Ohjelmien/pakettien asentamisen logiikka

[serola]

Ubuntun aloittelijana ihmetyttää, että miksi Ubuntussa on sekä ohjelmavarastot että pakettienhallinta?

Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on siis seuraava:

        1.Asentaminen ohjelmavarastoista
        2.Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen
        ...

Osaisiko joku selittää tämän? Eikö olisi yksinkertaisempaa, että olisi yksi työkalu kaikkien ohjelmien (sovellusten, ajureiden sun muun asentamiseen)?

[Ville Pöntinen]

Ubuntun aloittelijana ihmetyttää, että miksi Ubuntussa on sekä ohjelmavarastot että pakettienhallinta?

Ubuntun kehittäjät valitsevat toimivia, hyviksi katsomiaan ohjelmia. Näistä muodostetaan varastoja, joista meistä useimmat varmaan käyttävät funetin palvelimella olevaa peiliä. Siellä siis on ladattavissa ohjelmia.

Pakettienhallinta on ohjelma, joka osaa asentaa ohjelmia, niiden tarvitsemia toisia ohjelmia (huolehtii riippuvuuksista) ja päivittää ohjelmia varastoista automaattisesti. Sitä siis kannattaa käyttää.

Erilliset paketit (Debianille tehtyjä eli Ubuntuihin sopivia) tulee käyttää vain, jos mistään ohjelmavarastoista ei ko. ohjelmaa löydy. Huomaa, että voit lisätä uusia ohjelmavarastoja tarvitessasi. Kuitenkin vain kun tiedät mitä teet.

Itse lähdekoodista kääntäminen sitten on viimeinen vaihtoehto.

[vkkk]

Mitä eroa on mopilla ja voltilla? 

Eli siis ohjelmavarstot ja pakettienhallinta eivät ole mitkään vaihtoehdot.
Ohjelmavarastoissa on ohjelmia joita pakettienhallintaohjelmalla asennetaan.

[serola]

Mitä eroa on mopilla ja voltilla? 

Eli siis ohjelmavarstot ja pakettienhallinta eivät ole mitkään vaihtoehdot.
Ohjelmavarastoissa on ohjelmia joita pakettienhallintaohjelmalla asennetaan.

No ehkä muotoilin aiheenavauksen hieman epäselvästi. Käytännössä kuiten olen ollut hieman huuli pyöreänä, kun jouduin esimerkiksi käyttämään Synaptics-pakettienhallintaa Realplayerin asentamiseen, sen sijaan, että olisin saanut sen asennetuksi ohjelmavarastojen kautta. Tosin ymmärrän Realplayerin tapauksessa syynä olleen osittain sen, että kysessä on ei vapaan formaatin toistoohjelma, ja että Realplayer ei ilmeisesti ole "kehittäjien valitsema toimiva ja hyväksi katsottu ohjelma".

P.S. Aiheen avausviestissä alleviivaus, koska käytetty linkkiä 

[Kari Argillander]

AINA kun paketti LÖYTYY pakettienhallinnasta (synaptic) niin käytä sitä. Kun olet tarpeeksi tietoinen miten hommat voit asennella muutenkin.

[peran]

Mitä eroa on mopilla ja voltilla? 

Eli siis ohjelmavarstot ja pakettienhallinta eivät ole mitkään vaihtoehdot.
Ohjelmavarastoissa on ohjelmia joita pakettienhallintaohjelmalla asennetaan.

No ehkä muotoilin aiheenavauksen hieman epäselvästi. Käytännössä kuiten olen ollut hieman huuli pyöreänä, kun jouduin esimerkiksi käyttämään Synaptics-pakettienhallintaa Realplayerin asentamiseen, sen sijaan, että olisin saanut sen asennetuksi ohjelmavarastojen kautta. Tosin ymmärrän Realplayerin tapauksessa syynä olleen osittain sen, että kysessä on ei vapaan formaatin toistoohjelma, ja että Realplayer ei ilmeisesti ole "kehittäjien valitsema toimiva ja hyväksi katsottu ohjelma".

P.S. Aiheen avausviestissä alleviivaus, koska käytetty linkkiä 

Ehkä olet ymmärtänyt hivenen väärin. Synaptics hakee nimenomaan ohjelmavarastoista. Niitä osoitteita ei vain tarvitse kirjoitella, kun kaikkien ohjelmavarastojesi paketit löytyvät synaptic:lla (, apt-get:lla, aptitudella tai adept:lla).

[serola]

No sanotaan se sitten näin:

Miksi on erikseen sekä Lisää sovelluksia  -työkalu että Synaptic -pakettienhallintaohjelma.

Alleviivaukset ovat sitten linkkejä. Eikä tämä ole kriitiikkiä, vaan todellakin haluan ymmärtää miksi mainittuja työkaluja ei ole yhdistetty toimimaan yhdessä ja samassa paikassa. Siis jos haluan asentaa ohjelman, niin miksi osa ohjelmista on asennettavissa 'Lisää sovelluksia -työkalulla' ja osa taasen 'Synaptic pakettienhallinnalla'? Itse aloittelijana käyttäisin mieluiten yksinomaan 'Lisää sovelluksia -työkalua', mutta sillä ei näköjään saa kaikkea tarvitsemaansa asennetuksi.

[moonstone]

No sanotaan se sitten näin:

Miksi on erikseen sekä Lisää sovelluksia  -työkalu että Synaptic -pakettienhallintaohjelma.

Alleviivaukset ovat sitten linkkejä. Eikä tämä ole kriitiikkiä, vaan todellakin haluan ymmärtää miksi mainittuja työkaluja ei ole yhdistetty toimimaan yhdessä ja samassa paikassa. Siis jos haluan asentaa ohjelman, niin miksi osa ohjelmista on asennettavissa 'Lisää sovelluksia -työkalulla' ja osa taasen 'Synaptic pakettienhallinnalla'? Itse aloittelijana käyttäisin mieluiten yksinomaan 'Lisää sovelluksia -työkalua', mutta sillä ei näköjään saa kaikkea tarvitsemaansa asennetuksi.

Ideahan on yksinkertainen.
Molemmat ohjelmat hakevat ohjelmat täysin samasta pakettivarastosta. Käyttöliittymä on vaan erilainen. Lisää/Poista-sovelluksista on nimenomaan helpompi aloittelijan asentaa ohjelmia, koska ohjelmasta esitetään siellä parempi kuvaus.

          Pakettivarasto
                   |
                   |
             -----------
            |            |
            |            |
    Lisää/Poista     Synaptic

[mikkohuo]

No sanotaan se sitten näin:

Miksi on erikseen sekä Lisää sovelluksia  -työkalu että Synaptic -pakettienhallintaohjelma.

Alleviivaukset ovat sitten linkkejä. Eikä tämä ole kriitiikkiä, vaan todellakin haluan ymmärtää miksi mainittuja työkaluja ei ole yhdistetty toimimaan yhdessä ja samassa paikassa. Siis jos haluan asentaa ohjelman, niin miksi osa ohjelmista on asennettavissa 'Lisää sovelluksia -työkalulla' ja osa taasen 'Synaptic pakettienhallinnalla'? Itse aloittelijana käyttäisin mieluiten yksinomaan 'Lisää sovelluksia -työkalua', mutta sillä ei näköjään saa kaikkea tarvitsemaansa asennetuksi.

Tuo lisää sovelluksia -työkalu on vaan yksinkertaisempi versio käyttää pakettienhallinta kuin Synaptic. En tiedä millä logiikalla ohjelmat valitaan tuonne 'Lisää sovelluksia -valikkoon', mutta perusidea on varmasti siinä, että se on kaikkien yksinertaisin tapa käyttää pakettienhallintaa.

Linuxissa voi monet asiat tehdä useammalla tavalla. Se voi tuntua aluksi hämmentävältä, mutta se on myös vahvuus. Niin aloittelijalle, kuin pidemmälle ehtineelle löytyy sopiva vaihtoehto. Ensin moni käyttää Lisää sovelluksia -työkalua, sitten ehkä synapticia, kunnes huomaa, että kaikkein kätevintä on käyttää apt-get:ia komentoriviltä. Jokaiselle oman maun mukaan!

[serola]

Tuo lisää sovelluksia -työkalu on vaan yksinkertaisempi versio käyttää pakettienhallinta kuin Synaptic. En tiedä millä logiikalla ohjelmat valitaan tuonne 'Lisää sovelluksia -valikkoon', mutta perusidea on varmasti siinä, että se on kaikkien yksinertaisin tapa käyttää pakettienhallintaa.

Linuxissa voi monet asiat tehdä useammalla tavalla. Se voi tuntua aluksi hämmentävältä, mutta se on myös vahvuus. Niin aloittelijalle, kuin pidemmälle ehtineelle löytyy sopiva vaihtoehto. Ensin moni käyttää Lisää sovelluksia -työkalua, sitten ehkä synapticia, kunnes huomaa, että kaikkein kätevintä on käyttää apt-get:ia komentoriviltä. Jokaiselle oman maun mukaan!

Hmm, tuo on kyllä hyvä huomio. Oppimisen kannalta on hyvä, että on ensin tarjolla todella helppokäyttöinen vaihtoehto ja sitten hieman monimutkaisempi. Pitkässä juoksussa kuvittelisin kuitenkin olevan  järkevää yhdistää nämä graafiset päätteet. Eli olisi esimerkiksi vain Synaptic -pakettienhallintaohjelma minkä alla olisi vaihtoehdot "Yleisemmät ohjelmat" ja "Kaikki paketit".

[vkkk]

Oppimisen kannalta on hyvä, että on ensin tarjolla todella helppokäyttöinen vaihtoehto ja sitten hieman monimutkaisempi. Pitkässä juoksussa kuvittelisin kuitenkin olevan  järkevää yhdistää nämä graafiset päätteet. Eli olisi esimerkiksi vain Synaptic -pakettienhallintaohjelma minkä alla olisi vaihtoehdot "Yleisemmät ohjelmat" ja "Kaikki paketit".

Okei tämä onkin ihan aiheellinen kysymys.
Itse näen asian perstuntumalta hieman niin, että "Lisää/poista sovelluksissa" on nimenomaan "ohjelmia" sanan varsinaisessa merkityksessä.
Jos esimerkiksi haluat asentaa konquerorin tai freecivin, löytyy se sieltä (mutta myös synapticista). Jos taas tarvitset koodekin gstreamer-0.33.45-ugly-beatiful-bad-multiverse-1ubuntu7 ( ) niin silloin käyttänet synapticcia.
Tajusitteko pointtini?

En ota kantaa siihen onko tämä järkevä systeemi eller nej, mutta tämä siinä nähdäkseni on periaatteena.

[eliasj]

Eli Synapticista löytyy kaikki ohjelmat, jotka voit asentaa käytössä olevista pakettivarastoista.

[lompolo]

Pitkässä juoksussa kuvittelisin kuitenkin olevan  järkevää yhdistää nämä graafiset päätteet. Eli olisi esimerkiksi vain Synaptic -pakettienhallintaohjelma minkä alla olisi vaihtoehdot "Yleisemmät ohjelmat" ja "Kaikki paketit".

Nuo molemmat ovat olemassa varmaan sen takia, että Synaptic on ainakin alunperin kehitetty apt-paketteja varten. Koska Ubuntu käyttää aptia, Synaptic on luonnollisesti mukana. Lisää/Poista tulee Gnome työpöydän mukana, joten senkin on aika luonnollista olla mukana. Molemmilla ohjelmilla on omat kehittäjänsä ja tavoitteensa. Tämän takia yhdistäminen voi olla hankalaa.

Itse olen ratkaissut tämän päällekkäisyyden poistamalla valikosta Lisää/Poista sovelluksen ja asentamalla ohjelmat Synapticin avulla. Lisää/Poista on aluksi ihan kiva sekin.

[eliasj]

Pitkässä juoksussa kuvittelisin kuitenkin olevan  järkevää yhdistää nämä graafiset päätteet. Eli olisi esimerkiksi vain Synaptic -pakettienhallintaohjelma minkä alla olisi vaihtoehdot "Yleisemmät ohjelmat" ja "Kaikki paketit".

Nuo molemmat ovat olemassa varmaan sen takia, että Synaptic on ainakin alunperin kehitetty apt-paketteja varten. Koska Ubuntu käyttää aptia, Synaptic on luonnollisesti mukana. Lisää/Poista tulee Gnome työpöydän mukana, joten senkin on aika luonnollista olla mukana. Molemmilla ohjelmilla on omat kehittäjänsä ja tavoitteensa. Tämän takia yhdistäminen voi olla hankalaa.

Ymmärtääkseni Lisää/Poista ei kuulu Gnomeen vaan Ubuntuun. Eli ei se perusgnomeen kuulu.

[juyli]

Ubuntun aloittelijana ihmetyttää, että miksi Ubuntussa on sekä ohjelmavarastot että pakettienhallinta?

Perusjuttu on se, että Debian-jakeluun on paketoitu ohjelmia kutakin versiota varten. Ne ovat deb-paketteja.
Ohjelma purkaa tällainen valmiiksi koottu ohjelma on dpkg.
Vähänkin monimutkaisemmat ohjelmat vaativat itse peruspaketin lisäksi monia jo asennettuja paketteja kuten esim. kirjasto tai jokin muu ohjelma. Jos riippuvuudet eivät täyty, yleensä ohjelma ei asennu, koska se ei toimisi.
Ohjelmavarastoissa on saatavilla kaikki nämä vaadittavat lisäpaketit, mutta pelkkä dpkg ei sinäsä riitä, vaan apt/synaptic/aptitude/adept huolehtivat myös näistä vaadittavista riippuvuuksista. Ne noutavat ja asentavat samalla kertaa myös nuo lisätarpeet, jotta ohjelma toimisi. Apt ja muut siis vain noutavat, mutta yhä dpkg on ohjelma, joka viimekädessä purkaa kunkin deb-paketin.
Lisäksi on vain muistutettava, että jakelun paketinhallintasoftilla on omat tietokantansa, joista käy selville, mitä koneelle on asennettu, jotta ohjelmien päivittäminen ja poistaminen helpottuu.

Historian siipien havinaa vain sen verran, että ennen näitä mainioita paketinhallintatyökaluja asennettiin aina yksittäisiä paketteja. Debianin paketinhallintajärjestelmä on ehkä nimenomaan paras verrattaessa muiden jakeluiden vastaaviin järjestelmiin. Nykyisin siis (lähes?) kaikissa Linux-jakeluissa on omat paketinhallintaohjelmansa. Ja apt on saatavilla muodossa tai toisessa lähes kaikkiin jakeluihin.

[Ryppy]

Käyttäjän kannalta lyhyesti:
Lisää/Poista kun etsit sopivaa ohjelmaa.
Synaptic kun haluat asentaa määrätyn sovelluksen, tai sen osan.

[Urmas]

Tässä ihan tolkullinen sepustus:

How to install ANYTHING in Ubuntu!

 

[serola]

Tässä ihan tolkullinen sepustus:

How to install ANYTHING in Ubuntu!

Kahlattuani läpi muiden kommentit ja mainitut lähteet, olen ymmärtänyt näin (korjatkaa, jos olen väärässä):

• Ubuntun Lisää/poista -sovelluksen avulla kaikki käyttäjät (jos, oikeudet asentamiseen annettu) voivat asentaa ohjelmapaketteja, jotka ovat hyväksi todettuja. Lisäksi Lisää/poista -sovellus varmistaa, että asennettavan ohjelman edellyttämät muut paketit asennetaan samalla.
• Synaptic taasen vaatii pääkäyttäjän vahvistuksen eikä automaattisesti asenna yksittäisen paketin edellyttämiä muita paketteja. Synaptic kokemukseni perusteella kuitenkin ilmoittaa pakettiriippuvuuksista.
• Lisää/poista -sovellus ja Synaptic tulevat eri sylttytehtaalta, joten niiden yhdistäminen ei ole realistista.
• Näiden kahden sovelluksen pitäminen erillisinä on kuitenkin järkevää, koska Lisää/poista -sovellukseen voidaan turvallisesti antaa käyttöoikeudet myös muillekin kuin pääkäyttäjälle. Synaptic puolestaan on selkeästi pääkäyttäjän graafinen apuväline ohjelmien asentamiseen, jos asentaminen komentorivin kautta ei miellytä.

Mielestäni nuo johtopäätökset (jos pitävät paikkansa) olisi hyvä laittaa Ubuntu tutuksi -kirjaan. Siis olisi hyvä muun muassa mainita, että Lisää/poista -sovellukseen voidaan turvallisesti antaa käyttöoikeudet kaikille käyttäjille ja että Synaptic on yksinomaan pääkäyttäjän tehokkaampi työkalu.

[Heikki Mäntysaari]

• Ubuntun Lisää/poista -sovelluksen avulla kaikki käyttäjät (jos, oikeudet asentamiseen annettu) voivat asentaa ohjelmapaketteja, jotka ovat hyväksi todettuja. Lisäksi Lisää/poista -sovellus varmistaa, että asennettavan ohjelman edellyttämät muut paketit asennetaan samalla.
• Synaptic taasen vaatii pääkäyttäjän vahvistuksen eikä automaattisesti asenna yksittäisen paketin edellyttämiä muita paketteja. Synaptic kokemukseni perusteella kuitenkin ilmoittaa pakettiriippuvuuksista.

Muuten olet oikeassa, mutta sekä Synaptic että Lisää/poista sovelluksia vaativat pääkäyttäjän oikeudet jotka saadaan Ubuntussa sudolla (eli antamalla käyttäjän oma salasana). Toki sudoa voidaan säätää siten, että käyttäjällä on oikeus asentaa ohjelmia Lisää/poista sovelluksia -ohjelmalla mutta ei saa tehdä muita pääkäyttäjän toimenpiteitä.

Synaptic myös huolehtii riippuvuuksista aivan samalla tavalla kuin Lisää/poista sovelluksia, sillä nämä molemmat ohjelmat ovat vain graafisia käyttöliittymiä apt:lle, joka hoitaa riippuvuudet automaattisesti. Ero on vain siinä, kuinka nämä eri ohjelmat ilmoittavat käyttäjälle asennettavista riippuvuuksista.

[serola]

• Ubuntun Lisää/poista -sovelluksen avulla kaikki käyttäjät (jos, oikeudet asentamiseen annettu) voivat asentaa ohjelmapaketteja, jotka ovat hyväksi todettuja. Lisäksi Lisää/poista -sovellus varmistaa, että asennettavan ohjelman edellyttämät muut paketit asennetaan samalla.
• Synaptic taasen vaatii pääkäyttäjän vahvistuksen eikä automaattisesti asenna yksittäisen paketin edellyttämiä muita paketteja. Synaptic kokemukseni perusteella kuitenkin ilmoittaa pakettiriippuvuuksista.

Muuten olet oikeassa, mutta sekä Synaptic että Lisää/poista sovelluksia vaativat pääkäyttäjän oikeudet jotka saadaan Ubuntussa sudolla (eli antamalla käyttäjän oma salasana). Toki sudoa voidaan säätää siten, että käyttäjällä on oikeus asentaa ohjelmia Lisää/poista sovelluksia -ohjelmalla mutta ei saa tehdä muita pääkäyttäjän toimenpiteitä.

Synaptic myös huolehtii riippuvuuksista aivan samalla tavalla kuin Lisää/poista sovelluksia, sillä nämä molemmat ohjelmat ovat vain graafisia käyttöliittymiä apt:lle, joka hoitaa riippuvuudet automaattisesti. Ero on vain siinä, kuinka nämä eri ohjelmat ilmoittavat käyttäjälle asennettavista riippuvuuksista.

Jeps, en ehtinyt tuota eilen illalla testaamaan kotikoneellani ja täällä työpaikalla olen sidottu Windowsiin. Käytännössä olisi kuitenkin kätevää, jos olisi mahdollisuus antaa käyttäjille rajoitettu ohjelmien asennusmahdollisuus helppokäyttöisellä graafisella liittymällä. Tässä mielessä Lisää/poista -sovellus olisi järkevä vaihtoehto. Synaptics olisi sitten taasen selkeästi pääkäyttäjän graafinen tehotyökalu.