Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - tmv

Sivuja: 1 2 [3] 4 5
41
2) Kuvatiedostoissa on thumbnail-kuvia ja siitä isompia kuvia. Miten saataisiin jaoteltua thumbnail-kuvat hakemistoon a ja isommat kuvat hakemistoon b?

Tiedostoja on paljon ja manuaalinen läpikäyminen on tässäkin tapauksessa mahdotonta. Löytyisiköhän valmista ohjelmaa vai onnistuisko tämäkin  bash-skriptillä?

Koodia: [Valitse]
#!/bin/bash

dirs=($(find . -type d))
for dir in "${dirs[@]}"
do
cd "~/path/$dir"
    for image in *.jpg *.JPG *.gif *.GIF *.png *.PNG
    do
    res=$(identify -format %wx%h\\n "$image")
    mkdir -p $res
    mv "$image" $res
    done
done

Vaikuttaisi toimivalta. Siirtää kuvat hakemistoihin mitkä muodustuvat resoluution mukaisesti.
Mitenköhän komentorivitä olisi vastaavanlainen onnistunut.

Mutta vaikka toi tuottaakin halutun tuloksen, luulen että for loopit on jotenkin väärin. Ihmettelen että silti toimii.

42
tuo -i vipu rm:ssä ei tosin toiminut. Heittää ruudun täydeltä tämän tyylistä tulostetta: rm: remove regular file ‘./5/recup_dir.3/f21951200.txt’? mutta ei kuitenkaan kysy eikä poista.

Miten niin ei kysy - tuohan juuri one se kysymys. Alussa on remove ja lopussa kyssäri, siis ihan selvä kysymys. Siihen vastaan joko n (=ei poisteta) tai y (=poistetaan), ja sama kyssäri tulee joka tiedostolle. En edes keksi miten asiaan vaikuttaisi jos rm on alias, kun optio -i kuitenkin annetaan sen perään.

Ja sieltä find-komennosta löytyy kyllä optiot joilla löytää tietyn kokoiset tiedostot.

Niin siis komennot tuovat ruudulle tulosteen, missä kyllä kysytään, mutta ei varsinaista Y/N valintamahdollisuutta.

43
Kiitos taas opin jotain uutta.

tuo -i vipu rm:ssä ei tosin toiminut. Heittää ruudun täydeltä tämän tyylistä tulostetta: rm: remove regular file ‘./5/recup_dir.3/f21951200.txt’? mutta ei kuitenkaan kysy eikä poista.

########

Tällä tiedolla, tuon kakkoskysymyksen filtteröinti saattaa onnistua pipettämällä identify(1) findiin. Mutta palaan tähän vielä. Ei ole imagemagick asennettuna edes.

http://linux.die.net/man/1/identify man sivut identify.
http://www.ling.helsinki.fi/kit/2004s/ctl130_syrjanen/xargs.xhtml xargin perusinfo.

44
Ei taida onnistua poisto. "sudo apt-get purge lxlauncher" poistaisi myös lubuntu-desktopin.

Koodia: [Valitse]
Seuraavat paketit POISTETAAN:
  lubuntu-desktop* lxlauncher*
0 päivitetty, 0 uutta asennusta, 2 poistettavaa ja 29 päivittämätöntä.
Toiminnon jälkeen vapautuu 765 k t levytilaa.

45
1) Miten saadaan poistettua tietyn tyyppisiä tiedostoja useasta eri hakemistosta?

Esimerkiksi on seuraavanlaiset hakemistot (alla). Hakemistot sisältävät monia eri tiedostyyppiä:( *.png *.jpg *.mpg *.txt *.gz) Tarkoitus on poistaa kaikki muut paitsi *.png *.jpg *.mpg tiedostot. Manuaalinen poisto on liian hidasta, koska hakemistoja on useita.

Tarvitaanko tähän bash-skirptiä vai onnistuisiko myös Midnight Commanderilla?

Koodia: [Valitse]
esimerkki hakemistot:
~/sandbox/a
~/sandbox/b
~/sandbox/c

2) Kuvatiedostoissa on thumbnail-kuvia ja siitä isompia kuvia. Miten saataisiin jaoteltua thumbnail-kuvat hakemistoon a ja isommat kuvat hakemistoon b?

Tiedostoja on paljon ja manuaalinen läpikäyminen on tässäkin tapauksessa mahdotonta. Löytyisiköhän valmista ohjelmaa vai onnistuisko tämäkin  bash-skriptillä?

46
Jep. Rupesin siivoamaan ja katsoneeksi myös, että Lubuntun(15.10) mukana tulee oletuksena lubuntu-netbook. Yritin käynistää sitä lightdm:stä. Ei lähtenyt käyntiin. Jahas.

Löytyi että siinä on bugi, ja aika pitkäikäinen sellainen: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/lxdm/+bug/875991

eli /usr/share/xsessions hakemiston alla .desktop tiedostot ja tiedostoista Name parametrin alta on poistettava välit. Kokeilin laittaa lainausmerkkien sisään ja se tuntui toimivan myös.

Koodia: [Valitse]
$ cat Lubuntu-Netbook.desktop
[Desktop Entry]
Name="Lubuntu Netbook"
Comment=Lubuntu Netbook - Lubuntu based session for netbook
Exec=/usr/bin/lxsession -s Lubuntu-Netbook -e LXDE
Type=Application

Kokeilin netbookkia pöytäkoneeltani ja katsoin, että en tarvitse tätä. Nytpä kysyn: sisältääkö Lubuntu-Netbook itsessään ohjelmia, jotka voisin poistaa kovalevylle tilaa saadakseni? Ja miten ne mahdollisesti poistettaisiin.

47
Mulla on vähän semmoinen epäily, jos yrittää palan kerrallaan vaihtamalla tehdä Ubuntusta Archia, kaatuu koko korttitalo jossain kohtaa projektia näyttävään sekoamiseen. Eri jakeluissa on monesti erilaisia oletuksia esim. hakemistohierarkian yms. suhteen.

Eli voidaanko sanoa mitään spesifiä kohdetta sinänsä, mihin kohtaan se voisi kaatua? Jos lähtee poistamaan ubuntusta window managerin, Xorgin, dpkg-järjestelmän ym. Ja mitähän muita oletuksia eri jakeluilla on kuin hakemistohierarkia?

Jos jättää huomioimatta mahdolliset käytännön tekniset ongelmat, niin teoriassa voisi olla mahdollista poistaa käyttöjärjestelmästä kaikki paketit/ohjelmat ja jos järjestelmän haluaa vielä palauttaa, konsoli ja muutama ohjelma voisi olla hyödyllisiä.

#####

Ehkä Linux From Scratch voisi paljastaa miten järjestelmä todellisuudessa rakentuu. Mutta ei vaikuta ensi alkuun ihan parin illan projektilta, vaikka tuosta aikaisemminkin kuullut. Sellainen käsitys oli, että se tarjoaa kernelin tai itseasiassa sekin pitää kääntää itse ja sitten kasataan ohjelmia päälle. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.

Lopuksi vielä teemaan liittyen:

Koodia: [Valitse]
# rm /bin/rmOnnistuuko ja miksi?


48
N450 on niin hidas, että varmaankin kaikki kuvaamasi tahmeus johtuu siitä. (Laitoin juuri eläkkeelle vanhan pöytäkoneeni, jonka prosessori oli n. 6 kertaa atomiasi tehokkaampi.) Linux voi olla muistinkäytöltään kevyempi kuin Windows, mutta yhtälailla ohjelmat vaativat prosessoria. Xubuntua kevyemmät jakelutkaan eivät voi vähentää prosessorin tarvetta esimerkiksi nettiä selattaessa. Muistin käyttöä ne voinee jonkin verran pienentää, mutta siitä ei liene apua tilanteeseesi, koska koneen hidastelu näyttää johtuvan hitaasta prosessorista eikä muistin loppumisesta.

En niinkään tiedä kyseisen prosessorin suorituskyvystä, mutta minulla on lubuntu tietokone missä prosessorina toimii amd Athlon 64 @ 2GHz . Siinä riittää suorituskykyä hyvin ilman mitään erityistä hidastelua niin että asiat tapahtuvat viiveettä. Libreoffice ja youtube, yle-arena toimivat hyvin chromiumilla. Ainakin 640p kuvaformaatti youtuben kautta skulaa, tarkemmasta en osaa sanoa, kun ei kyseistä tietokonetta pääasiallisesti tule käytettyä.

Kuriositeettina mainittakoon vielä, että samalta koneelta löytyy FreeBSD asennettuna ja tällä yllämainitut videokuvat tahmaavat, kuin myös omituista raksutusta kovalevystä kun skrollaa nettisivuja. Ei käytä swappia. Mutta en sano, että tämä johtuisi silti varsinaisesti käyttöjärjestelmästä. FreeBSD:tä tulee lähinnä satunnaisesti tutkittua ja testailtua.

49
Yleistä keskustelua / GNU/Linuxin jousto-ominaisuudet
« : 24.11.15 - klo:21.08 »
Mikä tekee tietystä distrosta juuri sen kyseisen distron?

Voidaan varmasti sanoa, että /proc/sys hakemiston tiedostot, mutta entäpä hieman syvällisemmin?

Ja sitten. Seuraavan kysymyksen tarkoitus on hahmottaa myös edellistä kysymystä: onko mahdollista muokata esim. Ubuntu jakelusta täydellinen Arch Linux?

50
Epäilen, ettei pääkäyttäjän salasanan kiertäminen tai ohittaminen käy kovin helpolla.

Automaattiset päivitykset tosiaan pois ja itse päivittää aina tilaisuuden tullen voi olla ratkaisu.

51
1)

Jos ymmärsin oikein, niin koneessa on asennettuna vain yksi kerneli, mutta jotain vanhoja käynistysrivejä enemmänkin. Muistelisin, että joku vanha xubuntu ei uuden kernelin asennettua poistanut vanhoja, vaan se piti tehdä itse.

Sitten,
Koodia: [Valitse]
sudo update-grubpitäisi toimia.

Jos ei niin, grub-customizerilla voi näppärästi muokata grubin menuentryjä.

Terminaalissa:
Koodia: [Valitse]
grup-customizer &Tai jos ei ole asennettuna:
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install grub-customizer
2)

Vanhentuneiden ja ns. ylimääräisten kernelien poistamiseen taas auttaa:

Katso mikä kerneli on käytössä:
Koodia: [Valitse]
uname -aListataan kaikki asennetut versiot:
Koodia: [Valitse]
dpkg -l linux*Ja poistetaan. esim. (mitä en oikeasti halua tehdä):
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get purge linux-headers-4.2.0-17 linux-headers-4.2.0-17-generic linux-image-4.2.0-17-generic linux-image-extra-4.2.0-17-genericLopuksi päivitetään grub:
Koodia: [Valitse]
sudo update-grub

52
Ubuntu tietokoneissa / Vs: ssh-istunnon palauttaminen
« : 12.11.15 - klo:10.46 »
Kiitos. Hyviä työkaluja.

Lainaus
How do I keep running job after I exit from a shell prompt in background?
The SIGHUP (Hangup) signal is used by your system on controlling terminal or death of controlling process. You can use SIGHUP to reload configuration files and open/close log files too. In other words if you logout from your terminal all running jobs will be terminated. To avoid this you can pass the -h option to disown command. This option mark each jobID so that SIGHUP is not sent to the job if the shell receives a SIGHUP. The syntax is:
$ disown -h jobID
$ disown -h %2
http://www.cyberciti.biz/faq/unix-linux-disown-command-examples-usage-syntax/

Lainaus
reptyr - A tool for "re-ptying" programs.
reptyr is a utility for taking an existing running program and attaching it to a new terminal. Started a long-running process over ssh, but have to leave and don't want to interrupt it? Just start a screen, use reptyr to grab it, and then kill the ssh session and head on home.
https://github.com/nelhage/reptyr

##########
disown riittävä.

53
Mikäli ssh-sessiosta ei ole tehnyt screeniä, niin onko muuta keinoa sulkea ssh-yhteyden pääte niin ettei etäkoneen suorittama tehtävä loppuisi, sekä myös niin, että etäkoneen tulostesyötöt olisi luettavissa?

Eräässä koneessa on menossa sangen pitkä ohjelman kääntäminen ja sulkisin mielelläni ssh-yhteyden siihen, mutta myös lukisin mahdolliset virheilmoitukset ja muuta. Epäilyttää katkaista yhteys vain sellaisenaan.

54
Tietotuvapäivitykset jäävät näissä kaupallisissa värkeissä aina jossain vaiheessa uupumaan kokonaan. Tuo D-Link 524 on jo niin vanha, että OpenWRT:tä kannattaa tosissaan harkita.

Varmista ainakin heti aluksi, että uusin firmware on käytössä. Muuten laite ei suojaa hyökkäyksiltä, vaikka palomuuri estäisi kaiken liikenteen, koska vanhemmissa firmisversioissa on tunnettu takaportti:
http://it.slashdot.org/story/13/10/14/0120221/d-link-router-backdoor-vulnerability-allows-full-access-to-settings


Lisäys: Huomasin, että OpenWRT:ssä ei taida olla tukea millekään DI-524:n versiolle. Vain ADSL-liitännällä varustettu DSL-524T on tuettu.

Joo. Tuli ostettua rupu. Katsoin vielä väärin, että OpenWRT olisi tuettuna, mutta eihän se ole: https://wiki.openwrt.org/toh/hwdata/d-link/d-link_di-524_d

Näissä ei taida olla olemassa kuin kaupallisia värkkejä. Jatketaan silti vielä aihetta lähiverkon ja reitittimien parissa. Linksyssin - ainakin useimmissa reitittimissä jo tehtaalta tullessaan näyttäisi olevan sulautettu linux, mikä on varmasti hyvä pohja mm. OpenWRT:lle. Ilmeisesti mm. tämä merkki voisi olla parempi, mikäli pitäytyy vanhemmissa malleissa ja muutenkin jos ei syystä tai toisesta haluaisia 5-6 vuoden päästä olla ostamassa uutta reititintä valmistajan firmware tuen päätyttyä.

Mikäli ymmärsin oikein on OpenWRT myöskin sulautettu linux ja päivittyvä. Kun taas itse reittimen rajoittuneen suorintakyvyn vuoksi, ei sillä ihan mitä tahansa voi tehdä jos vertaa pöytäkoneeseen ja sen käyttöön. Tästä pääsenkin taas Raspin käyttöön reitittimenä ja sen nopeuteen, kiinostaisi tietää onko kenelläkään kokemusta tästä? Löysin aiheesta tämän linkin: http://qcktech.blogspot.fi/2012/08/raspberry-pi-as-router.html Linkin sisältämän videon mukaan, ei nopeus tästä kärsisi ns. suoralla paahdolla ainakaan. Voisiko olla, jos lähiverkko ei sisällä montaa konetta ja niistäkin olisi varsinaisessa käytössä yksi yhteys kerrallaan, ei nopeudessa olisi havaittavissa ainakaan suurta eroa?


55
Enpä muista milloin olisin nähnyt metallikuorisia kuluttajalaitteita. Ammattilaisvehkeet sitten erikseen.

Edellinen TekCommin switchi oli metallikuorissa.
Sitä ennen oli käytössä CentreComin hubi http://www.bcot1.com/P1010006d.jpg Siinä on tyyliä. Pituttaa näppiksen verran.


56
Eli tämä kävikin reitittimellä sangen yksinkertaisesti. Piuhat vaan kiinni ja lähiverkko oli valmis. Sambakin pikaisesti katsottuna näyttää toimivan. Ei tämä näin helppoa voi olla. Pitänee vielä tutustua laitteen firewall ominaisuuksiin, jos se on oletuksena seula.

Ostin käytettynä D-link 524:n, vähän vanhempi malli siis. Ajattelin etten tarvitse eri ominaisuuksia mistä en tiedä mitään. OpenWRT näyttäis siltii menevän sisään kuten suositeltua. Pettymys tosin tuli siitä kun katsoin kuvista, että laite on metallikuorissa, mutta muoviahan ne lopulta olikin. Samantyylinen ilmiö kun ostaa kaupasta ruisleipää ja kotona huomaa, että siinä on ~30% vehnää.

57
Vihkiytynyt Linux-harrastaja valitsee sellaisen tukiaseman, johon voi asentaa OpenWRT:n tai vastaavan jakelun. Jos langattomalle verkolle ei ole tarvetta, saman asian ajaa mikä tahansa tietokone, jossa on kaksi Ethernet-porttia:

Koodia: [Valitse]
Internet ---(eth0) Linux/BSD-palomuurikone (eth1)--- kytkin --- muut koneet
Sama kone voi sitten toimia vaikkapa levypalvelimena (NFS/Samba).

Noniin. Arvelinkin, että tässä on jotain sellaista mitä en ole osannut ottaa huomioon. Mutta saatoinpa silti toivoa, että asia kävisi näinkin yksinkertaisesti toteen. Toisaalta harrastuksen opettavaisen puolen nimissä on myös sanottava, että hyvä näin.

Kuitenkin, palomuurikoneeksi riittänee Raspberry Pi ja siihen mahdollisesti vielä Samba, kokonsa ja sähkönkulutuksen puolesta. Toisaalta jos en ole käsittänyt asioita toistamiseen väärin, on tähän tarkoitukseen myös olemassa rautamallisia palomuureja?

58

Huomattavasti yleisempi tilanne on kuitenkin se, että verkossa on kotireititin/NAT-boksi, jonka kautta nettiyhteys jaetaan koneille. Silloin asetukset hoituvat automaattisesti DHCP:llä ja verkko on valmis, kun kytket kaapelit tai konfiguroit wlan-yhteydet. Ilmeisesti sinullakin on näin. Tässä tapauksessa ei tarvitse muuttaa verkkoasetuksia tietokoneiden puolella, mutta NFS:n kannalta olisi hyvä määrittää koneille staattiset IP-osoitteet reitittimen asetuksilla. Tällöin koneen verkkokortin pysyvä MAC-tunniste määrää, minkä IP-osoitteen kone saa pyytäessään sitä reitittimeltä DHCP:llä. Sitten voi ryhtyä tekemään NFS-asetuksia.

NFS toimii parhaiten, kun palvelinkonetta ei sammuteta ennen kuin asiakaskoneet on sammutettu tai liitokset on irrotettu. Käytännössä se on siis jatkuvasti käynnissä oleviin NAS-palvelimiin sopiva järjestelmä. Jos koneita sammutellaan tai irrotetaan verkosta sattumanvaraisesti, Samba voi olla käytännössä toimivampi ratkaisu.

Koskan olen noviisi asiassa, kertaan vielä verkkolaitteiston fyysisen osuuden:

Sähkökaappiin yhdistyy eri huoneiden RJ-45 verkkokaapelit, josta ne johdetaan kytkimen( 8-porttinen tekComm-808AX) kautta internettiin. Koneita on nyt kaksi. Määrittelin molemmille koneille oman ip:n /etc/network/interfaces tiedostoon, sekä /etc/hosts tiedostoon koneiden nimet ja ip-osoitteet.

kone 1(gamma):
Koodia: [Valitse]
ifconfig -a

enp2s0:0  Link encap:Ethernet  HWaddr 00:1d:60:ea:89:69 
          inet addr:192.168.0.1  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          Interrupt:17

kone 2(delta):
Koodia: [Valitse]
ifconfig -a

 eth0:0    Link encap:Ethernet  HWaddr 00:04:61:7c:09:76 
          inet addr:192.168.0.2  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1

Onko yllä suoritetut toimenpiteet oikeellisia lähiverkon pystyttämistä varten?

2 koneesta kun pingaan 1 konetta, ilmoittaa ping:

Koodia: [Valitse]
From delta (192.168.0.2) icmp_seq=1 Destination Host Unreachable
- 1kone taas pingailee 192.168.0.x osotteita vaikka kuinka.
- 2koneessa on ssh-palvelin, mutta yhteys ei muodostu lähiverkon kautta.

59
1) Saadakseen NFS.n toimimaan, pitääkö tässä olla perustana toimiva lähiverkko?

2) Joka tapauksessa, miten saadaan lähiverkko toimimaan kytkimen kautta kun koneet ovat kytkettynä RJ-45 kaapeleilla.

Onko tiedostojen /etc/network/interfaces ja /etc/hosts muokkaaminen tässä eteenpäin vievä toimenpide? Mitä muuta olisi huomioon otettavana?

#################



Aloita sieltä reitittimestä: ovatko kaikki koneet samassa verkossa.
Eli ip-osoitteiden kolme ensimmäistä osaa samoja, esimerkiksi 192.168.0. tai mahdollisesti 10.0.0.

Miten asiaa voi tutkia tarkemmin, ovatko koneet samassa verkossa?

Täällä on kaksi konetta samassa reitittimessä. Ja taloyhtiön puolesta on joka huoneessa oma rj45-pistoke.

Jos kokeilen pingata 192.168.0.0 antaa ping vastauksen sekä 192.168.0.1 antaa vastauksen. Myös vaikka toinen kone ei ole päällä.

Mistä 192.168.0.x osoite tulee?

Kaksi mahdollisuutta:
Konekohtainen osoite on määritetty manuaalisesti tai se tulee dhcp-palvelimelta.
Jos dhcp niin melko varmasti ovat samassa verkossa, "kaksi konetta samassa reitittimessä".

Mutta tuo 192.168.0.0 on ainakin minulla ns. broadcast -osoite, kun koetan pingata siihen niin saan vastauksen:
Do you want to ping broadcast? Then -b
Tuon lipun antamalla saan vastauksetkin.

Yleensä luotan tuohon pingiin, siis siinä mielessä että kone on kuulolla ja elossa.
Seuraavaksi koetan ssh-yhteyttä.  Mutta sen demoni on (yleensä) käynnistettävä erikseen, oletusasetuksilla harvoin käynnissä.

60
Aloita sieltä reitittimestä: ovatko kaikki koneet samassa verkossa.
Eli ip-osoitteiden kolme ensimmäistä osaa samoja, esimerkiksi 192.168.0. tai mahdollisesti 10.0.0.

Miten asiaa voi tutkia tarkemmin, ovatko koneet samassa verkossa?

Täällä on kaksi konetta samassa reitittimessä. Ja taloyhtiön puolesta on joka huoneessa oma rj45-pistoke.

Jos kokeilen pingata 192.168.0.0 antaa ping vastauksen sekä 192.168.0.1 antaa vastauksen. Myös vaikka toinen kone ei ole päällä.

Mistä 192.168.0.x osoite tulee?

Sivuja: 1 2 [3] 4 5