Viestit

1

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 06.01.26 - klo:21.16 »

Z88Os taitaa olla z88V15, löytynee git:ä.

Kiitos tiedosta, sieltä se näkyy löytyvän. Edellisessä tietokoneessani se oli asennettuna ja muistaakseni löysin sen silloin kotisivun kautta.

V5 toimi traktori esimerkillä, mutta terminaalin riveillä "Paradiso EL" ei PL (plastinen)?
Antoi kuitenkin jäännösjännitykset.
"Omat" metallit ei toimineet, enkä saannut lankaan kuroutumaa, sekä jännityksen nousivat ihan liian suuriksi.

Tämä muistikuva on vielä pidemmän ajan takaa, mutta muistaakseni EL muuttui jossain vaiheessa laskentaa PL:si. Tai siten muistan väärin ja se olisi vain dokumentin mukaan pitänyt muuttua. Kiinnitin huomiota enemmän siihen, että rakenne on käytännössä todettu kestäväksi, vaikka teoriassa kestoikä olisi rajallinen.
Jotain häikkää oli minullakin ”omien” plastisten materiaalien määrittelyssä, en vain tarkasti muista mitä.

FreeCad CAM, Arkkitehtuuri, 3D tulostus, Robotics, Soitinrakennus, ym. löytyy.
Olisi kiva saada kommentteja?

Näin on, tämä on mennyt vain lujuuslaskenta painoteiseksi ja siitäkin (turhan paljon) vain harvoin vastaantuleva tapaus, eli rakenteen murtuminen yhdellä kuormituksella.

2

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 14.12.25 - klo:20.10 »

Minulla ei ole nyt asennettuna z88 auroraa, mutta se oli asennettuna muutama vuosi sitten. Sillä onnistui kaksivaiheinen laskenta, missä jäännösjännitys ja -siirtymä laskettiin. Mukana oli esimerkki traktorin pallokytkimen ylikuormitustapauksesta. Tulos oli mielestäni kriittinen, vaikka jäännösjännitys ja -siirtymä olivat pieniä. En kuitenkaan tiedä kuinka varman päälle kuormat oli laskettu ja kuinka usein niitä tulee näin suurina. Käsittääkseni tilanne oli kuitenkin todellinen ja rakenne ilmeisesti kestää tarpeeksi monta rasitusta. 

Wehmann näyttäisi olevan yhden kehittäjän nimi: Dr.-Ing. Christoph Wehmann. Hän on ilmeisesti kehittänyt vaihtoehtoisen mallin kuvaamaan plastista muodonmuutosta.

Dokumentti koski Poissonin suhdearvoja yli 0,75 Re:n alueilla, mutta siitäkin voi havaita miten vaikeaa on määritellä todellinen murtokuorma.

Vielä tuosta Z88Os:n asentamisesta Freecad:n. Asentui pakettivarastosta, mutta ei sisältänyt z88r ratkaisijaa.  Kotisivulla (https://z88.de/) ei ole enää mitään mainintaa, jos haen ” Z88Os” tai ”z88r”. Eipä sillä, kuten aiemmin kirjoitin, ole suurtakaan lisäarvoa.

3

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 10.12.25 - klo:20.19 »

Leikkautumisia, kuroutumisia, väymissärön eteneminen, hitsin lämmöntuonnin aiheuttamia muodonmuutoksia...
https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file
Taitaa ratkaisijat laskea kaikenlaista, mutta "kysyminen" niiltä on vaikeaa?

Mielenkiintoisia esimerkkejä (esimerkiksi plastinen vetolujuustesti), mutta niitä on vaikea käyttää Freecad Calculix ympäristössä, koska oletuksena laskenta suoritetaan siinä vain yhdellä CCX-syötteelä (*.inp). Teoriassa olisi tietysti mahdollista muokata inp-tiedostoa.

Mutta piti oikein kokeilla FC 1.02:
      Venytin lankaa (mallinnus,lineaarinen "teräs") 2mm ---> lanka venyy kauttaaltaan eikä kuroumaa?
      Sama malli, mutta nolinear "omaTeräs", jolloin kurouma kuten pitääkin ennen katkeamista tulla?
      Eli määritin vain venymän tosi suureksi lähellä murto jännitystä  =  pienensin kimmomodulia?

Olen kokeilut jotain samansuuntaista, pieni kurouma tuli, mutta ei lähellä murtojännitystä ja CRS-arvo oli alle yksi. Laitoin venymämatkan (pakotetun siirtymän) liian pieneksi. Tuloksia tuli silti aivan liikaa, koska Freecad tuloksissa on näkyvissä jokainen onnistunut iterointi.
Näennäinen kimmokerroin täytyy pienentyä koska siirtymä on plastisella alueella suurempi. Tietysti kuroumakin vaikuttaa, koska pinta-ala pienentyy.

      Pitäisi varmaan käyttää Hexoja symmetrian saavuttamiseksi, mutta NetGen tetrat toimi. Gmsh tetrat kaatoi laskennan?
 

Tuossa alla on plastinen vetolujuustesti esimerkki kolmella eri verkolla. Se on PrePoMax käyttöliittymällä, mutta Calculix ratkaisijalla. Kannattaa huomata tuloksen lisäksi ratkaisuajat.
Joku seuraaja kysyy: ”Olisiko mahdollista lisätä murtumiskriteeri repeämän simuloimiseksi”?
Tekijä vastaa: ”En ole tietoinen siitä”.
https://www.youtube.com/watch?v=Mu_45oKgoT0

      Aika lähelle päässään?

Mielestäni aivan tarpeeksi lähelle!

4

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 04.12.25 - klo:19.08 »

Code Aster taitaa olla ainut avoimen lähdekoodin vaihtoehto, jos haluaa simuloida materiaalia murtumaan asti ilman mallinetua alkusäröä. En kuitenkaan, ainakaan heti, ole asentamassa sitä ja Salome-Mecaa, koska en ole varma mikä olisi paras tapa asentaa ne. Suositeltu tapa Singularity container on minulle täysin uusi.

Asensin kuitenkin Elmerin (linkki alla), kun siitä oli tullut nyt myös 24.04 versio. Toimii hyvin Freecad AppImagen kansa.

https://launchpad.net/~elmer-csc-ubuntu/+archive/ubuntu/elmer-csc-ppa?field.series_filter=noble

6.12.2025: Kirjoitusvirhe korjattu.

5

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 29.11.25 - klo:16.35 »

Ei taida ilman Python tms. skriptiä onnistua?
Jos ohjaat

Koodia: [Valitse]

*EL FILE, ELSET=MyElements, STRESS=TRUELisäksi

Koodia: [Valitse]

*EL FILE, ELSET=MyElements, ERR=TRUESaat kyllä jännitykset ja jopa mahdolliset "huonon tarkkuuden elementit.
Mutta tarvitset postprosessorin CGX valitsemaan elementtejä?
Lisäksi uusi verkko?
Ehkä Code Aster XFem?

Menee liian vaikeaksi, mutta Code Aster vaikuta lupaavalta. Siinä on tekoälyn mukaan kehittyneet materiaalimallit, murtumakriteerit ja elementtien poistuminen. Se on kuten aloitusviestissä luki, vaikea, kokeilin laskea sillä vain ulokepalkin. Tosi hidaskin se oli, muta saattoi johtua siitä, että Caelinux oli minulla vain tikulla.

Von Mises = VakioVääristymisEnergiaHypoteesi kuvaa materiaalin käyttäytymistä.

Periaatteessa näin, tarkemmin sanoen se kuvaa tapaa yhdistää eri jännitykset yhdeksi vertailujännitykseksi.

Siirtymä kuvaa paljonko piste on siirtynyt, ei sen jännityksiä?

Näin on, tuloksien lisäksi siirtymiä voi käyttää myös lähtöarvona, eli pakotettuna siirtymänä (Freecad ConstraintDisplacement).

https://www.feacluster.com/calculix.php
Tuolla hyviä esimerkkejä?

Niin ovat, mutta kannattaa tutustua ensin myös Freecad Fem dokumentteihin, jos haluaa käyttää sen lujuuslaskentaa.   

6

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 26.11.25 - klo:21.24 »

Noin se ilmeisesti menee. Muuttujana kuitenkin voiman sijaan siirtymä, kun lasketaan irtoavalla rakenteella murtumaan asti.

Kysyin tekoälyltä, mitä tarvitaan, että elementtien poisto onnistuu Ansys ohjelmalla. Koottu ja karsittu vastaus alla:

”Plastinen murtuma ilman alkusäröä elementtien poistolla

Haet kertaluonteisen, sitkeän murtuman mallinnusta ilman alkusäröä niin, että vaurioituvat elementit “eroosioidaan” pois. Tämä onnistuu parhaiten ANSYS Explicit Dynamicsissa (tai LS-DYNA‑ratkaisijalla) käyttäen elasto-plastista materiaalia, vaurioitumiskriteeriä ja elementtien poistoa. Tyypillisiä malleja ovat ductile damage, Johnson–Cook‑failure tai GTN‑huokosvaurio, joissa elementit poistuvat automaattisesti, kun vauriokriteeri täyttyy.

Solveri: Se käyttää taustalla Autodyn-solveria (tai LS-DYNA ACT -laajennusta on saatavilla erikseen).

Lisenssi: Tarvitset nimenomaan Ansys Mechanical Enterprise -tason lisenssin, jotta pääset käyttämään Explicit Dynamics -ominaisuuksia. Se ei sisälly Ansys Mechanical Pro- tai Premium-lisensseihin.”

7

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 20.11.25 - klo:17.16 »

Topology Optimization muuttaa elementtien jäykkyyttä, mutta vähiten rasitetuista elementeistä. Muutenkin tuntuu, ettei kannata kovin monimutkaisia lisäyksiä inp-tiedostoon tehdä. Ainakin elementtien syöttö käsin tuntuu liian työläältä ratkaisulta.

Mielenkiintoiselta kuitenkin tuntuu ensimmäisessä viestissä oleva PrePoMax. Se on monipuolisempi graafinen käyttöliittymä Calculix-ratkaisijalle kuin Freecad. Se on kuitenkin saatavana vain Windows-käyttöjärjestelmälle. Pitää perehtyä tarkemmin tähän.

8

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 14.11.25 - klo:20.56 »

Jos ei poista elementtejä, vaan muuttaa, riittävän muodonmuutoksen jälkeen elementin jäykkyyttä?

Kysyin tätäkin tekoälyltä. Vastaus oli, että Calculix pystyy muuttamaan elementin näennäistä jäykkyyttä. Kun on valittuna joko geometrinen epälineaarisuus (NLGEOM) ja/tai materiaalinen epälineaarisuus, kuten plastisuus (*PLASTIC) tai hyperelastisuus (*HYPERELASTIC). Minulla on kuitenkin jo käytössä NLGEOM ja *PLASTIC, plastisella materiaalilla. Lisäksi kaikkien elementin jäykkyyttä muutetaan.

Eipä tästäkään ollut apua, mutta seurataan kehitystä. Tulipahan lopulta selvitettyä miten lisätään toinen sykli, niin saan näkymään jäännösjännityksen ja -siirtymät.

9

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 13.11.25 - klo:15.42 »

Taitaa olla hankalaa tuo rikkoutumisen mallintaminen?

Näin on. Elementtien poisto laskennan aikana tuntui hyvältä ajatukselta, mutta tekoäly vastasi näin:

”CalculiX ei sisällä sisäänrakennettua toimintoa, jolla elementtejä poistettaisiin automaattisesti analyysin aikana niiden CSR-arvon (Crack Surface Ratio) perusteella. Elementtien dynaaminen poistaminen (tai deaktivoiminen) perustuen tiettyyn kriteeriin, kuten plastiseen venymään tai vauriomuuttujaan, vaatii tyypillisesti käyttäjän aliohjelman (User Material Subroutine, UMAT) käyttöä ja CalculiX-ohjelmiston uudelleenkääntämistä.”

Tuntuu sen verran kovalta urakalta, että ainakin toistaiseksi riittää nykyinen tieto plastisesta murtumasta.

10

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 12.11.25 - klo:19.40 »

Olen kokeilut erilaisia kuormitustilanteita. Vertasin "critical strain ratio" arvoja jännitys ja siirtymäarvoihin. Näyttäisi, ettei CSR arvo 1 vielä välttämättä tarkoita rakenteen plastista murtumista, mutta se mahdollisuus on otettava huomioon, koska ainakin osa elementeistä on saanut arvon 1. Tarkempi tulos saataisiin jos nämä elementit poistettaisiin laskusta.

Komento "DAMAGE INITIATION" (ja sen lähtöarvot) ilmeisesti tarkentaisi tulosta plastisesta murtumasta.

Komento "CRACK PROPAGATION" taas liittyy kestoikään, eli väsymismurtumaan, ei kertaluonteisiin murtumiin. Samoin Fatlab joka "käyttää CalculiX:n .frd-tiedoston jännitystuloksia ja laskee niiden pohjalta väsymiskestävyyden." Fatlab vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska siinä on graafinen käyttöliittymä ja se on tarkoitettu kestoiän laskentaan.

Minäkään en oikein suosi inp tiedoston muokkaamista, tahtoo unohtua tallennus muokkauksen jälkeen ja muutenkin ei tahdo aina mennä kaikki kerralla oikein. Varsinkin jos on iso nalli, jossa on paljon elementtien tietoja.

Selvisi sekin, ettei Freecad:in käyttöliittymän kautta voi laskea muuta kuin yhden syklin. Jos haluaa useamman syklin (kuorma ja pois) niin ne pitää kirjoittaa suoraan inp tiedostoon.

13.11.2025 Kirjoitusvirheitä korjattu.

11

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 03.11.25 - klo:23.58 »

Tutkin vielä tuota perinteistä plastista laskentamallia. Löysin tuloksista Pipeline_CCX_Time_* kohdasta, myös valinnan critical strain ratio. Ilmeisesti tuosta oli siinä tekoälyn tuloksessa kysymys. En ole huomannut tuota kohtaa aiemmin, mietin koska se on lisätty. Pitää tutkia tarkemmin ja jossain vaiheessa verrata tulosta fcVM tulokseen.

12

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 02.11.25 - klo:22.31 »

Selasin uutta laskentatapaa fcVM käsittelevän viestiketjun läpi (https://forum.freecad.org/viewtopic.php?t=85474). En perehtynyt siihen kovin tarkasti, koska sivuja on tällä hetkellä 36. Tekoäly oli ilmeisesti oikeassa, murtumakohta on tässä laskentatavassa selvästi merkitty. Tarvitaan kuitenkin materiaali ja muut tiedot. Sivulla 34 on alla oleva pikaohje, joka on tässä suomennettuna.

Täytyy seurata kuinka tämä kehitty, asennusvaikeuksia tuntuu monella olevan.

”Ensimmäisenä aloituksena suorita geometrinen lineaarinen analyysi fcvm:llä.
Käynnistä FreeCAD FEM-työpöytä ja määritä "normaali" FEM-analyysi (teräsmateriaali).
Verkkouta runko. Esiajoa ccx:llä ei tarvita.
Siirry fcvm-työpöytään, määrittele myötöjännitys fy, suurin kimmoinen venymä eps_u ( muokkaus: plastinen_strain !).
Parametri g_z ottaa huomioon osan omapainon (tässä tapauksessa nolla).
Määritä tavoitekuormituskerroin ja määrittele joitakin askeleita (pisteiden lukumäärä käyräkaaviossa kutakin ajoa kohden).
Virhe 1*E-2 aloituskohtana on ok.
Valitse tulostusasetukset (PEEQ = vastaava plastinen venymä, CSR = kriittinen venymäsuhde).
Paina Tallenna ja Käynnistä.
Kun iteraatiot on tehty, käyräkaavio ponnahtaa näkyviin. Jos laskelma ei saavuta
tavoitekuormituskerrointa, paina "Lisää" lisäiteraatioita varten.
Sininen viiva näyttää elastisen alueen lopun, punainen viiva näyttää csr = 1, osa rikki.
Katso tulosgrafiikkaa VTK- ja PSV-painikkeilla (PSV = pääjännitysvektorit).”

13

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 01.11.25 - klo:16.10 »

Minulla (versio 1.0.2) ei toiminut tuo toinen tapa, missä jännitys/venymä kirjoitetaan suoraan materiaalitietoihin.

Perinteinen (jota olen käyttänyt noin seitsemän vuotta) tapa missä epälineaarinen materiaali valitaan erikseen, toimii. Myös sillä saadaan näkyviin plastisen muodonmuutoksen määrä (Equivalent plastic strain). Siinäkään ei ole mitään yksiselitteistä arvoa minkä jälkeen kappale murtuu. Jotain kuitenkin kertoo äkillinen arvon nousu edellisestä.

14

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 31.10.25 - klo:23.56 »

Outoa, tuossa lukee, että voit analysoida sitkeää murtumista käyttämällä tavallista FEM-työpöytää sisäänrakennetulla CalculiX-ratkaisijalla. En ole sieltä tuota löytänyt, ellei tarkoiteta kohtaa jossa pieni kuorman lisäys alkaa aiheuttamaan suuren siirtymän. Murtuminen tapahtuu noin sillä kohtaa. Eipä sitä yleensä tarvitse tarkemmin tutkia, rakennetta pitää vahvistaa.

Pitää näihin tutustua tarkemmin kun on aikaa.

15

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 29.10.25 - klo:21.56 »

Mutta Z88 Aurora ja ilmeisesti Freecad/Calculix alkavat ymmärtämään rikkoutumisen,
kunhan ehdin, niin pitää kokeilla, miten ko. toimii?

Tarkoitatko, että laskenta onnistuu epälineaarisella materiaalilla murtorajaan asti? Voitko antaa linkin sivulle (tai sivuille) mistä luit tuon. En ole koskaan käyttänyt lujuuslaskentaohjelmaa mikä kertoisi tarkan murtokuorman. Esimerkiksi ANSYS versio missä on epälineaariset materiaalit ja kontaktit (ei siis aivan perusversio). Sillä ei saa tarkkaa murtumatilannetta näkyviin, laskenta päättyy virheeseen, kun siirtymät kasvavat liian suuriksi.

Sillä onnistui kuitenkin kaksivaiheinen (jos vaihe yksi onnistuu) laskenta missä myös jäännösjännitys ja jäännössiirtymät saadaan selville. En ole löytänyt tapaa millä Freecad/Calculix toimisi niin, että ensin lisätään maksimikuorma ja toisessa vaiheessa poistetaan se.

Eivät varmaankaan suoraan tarkista nurjahtaako, kiepsahtaako vai lommahtaako ennen murtokuormaa?

Olen samaa mieltä. Järkevintä olisi kertoa mikä on varmuus stabiliteetin (buckling) suhteen, juuri ennen kuin rakenne murtuu.

16

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 27.10.25 - klo:21.36 »

Eri asia tarviiko särön etenemistä (reittiä) ennustaa?
Rakenteen käyttöikä ehkä tärkeämpää?

Olen samaa mieltä, kestoiän määrittäminen jännityksestä, kuormitustavasta (lepäävä, tykyttävä tai vaihtuva), kappaleen kosta, raaka-aineesta, pinnan laadusta ja lämpötilasta, on se normaali tapa. Särön etenemistä voi sitten tutkia jos siihen on tarvetta.

EpäLineaariset materiaalit tulleet mukaan. Komposiiteille hyvä.Teräsrakenteilla staattisia rakenteita voi varmaankin mitoittaa plastisuuteen asti, mutta standardin mukaan...

Mielestäni teräsrakennetta saa kuormittaa plastisuuteen (selvästi yli myötörajan) asti, vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi törmäystilanteessa. Näin ollaan turvallisella puolella, varsinkin jos lineaarisen lisäksi tehdään epälineaarinen tarkastelu, joka todennäköisesti pienentää ja tasoittaa jännitystä. Jos laskenta tehdään kahdessa vaiheessa, jossa ensin lisätään maksimikuorma ja toisessa vaiheessa poistetaan se, saadaan myös jäännösjännitys ja jäännössiirtymät selville.

17

Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA

« : 24.10.25 - klo:19.00 »

Minä en saanut kehitysversiota 1.1 (freecad-daily ppa) toimimaan hyvin 24.04 Kubuntussa. Latasin Freecadin kotisivulta AppImage 1.0.2 version ( FreeCAD_1.0.2-conda-Linux-x86_64-py311.AppImage). Se toimii hyvin vaikka ratkaisijana on vain Calculix. Elmeriä ei tosiaankaan ole tähän saatavilla, uusin on 22.04. Mystran ja Z88Os eivät mielestäni tuo lisäarvoa niin paljon kuin Elmer. Pitää kuitenkin jossain vaiheessa kokeilla miten ne toimivat AppImagen kanssa. Toivottavasti myös Elmeristä saadaan 24.04:n kanssa toimiva versio.

18

Yleistä keskustelua / Vs: Onnistumiskokemuksesi Ubuntun/Linuxin kanssa (vain iloa ja riemua)

« : 09.10.25 - klo:22.31 »

Asensin uuteen tietokoneeseen Kubuntu version 24.04 ja huomasin, ettei snap-paketteja tarvitse enää ainakaan käynnistysajan takia korvata apt-paketeilla.

Koodia: [Valitse]

systemd-analyze blame | grep dev-loop
  22ms dev-loop7.device
  21ms dev-loop4.device
  21ms dev-loop6.device
  20ms dev-loop5.device
  20ms dev-loop3.device
  14ms dev-loop9.device
  13ms dev-loop10.device
  13ms dev-loop2.device
  11ms dev-loop11.device
  11ms dev-loop12.device
   7ms dev-loop1.device
   6ms dev-loop0.device
   3ms dev-loop8.device

19

Laitealue / Vs: Harkinnassa intel i7-14700 tietokoneen osto

« : 01.10.25 - klo:15.45 »

Tämä hiukan kesti, mutta nyt olen hankkinut tietokoneen AMD prosessorilla ja Intelin näytönohjaimella. En vielä tiedä oliko oikea ratkaisu, aika näyttää.

Kiitoksia kommenteista.

20

Laitealue / Vs: Harkinnassa intel i7-14700 tietokoneen osto

« : 07.09.25 - klo:14.19 »

RTX 3060 on neljä vuotta vanha malli, joten tuki on ollut kunnossa jo pitkään. Ongelmia löytyy melkeinpä mistä tahansa yleisestä laitteesta, jos niitä lähtee erikseen etsimään.

Intel Arc B570 OC 10 GB voisi olla samantasoinen vaihtoehto. Se on kuitenkin uusi tämän vuoden malli. Miten siihen löytyy 24.04 Ubuntussa tuki?

Koneen mukana tulee Win 11 asennettuna ja itse asennan siihen Linuksin omalle levylle. Olen asentanut Linuksen vain bios tietokoneisiin ja luin netistä, ettei kyseinen näytönohjain tue Legacy-käynnistystä, vain UEFI-käynnistyst käy. Voiko tästä tulla ongelma?

Näinhän se on, kaikista komponenteista löytyy näköjään jotain ongelmia.