Viestit

1

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)

« : 26.05.20 - klo:23.25 »

Olisiko heittää jotain näppärää scriptin pätkää joka kävisi tiedostot läpi ja siirtäisi vaikka tiedostot joissa on esim. yksi sana/merki/merkkijono johonkin toiseen hakemistoon?

Yks mahollisuus:

Koodia: [Valitse]

grep -wilZ 'yksi sana\|merki\|merkkijono' *.txt |xargs -0 -I '{}' mv -v '{}' toinen\ hakemisto/Decryptattuna:

• Ohjelma grep etsii tekstiä annetuista tiedostoista.
• Parametrit -wilZ: -w etsii kokonaisia sanoja, -i ignore case, -l tulostaa vain tiedostojen nimet ja -Z erottimena on nul-merkki eikä rivinvaihto.
• Hakulauseke: 'yksi sana\|merki\|merkkijono' etsii sanoja "yksi sana", "merki" tai "merkkijono". |-merkki erottaa vaihtoehtoiset sanat ja basic-regexp tarvii sen eteen escape koodiksi \-merkin. Koko hoito pitää vielä kääriä yksinkertaisiin hipsuihin ettei shell sörki erikoismerkkejä \ ja |.
• Etsittävät tiedostot: *.txt.
• Löydetyt tiedostot ohjataan (|-putki) xargs ohjelmalle, joka ajaa jokaiselle tiedostolle parametrina annetun komennon (mv).
• Parametri -0 kertoo sille että erottimena on nul-merkki.
• Parametri -I kertoo merkkijonon {}, joka korvataan tiedostonimellä. Taas pitää olla hipsut '' ettei shell sotke.
• Parametrina annettu komento mv siirtää annetun tiedoston kohdehakemistoon.
• Sen parametri -v tulostaa siirretyt tiedostonimet. Ilman sitä tulostuisi vain virheilmoitukset.
• {} paikalle tulee xargs ohjelman toimesta tiedostonimi (jonka mv siirtää).
• Lopussa kohdehakemisto "toinen hakemisto", johon löydetyt tiedostot siirretään. Shell tarvii välilyönnin eteen escape merkin \

2

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)

« : 07.05.20 - klo:20.16 »

Mikä olisi hyvä kirja opiskella bash-skriptausta? Varmaan suomeksi ei ole kirjoitettu, mutta kieli ei ole este.

Pitäisi ohjelmoida skripti, joka automatisoi käyttäjälogi-tiedostoista tiedoston poistoa, kun se on vanhenutunt tietyn aikaa, eli aika pitäisi tarkistaa, ja sitä mukaa skripti poistaa käyttäjälogi-tiedostosta rivin tai tietueen paremminkin virallista termiä käyttäen, kun ensin tarkistaa sen syntyajankohdan.

Olisi aikaa ja halukkuutta ottaa Bash-skriptaus tehokäyttöön haltuun, ja perinteinen kirja on paras tietolähteeni.

Pari hyvää (makuasia tietysti, mutta varsinkin tuota jälkimmäistä tulee välillä selattua esimerkkien takia):

• Bash Guide for Beginners
• Advanced Bash-Scripting Guide

Jos välttämättä haluaa hypistellä kuolleita puita, nuo saa varmaan jotain kautta tilattua tai ainakin printattua. Itelle on riittänyt että
aina tarvittaessa etin sivuilta ao. kohdan ja katon mihin järjestykseen ne välimerkit taas pitikään laittaa tässä tapauksessa.

Oikeet ohjelmat eli vähänkään monimutkaisemmat jutut teen perlillä tai pythonilla (kun meillä jokaisella on kuitenkin elinpäiviä rajallisesti).

3

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Käyttöliittymän vaihto vauhdissa

« : 21.03.20 - klo:18.15 »

Herää kysymys, mikä on se oletusnäkymä? Unityko? Missä tilanteessa se tulee? Kirjautumisruudullako? Äkkiä aatellen se taitaa olla ainoa paikka, jossa voi helposti vaihtaa työpöytää (jos siitä nyt ees oli kyse).

4

Yleistä keskustelua / Vs: Koronan vaikutus IT-infran kehitykseen jatkossa

« : 21.03.20 - klo:18.09 »

Tarvii riittävästi poliittista tahtoa. Onhan Kiinallakin oma linux. En silti sano että pitäisi ottaa mallia sieltä.

5

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Thunar ja .heic tiedostojen peukalokuvat

« : 21.03.20 - klo:09.54 »

Tietäisikö joku miten nuo saisi näkyviin?

Tilanne on tämä. Vuoden vaihteessa tuli otettua uusi kännykkä käyttöön. Se tallentaa kuvat oletuksena .heic tarkenteella (heif-formaatti). Nyt kopsin kuvat tietokoneelle (xubuntu 19.10) ja siitähän se riemu alkoi. Thunar ei näyttänyt peukalokuvia ja GPicView ei edes tunnistanut niitä kuviksi. Gimp kuitenkin avasi ne nikottelematta, se vain on hieman epäkäytännöllinen kuvien selailuun.

Pienen haeskelun jälkeen selvisi että Gimp käyttää libheif kirjastoa ja kuvakatseluohjelmat on lisäksi heif-gdk-pixbuf plugin. Kun asensin sen, GPicView tunnisti ja yritti avata kuvan, mutta kaatui. Sitten selvisi että minun libheif oli liian vanha tuolle pluginille. Asensin libheif ppa:n ja päivitin. Nyt GPicView toimii, mutta sehän näyttää vain yhden kuvan kerrallaan. Olisi kiva nähdä peukalokuvat, joten jatkoin kokeiluja. Shotwell ei ymmärrä noita. Ristretto melkein toimii, kuva aukeaa, mutta peukalokuvat ei näy.

Tuli sitten mieleen että Tumbler luo ne peukalokuvat, joten asensin heif-thumbnailer paketin. Peukalokuvat ei silti näy. Ehkä tuo toimii vain Gnomessa tai sitten vaatii lisäsäätöä.

Muoks. En tiedä onko tuo viimeinen edes tarpeen, koska on jo pixbuf thumbnailer.

Korjattu jeesusteipillä (toistaiseksi):

Koodia: [Valitse]

for f in *.heic ; do heif-convert $f ${f/heic/jpg} ; done

6

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Valvontakamera näkymään firefox selaimessa.

« : 20.03.20 - klo:19.57 »

Tuo kamera tukee ONVIF protokollaa, joten eikun libonvif kehiin, niin eipä tarvii arvuutella missä se kamera luuraa.

7

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: kello

« : 15.03.20 - klo:21.43 »

Minulla siinä on musta teksti vaaleanharmaalla pohjalla. Eikö tuo muutu yleisen värimailman mukaan, kuten paneelit, ikkunat sun muutkin härpättimet? Eli teemoja rukkaamaan (minulla "Raleigh" tyyli, jos se nyt ketä kiinnostaa). Kokeilemalla selviää parhaiten.

8

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kubuntun tuki moniytymisille prosessoreille

« : 15.03.20 - klo:14.21 »

Eikö myös ubuntun/debianin deb-paketit ole nykyään xz pakattuja? Kuten tietysti archin ja monen muunkin jakelun paketit.

Tuo xz/lzma tekee pienimmät paketit, muttaa ottaa sitten aikansa. Pakkaan sillä lähinnä isoja tiedostoja, kuten tietokantoja tai levykuvia, koska niissä pakkausteho korostuu. Kestää tietysti aikansa, mutta eihän sitä tarvitse istua vahtimassa.

Sen sijaan lz4 on kehitetty "realiaikaiseen" pakkaukseen. Esimerkiksi zswap ja zram tukevat sitä, sillä ajatuksella että pakkaus muistiin on uusilla prossuilla nopeampaa kuin swappaus levylle.

9

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Adblock tarpeellinen?

« : 14.03.20 - klo:14.43 »

Joillakin sivuilla mainosesto pikemminkin nopeuttaa, kun kaikki turha tauhka jää pois. Lehtien sivut yms.

Adblock ei toiminut ihan 100% mm. youtuben kanssa. Ehkä sen olisi saanut jotenkin viriteltyä.

Tosin uBlock aiheuttaa myös joskus pientä päänvaivaa, siten että videon toisto pysähtyy kesken. Hetken päästä tulee ilmoitus, jossa tiedustellaan tökkiikö toisto. Kun klikkaat sitä, youtube ilmoittaa että ehkäpä jokin selainlaajennus, esim. mainosesto, aiheuttaa ongelmia. Video tosin alkaa toimia kun vain lataa sivun uusiksi.

10

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Adblock tarpeellinen?

« : 14.03.20 - klo:13.04 »

Käytin joskus Adblock plussaa, mutta luovuin kun se ei oikein toiminut. Tarkoitan siis että näkyi mainoksia. Vaihdoin uBlock Origin ohjelmaan, joka on toistaiseksi toiminut erittäin hyvin. Makuasia tietysti tarviiko noita edes, mutta säästää hermoja ainakin youtuben ja spotifyn kanssa.

11

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kubuntun tuki moniytymisille prosessoreille

« : 10.03.20 - klo:22.17 »

Nuo gzip ja bzip ovat kyllä yleisiä ja paljon käytettyjä ohjelmia ja ovat olleet pitkään olemassa (=luotettavia ja koeteltuja ohjelmia). Minusta ne ovat silti tekniikaltaan hieman vanhentuneita ja siksi suoraan sanoen hieman ärsyttää, kun niitä aina tuputetaan. Muistaakseni gzip käyttää samaa lz77 algoritmia kuin alkuperäinen zip-ohjelma (siis kun käyttis oli dos x.x ja ohjelmat olivat 16 bittisiä, muistatteko?). Työpuskuri taitaa olla 64k, joten se ei voi olla kovin tehokas isojen tiedostojen kanssa. On myös hidas (imho), mutta tämä nyt on tietysti suhteellista. Tuo bzip on sitten kyllä parempi pakkaamaan, mutta vielä paljon hitaampi kuin gzip.

Sen sijaan xz käyttää uudempaa lempel-ziv algoritmin sovellusta. Tässä oikeastaan pitäisi kai puhua samaan pakettiin kuuluvasta lzma komennosta, jos halutaan parametreiltaan gzip-ohjelmaa vastaava toiminto. Siinä on oletuksena ~100M puskuri ja tukee myös säikeitä. Pakkaa todella hyvin, mutta toisaalta on myös erittäin hidas.

Nopea pakkausta haluavan kannattaa tutustua lz4-ohjelmaan. Siinä on myös alkuperäisen lz algoritmin uudelleen tuunattu versio, mutta tällä kertaa viilaukset on tehty nopeus edellä. Osaa myös käyttää säikeitä. On huonompi pakkaaja kuin edellä mainitut, mutta kertaluokkaa nopeampi kuin gzip.

Mitä nää nyt sitten tarkoittaa käytännössä?

Riippuu tapauksesta, joten pitää vain kokeilla. Mulla sattui olemaan download hakemistossa Raspianin image-tiedosto, alkuperäinen zip on 1,7Gt, purettuna levy-image on 4,7Gt. Kokeilin pakata sen gzip-ohjelmalla. Tähän meni ~3 minuuttia, tuloksena 1,7Gt tiedosto. Seuraavaksi kokeilin lz4-ohjelmaa, meni ~10s ja tuli 2,2Gt tiedosto. Seuraavaksi lzma (xz), aikaa kului puolisen tuntia, tuloksena 1,3Gt tiedosto. Kun en ole masokisti, niin en jaksanut kokeilla bzip-ohjelmaa (se on todennäköisesti melkein yhtä hidas kuin lzma, mutta huonompi pakkaamaan).

Sekä lz4 että lzma ovat tuunattavissa komentoriviparametrein. Vertailun vuoksi, komento "lz4 -9" teki 2 minuutissa 1,9Gt tiedoston ja "lzma -3" teki 15 minuutissa 1,4Gt tiedoston. "lzma -9" tekisi varmasti pienimmän tiedoston, mutta veisi tunteja (en kokeillut).

12

Ubuntu tietokoneissa / Vs: NTFS ja Ubuntu

« : 25.01.20 - klo:17.58 »

Juu, ntfs-3g on todella hidas kirjoittamaan. Yksi syy siihen lienee 4kt kirjoituspuskuri. Sen saa nostettua -> 128kt käyttämällä big_writes liitosparametria. Nopeutuu selvästi.

Archin ntfs-3g aiheisella wiki-sivulla on kerrottu siitä ja paljon muutakin hyödyllistä: https://wiki.archlinux.org/index.php/NTFS-3G

13

Ubuntu tietokoneissa / Vs: NTFS ja Ubuntu

« : 25.01.20 - klo:15.49 »

Tää voisi valaista asiaa: https://www.howtogeek.com/236807/how-to-mount-your-windows-10-or-8-system-drive-on-linux/

Tuon mukaan systeemilevyn (C:) ei pitäisi olla lukittuna, jos windowsin puolella valitsee uudelleenkäynnistyksen. Käytännössä ei välttämättä toimi ihan niin helposti. Voi olla linuxin mielestä hibernate tilassa vaikka olisi valittu restart tai ajettu shutdown shiftin kanssa. Mutta liitos onnistuu, kun laittaa tuossa ohjeessa mainitun remove_hiberfile parametrin mountille.

Helpointa varmaan käyttää tiedostojen jakoon erillistä levyä, kuten ulkoista usb-levyä. Senkin kanssa voi tulla ongelmia. Linux ei välttämättä suostu liittämään kuin read-only tilassa, jos levyä ei muista irroittaa windowsin puolella.

Ite en kyllä laittaisi lanttiakaan jonkin 3. osapuolen ntfs-softaan. Ntfs-3g toimii kyllä kunhan malttaa tutustua sen sielunelämään.

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Tulostaminen Ubuntussa

« : 19.01.20 - klo:19.52 »

Eikö esim. gigantissa ole palautusoikeus tyyliin "no questions asked"? (en oo mikään niitten vakiasiakas, joten en tiedä mikä on nykykäytäntö, mutta oon joskus aiemmin ottanut sieltä laitteita "koekäyttöön" ja vienyt sitten takaisin ilman että on kuulunut rutinoita).

15

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 31 ja USB3-levyn tarkistusvirhe [RATKAISTU]

« : 15.01.20 - klo:21.44 »

Voi olla että toimii vain 2½ tuuman levyjen kanssa eli ei välttämättä virta riitä isommille (jos nyt satuit kokeilemaan sellaisella).

16

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 31 ja USB3-levyn tarkistusvirhe [RATKAISTU]

« : 14.01.20 - klo:21.58 »

Jaa, ite levy on siis sökö. Se ylijäävä usb-sata sovitinpulikka voi silti olla hyödyllinen, jos tulee tarve levyjä testailla. Ei haittaa, jos ei oo sata liittimiä vapaana ja voi liittää levyn konetta sammuttamatta.

17

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 31 ja USB3-levyn tarkistusvirhe

« : 14.01.20 - klo:09.06 »

Ei pysty purkamaan, tilasin jo uuden levyn. Sinänsähän tässä ei ole paniikkia että kaikki tiedostot on koneella tallessa.

Veikkaan että vähän niin kuin monet kännykät, ei oo tehty purettavaksi, mutta silti purettavissa. https://www.youtube.com/watch?v=kKLfJh2Dwt0

18

Ubuntu tietokoneissa / Vs: manuaalinen fsck, miten? (ratkaistu)

« : 12.01.20 - klo:21.29 »

Mallisuoritus gparted ohjelmalla: https://computerdoctor-mitchel.blogspot.com/2010/11/using-gparted-to-clone-disc.html
Tuossa tehdään muutakin säätöä, mutta periaate selvinnee.

19

Ubuntu tietokoneissa / Vs: manuaalinen fsck, miten? (ratkaistu)

« : 12.01.20 - klo:21.21 »

Jos et halua opetella noita komentorivijuttuja, kokeile gparted ohjelmaa. Sillä voit myös osioida ja alustaa levyt eikä vain kopioida.

Jos nyt kuitenkin kopiot cp-komennolla, laita siihen myös -v vipu niin näet kopioinnin edistymisen.

Koodia: [Valitse]

sudo cp -av /mnt/sda1 /mnt/sdc1/

20

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Libreoffice calc kaavaan apuja

« : 09.01.20 - klo:17.12 »

Vaikka COUNTIF(...