[RATKAISTU] Ensimmäistä kotiverkkoa suunnittelemassa

[Lady Owl]

Tilanne siis tämä: tarkoituksena olisi tehdä kotiverkon tapainen. Kokemusta ei vastaavasta yhtään missään ympäristössä, yksittäisen koneen olen sentään jo muutamaan kertaan saanut nettiin . Hiukkasen olen hukassa termiviidakossa kaiken etsimisen jälkeenkin, joten toivoisin nyt tarkennusta muutamiin asioihin.

Tämän hetken laitteisto:
- vanha kannettava + Ubuntu 7.04, ei wlan (käytännössä jo akuton, joten wlanistakaan ei iloa...)
- vanha pöytäkone + wintoosa, ei wlan
- uusi kannettava (LG Express TX) + wintoosa, jatkossa rinnalla Ubuntu, sis. wlan
- HomPNA-Ethernet-mokkula (Netsys NH300), jossa paikka kahdelle ethernet-piuhalle
- tulostin (HP)

Ensisijaisena tavoitteena olisi päästä käyttämään tuota uutta kannettavaa langattomasti. Kaikille muille langallinen yhteys on ok eikä langattomuudesta hyötyä. Ihan mukava olisi myös jakaa samalla tulostin, vieläpä jos se onnistuisi niin ettei tuohon vanhaan kannettavaan tarvitse liittää enempiä piuhoja. Tiedonsiirtotarvettakin tulee myös varmasti, ainakin kannettavien välillä. Mitään varsinaista palvelinta en kaipaa, pikemminkin satunnaista varmuuskopiointia ristiin tms.

1. Minkä sorttinen vekotin nyt sitten pitäisi ostaa? Reititin? Tukiasema? Joku muu?
2. Vaihteleeko niiden Linux-yhteensopivuus, tai pitääkö se ottaa huomioon että joukossa on kahta käyttöjärjestelmää?
3. Pitäisikö valinnassa ottaa huomioon jotain muuta erityistä?

Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että periaatteessa vain liitän kaikki nuo vekottimet uuteen reitittimeen/tukiasemaan/johonkin? Sen verran olen hiffannut, että samballe tulee tarvetta, jotta koneet pääsevät toistensa tietoihin kiinni, mutta kunhan nyt ensin saisi laitteiston kuntoon. (Samballe muistelen myös nähneeni sellaiset ohjeet että jopa minä ymmärrän.)

Muitakin vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan - paitsi että tuo HomePNA ei vaihdu ADSL:ään vaikka kuinka joku suosittelisi

[SuperOscar]

Ihan mukava olisi myös jakaa samalla tulostin,

Ja mukavinta se on jakaa, jos tukiasema-kytkimessä on myös tulostinpalvelin, mutta valitettavan vähän sellaisia vehkeitä enää myydään. Itselläni on, ja olen siihen todella tyytyväinen. Tulostin kytketään tällöin tulostinpiuhalla (minulla LPT, mutta nykyään useimmiten USB) kytkimeen, jolloin yhdenkään tietokoneen ei tarvitse olla sitä jakamassa toisille.

Sama lopputulos saavutetaan tietysti niinkin, että tulostimessa on verkkokortti, jolloin sen voi kytkeä kytkimeen suoraan verkkopiuhalla.

1. Minkä sorttinen vekotin nyt sitten pitäisi ostaa? Reititin? Tukiasema? Joku muu?

Jaa-a, minäkään en oikein osaa verkkolaitteiden tarkkaa terminologiaa, mutta omani oli ”WLAN-kytkin”, jossa sanottiin olevan myös ”reititin” (sekä jo mainittu ”tulostinpalvelin”). ”Tukiasemaa” ei varsinaisesti mainittu, ehkä se sisältyy WLAN-kytkimen käsitteeseen?

2. Vaihteleeko niiden Linux-yhteensopivuus, tai pitääkö se ottaa huomioon että joukossa on kahta käyttöjärjestelmää?

En oikein jaksa uskoa, koska ne eivät kai vaadi asentamaan koneen päässä yhtikäs mitään (minun ei ainakaan vaatinut). Tietokoneet kytketään laitteeseen joko verkkokaapelilla tai langattomasti, jonka jälkeen ne näkevät siellä vain ”verkon”.

Sen verran olen hiffannut, että samballe tulee tarvetta, jotta koneet pääsevät toistensa tietoihin kiinni,

Vain Windowsia varten. Linuxien kesken voi jakaa NFS:llä (helpoin) tai SSHFS:llä.

[Lady Owl]

Ihan mukava olisi myös jakaa samalla tulostin,

Ja mukavinta se on jakaa, jos tukiasema-kytkimessä on myös tulostinpalvelin, mutta valitettavan vähän sellaisia vehkeitä enää myydään. Itselläni on, ja olen siihen todella tyytyväinen. Tulostin kytketään tällöin tulostinpiuhalla (minulla LPT, mutta nykyään useimmiten USB) kytkimeen, jolloin yhdenkään tietokoneen ei tarvitse olla sitä jakamassa toisille.

Sama lopputulos saavutetaan tietysti niinkin, että tulostimessa on verkkokortti, jolloin sen voi kytkeä kytkimeen suoraan verkkopiuhalla.

Ahaa... No verkkokorttia tuossa ei taida olla (HP Deskjet 845c, avomiehen mukana huusholliin tullut). Piuhan toisessa päässä on USB-liitin.

Eli vaihtoehtoina siis joko kytkeä se johonkin kolmesta koneesta ja jakaa sitä kautta, tai valita reititin tms, joka on tulostinpalvelin? Hmmm... Verkkokaupasta näkyy olevan 3 mallia tarjolla. Noista kaiketi tämä D-linkin malli vastaisi sopivasti tarpeita.

Eikö tulostinpalvelin-ominaisuuskaan vaikuta yhteensopivuuteen?

[Speedy G]

 1) eli tukiasema/reititin.
Hommaat sen reitittimen sellaisessa muodossa jossa on molemmat. Eli ne RJ-45 päät kanssa. Useimmissa onkin jo valmiina. Pikkasen voi joutua säätämään reititintä.

2) Itsellä Windows 2003 Server (pyydän, älkää heittäkö kiehuvaan öljyyn) ja koneissa sekasin XP, Debian ja yksi jonka tein ihan kokeilu-koneeksi (vaihtaa käyttöjärjestelmää useemmin minä sukkia). Samba toimii Linuxissa ja serveriin on asenettu koneet näkyviin Active Directoryllä. Toimii joka suuntaan nätisti.
Tulostimen jako onnistuu ainakin XP:n kautta.

Sitten se viimeinen ja vaikein. Eli HomePNA. Sen jakaminen voikin olla mielenkiintoinen projekti. Tosin en näiden viimeisten viritysten kanssa ole tapellut, mutta aikanaan ei saanut millään tavalla 2 konetta nettii sillai että ne oisivat ymmärtäneet olevansa verkossa keskenään.

Kaapelointi kannattaa tehdä kunnolla. Kiinteä kaapelointi jos koneet pysyvät paikallaan ja rasiat seinään. Tulee samalla siistit. Seinäkaapelina kannattaa käyttä Cat5 kaapelia vaikka Cat6:tta myydäänkin korkeamman hinnan takia mielellään, mutta eipä sille kaapelille ole vielä aikoihin käyttöä.
Ja seinään tulevassa kaapelissa pitää lukea Solid. On yksisäikeinen johto sisällä. Koneen ja rasian väliin kaapeli missä lukee Patch.

[Lady Owl]

1) eli tukiasema/reititin.
Hommaat sen reitittimen sellaisessa muodossa jossa on molemmat. Eli ne RJ-45 päät kanssa. Useimmissa onkin jo valmiina. Pikkasen voi joutua säätämään reititintä.

Siis mitkä RJ-45 päät? Ei sano mulle yhtään mitään. (Täysi aloittelija verkkoasioissa, muistathan  )

Tuossa yllä linkittämässäni mallin kuvauksessa ainakin puhutaan sekä tukiasemasta että reitittimestä...

Seinään piuhat tuskin pääsevät. Kaikki muu on yhdessä huoneessa, paitsi uusi kannettava. Ei jaksa siirtää seinän kokoista kirjahyllyä, eivätkä piuhat sen takana pahemmin häiritse.

[SuperOscar]

RJ-45 on se semmoinen samannäköinen mutta vähän eri kokoinen kuin vanhassa modeemissa (ja esim. monissa lankapuhelimissa kuulokkeen ja koneen välillä).

Tuo mainitsemasi D-Linkin vehje on hyvin samanlainen kuin oma SMC:ni, paitsi että tulostinportti on siinä USB. Uskoisin, että se on hyvä valinta – joskin jotkut ovat sitä mieltä, että kaikki laitteet, joiden nimi päättyy ”-link”, ovat romuja...

Käsittääkseni myös tuo D-Link on kytkin (reitittimen yms. lisäksi), eli verkon jakamisongelmaa ei pitäisi tulla: jokainen laite saa D-Linkiltä oman sisäverkko-osoitteen, ja ulospäin koko verkko käyttää yhtä IP:tä. (NATtauksesta yms. saatkin sitten ruveta hakemaan tietoa!, jos vertaisverkkopalveluja tarvitaan.)

[Lady Owl]

Kytkimestäkin kuvauksessa puhutaan... Edelleen hiukan ulalla eri termien tarkoista merkityksistä, mutta jos tuo pelittää niin eiköhän se tieto mulle riitä. Vertaisverkkoja en ole käyttänyt aiemmin enkä ole aikonut jatkossakaan, joten siitä ei tule lisähommia.

[Speedy G]

Kytkimestäkin kuvauksessa puhutaan... Edelleen hiukan ulalla eri termien tarkoista merkityksistä, mutta jos tuo pelittää niin eiköhän se tieto mulle riitä.

Kytkin on idiootti joka ei osaa ajatella. Se vaan "jatkaa" reittiä
Reititin on laite joka osaa "ajatella". Siis jakaa sisäverkkon IP-osoitteet jne. Ja tällainen sulla on mun käsittääkseni. Samassa laitteessa on nykyään myös palomuuri, joka kannattaa säätää kuntoon.
NAT "hukkaa" ulospäin sisäverkon IP-osoitteet, joten se kannattaa kans olla päällä. Ja jos tossa SMS:ssä on ne antennit pystyssä niin siinä on myös wlan.

[SuperOscar]

Kytkin on idiootti joka ei osaa ajatella. Se vaan "jatkaa" reittiä
Reititin on laite joka osaa "ajatella". Siis jakaa sisäverkkon IP-osoitteet jne.

Hyödyllinen selitys, kiitoksia minunkin puolestani

Ja jos tossa SMS:ssä on ne antennit pystyssä niin siinä on myös wlan.

Tarkoittanet D-Linkissä

[Lady Owl]

Kiitoksia Speedy G, tuossa oli tarpeeksi rautalankaa

Hirveän usein unohdetaan, ettei kaikilla todellakaan ole kaikki perusasiat vielä tiedossa. Ja vaikka joltain osin olisikin, ei välttämättä ole kaikessa muussa. Tuntuu että niin käy usein etenkin näissä verkkoasioissa, ainakin sellainen vaikutelma on tullut tietoa etsiessä. Moni ohje alkaa täydellisen aloittelijan kannalta puolivälistä. Itse olen ainakin tähän asti oppinut atk-puolta suht helposti, mutta jollei mistään löydä oppia perusteista, muu menee taatusti yli hilseen.

[sukke]

Karkeasti sanottuna.

Hubi (toistin, keskitin) - Kytkimen tyhmempi versio, joka lähettää keskittimeen tulevan datan kaikkiin suuntiin varmuuden vuoksi, koska ei tiedä mihin data on menossa.
Kytkin - Kuten edellinen, mutta tietää mihin mikäkin paketti on menossa, ja on siten tehokkaampi. (silta)
Reititin - Yhdistää kaksi verkkoa ja mahdollistaa tiedon siirtymisen näiden välillä. Esimerkkinä reitittävät adsl-modeemit, jotka hallitsevat liikennettä internetin (operaattori) ja yksityisen lähiverkon välillä. Yhdyskäytävä toiseen verkkoon.
Tukiasema - Langattoman verkon tukiasemaa voidaan käyttää yleensä siltana tai reitittävänä. Siltana ollessaan se toimii kuten kytkin, eli se vain välittää liikennettä. Reitittävä tukiasema yhdistää kaksi eri verkkoa. Esimerkiksi reititin voi saada julkisen ip-osoitteen siltana toimivasta kaapeli(/adsl/homepna)modeemista ja reitittää liikennettä yksityiseen lähiverkkoon (langattomasti).

Nykyisin saatavilla olevat laitteet ovat melkoisia monitoimikoneita. Sen lisäksi, että wlan-tukiasema voi toimia reitittimenä (julkinen - yksityinen), se sisältää yleensä dhcp-palvelimen (jakaa ip-osoitteita lähiverkkoon), palomuurin, natin, ntp-palvelimen ja jopa tulostinpalvelimen.

On jopa laitteita, joihin on edellisten lisäksi tungettu vielä jonkinlainen modeemi (adsl jne.) ja ethernet-kytkin. Näinpä laite voi toimia käyttäjälle kytkimenä, langattoman tukiasemana, modeemina, tulostinpalvelimena, dhcp-palvelimena, reitittimenä tai jonain näiden yhdistelmänä.

Tuo D-Link taitaa tosiaan palvella tarpeitasi. HomePNA-modeemin saat kytkettyä wan-porttiin ethernetillä. Vanhat tietokoneet saat kytkettyä vekottimen LAN-portteihin. Tulostimelle oli varattu usb. Lisäksi saat yhdistettyä uuden kannettavan langattomasti samaan verkkoon. Tulostinpalvelimen toimivuudesta ei ole kokemusta, mutta muuten pitäisi olla aivan toimiva järjestely.

[jniiranen]

Suosittelen tilaamaan wippiesiltä (Saunalahdelta) www.wippies.com/index.phtml?l=fi_FI Homeboxin http://www.wippies.com/www.phtml, sen saa ilmaiseksi. 
Siinä saa omilta wippies hallinta sivuilta kytettyä homeboxiin verkkotulostimen päälle.   
Käyttäjien testaamia tulostimia: http://forum.wippies.com/wiki/Printterituki.
Myös sambatuen voi laittaa hallintasivuilta päälle jolloin homeboxiin kytetty esim. usb-muistitikku, usb-kovalevy saa näkymään kaikilta koneilta verkkolevynä!  Kaikki koneet pystyy näkemään toisensa tässä verkossa. +lisänä voit sitten kannettavalla tietokoneella käyttää muita wippies vierailija verkkoja ilmaiseksi.
Uusimmassa softassa on myös web-kamera tuki joka otetaan käyttöön kun kaikille homebox käytäjille on päivitetty uusin softa.
Eli tässä homeboxissa on koti wlan verkko, vierailija wlan verkko ja Wippies UMA verkko http://www.wippies.com/gsmuma.phtml. Vierailija verkko tässä on toteutettu siten että vierailija verkon kautta pääsee surfaamaan verkossa wippies tunnuksilla ilmaiseksi ja ilman tunnuksia pääsee vain kirjautumis sivun ohjeiden mukaan kun lähettää siellä kerrottuun numeroon ohjeen mukaisen tekstiviestin (maksaa 1 euron) jolla voi surfata 2 tuntia.
Tässä wippiesin wlan ratkaisussa ei ole tietoturvaongelmia http://forum.wippies.com/index.php/topic,623.0.html. Voit käyttää myös wpa -salausta wlanissa.

Homebox on linux yhteensopiva -siinähän pyörii sisällä linux.. 

Tiivistettynä: Homeboxissa on 2x lan liittimiä, 2x usb (master), 1x usb (client), adsl liitin ja 2 voip puhelin liitäntää. (suora tuki Saunalahden nettipuhelimelle)
Homeboxin uudessa ohjelmaversiossa Lan1 portin voi kytkeä homeboxin hallintasivulta 192.168.0.1 wan liittimeksi eli voit siitä kytkeä lan piuhan sun HomPNA-Ethernet-mokkulaan.
Mutta jotta saat homeboxiin uusimman beta softa sun tarvii käydä sitten kun olet saanut homeboxin laittamassa my.wippies.com sivulta rasti kohtaan beeta-testaus niin saat uusimman softan homeboxiin kun käytät homeboxia jonkun kaverin adsl linjassa noin 10-15min, jonka jälkeen voit kytkeä hallintasivulta 192.168.0.1 Lan1 portin wan liittimeksi.

[jniiranen]

Tämä mun ehdottama ratkaisu toimisi sun tapauksessa täydellisesti.  Uskon että tulostinkin toimisi verkkotulostimena homeboxin kautta, kun tuolla testatuissa tulostimissa on hyvin lähellä sun tulostimen mallia oleva malli.

Kytkentä olisi näin:
HomPNA-Ethernet-mokkulasta ethernet piuha homeboxin lan 1 liittimeen ja homeboxin lan 2 liittimestä esim. vanhaan kannettavaan. Vanhasta pöytäkoneesta ethernet piuha HomPNA-Ethernet-mokkulan ethernet liitäntään.
Tarviiko tässä esimerkki kytkennässä päästä pöytäkoneesta tulostamaan?
Antaako HomPNA-Ethernet-mokkula ip-osoitteen joka on muotoa 192.168.0.xxx?
Linuxissa näet ip osoitteen käskyllä: ifconfig
ja tulostuneesta riveistä joko eth0 tai eth1 on se ip osoite kerrottu.
Mikäli pöytäkoneestakin pitäisi päästä tulostamaan pitäisi homeboxin perään lan 2 liittimeen liittää kytkin josta sitten ethernet kaapelit pöytäkoneeseen ja vanhaan kannettavaan jolloin kaikista koneista pääsee myös tulostamaan. Myös lähiaikoina (ehkä joulukuussa) on tulossa homeboxista versio jossa on 4 kappaletta lan (ethernet) liitäntöjä, kaikille homeboxin omistajille tulee mahdollisuus vaihtaa tuohon uuteen homeboxiin. Paljon uusia ominaisuuksia on myös tulossa homeboxiin. 

Kytkimeksi voi laittaa esimerkiksi tämän: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1968

Homeboxin mukana tulee 1 kpl ethernet kaapeli (RJ-45), 1 kpl adsl -kaapeli (puhelinkaapeli) (tätä kaapelia et tarvi käyttää) ja tietysti myös virtalähde.

[juyli]

Moni ohje alkaa täydellisen aloittelijan kannalta puolivälistä. Itse olen ainakin tähän asti oppinut atk-puolta suht helposti, mutta jollei mistään löydä oppia perusteista, muu menee taatusti yli hilseen.

Tumpelon Linux on perusohje kotiverkon pystytykseen aloittelijalle sopivassa muodossa.
Koska ohje on jo vanha, ja Linux-jakelu edesmennyt, tehdään varsinainen verkko muilla
työkaluilla, mutta aivan samalla tavoin.
http://www.saunalahti.fi/~korhorm/Tumpelon_Linux/index.html

[jniiranen]

Homeboxin liitännistä kuva: http://farm1.static.flickr.com/203/479583443_0d8c92c354_o.jpg

Homeboxin edestä lähikuva: http://farm1.static.flickr.com/228/479567556_a2d34f15ed_o.jpg

Kuva Homeboxista: http://jarkkoj.wippiesblog.com/files/2007/03/130320070693.jpg

[hamsteri]

Yksi kätevä tapa jakaa tulostin kotiverkossa on ulkoinen verkkokiintolevy, jossa on myös kirjoitinserveri. Silloin kaikista koneista pääsee tulostamaan ja samalla kiintolevyä voi käyttää varmuuskopiointiin. Ja kun verkossa on myös kannetta niin sen kuvat ja muut ei mukana tarvittavat aineistot voi säilyttää siellä.

 

[Lady Owl]

Kiitoksia vastauksista, D-linkin laite on jo tilauksessa. Arvioin sen meidän tilanteessa sopivimmaksi valinnaksi.

[SuperOscar]

Heti kun olet alustavasti saanut verkon toimimaan, muista panna verkon salaus päälle – muuten pääsee helposti naapurikin langoille sinun kustannuksellasi.

Ja juu, olen tosissani: asun 12 asunnon pienkerrostalossa, ja tavallisena arki-iltana läppärini havaitsee kaksi muuta verkkoa omani lisäksi. Kumpikin niistä muista on suojaamaton, eli pääsisin helposti internetiin niidenkin kautta. (Yhteyden vakauteen tosin en usko, eivätköhän tiiliseinät jotain sentään suodata.)

[Ville Pöntinen]

(Yhteyden vakauteen tosin en usko, eivätköhän tiiliseinät jotain sentään suodata.)

Itse asun Turussa puutalossa. Ainoa puhelinpistorasia on keskimmäisessä kerroksessa ja pöytäkone kellarissa. Eli etäisyyttä yksi kerros + n. 6 metriä vaakasuunassa. Lisäksi välissä on takka/piippu tai enemmänkin sen perustuksena oleva tiiliseinäinen kellarin "perunakellari". Signaali ei ole loistava, mutta yhteys on vakaa. (Purkkina wlanin sisältävä cisco/syslink, pöytäkoneen sisällä Buffalon sisäinen wlankortti.)

Lisäksi läppärin kanssa olen bongannut ainakin 3 naapureiden verkkoa (yksi jopa viereisestä talosta) sekä OpenSparkin. Viimeisin kuuluu kuitenkin vain keittiössä.

Eli kuuluvuus voi yllättää. Eikös joku tässä joskus keväällä rötöstellytkin kerrostalossa naapurin wlanilla? (En muista uutista tuon tarkemmin...)

[jniiranen]

Heti kun olet alustavasti saanut verkon toimimaan, muista panna verkon salaus päälle – muuten pääsee helposti naapurikin langoille sinun kustannuksellasi.

Tästä tuli mieleen että Wippeisin Homeboxissa ja Wifiboxissa koti-wlan verkossa on oletuksena wep salaus päällä ja sen voi vaihtaa myös wpa:han. Mutta kotiverkosta salausta ei voi ottaa pois päältä mitenkään!