Mitä ihmettä tekee Ubuntulla

[raketti]

Hyvät ystävät, ikävä kyllä jos tuo on asenne niin ei tule nämä Linux distrot pysymään kuin suppean piirin hiekkalaatikkona, jos ei peruskäyttäjiä ota huomioon.

Mielestäni kyllä Linux ympäristö ottaa parhaiten juuri ne aloittelevat käyttäjät huomioon, jotta heille olisi helpompaa tutustua "uuteen" maailmaan (ilman spywarea, viruksia yms...). Että kyllä vika on juuri siinä haluaako ottaa tietoa vastaan.

Teikäläisten, anteeksi vaan, jutuista paistaa ettei Ihan kuin ei saisi vaatia käytettävyyttä. Ja jos ei järjestelmä toimi niin se on automaattisesti loppukäyttäjän vika koska ei "osaa" tai "viitsi".

Ja kuten trilog jo kerkesi sanomaan, Linuxeissa "joutuu" säätämään hieman enemmän aluksi, mutta kyllä todellakin lopussa kiitos seisoo (eikä uudelleenasennus). Itse ainakin näen hieman vaivaa sen eteen että saan käyttiksen toimimaan, koska sittenpähän ei tarvitse olla joka päivä viilaamassa jotain kun käy OHO! EIKÄKÖ!?

Mielenkiintoinen ajattelumalli tällä palstalla elää, koska eikös juuri Ubuntun pitäisi olla SE Linux, joka on "humanity to others".

Ainakin mitä olen seurannut tätä foorumia niin kyllä täällä on hyvin ymmärtäväinen ilmapiiri. Mutta eipä se selviä kertavilaisulla. JOS ongelmia ilmenee, niin VARMASTI löytyy useampi kuin yksi tai kaksi IHMISTÄ auttamaan toista. Eikä varmasti vastaukset ole kirjoitettu "**ttu *****na mitä tuokin tajuaa" -asenteella.

Erikoista, koska tuotteen arvon määrittelee se, miten hyvin itse tuote vastaa loppukäyttäjän odotuksia ja tarpeita.

Onkos käynyt mielessä että koska ihmisille tuputetaan joka liikkeessä ja mainoksessa Mokro$oftin tuotteita, niin väkisinhän siitä tulee sellainen olo että "Joo tää on paras!". Itse ainakin olen määrittänyt Ubuntun "arvon" määrittelemättömäksi. Vai onko ihmisyydellä/inhimillisyydellä hintaa?

[tuke81]

Vaan mitäs ihmettä. Ubuntussa ei ole root -oikeuksia

On ne siellä, laittaa vaan päälle.(users->root->vaiha salasana ja salli gdm:stä rootlogin tai tapa gdm:cntrl+alt+f1->login->sudo killall gdm->sudo startx). Jos haluat kunnon tuotetukea osta käyttikseks(ubuntu comes with no warranty and it's free).

[janne]

On ne siellä, laittaa vaan päälle.(users->root->vaiha salasana ja salli gdm:stä rootlogin tai tapa gdm:cntrl+alt+f1->login->sudo killall gdm->sudo startx).

mutta kuten on monasti sanottu, rootin oikeudet saa myös sudolla, distron käytännön rikkomiseen ei ole syytä ja X:n ajaminen roottina vasta tyhmää onkin. yleensähän se on niin, että jso tuota ei osaa ilman ohjeita, ei sitä ole syytä tehdäkään ja jos sattumalta osaa, niin yleensä sitä ei halua tehdä (koske tietää ja ymmärtää msitä on kyse).

Jos haluat kunnon tuotetukea osta käyttikseks(ubuntu comes with no warranty and it's free).

ja kuten jos sanottu, ubuntu on vapaa ja ilmainen, mutta jokaiselle julkaisulle on taattu tietuoturvapäivitykset viideksi vuodeksi ja sille saa halutessaan ostaa kaupallista käyttötukea.

[moonstone]

Onko valmiiksi purtu ruoka sitä että käyttiksessä toimisi perusedellytykset edes jotenkuten?

Mikä siinä ei nyt toimi? Ne rootin oikeudet? Käytä sudoa.

Hyvät ystävät, ikävä kyllä jos tuo on asenne niin ei tule nämä Linux distrot pysymään kuin suppean piirin hiekkalaatikkona, jos ei peruskäyttäjiä ota huomioon

Tai toinen vaihtoehto on se etteivät ihmiset halua opetella mitään uutta vaan valittavat, että omena ei ole appelsiini.

(no jaa, itsepä kasaan koneeni ja eka Linux asennus tuli tehtyä 99).  Teikäläisten, anteeksi vaan, jutuista paistaa ettei Ihan kuin ei saisi vaatia käytettävyyttä. Ja jos ei järjestelmä toimi niin se on automaattisesti loppukäyttäjän vika koska ei "osaa" tai "viitsi".

Jos jotain ei osaa eikä viitsi ei se ole käytettävyyden vika.

Mielenkiintoinen ajattelumalli tällä palstalla elää, koska eikös juuri Ubuntun pitäisi olla SE Linux, joka on "humanity to others". Vastauksista päätellen (ei kaikista) provosoiduttiin, joka ei ollut tarkoitus mutta kun ei kestä kritiikkiä niin sitten aletaan heittämään likaa loppukäyttäjän päälle.

On oikeus kritisoida, mutta jos sitä tehdään niin, ettei edes vähänkään viitsitä lukea aloitusopasta (jollainen muuten tulee jokaisen kodinkoneenkin mukana, oletko huomannut?) vaan aletaan täällä meuhkaamaan asioista joihin saisi vastauksen muutamalla hiiren klikkauksella. Tietokone ei ole sellainen työkalu kuten esimerksi lapio, jota käytetään oikein vaan yhdellä tapaa.

Erikoista, koska tuotteen arvon määrittelee se, miten hyvin itse tuote vastaa loppukäyttäjän odotuksia ja tarpeita. Vastausten perusteella, mitään vikaa ei ole tuotteessa, vaan loppukäyttäjässä -> jonkinlainen kekkosajan malli joka ei kyllä vastaa markkinatalouden käsitteitä -> kuinka monta tuotetta X saa myytyä jos syyllistää tuotetta ostanuttu Y:tä?

Loppukäyttäjällä on yleensä odotukset sellaiset, että voi surffata netissä, lukea postit, kuunnella musiikkia ja kirjoitella koulu/työ-juttuja. Tuotteessa ei ole mitään vikaa jos sen kerta sait jo käyntiin, et vain osannut käyttää.

Vastausten perusteella, mitään vikaa ei ole tuotteessa, vaan loppukäyttäjässä -> jonkinlainen kekkosajan malli joka ei kyllä vastaa markkinatalouden käsitteitä -> kuinka monta tuotetta X saa myytyä jos syyllistää tuotetta ostanuttu Y:tä?

Keljuttaako se, että Ubuntu ei maksa mitään?

[JPK1990]

ja jos rootin haluaa käyttöön niin sovellukset/järjestelmätyökalut/Applications Menu Editor >> valitsee järjestemätyökalut ja lisää ruksin root terminalin kohdalle.   

[stfu]

Hei ttry, tiedän sinulle sopivan distron. Siinä on root oikeudetkin oletuksena päällä!

http://www.linspire.com/
Linspire 5.0 

[mgronber]

Onko valmiiksi purtu ruoka sitä että käyttiksessä toimisi perusedellytykset edes jotenkuten?
Teikäläisten, anteeksi vaan, jutuista paistaa ettei Ihan kuin ei saisi vaatia käytettävyyttä. Ja jos ei järjestelmä toimi niin se on automaattisesti loppukäyttäjän vika koska ei "osaa" tai "viitsi".

Olepa hyvä ja lue oma aloituspostauksesi uudelleen.  Se sisälsi selkeästi virheellisiä väittämiä trollaavaan sävyyn esitettynä. Ehkä karkeimpana väite "Ubuntussa ei ole root -oikeuksia." ja "Ubuntu ei anna edes omaan koneeseen oikeuksia!" Nuo ovat selkeitä osoituksia siitä että käyttäjä ei ole perehtynyt alkuunkaan käyttämäänsä järjestelmään.

Tilannetta voisi verrata siihen että minä asennan Windowsin ja ihmettelisin miksei asennettavia ohjelmia löydy Control Panelin Add or Remove Programs -valinnan alta. Sitten menisin jollekin Windows forumille valittamaan kun järjestelmästä puuttuu käytettävyys kun käyttäjän ei anneta edes asentaa uusia ohjelmia.

Mielenkiintoinen ajattelumalli tällä palstalla elää, koska eikös juuri Ubuntun pitäisi olla SE Linux, joka on "humanity to others".

Minä en ainakaan allekirjoita tuollaista väitettä sillä Gnome ei omasta mielestäni vastaa "humanity to others"-käsitettä, pikemminkin päinvastoin. (Tästä ei kuitenkaan kannata alkaa sotimaan. Tiedostan myös väär... omistani poikkeavat mielipiteet.)

Vastauksista päätellen (ei kaikista) provosoiduttiin, joka ei ollut tarkoitus mutta kun ei kestä kritiikkiä niin sitten aletaan heittämään likaa loppukäyttäjän päälle.

Ja tässä kohtaa kehotan vielä kerran lukemaan sen aloitusviestisi. Jos et näe siinä mitään vikaa etkä ymmärrä syy-seuraus-suhdetta sen ja saamiesi vastausten välillä niin sitten sinulla tulee olemaan paljon ongelmia sähköisessä viestinnässä.

[trilog]

Hei ttry, tiedän sinulle sopivan distron. Siinä on root oikeudetkin oletuksena päällä!

http://www.linspire.com/
Linspire 5.0 

Muistuttaa epäilyttävästi windowsia.
Noo, mutta sehän olisi hänelle hyvä, kun ei tahdo oppia uutta.

[JoHa]

Otan tuon uudestaan...ja pyydän karkeuttani anteeksi! 
 Kiitos teen paljonkin! Käytän ja olen iloinen.    Kysyn täältä ohjeita ja joskus kysyn niin hoopoja etten saa edes vastausta  ... no, mietin ja kokeilen ja etsin hakutoiminnolla mm! Kaverilta kyselen jne. Sain selville että root oikeudetkin saa ja voi käyttää jos osaa niillä toimia. Sinäkin saat ne root oikeudet käyttöösi jos haet ohjeet täältä (uskoisin). Ok. Teit kyllä ns. sisääntulon karmit paukkuen. Joten täällä kyllä toimittiin sen mukaan. Uskon että tiedät kyllä miten pitää käyttäytyä kun on asiaa tämänkaltaisille sivuille!? Toivoisin sinulta että huokaiset hieman ja koetat selvittää kohtaamasi ongelmat tällä sivulla uudelleen ja sitä myöden selvität itsellesi Ubuntun salat. Miksi nähdä se vaiva??? Käy läpi tämä sivusto ja totea kuinka moni on tehnyt kysymyksiä ja kuinka moni on saanut vastauksia! Käytä itsekkin jo mainitsemaani "Haku" toimintoa... kyllä se kannattaa. JA...HUOMAA Ubuntu on Linux.

HYVÄÄ UUTTAVUOTTA SINULLE JA KAIKILLE MUILLEKKIN!!!!

[teprrr]

X:n ajaminen roottina vasta tyhmää onkin.

Kyllä X:ää (palvelinta) yleensä roottina pyöritellään, kuten ainakin tässä minun Ubuntussani oletuksena. Asiakasohjelmat sitten asia erikseen...

[fossiili]

Lähinnä vastauksista päätellen voi sanoa ettei täällä tiedä siitä sen enempää kuin minäkään. Kiitos kuitenkin parista vastauksesta jota kyllä jo kokeilin aikaisemmin ilman menestystä.

Suse ja Mandriva toimivat koska ovat kaupallisia tuotteita (no sanotaan että kyllä Wintoosa ja MacOS X toimii kans helposti...

Hyvät kohtalotoverit! Tosi helpottavaa lukea, että muillakin on ollut proput päässä kärähtää linuksiin innostuttua. Omat kokemukseni löytyvät keskustelusta Raja-Anturassa "Yleistä keskustelua" - "Linuxko vakaa?".

Kuitenkin kehoitan jatkamaan, jos tämä on harrastus. Ihan kivaa lopulta! 
Jos työtä linuksella pitää tehdä: palkkaa kokenut tyttö tai poika hommiin ainakin puoleksi vuodeksi. Samoin pitää tehdä, jos Windows-ummikkona alkaa tietokonetta käyttää.
Ne, joilla on toimiva Windows koneessa: ostakaa toinen kovalevy, ne on jo halpoja, asentakaa Linuks sinne, Windows säilyy pelastusrenkaana.

[mikk0]

Joo.

Eipä tämä Linux ole mitenkään helpoimmin lähestyttävä, vaikkakin joku Ubuntun kaltainen uusi distro jossa komentoriviä ei ole pakko käyttää kuin satunnaisesti (SuSEssa mielestäni vieläkin harvemmin), onkin tuonut helpotusta asioihin.

Mutta jos ei ole koskaan tietokonetta käyttänyt, niin kyllä silloin voi yhtä hyvin aloittaa Linuxilla kuin Windowsillakin. Joka tapauksessa ne asiat täytyy opetella alusta asti siinä vaiheessa.

Itse siirryin Susesta Ubuntuun juuri siitä syystä, että en osannut komentoriviltä tehdä tarvittavia asioita, mutta halusin opiskella kuitemkin sitäkin puolta. Linuxoppaissa kun sanottiin jotain, niin se ei välttämättä Suseen pätenytkään, kun siinä oli jotain omia virityksiä, jotka puoliautomaattisesti saattoivat muuttaa asetuksia sen kummemmin kyselemättä. Helppoahan se olisi varmaan ollut, jos olisi tiennyt mitä siellä kannen alla tapahtuu ja miksi. Tosin sama homma tässä Ubuntussakin toistuu esim. Grubin menussa, mutta sekin tiedosto on sen verran hyvin kommentoitu, että jos ymmärtää lukea kommentit (ja ymmärtää vielä lukemansakin ), niin varmasti pärjää.

Itse olen kokeillut myös Slackwarea kannettavalla jossa ei ollut mahdollisuuksia mihinkään niin hienoon kuin X-serveri, joten tulivat nuo tekstipuolen työkalut tutummiksi hieman pakon edestä. Vielä nytkin eniten käytetty sovellus on vim, vaikka gnome/kde tarjoaisivat kaikkea muutakin hienoa.

Mutta se näissä eri distroissa on hyvää, että jokainen voi kokeilla useampaa ja valita mieleisensä. Minä olen tykästynyt Ubuntuun ja sen tapaan hoitaa asioita, vaikkakin itseänikin aluksi oudoksutti tuo sudon käyttö. Mutta sen kun kerran oppii, niin onhan se hyvä. Esimerkiksi jos Susessa halusi käynnistää konsolista jonkin graafisen ohjelman pääkäyttäjänä, niin se oli todella vaikeaa:

Koodia: [Valitse]

$ su
<salasana>
# kate
virheilmoitus, että ei voida käyttää x:ää 0:0 (tai jotain, en muista enää)

Sama Ubuntussa:

Koodia: [Valitse]

$ sudo gedit
<salasana>
Ja sitten gedit käynnistyy pääkäyttäjän oikeuksin. Helpompaa? Ainakin minun mielestäni.

Eli Ubuntu puolustaa kyllä paikkaansa distrona jota on helppo käyttää sekä graafisella puolella, että myös komentotilassa. Lisäksi ohjelmien asentaminen on todella helppoa (Susessakin oli helppo asentaa sen mukana tulleita ohjelmia, mutta nämä rajoittuivat DVD:ltä löytyviin ohjelmiin, kun taas Ubuntussa ohjelmat haetaan suoraan netistä sen mukaan mitä repositoryjä on ottanut käyttöön).

Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.
Mikko

P.S. Sen verran täytyy sanoa, että tämä ruskea oletusteema ei ole niitä kaikkein houkuttelevimpia, eikä Gnome kaikesta huolimatta ihan niin muokattava kuin voisi toivoa (millä saa esim. paneelin fontin väriä muutettua muuksi kuin mustaksi?).

[janne]

Kyllä X:ää (palvelinta) yleensä roottina pyöritellään, kuten ainakin tässä minun Ubuntussani oletuksena. Asiakasohjelmat sitten asia erikseen...

näinhän se tietysti tarkaallen ottaen on. lähinnä tarkoitin työpöytäkäyttöä, mutta kieltämättä sanoin sen väärin. tarkennus on aina paikallaan.

[janne]

Linuxoppaissa kun sanottiin jotain, niin se ei välttämättä Suseen pätenytkään, kun siinä oli jotain omia virityksiä, jotka puoliautomaattisesti saattoivat muuttaa asetuksia sen kummemmin kyselemättä.

tämä oli juuri se syy mihin aikoinaan SuSE:ssa tympäännyin ja päätin vaihtaa distroa.

Mutta se näissä eri distroissa on hyvää, että jokainen voi kokeilla useampaa ja valita mieleisensä.

täsmälleen näin. tosin valikoima on aika laaja, mutta yleensä kyllä riittää kun testaa niitä suurimpia. niistä saa kuitenkin aika hyvän kuvan erilaisista vaihtoehdoista.

Minä olen tykästynyt Ubuntuun ja sen tapaan hoitaa asioita, vaikkakin itseänikin aluksi oudoksutti tuo sudon käyttö. Mutta sen kun kerran oppii, niin onhan se hyvä. Esimerkiksi jos Susessa halusi käynnistää konsolista jonkin graafisen ohjelman pääkäyttäjänä, niin se oli todella vaikeaa:

Koodia: [Valitse]

$ su
<salasana>
# kate
virheilmoitus, että ei voida käyttää x:ää 0:0 (tai jotain, en muista enää)

Sama Ubuntussa:

Koodia: [Valitse]

$ sudo gedit
<salasana>
Ja sitten gedit käynnistyy pääkäyttäjän oikeuksin. Helpompaa? Ainakin minun mielestäni.

juu. olisihan tuo sitten SuSEssa (tai SUSEssa) onnistunut vähän kikkailemalla ja varmasti sudonkin olisi saanut toimimaan, jos olisi osannut sitä kaivata. nythän ubuntussa on periaatteessa sama juttu jos avaa konsolin rootin oikeuksilla (tai ottaa rootit sudolla), niin konsolista ei onnistu X-softan käynnistäminen ilman kikkailua. sitä varten on onneksi apuohjelma joka löytyy repoista: sux

kun tuon asentaa ja ottaa itselleen rootin oikeudet ( sudo sux - ) , niin X-ohjelmien käynnistäminen onnistuu myös rootin shellistä, sillä X:n asetuksista ja ympäristöstä huolehditaan automaattisesti.

(Susessakin oli helppo asentaa sen mukana tulleita ohjelmia, mutta nämä rajoittuivat DVD:ltä löytyviin ohjelmiin, kun taas Ubuntussa ohjelmat haetaan suoraan netistä sen mukaan mitä repositoryjä on ottanut käyttöön).

kyllä SUSEssakin saa paketinhallinan piiriin netissä olevia repoja ja niitä on pakko ottaakin jos haluaa läheskään yhtä laajan pakettivalikoiman kuin mitä ubuntusta löytyy oletusrepoista. silti tuo on tehty minusta turhan hankalaksi ja minusta SUSEn graafinen paketinhallinta on kyllä raskaudessa/hitaudessa ihan omaa luokkaansa.

P.S. Sen verran täytyy sanoa, että tämä ruskea oletusteema ei ole niitä kaikkein houkuttelevimpia,

samaa mieltä, mutta siihenhän on ilmeisesti tulossa muutosta huhtikuussa

eikä Gnome kaikesta huolimatta ihan niin muokattava kuin voisi toivoa (millä saa esim. paneelin fontin väriä muutettua muuksi kuin mustaksi?).

tuolle ei taida tosiaan löytyä säätöä graafiselta puolelta. kyseessä on puoliksi GTK+:n ja puoliksi paneelin ominaisuus. kaikki värithän tulevat oletuksena valitsemastasi teemasta ja ne periytyvät kaikille GTK+ widgeteille. näin ollen teeman tekijä määrää myös fontin värin oletuksena ja halutessaan myös eri widgeteille. gnome-panel puolestaa voisi halutessaan määrätä omille widgeteilleen myös sen tekstin värin, mutta sen tekijä ei ole selvästi nähnyt sitä tarpeelliseksi. tavallaan minustakin on fiksua, että fontin väri säädetään keskitetysti, eikä jokaisessa softassa erikseen, mutta ymmärrän tietty, että muilla voi olla erilaisia tarpeita.

on tuo värin vaihto nytkin mahdollista, mutta se vaatii oikeasti käsin säätämistä ja oman gtkrc-tiedoston viilaamista (tosin vain haluttuen ominaisuuksien osalta).

[Marko Kettunen]

Itse olen erinäiset kokeilut ja lukuisat "switchaamiset" läpikäynyt aloittelija.
Alkuperäiselle kirjoittajalle haluaisin tarjota seuraavat yksinkertaiset neuvot:

Asenne:
Asenteesi on yksinkertaisesti pielessä. Tietokoneet ja varsinkin Linux soveltuvat edelleen parhaiten asioihin perehtyville.
Jotta voisit ns. "pärjätä" Linuxin parissa tarvitset mielestäni väistämättä jonkinasteisen bittikärpäsen pureman sekä paljon kypsää joustavuutta, uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Sinun täytyy kyetä motivoitumaan ja kiinnostumaan erilaista virheilmoituksista sekä vikatilanteista. Tulee olla utelias ja oppimishaluinen sekä -kykyinen. Ja voida antaa paljon anteeksi vaatimatta mitään takaisin. Ongelmia tulee vastaan ennenpitkää jokaisella, mutta kaikki ongelmat ovat jotenkin ratkaistavissa käsittelemällä niitä pieni pala kerrallaan yhteisöjä ja muita resursseja hyödyntämällä. Jos et luonnostasi löydä henkistä kotiasi ratkomalla mystisiä virhei-ilmoituksia niin opettele. Jos et halua opetella niin kysy ihmeessä itseltäsi oletko oikeassa paikassa. Linux- järjestelmät ja niiden ympärillä pyörivät yhteisöt ovat samanhenkisille ihmisille tarjottuja lahjoja, eivät tuotteita. Eikä kukaan vaadi sinulta mitään takaisin. Ei rahaa, ei projekteihin ja yhteisöihin sijoitettua aikaa. Useat Linux-ympäristöt toimivat useammallakin tasolla täysin omalla tavallaan ja erillään loppukäyttäjien vaatimuksista. Loppukäyttäjien vaatimukset eivät ole ehdoton ja tärkein prioriteetti, vaikka Linux työpöytäympäristönä jatkuvasti kehittyykin.

Varmuuskopiot ja -suunnitelmat:
Tämä pätee toki muulloinkin, mutta varsinkin Linux- ympyröissä toimiessa. Tulet todennäköisesti tekemään erinäisiä kokeiluja ja virheitä, joten vältyt paljolta stressiltä ja vaivannäöltä varmistamalla AINA itsellesi varmuuskopioiden lisäksi myös varmuussuunnitelman kämmellyksistä palautumiseen. On huomattavasti hauskempaa tutkia järjestelmää vailla pelkoa menetetyistä tiedoista ja massiivisista uudelleenasennuksista.
Pidä siis käytössäsi kahta kiintolevyä tai vaihtoehtoisesti kahta osiota. Toiselle asennat esim. Windowsin ja toista voit käyttää siten huoletta Linux- maailman kartoittamiseen. Tarpeen mukaan voit hyödyntää Linuxista löytyvää FAT, FAT32 ja NTFS- tiedostojärjestelmien tukea. Linux- asennuksen ollessa rikki tai altis muutoksille saattaa olla kätevää tallentaa hyödyllisiä dokumentteja Windows- ympäristössä ja käsitellä näitä sitten Linuxista.


Vielä lopuksi todettakoon, että itsekin olen nyt (lukuisten onnistuneiden kokeilujen jälkeen) törmännyt noin kolmen viikon (m)asennusputkeen uuden AMD64- pohjaisen koneeni kanssa. Takana on lukuisia asennusyrityksiä Ubuntulla, Kubuntulla ja Debianilla. Epäonnistumisvariaatioita on vielä lukuisasti enemmän. Pelihousut olen repinyt monin tavoin ja moneen kertaan. Ymmärrän silti nyt aiempaa paremmin Linuxin kaltaisen järjestelmän kehittämiseen liittyvät hankaluudet erilaisten laitekokoonpanojen äärettömyydessä. Eteenpäinkin olen päässyt erinäisillä foorumeilla apuaan tarjoavien ihmisten kautta. Uskomatonta on miten monet ihmiset jaksavat paneutua tuntemattomien ihmisten lähes abstrakteilta tuntuviin ongelmiin. Joku keksi minullekin ehdottaa Hoaryn asentamista Breezyn sijaan. Tällä kertaa Ubuntu vihdoin asentui. Nähtäväksi jää poistuvatko Debiania rassanneet kaatumiset. Ja vaikka eivät vielä poistuisikaan, olen päässyt kuitenkin riittävästi eteenpäin jaksaakseni motivoitua yhä uudelleen. Siksi Linux omalla kohdallani toimii: sen avoimuus, joustavuus ja omalaatuisuus takaavat jatkuvasti uutta löydettävää tarjoavan ympäristön. Kyllästyn jos "vain käytän" tietokonettani. Jonkin täytyy olla rikki. Jonkin täytyy olla puutteellinen. Jonkin täytyy olla parannettavissa, kehitettävissä. Jos et tunne vähääkään näin, mikset valitsisi itsellesi toista ympäristöä?

[fossiili]

Pikku kommentti vielä. Joku täällä suositteli SuSea aloittelijalle. Minulla se on ollut viikon. Eilen nettiyhteys oli kadonnut ja kirjoitin hukassa. Tänä aamuna asensin molemmat uudelleen. Puuhailtuani pitkään WindowsXP:ssä
käynnistin koneen ja SuSen. Ei nettiä. Ala taas virittämään. Vähän aikaa toimi, sitten katkesi yhtäkkiä. Nyt taas räpeltämisen jälkeen toimii.

Windowspuolella ei ongelmia koskaan dna-laajakaistan kanssa. Mutta ihan hauskaa joskin ajoittain stressaavaa elämä Linuksen kanssa. Aion kokeilla kohta Ubuntua.

[kilimanjaro]

Joku täällä suositteli SuSea aloittelijalle. Minulla se on ollut viikon. Vähän aikaa toimi, sitten katkesi yhtäkkiä. Nyt taas räpeltämisen jälkeen toimii. .

Tästä on vaikea sanoa että missä on vika, mutta statistiikkana sen verran että mun tuossa pöytäkoneessa nyt ollut Suse 9.2 ever since se ilmestyi ed.työpaikkani pöydälle -- joten siitä täytyy olla ainakin vuosi.

Kaikki skulaa, ei ole ongelmia ollut. Ainoa mikä korpeaa on se fakta että tämän päivän systeemeille 600MHz P3 on aivan liian hidas, joo toimiihan se, mutta 24bittisella värisyvyydellä käyttö on suht. nihkeää. Ainakin Elisan DSL verkossa IP ossarit tulee ja pysyy ihan kunnolla. Tiestihän, että jos waretat jonkun DynDNS palvelun kautta, sulla pitää olla daemoni joka osaa kertoa ko. DynDNS palvelimelle mikäli IP ossarisi vaihtuu (arvastit oikein; netistä löytyy varmastikkinjoku Yet Another FAQ jossa moinen on raapusteltu edes jollain tasolla kasaan). Jotkut operaattorit harrastaa DHCP palvelimissaan konffausta että ennalta määrätyn aikajakson - esim. 24h - jälkeen IP osoite vaihtuu, DHCP clientin pitäisi saada tieto tästä address renewalista, jos sun DHCP clientti sattuu olemaan käännetty ilman ko. featurea flägättynä päälle niin tough luck.

Mutta ; kaikki tarvittavat kilut toimii ja se pikku fakta että ko. koneella on muutakin käyttöä kuin kokeilla erilaisia linux-distroja tarkoittaa sitä että saa olla aika painavat perusteet että lähtisin vaihtamaan.

Ok, sen verran olen kuiten "nörtti" että jos vaihtaisin tuon Suse 9.2:sen johonkin - se olis varmaan Slackware, eikä mikään diibadaaba  seksikästä nimeä ja helppokäyttöisyyttä hehkuttava distro.

[kilimanjaro]

Ubuntu, Debian-pohjaisena jakeluna, ei ole ihan helpoimmasta päästä, johon jotkut mainitsemistasi jakeluista pyrkivät. Mutta Ubuntun

Okei, se mitä ttry varmaan ajaa takaa on, että
1)niinkauan kun homma on näpertelyä ei tuote ole valmis isommille käyttäjille
koska..
2)atk:sta oikeati jotain tietäviä on kuitenkin alle puolet KOKO väestöstä

Muutenkin tässä kun on ikää tullut niin on alkanut ajattelemaan muutakin kuin teknologisia innovaatiota. Tietokoneen olisi oltava laite joka palvelee jotain tarkoitusta (enkä mä usko että se on Linux-kernelin uuden variantin kääntäminen). Alunperin "compute" tarkoitti laskemista, ja "computer" oli laite jolla saatiin laskettua laskuja nopeammin kuin ihminen.

Tietotekniikan hautuumaa on täynnä teknisesti kiinnostavia hankkeita joista vaan ei koskaa mitään ihmeempää tullut, koska esim.käyttö oli turhan hankalaa.

Henk.kohtaisesti olen huolissani Linuxin tilasta tänä päivänä, koska distrojen välillä ei ole oikeasti yhteensopivuutta (binäärien polut ovat erit, resurssifilukoiden sijainnit vaihtelee, kaikkien /var HAKEMISTO ei ole samanlainen etc..) ja tätä ei saavuteta sillä että asennustemput on ./configure ; make ; make install. Monellakohan teistäkin on edes GCC:tä asennettuna, kysyn vaan.

Jossain foorumissa sanottiin että Open Source KAIKILLE annettuna on kuin keräisi pikkulapsia hiekkalaatikkoon ja antaisi heille muutaman käsiaseen. Lopputulema on, että monet tulee ammuttua vaikkei ehkä ollut tarkoitus. Tänä päivänä jokainen Linux distribuutio on käyts.katsoen oma käyttöympäristönsä, ja voi veljet että näitä distroja löytyy. Tällä "avoimuudella" on saatu rikottua yhtenäinen rintama jonka avulla GNU/Linux olisi oikeasti lyönyt aikaa sitten läpi, mutta kun ei.. niin ei. Kunnes löytyy "the next big thing" näissä ATK-kikkailuissa niin siihen asti Linux varmaan potkii ja nilkuttaa eteenpäin. Sitten KUN (jep, voi mennä 20v tai 30v:kin) se löytyy niin Linuxista puhutaan enään samassa mittakaavassa kuin puhutaan jostain NeXT:stä tai VAX/VMS:stä. Hieno ja kiva mutta oh, aika meni ohi.

[Anssi]

Tänä päivänä jokainen Linux distribuutio on käyts.katsoen oma käyttöympäristönsä, ja voi veljet että näitä distroja löytyy. Tällä "avoimuudella" on saatu rikottua yhtenäinen rintama jonka avulla GNU/Linux olisi oikeasti lyönyt aikaa sitten läpi, mutta kun ei.. niin ei. Kunnes löytyy "the next big thing" näissä ATK-kikkailuissa niin siihen asti Linux varmaan potkii ja nilkuttaa eteenpäin. Sitten KUN (jep, voi mennä 20v tai 30v:kin) se löytyy niin Linuxista puhutaan enään samassa mittakaavassa kuin puhutaan jostain NeXT:stä tai VAX/VMS:stä. Hieno ja kiva mutta oh, aika meni ohi.

en nyt tiedä varmaksi kun itselläni ei ole vielä niin paljon tuota ikää tullut, mutta epäilempä että ei linux olisi näinkään iso ilman avoimuutta.

[mikk0]

Henk.kohtaisesti olen huolissani Linuxin tilasta tänä päivänä, koska distrojen välillä ei ole oikeasti yhteensopivuutta (binäärien polut ovat erit, resurssifilukoiden sijainnit vaihtelee, kaikkien /var HAKEMISTO ei ole samanlainen etc..) ja tätä ei saavuteta sillä että asennustemput on ./configure ; make ; make install. Monellakohan teistäkin on edes GCC:tä asennettuna, kysyn vaan.

Tuo on kyllä melko totta ja surullista sinänsä.
Lienee yksi syy siihen, miksi pelitalot eivät ole olleet kiinnostuneita kehittämään Linux-versioita peleistään. Vaatisi aika lailla testaamista että nuo toimisivat kaikilla distroilla (saatika sitten kaikilla koneilla). Osa jakeluista käyttää ALSAa, osa jotain muuta. Pakettienhallinnassa on myös eroja - rpm/dep -puolet ovat kaukana toisistaan, vaikka periaate on molemmissa sama (ohjelmien riippuvuudet toisista ohjelmista / paketeista ja noiden riippuvuuksien tyydyttäminen). Toisilla on eri versiot kirjastoista kuin toisilla, joillain on xfree, muilla xorg ja sitten nuo polut voivat olla vielä erilaiset.

Onneksi jotain yhteistyötäkin on olemassa. Itselleni tulee lähinnä mieleen LSB (Linux Standard Base), jonka kai pitäisi taata se, että perusteet ovat kaikilla samat. Loppuun asti vietynä sen kaiketi pitäisi taata se, että binäärit voidaan kääntää kerran ja sen jälkeen ne toimivat millä tahansa LSB:tä tukevalla distrolla.

Mikko