Väistyykö mestari: Ubuntu vs. PCLOS

[vkkk]

No, tänään se sitten tapahtui.

Oli sille merkitystä tai ei, niin Ubuntu kahden yhtäjaksoisesti distrowatchin piikkipaikalla vietetyn vuoden jälkeen on nyt menettänyt paikan PCLinuxOSälle.

Voi olla, että Gutsyn ilmestymisen myötä kylläkin saa Ubuntu taas suosiota jopa palatekseen takaisin kärkeen.
Itsekin asensin tuon PCLOSin, ja olen sitä tässä pari päivää pyöritellyt. Mielestäni Ubuntu on kyllä parempi.

Vertailua Ubuntuun:
+ näytön resojen säätö onnistui ilman komentoriviä (joskaan ei silti helposti)
+ pakettivarastoissa tarjolla kaikkea heti
+ AmaroK on vaan niin hyvä (toimii niin hitaasti gnomen kans)
+ hienompi (makuasia)
+ admistrator centre keskittää asetuksien säädön hyvin

- pakettivarastoissa kyseenalaisia ohjelmia (skype, google-earth, cedega)
- pakettivarastot niukat (6800 vs. 20000 ohjelmien määrässä)
- synapticissa oletuksena tosi hitaat lähteet
- suomenkieltä joutuu kikkaileen eikä silti toimi kunnolla
- näppikseni pikanäppäimiä ei pysty laittamaan käyttöön!
- äänenhallinta bugailee
- mountattuihin asemiin ei saa oikeuksia (helposti)

[mgronber]

- suomenkieltä joutuu kikkaileen eikä silti toimi kunnolla
- äänenhallinta bugailee
- mountattuihin asemiin ei saa oikeuksia (helposti)

Näihin kaipaisin hieman tarkempaa ongelmakuvausta.

[vkkk]

No, ei ollut tarkoitus alottaa sotaa mutta voinhan tietysti tarkemminkin kertoa:

- suomenkieltä joutuu kikkaileen eikä silti toimi kunnolla

Suomenkielen saa siis asennettua KDE-ympäristöön synapticista, jolloin suurinosa järjestelmästä on suomenkielinen. Kuitenkin kaikki (no en nyt KAIKKIA ole teastannut mutta esim. firefox ja openoffice) ohjelmat ovat englanninkielisiä. Lisäksi järjestelmän asetuskeskuksen kieli ei muutu, vaikka siellä siihen näkyy olevan asetuskin.

- äänenhallinta bugailee

KMix säätää jostain syystä "capturet" aina nollille kun kone uudelleenkäynnistetään jolloin ne täytyy skypettämiseksi laittaa aina takaisin. Tämän lisäksi ilmestyy satunnaisilla kerroilla rätinää skypeen (no se ei välttämättä johdu äänenhallinnasta).

- mountattuihin asemiin ei saa oikeuksia (helposti)

Levyasemat joille oli määritelty liitoskohdat asennuksen yhteydessä, olivat rootin omistuksessa, eikä niihin saanut edes lukuoikeutta. Kikkailin chmod komennoilla kunnes huomasin koko ubuntun asennukseni poistuneen  . Kun kirjauduin roottina järjestelmään (ei hyvä juttu ollenkaan) niin pääsin käsiksi tiedostoihin, mutta kun kopioin ne omaan kotikansiooni niin oikeudet säilyivät rootilla. Chown komennolla sain sitten myöhemmin oikeudet itselleni.

[pjotr]

Kuitenkin kaikki (no en nyt KAIKKIA ole teastannut mutta esim. firefox ja openoffice) ohjelmat ovat englanninkielisiä. Lisäksi järjestelmän asetuskeskuksen kieli ei muutu, vaikka siellä siihen näkyy olevan asetuskin.

No ainakin Ubuntussa nuo ohjelmat saa suomenkielisiksi asentamalla paketit openoffice.org-l10n-fi ja mozilla-firefox-locale-fi-fi.

Ja kun kyseessä on kde, sen taas saa suomeksi asentamalla paketin language-pack-kde-fi-base.

[mgronber]

No, ei ollut tarkoitus alottaa sotaa mutta voinhan tietysti tarkemminkin kertoa:

Ei ollut tarkoitus minullakaan. Olen puolittain kiinnostunut tuosta jakelusta mutta en millään viitsisi ruveta sitä testaamaan noiden mahdollisten ongelmien selvittämiseksi. Paljon helpompaa on nyhtää sinulta lisää tietoa ja sitten päätellä mitkä kokemistasi ongelmista ovat oikeita ongelmia ja mitkä pelkästään käyttäjästä riippuvia

- suomenkieltä joutuu kikkaileen eikä silti toimi kunnolla

Suomenkielen saa siis asennettua KDE-ympäristöön synapticista, jolloin suurinosa järjestelmästä on suomenkielinen. Kuitenkin kaikki (no en nyt KAIKKIA ole teastannut mutta esim. firefox ja openoffice) ohjelmat ovat englanninkielisiä. Lisäksi järjestelmän asetuskeskuksen kieli ei muutu, vaikka siellä siihen näkyy olevan asetuskin.

Mahdollisesti firefoxin ja openofficen kielipaketteja ei ole asennettu (olettaen että niitä edes löytyy paketinhallinnasta). Lisäksi ne eivät ole KDE-ohjelmia joten niissä joutunee valitsemaan käytettävän kielen ohjelmasta käsin.

Jos työpöytäympäristö kääntyi kokonaan (eli siinä ei ole PCLOSin omia virityksiä) niin sitten tuo ei ole minun kannaltani ongelma.

Firefoxia ei ole tarvetta käyttää kun Konqueror on olemassa

- mountattuihin asemiin ei saa oikeuksia (helposti)

Levyasemat joille oli määritelty liitoskohdat asennuksen yhteydessä, olivat rootin omistuksessa, eikä niihin saanut edes lukuoikeutta.

Levyasemat vai kiintolevyosiot? Mikä ryhmä niille oli määritelty?

[vkkk]

No ainakin Ubuntussa nuo ohjelmat saa suomenkielisiksi asentamalla paketit openoffice.org-l10n-fi ja mozilla-firefox-locale-fi-fi.

Ja kun kyseessä on kde, sen taas saa suomeksi asentamalla paketin language-pack-kde-fi-base.

Ahaa, joo, nyt on ainakin nuo suomenkielisinä. KDE-ohjelmat itsessään ovat olleet ilmeisesti kokoajan ja ainoastaa nuo muut täytyy laittaa kuntoon.
Ubuntussa kylläkin oli myös muiden työpöytympäristöjen ohjelmat heti suomenkielisiä, mistähän johtuu?
Synapticciin en löytänyt kielipakettia siltikään, mutta ei sen niin väliä.

Levyasemat joille oli määritelty liitoskohdat asennuksen yhteydessä, olivat rootin omistuksessa, eikä niihin saanut edes lukuoikeutta.

Levyasemat vai kiintolevyosiot? Mikä ryhmä niille oli määritelty?

Kiintolevyosiot tarkkaanottaen. En ainakaan huomannut mitään kysymyksiä ryhmien määrittelystä, kyseli vaan moutpointit.

[Owdy]

Oli sille merkitystä tai ei, niin Ubuntu kahden yhtäjaksoisesti distrowatchin piikkipaikalla vietetyn vuoden jälkeen on nyt menettänyt paikan PCLinuxOSälle.

Sillä on se merkitys että pclos fanit on kovempia klikkailemaan linkkejä.

[mikkohuo]

Oli sille merkitystä tai ei, niin Ubuntu kahden yhtäjaksoisesti distrowatchin piikkipaikalla vietetyn vuoden jälkeen on nyt menettänyt paikan PCLinuxOSälle.

Sillä on se merkitys että pclos fanit on kovempia klikkailemaan linkkejä.

Juuri näin!!!

[Stanner]

Oli sille merkitystä tai ei, niin Ubuntu kahden yhtäjaksoisesti distrowatchin piikkipaikalla vietetyn vuoden jälkeen on nyt menettänyt paikan PCLinuxOSälle.

Sillä on se merkitys että pclos fanit on kovempia klikkailemaan linkkejä.

Juuri näin!!!

Tuskin. Veikkaan, että suurempi syy on siinä, että ihmiset tahtovat mennä katsomaan mikä on tämä uusi ja hehkutettu pclinuxos. Tästä itsestään jo tulee paljon klikkauksia, asentaisiko ne pclossia vai ei. Myöskään voidaan tuskin kieltää sitä, että pclinuxos on varsin toimiva ja näppärä distro. Kyse ei ole sattumasta.

[mikkohuo]

Tuskin. Veikkaan, että suurempi syy on siinä, että ihmiset tahtovat mennä katsomaan mikä on tämä uusi ja hehkutettu pclinuxos. Tästä itsestään jo tulee paljon klikkauksia, asentaisiko ne pclossia vai ei. Myöskään voidaan tuskin kieltää sitä, että pclinuxos on varsin toimiva ja näppärä distro. Kyse ei ole sattumasta.

Distro on varmasti hyvä, mutta en silti usko, että se on noin suosittu. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan, että millaisia lukuja distron käytöstä saadaan muissa tilastoissa. Voi hyvin olla, että PCLinuxOS nousee esim. aiemmin mainitsemassani DesktopLinux.com:in tutkimuksessa jonkin verran ylöspäin, mutta veikkaan silti, että markkinaosuus jää reilusti alle 10 %:n. Vuoden päästä nähdään!

[Stanner]

Yksi tapa arvioida distron suosiota on myös tutkia distrojen forumeita. Mitä enemmän distrolla on käyttäjiä, sitä enemmän kyseisen distron forumeilla on keskustelua päivittäin. Eihän tämäkään kaikkea kerro, mutta suuntaa antavana toimii luultavasti paljon paremmin mitä distrowatch.com.

[Toni Alenius]

Yksi tapa arvioida distron suosiota on myös tutkia distrojen forumeita. Mitä enemmän distrolla on käyttäjiä, sitä enemmän kyseisen distron forumeilla on keskustelua päivittäin. Eihän tämäkään kaikkea kerro, mutta suuntaa antavana toimii luultavasti paljon paremmin mitä distrowatch.com.

Sinne kertyy vuorokaudessa n. 6-7 sivua vastattuja topiceja, kun esim. Ubuntu Suomen foorumilla tulee 2 sivua, englanninkielisellä Ubuntu -foorumilla en ole käynyt, mutta tuo 6-7 sivua lienee sielläkin minimi.

[Higgins]

Yksi tapa arvioida distron suosiota on myös tutkia distrojen forumeita. Mitä enemmän distrolla on käyttäjiä, sitä enemmän kyseisen distron forumeilla on keskustelua päivittäin. Eihän tämäkään kaikkea kerro, mutta suuntaa antavana toimii luultavasti paljon paremmin mitä distrowatch.com.

Niin tai sitten distro on ns. tee se itse- mallia kuten esin Arch- Linux, tai Slackware( mikä sekään ei ole aina huono asia). Jos kaikki toimii, miksi lähetellä mitään foorumeihin?

Hig

[Regel]

Yksi tapa arvioida distron suosiota on myös tutkia distrojen forumeita. Mitä enemmän distrolla on käyttäjiä, sitä enemmän kyseisen distron forumeilla on keskustelua päivittäin. Eihän tämäkään kaikkea kerro, mutta suuntaa antavana toimii luultavasti paljon paremmin mitä distrowatch.com.

Sinne kertyy vuorokaudessa n. 6-7 sivua vastattuja topiceja, kun esim. Ubuntu Suomen foorumilla tulee 2 sivua, englanninkielisellä Ubuntu -foorumilla en ole käynyt, mutta tuo 6-7 sivua lienee sielläkin minimi.

ubuntuforums.org sivustolla Absolut Beginners Talk -osastolla taitaa olla 21 sivua topickeja, joissa viim. viesti  päivän sisällä. Muut osastot lukien luku kasvaa huimasti.

[UbunTux]

Tulipa oikein raivattua kovalevyltä tälle distrolle oma osio. Kicker meni melkoisen täydellisesti sekaisin yhteisen /home:n kanssa. Paljon nopeamman oloinen kuin Buntut. Ei oikein mahdu päähän miksi ihmeessä mukana on esim gmplayer ja thunderbird ja tuli heti ongelmia pakettivarastossa olevien ohjelmien vähyyden kanssa. Asetuskeskus on ihan kiva, mutta hiukan keskeneräisen oloinen.

[Timo Jyrinki]

No ainakin Ubuntussa nuo ohjelmat saa suomenkielisiksi asentamalla paketit openoffice.org-l10n-fi ja mozilla-firefox-locale-fi-fi.

Ja kun kyseessä on kde, sen taas saa suomeksi asentamalla paketin language-pack-kde-fi-base.

Kyse taisi olla tuossa että PCLinuxOS:ia ei saa suomenkieliseksi. Ubuntu lienee parhaiten suomennettu distro, vaikka myös Fedoralla, openSUSElla ja Debianilla on omat suomennosprojektinsa jotka tekevät hyvää työtä distrosidonnaisten osien suomentamiseksi.

[Toni Alenius]

No ainakin Ubuntussa nuo ohjelmat saa suomenkielisiksi asentamalla paketit openoffice.org-l10n-fi ja mozilla-firefox-locale-fi-fi.

Ja kun kyseessä on kde, sen taas saa suomeksi asentamalla paketin language-pack-kde-fi-base.

Kyse taisi olla tuossa että PCLinuxOS:ia ei saa suomenkieliseksi. Ubuntu lienee parhaiten suomennettu distro, vaikka myös Fedoralla, openSUSElla ja Debianilla on omat suomennosprojektinsa jotka tekevät hyvää työtä distrosidonnaisten osien suomentamiseksi.

Ihan tarpeeksi suomenkieliseksi sen saa, osittainen englanninkielisyys on pieni hinta siitä, että javaa ja video -koodekkeja ei tarvitse erikseen alkaa tapella koneeseen, Javan asennus Ubuntuun on melkoinen haaste, josta en ole nähnyt kenenkään suoriutuvan, ajurien kanssa PCLOSissa on kyllä ongelmia, varsinkin Intelin 965 -piirisarjan kanssa. Pakettivaraston koosta en sano mitään, mutta pieni miinus on RPMien asennuksen hankaluus, se kun pitää tehdä konsolissa.

[mikkohuo]

Javan asennus Ubuntuun on melkoinen haaste, josta en ole nähnyt kenenkään suoriutuvan

Häh?! Mitäs tällä tarkoitat? Ei se nyt kovin vaikeaa ole:

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot#Java-tuki

[Owdy]

Javan asennus Ubuntuun on melkoinen haaste, josta en ole nähnyt kenenkään suoriutuvan

Häh?! Mitäs tällä tarkoitat? Ei se nyt kovin vaikeaa ole:

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot#Java-tuki

No jos toi on Tonin mielestä vaikeaa?

[Toni Alenius]

Kaveri koitti sitä, minä koitin sitä, ja joku kolmaskin koitti sitä Assemblyssä Ubuntun ständillä, eikä ainakaan siltä istumalta onnistunut.