Maatalous käyttää tuholaismyrkkyjä, joita kaunistellen kutsutaan kasvinsuojeluaineiksi.
Kasvinsuojeluaineisiin kuuluu paljon muutakin kuin tuholaismyrkkyjä: esimerkiksi rikkakasvien torjunta-aineita ja korrenkasvuun vaikuttavia säätöaineita. Yläkäsitteen käyttäminen on yleensä luonnollista ja perusteltua.
Niin, ja tuholaismyrkythän ovat oikeasti tuholaisten torjunta-aineita
Ne kulkeutuvat luontoon ja ravintoketjuumme.
Väite pitää epäilemättä paikkaansa mutta oleellista ovat määrät ja kokonaisvaikutukset. Niistä minulla ei ole mitään tietoa joten en kiistä enkä puolla väitettäsi.
Tietysti on itsestäänselvää että turhaa torjunta-aineiden käyttöä tulee välttää. Tämän luulisi olevan myös viljelijöiden etu sillä torjunta-aineet ovat varsin kalliita.
Kysyn kuitenkin esimerkin vuoksi että miten hukkakauraa tulisi torjua jos se olisi päässyt jossakin villiintymään?
"Puhtaat kotimaiset maataloustuotteet" on valmistettu aivan samalla maatalous- ja muulla tekniikalla kuin ulkomaisetkin, ainakin EU:n alueelta peräisin olevat.
Kasvihuonekasveissa kotimaiset tuotteet ovat todennäköisesti puhtaampia koska niiden ei tarvitse kestää yhtä pitkää kuljetusketjua kuin ulkomaisten kasvien.
Lihatuotteisiin en ota sen enempää kantaa kun en asioita varmuudella tunne. Toisaalta jos kansallisella tasolla tuotetaan eritasoista lihaa niin voisin veikata vientiin päätyvän lihan olevan keskimäärin heikompitasoisempaa. Jos jostain lihaerästä löytyy jotain epäilyttävää niin tokihan se ennemmin myydään ulkomaille...
Asia erikseen ovat sitten EU:n ulkopuolella tuotetut tuotteet jotka todennäköisesti ovat ekologisesti heikommalla pohjalla. Esimerkiksi WWF
suosittelee välttämään brasilialaista naudanlihaa.
Myrkyttämiseksi voidaan hyvin kutsua myös tehokasvatettujen kotieläinten yletöntä antibioottihoitoa. Antibiootitkin kulkeutuvat eteenpäin.
En tunne faktoja joten en kommentoi.
Aihe on laaja, jos kiinnostaa "etsikää Googlella"
Luotettavan tiedon löytäminen on suhteellisen hankalaa.
Ekologisesti tasapainoinen maatalous ei pilaisi ympäristöään, maankamaraa, jokia, järviä ja Itämerta lahtineen.
Väittäisin että jokien, järvien ja erityisesti Itämeren kannalta Suomen maatalous ei ole pahin kuormittaja. Uskoisin teollisuuden ja asutuksesta peräisin olevien päästöjen olevan suurempi paha.
Maatalous saattaa olla suurin typpi- ja fosforipäästöjen aiheuttaja mutta mielestäni on tärkeää kysyä mitä muita päästöjä vesistöihin pääsee. Erityisesti tämä koskee ravintoketjussa rikastuvia myrkkyjä. Tosin tämä ei varsinaisesti ollut tässä oleellista koska nyt puhuttiin vain maataloudesta, joten voimme jättää tämän pelkäksi sivuhuomioksi.
Asiaan liittyen voidaan kuitenkin kysyä miten maatalouden päästöjä voitaisiin realistisesti vähentää? Peltojen ravinnetasapainosta täytyy jollakin tapaa huolehtia sillä niiltä poistuu ravinteita korjattavan sadon mukana. Kertoisitko tähän oman ehdotuksesi?
Käyttäisi aineen ja energian paikallista kiertoa, esimerkiksi kompostointia ravinteiden tuottamiseen.
Kompostointia maanviljelyssä? Kerro toki lisää...
Nykyisellään syydetään apulantaa pellolle niin paljon, että suurin osa ravinteista valuu pois.
Tämä kaipaisi lähdettä.
Vertailukohtana tulisi olla satoa tuottava pelto joka ei aiheuta apulannasta peräisin olevia ravinnepäästöjä. Tämä antaisi vastauksen kahteen tärkeään kysymykseen: satomäärään ja muista lähteistä aiheutuviin päästöihin.
Maatalous voitaisiin tasapainoittaa muuttamatta kaupallista järjestelmää, myös tasapainoisella viljelyllä voitaisiin tehdä rahaa.
Väitän suunnitelmaasi tarkemmin tuntematta että kulut nousisivat ja tuotto laskisi. Olen oikeasti kiinnostunut kuulemaan miksi näin ei kävisi.
"Kirjoituksenne oli ainoa, minkä saimme ja emme voi sitä julkaista."
Suhteellisen nihkeää. Jos kilpailussa oli jokin muukin palkinto kuin kirjoituksen julkaisu niin olisivat voineet perua alkuperäisen kilpailun ja "palkinnoksi" julkaista tekemäsi kirjoituksen. Jos ainoa palkinto oli kirjoituksen julkaisu niin silloin julkaisun olisi pitänyt olla itsestäänselvyys.
11 Olettaen tietysti että kirjoitus oli lähtökohtaisesti kelvollinen julkaistavaksi.