tilalle Susen.
Susen etu Ubuntuun nähden on lähinnä se, että siinä on kaikki "säätäminen" koottu yhteen paikka YAST-ohjelman alle. YAST on selkeä työkalu, mutta käytännössä Ubuntun järjestelmä valikosta löytyy kutakuinkin samat asiat. OpenSusen kanssa joudut jokatapauksessa tekemään saman kuin Ubuntullakin, eli asentamaan multimediatuen itse. Tämä johtuu lisenssisyistä ja sen vuoksi näissä netissä ladattavissa versioissa ei ole mukana lisensoituja ohjelmia. Jos haluat multimediatuen suoraan, osta Suse kaupasta. Ilmaisista distroista taitaa Mepis olla ainoa, jossa multimediatuki on valmiina mukana. Itse asiassa Mepis on erittäin hyvä valinta ekaksi distroksi, koska sen asentaminen on helppoa ja "säätämistä" ei juurikaan tarvitse tehdä.
Ubuntun kanssa tuli vain todistettua se vanha käsite, että Linuxia käyttääkseen (tai ehkä pikemminkin sitä "säätääkseen") pitää olla keskitasoa parempi tietokoneen käyttäjä (lue: NÖRTTI). Toivon Susen korjaavan tuon käsitteen.
Olen tästä erimieltä, kuten olen jo edellä kirjoittanut. Mielestäni ongelmana, ei niinkään ole se, että Ubuntu olisi erityisen vaikea vaan se, että
suomenkielistä selkokielistä ohjeistusta Windowsista Ubuntuun (tai yleensä Linuxiin) siirtyvälle ei käytännössä ole. Tapani Räikkösen sivut ovat ansiokkaat, mutta osin jo vanhentuneet ja hyvin komentorivipainotteiset. Toki Linuxia käyttäessä jossain vaiheessa joutuu koskemaan myös komentoriviin, mutta Linuxille (myös Ubuntu) on tänä päivänä olemassa graafiset työkalut järjestelmän asetusten muokkaamiseen, joten tarvittaisiin ohjeistusta, joka ohjeistaa näiden käyttämiseen. Esim. paljon mainostettu ubuntuguide on kyllä aika hankala Windowsista siirtyvälle, koska se opastaa kaikki asiat komentorivin kautta. Ubuntun ohjeesta löytyvä Ubuntu Starter Guide on tässä mielelessä jo paljon parempi.
Ehkä ongelmana onkin se, että kun me mielestäsi "nörtit" opastamme Linux-aloittelijaa, niin asioita ei aina osata selittää Windowsista siirtyvän näkökulmasta. Tänä päivänä varmasti suurin osa tietokoneiden käyttäjistä ei ole koskaan WIndowsia käyttäessään koskenut komentoriviin tai muokannut asetustiedostoja, joten mielestäni ei voi olettaa, että uuden käyttäjän pitäisi heti alkaa toimimaan näin siirtyessään Linuxiin. Tarvitaan "pehmeämpää laskua" uuteen käyttöjärjestelmään ja sehän on ollut koko Ubuntu-projektin tavoitteena. Koska Debian on liian vaikea uusille Linux-käyttäjille, aloitettiin uusi projekt:i Ubuntu - "Linux for human beings".