...
Samat oli ongelmat Postnuken (2001-2008) suomentamisessa ...
Yhteenvetona vielä edellisistä kirjoitteluistani - tässä on kolme pääkohtaa, kielellinen asia eli kääntäminen ei edes ole pääkohta, puhumattakaan siitä, että käytetty terminologia olisi lähelläkään pääkohtaa.
1.
Systeemisuunnittelu ja it-suunnittelu
Minulta ei löydy empatiaa tällaisen huonolle toteutukselle. Asiat on osattu jo vuosikymmeniä proseduraalisella tasolla. Lisäisin tähän vielä varmuuden vuoksi järjestelmällisen muutosten hallinnan. Muita asioita kommentoin edellä jo tarpeeksi, mielestäni.
Olen tästä asiasta joutunut huomauttamaan mm. Giganttia, että heidän on ihan turha käytkeytyä järjestelmänsä taakse, sillä Suomesta löytyy kyllä päteviä toteuttajia jos Norjasta ei löydy. Asia oli sellainen, jossa voitiin myös epäillä järjestelmällistä petosta, koska eivät vaivautuneet selittämään tarkemmin.
2.
Todelliset ongelmat projektissa
Niitä toki riittää. Joitakin mainitakseni: rekrytointi, osaavien henkilöiden saatavuus projektiin, ammattitaito yleensäkin, it-teknisen ratkaisun yllätykset koska usein tehdään "jotakin uutta".
Tähän kuuluu myös kääntäjien saatavuus projektin suunnitteluvaiheessa ja heidän puheensa sovittaminen varsinaiseen it-ratkaisuun. Tämä on kuitenkin vain sivujuonne, vaikka onkin yksi VÄLTTÄMÄTÖN asia monista.
Se, että löytyy systeemisuunnittelija, joka ymmärtää riittävästi it-ratkaisusta ja ymmärtää eri kielten vaatimuksia, on avainhenkilö. Löytyykö sellaista henkilöä, joka kaiken lisäksi osaa kommunikoida projektin yhteisellä kielellä? Jollei löydy, projektia ei kannattaisi aloittaakaan, koska lopputulos on selvä.
3.
Projektin business-tavoitteet
Vaikka projekti olisikin julkinen, joku budjetti ja aikataulu sillä on.
Kuvauksienne perusteella, eihän noissa projekteissa ole edes ollut tarkoitus tehdä mitään joka ottaisi huomioon Euroopan pienemmät ja erikoisemmat kielet - niitä toki riittää Itä-Euroopassa. Monesti suomalaiset kuvittelevat että käytäväpuhe tai kokousten keskustelu tarkoittaisivat jotakin - ei se tarkoita yhtään mitään Suomen ulkopuolella. Tästä minulla on useita esimerkkejä, naiveista suomalaisista.
Jos puhutaan kaupallisista projekteista, niin myyntiesitteissä kerrotaan kauniit asiat, mutta esimerkiksi Euroopan standardien toteuttamiseen ei budjetoida senttiäkään. Joten tulos on tasan nolla, täysin riippumatta siitä mitä myyntiesitteessä lukee. Tämä on täysin liiketaloudellisen päätöksenteon takana - oikein tai väärin, ihan sama. Omistajat lopulta päättävät mihin rahat sijoitetaan. Julkisissa projekteissa lobbauksella vaikutetaan samalla tavalla siihen mihin rahat aikuisten oikeasti käytetään - suomen kielen erikoisuuksien huomioonottamiseen vai ranskan kielen virheettömyyteen, ihan vain esimerkkinä.