En nyt jaksanut lukea artikkelia, joten korjatkaa jos on samoja.
a)
1) Markkinoille pääsemiseen on korkea kynnys, joka johtuu valtajärjestelmän yleisyydestä, kulttuurista, käytännöistä, osaamisesta, koulutusjärjestelmästä, politiikasta jne.
2) Jakelukanavat eivät ole aktiivisia, joihin markkinointikin liittyy osaksi. Mistä vaikkapa Pera ja Repa saisivat Ubuntun, koska kukaan ei kauppaa järjestelmää? Tähän on tulossa korjausta, joka varmasti vaikuttaa taas vähäsen.
3) Olemassa oleva sovellus- ja laitteistokanta tukee valtajärjestelmiä. Tosin tukee Linux usein myös, mutta kun se on harvoin mainittu missään yhteydessä niin luullaan tilannetta huonommaksi mitä se on
4) Epäselvä tuote. Kun ei ole yhtä isoa toimijaa tunnistettavissa, niin tuotteeseen on vaikea yhdistellä mielikuvia ja saavuttaa luottamusta. Tuotteen hankkiminen vaatii ponnisteluita ja panostusta, tosin kiitos monopolia tukevan koulutusjärjestelmän.
5) Kriittinen massa puuttuu. Kun kriittinen massa on saavutettu, alkavat positiiviset ilmiöt ruokkia toinen toistaan. Kun on käyttäjiä, on innostusta myydä ja markkinoida. Tulee laitteita, lisää hyväksyntää ja yleistä tietoisuutta jne. Nämä taas tuovat lisää käyttäjiä, osaamista, asiantuntemusta jne. Ja se kierre kun jatkuu aikansa, on todellakin ihmettelemistä mistä oikein maksetaan lisenssejä.
Ja muutamia muita. Mutta nyt iso MUTTA:
Linux on yleistynyt todellakin hyvin, ottaen sen lähtötilanteen. Kertauksen vuoksi, lähtötilannehan oli se, että polkaistiin nollasta liikkeelle täysiverinen järjestelmä. Käyttäjiä on kymmeniä miljoonia pc-käytössä (oma arvaus on noin 40 miljoonaa asennusta, joista 2/3 osaa työasemia ja loput servuja). Lisää tulee koko ajan ja mikään ei ennusta että tahti hiipuisi. Hidasta se on, koska vanhan korvaaminen on vaikeaa. Mutta homma etenee koko ajan-