Joo.
Eipä tämä Linux ole mitenkään helpoimmin lähestyttävä, vaikkakin joku Ubuntun kaltainen uusi distro jossa komentoriviä ei ole pakko käyttää kuin satunnaisesti (SuSEssa mielestäni vieläkin harvemmin), onkin tuonut helpotusta asioihin.
Mutta jos ei ole koskaan tietokonetta käyttänyt, niin kyllä silloin voi yhtä hyvin aloittaa Linuxilla kuin Windowsillakin. Joka tapauksessa ne asiat täytyy opetella alusta asti siinä vaiheessa.
Itse siirryin Susesta Ubuntuun juuri siitä syystä, että en osannut komentoriviltä tehdä tarvittavia asioita, mutta halusin opiskella kuitemkin sitäkin puolta. Linuxoppaissa kun sanottiin jotain, niin se ei välttämättä Suseen pätenytkään, kun siinä oli jotain omia virityksiä, jotka puoliautomaattisesti saattoivat muuttaa asetuksia sen kummemmin kyselemättä. Helppoahan se olisi varmaan ollut, jos olisi tiennyt mitä siellä kannen alla tapahtuu ja miksi. Tosin sama homma tässä Ubuntussakin toistuu esim. Grubin menussa, mutta sekin tiedosto on sen verran hyvin kommentoitu, että jos ymmärtää lukea kommentit (ja ymmärtää vielä lukemansakin
), niin varmasti pärjää.
Itse olen kokeillut myös Slackwarea kannettavalla jossa ei ollut mahdollisuuksia mihinkään niin hienoon kuin X-serveri, joten tulivat nuo tekstipuolen työkalut tutummiksi hieman pakon edestä. Vielä nytkin eniten käytetty sovellus on
vim, vaikka gnome/kde tarjoaisivat kaikkea muutakin hienoa.
Mutta se näissä eri distroissa on hyvää, että jokainen voi kokeilla useampaa ja valita mieleisensä. Minä olen tykästynyt Ubuntuun ja sen tapaan hoitaa asioita, vaikkakin itseänikin aluksi oudoksutti tuo sudon käyttö. Mutta sen kun kerran oppii, niin onhan se hyvä. Esimerkiksi jos Susessa halusi käynnistää konsolista jonkin graafisen ohjelman pääkäyttäjänä, niin se oli todella vaikeaa:
$ su
<salasana>
# kate
virheilmoitus, että ei voida käyttää x:ää 0:0 (tai jotain, en muista enää)
Sama Ubuntussa:
$ sudo gedit
<salasana>
Ja sitten gedit käynnistyy pääkäyttäjän oikeuksin. Helpompaa? Ainakin minun mielestäni.
Eli Ubuntu puolustaa kyllä paikkaansa distrona jota on helppo käyttää sekä graafisella puolella, että myös komentotilassa. Lisäksi ohjelmien asentaminen on todella helppoa (Susessakin oli helppo asentaa sen mukana tulleita ohjelmia, mutta nämä rajoittuivat DVD:ltä löytyviin ohjelmiin, kun taas Ubuntussa ohjelmat haetaan suoraan netistä sen mukaan mitä repositoryjä on ottanut käyttöön).
Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.
Mikko
P.S. Sen verran täytyy sanoa, että tämä ruskea oletusteema ei ole niitä kaikkein houkuttelevimpia, eikä Gnome kaikesta huolimatta ihan niin muokattava kuin voisi toivoa (millä saa esim. paneelin fontin väriä muutettua muuksi kuin mustaksi?).