Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Mielipide: RPi 4 vai Banana Pie M3?

« : 08.05.21 - klo:16.38 »

En kommentoi muuten onko NUC-parempi. Onhan se nopeampi, mutta riippuu käyttötarkoituksesta, kumpi on parempi.

No ei itsellä tule mieleen kuin marginaalisesti parempi virrankulutus ja GPIO-portit, mikäli niille on käyttöä RPi4:lle. Aloituspostauksen perusteella GPIO-tarvetta ei ole. Lisäksi jos GPIO:ta tarvii niin todennäköisesti Arduino tai Pico on silloin se oikea järkevä vaihtoehto.

Huonoja puolia RPi4:ssa on aika paljon. "OEM-virtalähde" on lähes pakollinen ostos tai suorituskyky jää vajaaksi. USB:t ei edelleenkään toimi ihan täydellä nopedella. Jonkinlainen lisätty jäähdytyssiili on nyt lähes pakollinen jos suorituskykyä haluaa yhtään. Wifi signaali suht heikko moneen muuhun laitteeseen verrattuna. USB-bootit ei edelleenkään toimi ihan kuin pitäisi.

Itse petyin aika kovasti nelos iteraatioon. Minusta nämä on edelleen parhaillaan Octoprint yms. erikoisemmissa käytöissä. Tietokoneen korvaajaksi en kyllä missään nimessä tuollaista laittaisi. Suorituskyky on heikkoa oikeastaan kaikilla mittareilla. Oma palvelimena toimiva Intel NUC taitaa viedä keskivertona sen oli 11W. RPi4 taitaa viedä sen jotain 4-5W (Huom. ilman medioita kytkettynä laitteeseen). Mutta onko tuo verkkovirtaan kytkettynä oikeasti jollekin kynnys? Minusta ei todellakaan.

Jos tähän saakka parjätty Raspberry 3:lla niin aika monella näistä ei kyllä merkitystä.

Mutta Pi 4 USB virtalähde oltava sellainen, että antaa varmast 3A virtaa, mikää halpa ehkä 2A, jos tähtien asento oikea, antava ei kelpaa ja ilman jäähdytystä Pi 4 käy firmware korjaustenkin  jälkeen tosi kuumana ilman koteloakin ja muovisessa umpikotelossa ilman jäähdytystä mennään rajan yli varmasti.  Molemmat siis johtuvat Pi 4:n prosessorin suuremmasta tehonkulutuksesta.

Raspberry Pi 4 ja Windows 10: https://docs.microsoft.com/en-us/answers/questions/53767/raspberry-pi-4.html
Ongelma on ilmeisesti Broadcom, jota Windows IOT ei kiinnosta ja ei siis tue piireissä Windowsia...

2

Yleistä keskustelua / Vs: Mielipide: RPi 4 vai Banana Pie M3?

« : 04.05.21 - klo:10.00 »

Minä valitsisin noista Raspberry Pi 4:n.
Raspberry on saatavilla paljon laajemmin kuin Bananat ja Pi 4:ssa USB 3.0, jolla ulkoisella kovalevyllä pääsee aika liki Bananan sata-liitäntää.
Kyllähän nuo käytetyt Intel NUC ja vastaavat ihan varteenotettavia ovat, varsinkin jos Windows 10 Pro lisenssille, joka tuossa Fujitsussa on, löytyy käyttöä ...

3

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: lxd-kontti käytössä (1)

« : 04.05.21 - klo:08.46 »

Ubuntu kontissa on valmiina käyttäjä ubuntu.
Kyllä konttiin voi asentaa ssh-palvelimen ja lisätä käyttäjiä. Tekemällä oppii ja kun saa kontin oikein sekaisin, sen voi hävittää ja aloittaa alusta uudella kontilla.
Samalla kannattaa asentaa konttiin ufw, vaikka omalla koneella nat:n takia ei siitä 'oikeasti' hirveästi lisäsuojaa olekaan. Mutta kun  siirrytään julkiseen verkkon palomuurikin on osattava asentaa ja määrittää oikein.
Nimipalvelut isäntäkoneelle yksittäiskoneella oleviin kontteihin saa isäntäkoneen  /etc/hosts -tiedoston avulla. Seuraava vaihe on sitten Bind nimipalvelin yhteen konttiin, jota askarrellessa oppii mikä nimipalvelin oikein on. Nimipalvelimesta ei kuitenkaan kannata aloittaa.
Kyllä lxc list komennon ip:eillä alkuun pääsee,  lxc info antaa vaan hieman enemmän tietoja kuten virtuaalisen ethernet portin nimen. Porttihan on virtuaalinen NAT-kytkin, jonka kautta saa yhteyden isäntäkoneelle ja sen kautta nettiin.
Kontin bashistä ping  google.com pitäisi toimia, vaikka verkosta muualta kuin isäntäkoneelta ei konttiin pääse, koska reitti puuttuu.
Jos isäntäkoneella on julkinen IP, mikä osassa mobiiliyhteyksissä on, niin kontin palvelimen saa oikeille loitsuilla näkyviin julkisessa internetissä
Itsellä on aika monella kontilla kotona oma julkinen IPv6-osoite, jolloin sekä reitittimen että kontin palomuurit käytässä. Käytössäni on DNA:n mobiililaajakaista kotireitittimessä.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Mitä kaikkea voi Linuxilla tehdä mihen ei Winukka pysty?

« : 29.04.21 - klo:09.15 »

edit: Fedora sammuu 4-5 sekunnissa, Windows 30-40 sekunnissa, aina ja joka kerta.

Sammutusajalla tuskin merkitystä paitsi jos aikoo käynnistää komeen uudelleen toiseen systeemiin. Jos käynnistyminen kestää kauan se ärsyttää jos pitää päästä katsomaan jotain - vaikka alkavaa TV-ohjelmaa. Fedoraa voisi kokeilla kun Ubuntussa kauko-ohjain takkuilee. Voi tosin johtua uudesta kortinlukijasta jossa usb3 tuki. Kuitenkin kiva kun nielee yleisimmät kortit tikkujen lisäksi. Nielee kortin helposti jos tulee laitettua väärään reikään.

Kyllä Windowsin sammutus voi kestää joskus kymmeniä minuutteja, kun se alkaa asentaa isompaa päivitystä sammutuksen yhteydessä. 
Ehkä sillä voi olla merkitystä johonkin, että tulee Windows käynnistettyä vain pari kolme kertaa kuukaudessa, ettei aika kultaisi muistoja... 

5

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: lxd-kontti käyttöön

« : 29.04.21 - klo:08.36 »

Yksi LXD:n mahdollisuus on oma virtuaaliverkko yhdessä fyysisessä koneessa, kotipöytäkoneessa tai läppärissä tai vaikka Rasperry Pi 4:ssa. Kuinka monta LXD-konttia (container) koneessa pystyy ajamaan rippuu tietenkin koneesta, jossa niitä ajaa ja miten raskaita ajattevat sovellutukset ovat, mutta kyllä uudehkossa pöytäkoneessa tai läppärissä aika montaa konttia pyörittää.  LXD kontithan pyörivät samalla kernelillä kuin isäntäkone, kun virtuaalikoneissa joka koneella on oma kerneli ja vain prosessori/ytimet ovat yhteiset.  Niin uuusimmassa LXD:n versiossa oli kyllä jo virtuualikone mahdollisuuskin mukana...
Ihan ikioma hiekkalaatikko, jossa harjoitella ja testailla asioita ilman ikäviä santaa toisten silmille heittäviä kiusaajia, joita julkisesta verkosta löytyy vaikka kuinka paljon...
Kun suojapleksi on kunnossa voi siirtyä julkiseen verkkoon, kun pleksi suojaa silmiä sannalta.

Vihdoinkin ihan oma hiekkalaatikko, jossa saa leikkiä rauhassa?

Kyllä sitä on aika monta kymmentä vuotta toivonut...

6

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: lxd-kontti käyttöön

« : 28.04.21 - klo:10.50 »

Jos et anna kontinimeä launchissa niin kontille arvotaan nimi

lxc list
komennolla näet kontit ja niiden ipt:t

Jos isäntäkoneella selain (pöytäkone, läppäri) ja konttiin asennettu web-palvelin (apache, nginx) ainakin ip-osoitteella saat yhteyden web-palvelimelle.
Jos haluat yhteyden muualtakin kuin isäntäkoneelta, pitää googlata "lxd proxy" ja löytyy ohjeita, kun tämä lxd proxy ei ole itsellä vielä selkäytimessä.

lisäys:
näkyihän ip 10.14.251.3, jo listauksissakin...

 

7

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: lxd-kontti käyttöön

« : 28.04.21 - klo:09.43 »

Näytti, että aptilla tulikin snap-paketti

Koodia: [Valitse]

sudo apt install lxd
Reading package lists... Done
Building dependency tree       
Reading state information... Done
The following NEW packages will be installed:
  lxd
0 upgraded, 1 newly installed, 0 to remove and 0 not upgraded.
Need to get 5 444 B of archives.
After this operation, 79,9 kB of additional disk space will be used.
Get:1 http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu focal/universe amd64 lxd all 1:0.9 [5 444 B]
Fetched 5 444 B in 0s (11,6 kB/s)   
Preconfiguring packages ...
Selecting previously unselected package lxd.
(Reading database ... 192588 files and directories currently installed.)
Preparing to unpack .../archives/lxd_1%3a0.9_all.deb ...
=> Installing the LXD snap
==> Checking connectivity with the snap store
==> Installing the LXD snap from the 4.0 track for ubuntu-20.04

lxd (4.0/stable) 4.0.5 from Canonical✓ installed
=> Snap installation complete
==> Cleaning up leftovers
Failed to stop lxd.socket: Unit lxd.socket not loaded.
Failed to stop lxd.service: Unit lxd.service not loaded.
Failed to stop lxd-containers.service: Unit lxd-containers.service not loaded.
Failed to disable unit: Unit file lxd.socket does not exist.
Unpacking lxd (1:0.9) ...
Setting up lxd (1:0.9) ...
Nyt pitää alkaa tutustua asiian, ehkä onnistuisi jossain vaiheessa nodejs:kin kokeilu työpoytäkoneella, siis ilman oikeaa nettiyhteyttä localhostina.

Eli yhteytenä on käytössä vain nettitikku, mitään muuta ei ole. Toivottavasti lxd:n saa näkyville jotain kautta ja siihen yhteyden.

Kyllä isäntäkoneelta, jolle LXD on asennettu aina konttiin yhteyden saa. Muualta verkosta ei yhteyttä välttämättä ole oletuksena...

lxc exec <kontinnimi> -- bash
komennolla isäntäkoneella ja olet kontin shellissä, sitten kun olet saanut 1. kontin pyörimään

paketin, siis napiin, asennuksen jälkeen ajat komennon
lxd init
 ja vastailet ekana oletuksen (default) mukaan. Sitten kun ymmärrät vaihtoehdot voit vastata muuta kuin default.

eka kontti käyntiin
lxd launch ubuntu:20.04 kontinnimi

lista käynnissä olevissa konteista

lxc list

listaa kontit

...

8

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: lxd-kontti käyttöön

« : 28.04.21 - klo:08.57 »

Itselläni käytössä lxd snap-asennuksena.
En ole mikään snap-paketoinnin ystävä, mutta lxd:n kohdalla päädyin siihen koska snap kautta lxd:n versio on uudempi, koska Canonical pyrkii suosimaan tällä hetkellä snap-paketointia.
Snap-paketoinnin käyttö lxd-konteissa taas tuntuu ylimääräiseltä paketoinnilta paketoinnin päällä, koska itselläni lxd:n käytön tarkoitus on yksi palvelin/sovellus lxd-konttia kohti. Kaikkea ei laiteta samaan koriin.  Saman saa oikeilla virtuaalikoneilla, mutta lxd-kontti on kevyempi ratkaisu.
Itse koen LXD:n käytön selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi  kuin Dockerin, siis kun tekee itse kontteja, eikä käytä valmiita muiden kontteja.
LXD:ssäkin on jo uusimmassa versiossa myös virtuaalikoneen käyttömahdollisuus.
Ajatuksena olisi myös käyttää LXD-kontteja ainakin kokeilumielessä Windows 10 Pron alle Microsoftin virtuaalikoneen alla ajettavassa Ubuntussa, mikä kyllä on aika 'pimeä' ajatus. Mutta siten saisi 'kätkettyä' Linuxeja Windowsin taakse.
Vaikka LXD-kontti näyttää ihan yksittäiseltä Linux-koneelta niin kyllä LXD-kontin käytössä opettelemista riittää. Onko LXD-koneilla oma kiintolevyosio vai ajataankoon isännän levyjärjestelmän päällä? Ovatko kontit virtuualisillan ja NAT:n  takana, mikä on oletus,  vai ovatka ne sillatuna koneen verkkoliitäntään, jolloin ne näkyvät suoraan paikallisverkon muille koneille ja oman verkon DHCP antaa niille osoitteet esim. kotona.

lisäys:
LXD:ssä on myös oma proxy, jolla isäntäkoneen portin saa ohjattua kontille. Jos kontit ovat virtuaalisillan NAT:n takia niin isäntäkoneen web-portit saa ohjatua konttiin ja isäntäkoneen verkkolitännässä oleva web-palvelin pyöriikin kontissa eikä isäntäkoneessa.
 

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rasperry Pi'ille on nyt saataville virallinen Ubuntu 20.04 serveri

« : 10.04.21 - klo:11.16 »

Raspberry Ubuntu 20.10 käynnistyy Raspberry 4:ssa suoraan myös USB-levyltä ilman mitään lisäloitsuja. Myös Ubuntu 20.04:n käynnistämiseen löytyy ohjeet netistä. mutta vaatii melkosesti loitsujen kirjoitusta.
Raspberryn Ubuntu on 64-bittinen, kun Raspberry OS (=Debian Buster) on toistaiseksi vain 32-bittinen
Levykuva voidaan kirjoittaa suoraan usb-levylle ja Rasberry 4 käynnistyy suoraan USB-levyltä tarvitsemasta muistikorttia missään välissä, kunhan EEPROM boot on riittävän uusi.
Raspberry 4 palvelin projektini julkisessa IP:ssä, vaikka olisi yksityisen IP:n takana siis jatkuu.
Nyt ollaan Wireguard yhteyden VPS:ltä Raspberrylle varmistamisvaiheessa.
Wireguardin keepalive ei pidä yhteyttä päällä kaikissa tapauksissa, vaikka pitäisi.
Tarvitaan siis cron tarkistaamaan yhteys Raspberryltä VPS:lle
Tyyliin:

Koodia: [Valitse]

ping -c 1 172.22.41.17 &> /dev/null && echo success || echo failjossa echo fail korvataan wireguardin uudelleen käynnityksellä

Valitettavasti on lisäksi tehtävä ennen Wireguard yhteyden tarkistusta vastaava tarkistus Raspberryn Internet-yhteydelle, jotta voi koittaa potkia sitä pystyyn ennen Wireguard yhteyden potkimista, jos se vaan onnistuu ...

Ainakin pitäisi saada itselle jonkinlainen ilmoitus/hälytys, jos yhteyttä ei onnistuta potkimalla palauttamaan, jotta ei tarvitse aina välillä käydä tarkistamassa vieläkö toimii...

10

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: bridge ei anna kvm koneelle ip osoitetta

« : 24.03.21 - klo:06.19 »

Itsellä tämä KVM ja sen verkkoyhteydet ovat vielä opetteluvaiheessa. Mutta ehkä jotain jo ymmärrän, toivoisin...

Oletko antanut KVM:lle loitsut, joilla se osaa käyttää br0 siltaa?

KVM luo asennennusvaiheessa default sillan virbr0, joka on ihan virtuaalinen eli ei ole liitetty mihinkään fyysiseen porttiin, minkä seurauksena KVM koneille pääsee vain isäntäkoneelta.

Jotta virtuaalikoneille saa verkkoyhteyden fyysisestä verkosta on joko tehtävä reitityksiä tai tehtävä isäntäkoneelle silta, joka on fyysisessä liitännässä. Jos fyysinen liitäntä on verkossa, jossa DHCP niin virtuaalikoneet saavat osoitteet verkkoon ja niihin on yhteys ko verkosta

KVM:lle on siis annettava loitsut, joilla se osaa käyttää tätä fyysiseen porttiin kytkettyä siltaa.

Jos vain poistat isäntäkoneelta virbr0:n, mikä kyllä onnistuu, niin KVM:n virtuaalikoneet eivät saa verkkoyhteyttä, jos niille ei ole kerrottu oikeilla loitsuilla muusta yheydestä.

Se, että onko näin sinun tapauksessa on vaan jonkinlainen "arvaus", mistä voisi olla kysymys.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 10.03.21 - klo:08.04 »

USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.

USB 3 itse asiassa teoriassakin on hitaampi kuin sata3. Ei toki kovin paljoa. Mutta käytännön suorituskyky ero on pääsääntöisesti todella iso näillä kahdella. Puhumattakaan jos USB laitteessa ei satu olemaan parasta mahdollista kontrolleripiiriä, koska suorituskyky voi romahtaa huonolla esim. puoleen, lisäksi muut laitteet vaikuttaa nopeuteen jne.

Teoria ja käytännön toteutus ei toisinaan vastaa toisiaan ollenkaan ja toteutus on vain murto-osa teoreettisesta. Teoreettisesta parempaa toteutusta näkee "harvoin", mutta teoreettisesta paljon huonompia toteutuksia turhan usein.
Kyllä insinöörit ja muut suunnittelijat omista tai ulkoisista rajoitteista johtuen suunnittelee kaikenlaista
Mutta kyllä SSD USB 3.0:n takana voi sisäisen mekaanisen SATA-levyn päihittää, jos ei käytännön toteutus ihan surkea ole.

12

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 10.03.21 - klo:07.07 »

Olen lukenut, että yksi merkittävä ero noilla perinteisillä ja uusilla SSD-levyilla on se, että jos levy hajoaa, niin perinteiseltä voi vielä pelastaa tietoja, mutta SSD:ltä ei . Tämä voi olla peruskäyttäjälle tärkeämpää, kuin se nopeus, joka SSD:llä saavutetaan.

Niin no SSD voi hajota nk. yllättäen, mutta niin voi kiintolevykin. Se että data mahdollisesti on levypakassa tallessa on "peruskäyttäjän" kantilta yhdentekevää, sen pelastelu kun maksaa melkoisesti.

Käytännössä SSD:n tuoma nopeusetu on niin järkyttävän iso, että sitä on näkemättä miltei mahdoton uskoa. Kone on kuin ihan eri laite verrattuna samaan laitteeseen HDD:ltä käytettynä

Aloin tätä järkyttävää nopeuseroa miettimään.
Eiköhän johdu siitä, että tieto siirtyy koko ajan levyn puolelta SATA/USB 3 nopeudella eikä mekaanisesti siirrellä kirjoitus/lukupäätä koko ajan paikasta toiseen, joka on siirtoa selvästi hidastavaa toimintaa.
Koska tämä mekaaninen siirtely on niin hidasta niin sillä onko SATA vai PCIe SSD ei ole niin suurta merkitystä.
USB 3 nopeus on 5Gb/s ja USB 3.1 Gen 2 10Gb/s, jotka minusta eivät häviä SATA-väylälle nopeudessa ainakaan teoriassa.
Raspberry Pi 4:n USB 3:lla on siis levynkäsittelyssä uskomattoman nopea vanhempiin Raspberryihin tai muistikorttiin verrattuna, kun on SATA tai PCIe-levy USB:n takana.
 
 lisäys:
Rasperry Pi 4 USB levy linkkejä:
https://jamesachambers.com/raspberry-pi-storage-benchmarks/
https://www.jeffgeerling.com/blog/2020/fastest-usb-storage-options-raspberry-pi

13

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 09.03.21 - klo:08.58 »

Snufkin

Nii-in. Avaa ensimmäinen sivu ja kerro kuinka hyvin ensimmäinen sivu kuvastaa mainitsemaasi keskustelun aloitusta?

Tämä keskustelu on jaettu toisesta keskustelusta ja se alkoi Snufkinin mainitsemalla tavalla. Minä jaoin keskustelun ja päätin, että se alkaa Ganymedeksen viestistä, jossa mielestäni aihe selkeästi muuttui. Lisäksi tämä oli hyvä saada tänne yleisen keskustelun puolelle, koska alkuperäinen oli tuolla Ubuntun asentamisen ja käyttöönoton alueella. Aihekin on minun valitsemani. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta mielestäni kuvasti riittävän hyvin käytyä keskustelua. Parempaa saa ehdottaa ja se voidaan aina vaihtaa.

Keskustelun otsikko ei vaan ole helppo juttu, jos ei pyri klikkausotsikoihin. On usein hieman vaikeaa tai tosi vaikeaa
Kyllähän tässä otsikon alla mennään, kun se on aika laaja.

Keskusteltavaa riittää.

Kenen käyttöön? Mihin tarkoitukseen? Rajoitukset ja vaatimukset? Koko? Hinta? ...
Jos et yhtään tunne kysyjää niin aika medio saa olla, jotta osaa vastata mitään tai sitten uskoo osaavansa ja tietävänsä kaiken ...
Puhutaanko aidasta vai aidanseipäistä vaan yleensä liikkumisen rajoittamisesta, mikä on aika ajankohtaista.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 07.03.21 - klo:13.03 »

Yep, sanoisin että i7 (tai i5) + SSD + 16 MB riittää kaikkeen tavanomaiseen ja ylikin.

Tuo riippuu kovasti mitä tarkoitetaan tavanomaisuudella. Koska tämän ketjun juuri on aikomukseni vielä ottaa käyttöön n10v vanha 32 bittinen NC-10, jossa 1GB muistia, niin sanoisin tavanomaisuuden tavanomaisella käyttäjällä olevan paljon alhaisempi.

Tuo "pöytäkoneeni" on ThinkPad T420, jossa juuri asennettu Ubuntu 20.04 ja 4GB muistia, eikä ole vielä oikeastaan mikään hyytynyt suorituskyvyn puuteeseen. Ubuntu 16.04:lla se on pyörinyt vuosia, mutta nyt päivitin. Isoja tiedostojen siirtoja (+100GB) se rouskuttaa melko kauan, mutta ei haittaa kun pyörii taustalla.

Siispä: usein it-ihmisten tavanomainen on varsin kaukana ei-ihmisten tavanomaisesta. Samoin kuin puusepän työkalut ovat varsin kaukana kotinikkarin työkaluista tai jakeluauto tavallisesta Kiasta.

Tämän hetkinen "taviksen"  tavanomaisen koneen minimi on 64-bittinen, jossa monta ydintä ja vähintään 4G RAM. Vähemmälläkin RAM:lla voi tulla toimeen, mutta jos selaimena on Firefox pienemmällä muistilla alkaa olla vaikeaa.
Vähemmällä RAM:lla ja 32-bittisellä koneella tiputaan tavanomaisen minimin alapuolelle.
Yksi kommentti jo 1990-luvulla oli, että graafisen käyttöliittymän kehityksen tarkoitus on pitää uudet nopeammat koneet yhtä hitaina kuin ennen.
Minullakin on vielä pari 32-bittistä alle 2G:n muistin läppäriä, joihin asennan Debianin 32-bittisen ilman graafista käyttöliittymää tai Maten, jos niitä johonkin vielä yritän käyttää. Ainakaan Firefoxia ei 1G RAM:n koneeseen kannata asentaa, kun on auttomattoman tahmea vähän enemmänkin RAM:ia sisältävässä koneessa.  Ovat siis miltei museotavaraa, vaikka kyllähän moni kotinikkari pärjää isoisän, siis minun isoisän  , aikaisilla työkaluilla.

Tällä hetkellä tuntuu, että Firefox ja jotkin nettisivut pyrkivät viemään käyttäjän kokeman nopeuden takaisin viime vuosituhannelle.

15

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 07.03.21 - klo:09.57 »

Läppärit eivät ole huonoja koneita. Omassa työssäni ensimmäinen läppäri, joka oli mielestäni hyvä, tuli markkinoille n. 10 vuotta sitten. Game changer siinä olivat SSD-levyt ja i7-prosessori. Koneita on monissa hintaluokissa, mutta itse olen tottunut koneisiin, siis pääkoneena, läppäreihin joiden hintaluokka on ollut 4000-5000 euroa ... mutta alennusprosentit sen verran kivoja, että lopullinen hinta on ollut paljon alempi. Tällä 10 vuotta vanhalla vehkeellä voi edelleenkin tehdä kaikkea normaalia erittäin hyvin - siinä pyörii nyt Ubuntu Studio. Dokkari ei toimi nyt Ubuntussa, mutta yhdellä ulkoisella näytöllä pärjää oikein hyvin.

Peliläppärit vaikuttavat hyviltä, esim. Asus ROG-koneet, niitä on erilaisia hintaluokissa 2000-3000 euroa enkä epäile yhtään, etteivätkö olisi oikein hyviä mihin tahansa käyttöön. Niihin saa jo 32 GB muistia, joka voi olla vaatimus virtualisoinnissa, missä datasetit ovat isoja ja ajetaan esim. kolmen koneen järjestelmää.
en Linux-kokeiluun mennen tullen) ja SSD-levy josta ajetaan (sisäinen tai USB-3 väylä). Hyvältä kovalevyltäkin voi ajaa, jos tietää mikä on hyvä ja ymmärtää sen rajoitteet - Linux-koneiden testaus on sen verran yksinkertaista työtä, että esim. uusi 6 TB:n levy riittää siihen hyvin, mutta lähtökohtaisesti kovalevyä ei kannata käyttää, koska niiden suorituskykyä ei kuitenkaan osata mitata.

Jos 1000€ tai ylikin tuntuu enemmältä kuin esim. minulla on varaa maksaa niin kuten jo mainitsin hyviä käytettyjä saa alta 1000€:lla ja riittävän hyviä moneen käyttöön voi löytää alle 500€:n. Käytettyjä on kuin uusia ja tosi rankassa käytössä olleita, mutta nämä vanhat koneet voivat olla parempia kuin vastaavan hintaiset uudet mahdollisimman halvalla kasatut muoviset vimpulat. Käytettyä muovista vimpulaa ei suosittele kenellekään, jos siitä joutuu mitään maksamaan...

16

Yleistä keskustelua / Vs: Millainen kone riittää käyttöön?

« : 07.03.21 - klo:06.59 »

Mutta kun mainitsit nuo sanat "cad" ja "suunnittelu" niin kerroin miten nykyään, siis viimeiset 15 vuotta, asioita hallitaan kun tarvitaan aidosti monenlaisia järjestelmiä.

Joskus CAD-suunnittelua olen ihan työkseni tehnyt ja sitä ei käytännössä voi tehdä läppärillä. Homma vaatii hyvän (ergonomisen) työpisteen, ison monitorin ja tilaa myös papereille ja muulle tilpehöörille kirjoituspöydällä. Yleensä myös apupöydän proto-osille. Tässä yhtälössä ei ole mitään haittaa siitä, että ohjelma on omalla koneellaan ja visusti erillään kaikesta muusta, tai jos kyseessä suunnitteluosasto, niin että nämä koneet linkittyvät vain toisiinsa ja mahdolliseen PDM-järjestelmään. Ohessa voi sitten pyöriä pieni läppäri josta pääsee netiin tarkastamaan tietoja ja josta voi viestitellä muualle. Tämä ehkä vanhanaikainen setup, mutta en usko, minkään virtuaaliteknologian tuovan tuohon mitään uutta olennaista. Erillinen järjestelmä/verkko on myös hyvin tietoturvallinen.

...

En huomannut, kun en ymmärrä noista virtuaalikoneista mitään. Enkä oikeastaan edes halua.

Kyllä läppäriäkin voi käyttää hyvällä työpisteellä ja hyvällä ulkoisella näytöllä. Välillä läppäri ymmärretään vain 200 - 300 € uutena maksavaksi 'market' läppärinä, joka on joka suhteessa "halpuutettu" tuote, jota ei pitäisi ostaa mihinkään käyttöön. 5 vuotta vanha vanhan yrityskäyttöön tarkoitetun, uutena 1000€ tai yli maksaneen,  kannettavan saa käytettynä samalla hinnalla ja on mennen tullen parempi kuin uusi halpis läppäri.

Kyllä minäkin Compaqin kalliiseen, lcd näytölliseen, läppäriin yritin 1980-1990 lukujen vaihtessa asentaa Windows 3:sta. Lopputulos oli päättymätön swappaus, joka söi kaiken koneen kapasiteetin 100%:sti, kun muistia oli liian vähän silloiselle Windowsille. Mutta kyllä tämän jälkeen kannettavat ovat hiukan kehittyneet, myös lcd-näyttöjen osalta ...

CAD-työasemien 'laatikot' lisävarusteineen maksavat varmasti yli 1000€ tai paljon enemmän...

On sinun valintasi, jos et virtuaalikoneista halua mitään ymmärtää.,  Minä kyllä kehoittaisin harkitsemaan uudelleen. "Virtuaalinen" on kyllä tosi hypetys sana, mutta virtuaalikone oikein ymmärrettynä ei ole hypetystä.

17

Yleistä keskustelua / Lopettaako Google seurannan?

« : 05.03.21 - klo:17.55 »

Mitä tämä tarkoittaa https://www.hs.fi/talous/art-2000007841900.html?
Tarkoittaako, että Kuukkeli on huomannut trendin, johon sen on sopeuduttava?
Onko seurannan kaikenlaiset estot ja pienetkin kiusat, kuten kaikkien keksien ja historiatietojen hävittäminen kun selain suljetaan jne lisääntynyt?
Keinoja seurannan hankaloittamiseen löytyy ja jos niitä on otettu yhä yleisemmin käyttöön niin Kuukkelin on tunnustettava tosiasiat ja esitettävä "edelläkävijää" ...

18

Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?

« : 02.02.21 - klo:08.07 »

kertomasi perusteella olette valinneet huonot projektitavat,

Sekin pitää osin paikkansa, mutta täsmälleen samoihin ongelmiin olen törmännyt kaikissa muissakin kotoistuksissa ja käännöksissä. Jos ohjelma tehdään vain englantia ajatellen, se sopii lähinnä englantiin. Täsmälleen samoja viestejä L10n-listoilla kulkee muissakin projekteissa.

Aika vaihtaa projektien tekijöitä - tosin en tiedä kuka tässä asiassa mitäkin omistaa ja sikäli miten tuon voi toteuttaa. Jos kaikki projektit menevät samalla tavalla huonosti, pitäisi vetää siitä omat johtopäätöksensä.

Itse olen törmännyt siihen, että se kuka johtaa määrää. Näkökulma maailmaan, ei ainoastaan kieliin, voi olla äärimmäisen suppea. Monissa ohjelmistoissa kyse on erilaisten standardien erilaisista konsepteista. Näitä on mahdotonta ottaa järkevällä tavalla huomioon jos perusta on tehty väärin. Kunhan nyt ensi ymmärrettäisiin, mitä ovat SI-yksiköt ... esim. k ja K, tarkoittavat yksiköissä pikkuisen eri asioita - tämä kielellisenä asiana, konseptina SI-yksiköiden paremmuus on sentään ymmärretty jo kauan maailmanlaajuisesti.

Mutta kaupallisessa toiminnassa omistajat ja heidän valitsemansa johtajat määräävät.

Samat oli ongelmat Postnuken (2001-2008) suomentamisessa, johon jonkun verran osallistuin. Sitten tuli UTF ja kuviteltiin sen ratkaisevan kaikki kieliongelmat vaan kielet eoavat nuutenkin kuin merkkien osalta. Päiväyksen esitykset tulee yhtenä mieleen, vaikka löytyy ihan kansainvälisen standardin mukainen esitys: 2021-02-02, jota täälläkin käytetään 
Lauseet joissa on muuttujia mukana tuntuu olevan tosi vaikeaa käännöksissä, kun muutujien paikat vaihtelle eri kielissä...
Ainoat, jotka tästä ymmärtävät ovat kääntäjät, mutta hehän vain kääntävät eivät koodaa, joten ei heitä pidä kuunnella Hehän vaan kääntävät...

"Lahjahevosta ei pidä katsoa suuhun" oli kyllä tuttu ympäri Eurooppaa eri kielillä, kun turhaututeena sen suomeksi ja englanniksi kerroin. Löytyi sama hevosjuttu saksaksi, ranskaksi, hollanniksi ...

Firefox, tulikettu, revontulet, taivaantulet, Aurora Borealis, eikä pidä unohtaa myöskään Aurora Australis https://www.is.fi/tiede/art-2000000752029.html

19

Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?

« : 31.01.21 - klo:07.31 »

Protesteja on turha esittää, koska sanat ovat Virallisia: Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan kirjasta "Atk-sanakirja" - kahdeksas painos 1996.

...

Jos haluat, niin kerro miten monta sait oikein, mutta älä vielä kerro oikeita vastauksia. Ei mitään googlausta ... anteeksi, älä käytä internet-hakukonetta!

Minusta vuosi 1996 on kyllä aika historiaa, minä olin Nokia Mobiralla Salossa vääntämässä assemblerilla ohjelmaa henkilöhakulaitteeseen prosessorille, jossa oli 256 vai oliko peräti 512 tavua (bytes, ilman mitään etuliitettä) RAM:ia ja 1 tai 2ktavua ROM:ia, eikä tässä ole kyseessä juoma. ROM siis ohjelmoitiin Motorolan prosessoritehtaalla ja niitä tuli minimitilauksella muutama tuhat minimissään tehdyllä ohjelmalla. Hinta pienissä erissä oli tietenkin kallimpi. Jos tuli paha virhe niin vaihto juotoskolvilla tai juotosasemalla.
On kuitenkin mennyttä aikaa niin kuin se lapsilla ei ollut muita leikkikaluja kuin käpylehmiä ...

Jos suomenkielisiä tietotekniikan (IT, Information Technology), ei siis minkään ATK:n, suomenkielisiä termejä haluaa ihmetellä niin tässä osoite http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/

Kyllä kieli muuttuu siinä kuin tietotekniikkakin ajan myötä. Kumpikaan ei taida koskaan tulla valmiiksi, vaikka siten kaikki lopulta saataisiin järjestykseen, eikä tarvitsisi sietää sekaannuksia välillä tosi isojakin.

Koska oma sanakirja oli vielä vanhempi 4. painos turvauduin vastoin sääntöjä Kuukkeliin, koska tuskin kirjasta on ihan tuoretta painosta.

Tietotekniikassa on vain vähän yli 60 vuodessa keksitty uusia kieliä lukemattomia. En osaa niitä kaikkia luetella.  Kun kaikki ohjelmat tehdään samalla ohjelmointikielellä niin voitaisiin ajatella siirtyä ihmisten välilläkin yhteen kieleen.

Tässä siis protestoidaan ja väitetään, että kysymykset olivat ihan väärät

PS. lisäys:
Haku linkistä kahdella ekalla sanalla antoi vastauksen ei löydy ja virheilmoituksen:
Warning: mysqli_fetch_assoc() expects parameter 1 to be mysqli_result, boolean given in search_word() (line 163 of /home/admin/public_html/tsk/modules/php/php.module(80) : eval()'d code).

Ei vakuuttanut. Onneksi näihin on tottunut. Olisinko hieman kyyninen eläkeläisäijä...

20

Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?

« : 29.01.21 - klo:23.23 »

Protesteja on turha esittää, koska sanat ovat Virallisia: Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan kirjasta "Atk-sanakirja" - kahdeksas painos 1996.

Minun 4. painos vuodelta 1984 tunsi vain pari sanoista, en siis pärjännyt sen avulla   
Huomaan, etten ole pysynyt mukana nuorison käyttämissä uusissa sanoissa