Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - mpiso

Sivuja: [1] 2 3 ... 35
1
Työpöydällä kun hiiren oikeaa nappia painaa, siitä valikosta ei tule lisää paneeli -toimintoa.

Tuleeko siitä kuitenkin ”työpöydän tausta ja asetukset”. Jos tulee, niin sieltä ”hiiren toiminnot” ja sieltä painat kuvaketta, jossa on kaksi liukusäätimen näköistä kuvaa. Sieltä pitäisi lisätä ”lisää paneeli” (kuva).

2
Kyllä minusta se kaavio poistuu delete näppäimellä, paitsi jos tiedosto on kirjoitussuojattu.

Ei tiedoston tarvitse olla kirjoitussuojattu. Ainakin piirakkakaavion muokkaus saattaa saada sen tilaan jossa sitä ei voi poistaa (kuva). Minulla riittää kuitenkin klikkaus johonkin tyhjään kohtaan taulukossa ja sen jälkeen kaavion klikkaus. Nyt delete näppäimellä sen voi poistaa

3
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 10.02.26 - klo:15.36 »
Lainaus
Jotenkin minulle jäi mielikuva, että kysymyksessä olisi traktorin alkuperäisosa. Saatan olla väärässä.   
Halusin vain tuoda omavalmisteiden vastuita esiin.

OK, käsitin väärin.

Minä en ole ehtinyt lujuuslaskennan uutuuksiin perehtymään. Päivitän Freecadin vasta kun 1.1 julkaistaan virallisesti.

4
Ööh, eikös se kaavio poistu, kun valitset sen hiirellä ja painat Del.

Ei. Ei poistu, jos hiirellä napsautan fokuksen kaavioon ja painan del-näppäintä. Eikä poistu, vaikka painaisin hiirellä kaaviota samaan aikaan kun painan del-näppäintä.

Tulee ilmoitus molemmissa tapauksissa: "Tätä toimintoa ei voi käyttää valittujen objektien kanssa."

Kaaviota ei voi poistaa jos se on muokkaustilassa. Klikkaa kaavion ulkopuolelle ja takaisin kaavioon. Silloin kaavion reunoille pitäisi tulla kahdeksan pientä vihreää neliötä (nurkkiin ja sivujen keskelle) silloin kaavion voi poistaa.

5
Tuli kirjoitettua epäselvästi ”pitää tarvittaessa ensin etsiä vuodella ja kuukaudella, tai pelkällä vuodella”. Laitan esimerkin jossa etsin tiettyä pakettia nimellä ja koska (2025) se on asennettu. Seuraavassa haen muita asennuspäivän asennus, päivitys ja poisto tapahtumia. Onnistuuhan se näinkin, mutta Muon on paljon helpompi käyttää, vai teenkö tämän turhan monimutkaisesti?

Koodia: [Valitse]
$ zgrep "2025" /var/log/dpkg.log* | grep -E " install " | grep -E " z88"
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88-data:all <none> 13.0.0+dfsg2-6build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88:amd64 <none> 13.0.0+dfsg2-6build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88-doc:all <none> 13.0.0+dfsg2-6build2

$ zgrep "2025-12-12" /var/log/dpkg.log* | grep -E " install | remove | upgrade "
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 19:11:58 upgrade linux-libc-dev:amd64 6.8.0-88.89 6.8.0-90.91
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 19:11:58 upgrade linux-tools-common:all 6.8.0-88.89 6.8.0-90.91
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 19:11:58 upgrade python3-urllib3:all 2.0.7-1ubuntu0.2 2.0.7-1ubuntu0.3
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install libgtkglext1:amd64 <none> 1.2.0-11build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88-data:all <none> 13.0.0+dfsg2-6build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88:amd64 <none> 13.0.0+dfsg2-6build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 20:46:16 install z88-doc:all <none> 13.0.0+dfsg2-6build2
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 22:01:06 remove z88:amd64 13.0.0+dfsg2-6build2 <none>
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 22:01:06 remove z88-data:all 13.0.0+dfsg2-6build2 <none>
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 22:01:06 remove z88-doc:all 13.0.0+dfsg2-6build2 <none>
/var/log/dpkg.log.2.gz:2025-12-12 22:20:46 remove libgtkglext1:amd64 1.2.0-11build2 <none>

6
löytyykö apper siihen ? komentorivillä tietenkin --- grep " install \| remove \| upgrade " /var/log/dpkg.log

Kuten aiemmin kirjoitin, komentorivin käyttö on yksi vaihtoehto, mutta en ole perehtynyt siihen tarpeeksi. Tuolla komennolla näkee kuluvan kuukauden tapahtumat. Jos haluaa löytää myös vanhemmat tapahtumat, olen käyttänyt alla olevaa komentoa. Sekään ei toimi mielestäni hyvin, pitää tarvittaessa ensin etsiä vuodella ja kuukaudella, tai pelkällä vuodella.

Koodia: [Valitse]
zgrep "2025-09-13" /var/log/dpkg.log* | grep -E " install | remove | upgrade "

7
Kiitos vinkeistä. Minulla on kuitenkin Synaptic jo käytössä. Ongelmana on, että se näyttää vain sillä tehdyt muutokset. Kuten kuvasta voi päätellä tuosta puuttuu kaikki komentorivillä tehdyt päivitykset ja asennukset, joita olen tehnyt neljän kuukauden käytön aikana. Ostin tämän tietokoneen silloin ja vanha kone oli vastaavan ajan käyttämättä (eka kuva).

Muon-paketinhallinta näyttää kaikki muutokset. Oikeastaan käytin sitä vain tähän tarkoitukseen, Synaptic tai Discover ovat muuten parempia.

8
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 30.01.26 - klo:22.27 »
Elmeri ei asentunut? Mutta harvoin tarpeellinen, ehkä Freecad:n kanssa,
jousirajoitteet(eivät toimi Calculix:a suoraan Freecad:ä).

Outoa, minulla toimii hyvin, kokeilin vielä laskea sillä. Joskus on ollut päivityksen jälkeen tulosten esittämisessä jotain ongelmia. Ratkaisijana minulla on /usr/bin/ElmerSolver_mpi, niin voi valita montako säiettä laskennassa käytetään. Voihan ne valita myös Calculixissa, mutta vaikka ne on valittuna kaikki (24), on prosenttiluku prosessilla ccs korkeintaan hiukan yli 10 %. Eli alle kolme säiettä.

Vetokoukkusta vielä??
Ei varmaankaan tieliikennekelpoinen.
Siihen tarvitaan tyyppihyväksyntä..,
Mutta omavalmiste oman yrityksen käytössä?

Jotenkin minulle jäi mielikuva, että kysymyksessä olisi traktorin alkuperäisosa. Saatan olla väärässä.   

9
Muon-paketinhallintaa ei voi enää asentaa Kubuntu version 24.04. Versiossa 22.04 se vielä toimii (kuva). Pakettihistorian tarkastelu on sillä helppoa paketin nimen tai päivämäärän mukaan. Mikä olisi vastaava sovellus? Komentorivin käyttö on yksi vaihtoehto, mutta olen kokenut sen hankalaksi.

10
Minulla on Kubuntu 24.04 ja viivakoodin luku onnistuu kaikissa tilanteissa missä numeroita voi kirjoittaa näppäimistöllä. Viivakoodissa saattaa olla jotain vikaa. Pystytkö kokeilemaan viivakoodilla mikä on varmasti toiminut, esimerkiksi maksettu lasku.

11
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 06.01.26 - klo:21.16 »
Z88Os taitaa olla z88V15, löytynee git:ä.

Kiitos tiedosta, sieltä se näkyy löytyvän. Edellisessä tietokoneessani se oli asennettuna ja muistaakseni löysin sen silloin kotisivun kautta.

V5 toimi traktori esimerkillä, mutta terminaalin riveillä "Paradiso EL" ei PL (plastinen)?
Antoi kuitenkin jäännösjännitykset.
"Omat" metallit ei toimineet, enkä saannut lankaan kuroutumaa, sekä jännityksen nousivat ihan liian suuriksi.

Tämä muistikuva on vielä pidemmän ajan takaa, mutta muistaakseni EL muuttui jossain vaiheessa laskentaa PL:si. Tai siten muistan väärin ja se olisi vain dokumentin mukaan pitänyt muuttua. Kiinnitin huomiota enemmän siihen, että rakenne on käytännössä todettu kestäväksi, vaikka teoriassa kestoikä olisi rajallinen.
Jotain häikkää oli minullakin ”omien” plastisten materiaalien määrittelyssä, en vain tarkasti muista mitä.


FreeCad CAM, Arkkitehtuuri, 3D tulostus, Robotics, Soitinrakennus, ym. löytyy.
Olisi kiva saada kommentteja?

Näin on, tämä on mennyt vain lujuuslaskenta painoteiseksi ja siitäkin (turhan paljon) vain harvoin vastaantuleva tapaus, eli rakenteen murtuminen yhdellä kuormituksella.

12
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 14.12.25 - klo:20.10 »
Minulla ei ole nyt asennettuna z88 auroraa, mutta se oli asennettuna muutama vuosi sitten. Sillä onnistui kaksivaiheinen laskenta, missä jäännösjännitys ja -siirtymä laskettiin. Mukana oli esimerkki traktorin pallokytkimen ylikuormitustapauksesta. Tulos oli mielestäni kriittinen, vaikka jäännösjännitys ja -siirtymä olivat pieniä. En kuitenkaan tiedä kuinka varman päälle kuormat oli laskettu ja kuinka usein niitä tulee näin suurina. Käsittääkseni tilanne oli kuitenkin todellinen ja rakenne ilmeisesti kestää tarpeeksi monta rasitusta. 

Wehmann näyttäisi olevan yhden kehittäjän nimi: Dr.-Ing. Christoph Wehmann. Hän on ilmeisesti kehittänyt vaihtoehtoisen mallin kuvaamaan plastista muodonmuutosta.

Dokumentti koski Poissonin suhdearvoja yli 0,75 Re:n alueilla, mutta siitäkin voi havaita miten vaikeaa on määritellä todellinen murtokuorma.

Vielä tuosta Z88Os:n asentamisesta Freecad:n. Asentui pakettivarastosta, mutta ei sisältänyt z88r ratkaisijaa.  Kotisivulla (https://z88.de/) ei ole enää mitään mainintaa, jos haen ” Z88Os” tai ”z88r”. Eipä sillä, kuten aiemmin kirjoitin, ole suurtakaan lisäarvoa.

13
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 10.12.25 - klo:20.19 »
Leikkautumisia, kuroutumisia, väymissärön eteneminen, hitsin lämmöntuonnin aiheuttamia muodonmuutoksia...
https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file
Taitaa ratkaisijat laskea kaikenlaista, mutta "kysyminen" niiltä on vaikeaa?
Mielenkiintoisia esimerkkejä (esimerkiksi plastinen vetolujuustesti), mutta niitä on vaikea käyttää Freecad Calculix ympäristössä, koska oletuksena laskenta suoritetaan siinä vain yhdellä CCX-syötteelä (*.inp). Teoriassa olisi tietysti mahdollista muokata inp-tiedostoa.

Mutta piti oikein kokeilla FC 1.02:
      Venytin lankaa (mallinnus,lineaarinen "teräs") 2mm ---> lanka venyy kauttaaltaan eikä kuroumaa?
      Sama malli, mutta nolinear "omaTeräs", jolloin kurouma kuten pitääkin ennen katkeamista tulla?
      Eli määritin vain venymän tosi suureksi lähellä murto jännitystä  =  pienensin kimmomodulia?
Olen kokeilut jotain samansuuntaista, pieni kurouma tuli, mutta ei lähellä murtojännitystä ja CRS-arvo oli alle yksi. Laitoin venymämatkan (pakotetun siirtymän) liian pieneksi. Tuloksia tuli silti aivan liikaa, koska Freecad tuloksissa on näkyvissä jokainen onnistunut iterointi.
Näennäinen kimmokerroin täytyy pienentyä koska siirtymä on plastisella alueella suurempi. Tietysti kuroumakin vaikuttaa, koska pinta-ala pienentyy.

      Pitäisi varmaan käyttää Hexoja symmetrian saavuttamiseksi, mutta NetGen tetrat toimi. Gmsh tetrat kaatoi laskennan?
 
Tuossa alla on plastinen vetolujuustesti esimerkki kolmella eri verkolla. Se on PrePoMax käyttöliittymällä, mutta Calculix ratkaisijalla. Kannattaa huomata tuloksen lisäksi ratkaisuajat.
Joku seuraaja kysyy: ”Olisiko mahdollista lisätä murtumiskriteeri repeämän simuloimiseksi”?
Tekijä vastaa: ”En ole tietoinen siitä”.
https://www.youtube.com/watch?v=Mu_45oKgoT0

      Aika lähelle päässään?
Mielestäni aivan tarpeeksi lähelle!

14
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 04.12.25 - klo:19.08 »
Code Aster taitaa olla ainut avoimen lähdekoodin vaihtoehto, jos haluaa simuloida materiaalia murtumaan asti ilman mallinetua alkusäröä. En kuitenkaan, ainakaan heti, ole asentamassa sitä ja Salome-Mecaa, koska en ole varma mikä olisi paras tapa asentaa ne. Suositeltu tapa Singularity container on minulle täysin uusi.

Asensin kuitenkin Elmerin (linkki alla), kun siitä oli tullut nyt myös 24.04 versio. Toimii hyvin Freecad AppImagen kansa.

https://launchpad.net/~elmer-csc-ubuntu/+archive/ubuntu/elmer-csc-ppa?field.series_filter=noble

6.12.2025: Kirjoitusvirhe korjattu.

15
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 29.11.25 - klo:16.35 »
Ei taida ilman Python tms. skriptiä onnistua?
Jos ohjaat
Koodia: [Valitse]
*EL FILE, ELSET=MyElements, STRESS=TRUELisäksi
Koodia: [Valitse]
*EL FILE, ELSET=MyElements, ERR=TRUESaat kyllä jännitykset ja jopa mahdolliset "huonon tarkkuuden elementit.
Mutta tarvitset postprosessorin CGX valitsemaan elementtejä?
Lisäksi uusi verkko?
Ehkä Code Aster XFem?

Menee liian vaikeaksi, mutta Code Aster vaikuta lupaavalta. Siinä on tekoälyn mukaan kehittyneet materiaalimallit, murtumakriteerit ja elementtien poistuminen. Se on kuten aloitusviestissä luki, vaikea, kokeilin laskea sillä vain ulokepalkin. Tosi hidaskin se oli, muta saattoi johtua siitä, että Caelinux oli minulla vain tikulla.

Von Mises = VakioVääristymisEnergiaHypoteesi kuvaa materiaalin käyttäytymistä.

Periaatteessa näin, tarkemmin sanoen se kuvaa tapaa yhdistää eri jännitykset yhdeksi vertailujännitykseksi.

Siirtymä kuvaa paljonko piste on siirtynyt, ei sen jännityksiä?

Näin on, tuloksien lisäksi siirtymiä voi käyttää myös lähtöarvona, eli pakotettuna siirtymänä (Freecad ConstraintDisplacement).

https://www.feacluster.com/calculix.php
Tuolla hyviä esimerkkejä?

Niin ovat, mutta kannattaa tutustua ensin myös Freecad Fem dokumentteihin, jos haluaa käyttää sen lujuuslaskentaa.   

16
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 26.11.25 - klo:21.24 »
Noin se ilmeisesti menee. Muuttujana kuitenkin voiman sijaan siirtymä, kun lasketaan irtoavalla rakenteella murtumaan asti.

Kysyin tekoälyltä, mitä tarvitaan, että elementtien poisto onnistuu Ansys ohjelmalla. Koottu ja karsittu vastaus alla:

”Plastinen murtuma ilman alkusäröä elementtien poistolla

Haet kertaluonteisen, sitkeän murtuman mallinnusta ilman alkusäröä niin, että vaurioituvat elementit “eroosioidaan” pois. Tämä onnistuu parhaiten ANSYS Explicit Dynamicsissa (tai LS-DYNA‑ratkaisijalla) käyttäen elasto-plastista materiaalia, vaurioitumiskriteeriä ja elementtien poistoa. Tyypillisiä malleja ovat ductile damage, Johnson–Cook‑failure tai GTN‑huokosvaurio, joissa elementit poistuvat automaattisesti, kun vauriokriteeri täyttyy.

Solveri: Se käyttää taustalla Autodyn-solveria (tai LS-DYNA ACT -laajennusta on saatavilla erikseen).

Lisenssi: Tarvitset nimenomaan Ansys Mechanical Enterprise -tason lisenssin, jotta pääset käyttämään Explicit Dynamics -ominaisuuksia. Se ei sisälly Ansys Mechanical Pro- tai Premium-lisensseihin.”

17
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 20.11.25 - klo:17.16 »
Topology Optimization muuttaa elementtien jäykkyyttä, mutta vähiten rasitetuista elementeistä. Muutenkin tuntuu, ettei kannata kovin monimutkaisia lisäyksiä inp-tiedostoon tehdä. Ainakin elementtien syöttö käsin tuntuu liian työläältä ratkaisulta.

Mielenkiintoiselta kuitenkin tuntuu ensimmäisessä viestissä oleva PrePoMax. Se on monipuolisempi graafinen käyttöliittymä Calculix-ratkaisijalle kuin Freecad. Se on kuitenkin saatavana vain Windows-käyttöjärjestelmälle. Pitää perehtyä tarkemmin tähän.

18
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 14.11.25 - klo:20.56 »
Jos ei poista elementtejä, vaan muuttaa, riittävän muodonmuutoksen jälkeen elementin jäykkyyttä?

Kysyin tätäkin tekoälyltä. Vastaus oli, että Calculix pystyy muuttamaan elementin näennäistä jäykkyyttä. Kun on valittuna joko geometrinen epälineaarisuus (NLGEOM) ja/tai materiaalinen epälineaarisuus, kuten plastisuus (*PLASTIC) tai hyperelastisuus (*HYPERELASTIC). Minulla on kuitenkin jo käytössä NLGEOM ja *PLASTIC, plastisella materiaalilla. Lisäksi kaikkien elementin jäykkyyttä muutetaan.

Eipä tästäkään ollut apua, mutta seurataan kehitystä. Tulipahan lopulta selvitettyä miten lisätään toinen sykli, niin saan näkymään jäännösjännityksen ja -siirtymät.

19
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 13.11.25 - klo:15.42 »
Taitaa olla hankalaa tuo rikkoutumisen mallintaminen?

Näin on. Elementtien poisto laskennan aikana tuntui hyvältä ajatukselta, mutta tekoäly vastasi näin:

”CalculiX ei sisällä sisäänrakennettua toimintoa, jolla elementtejä poistettaisiin automaattisesti analyysin aikana niiden CSR-arvon (Crack Surface Ratio) perusteella. Elementtien dynaaminen poistaminen (tai deaktivoiminen) perustuen tiettyyn kriteeriin, kuten plastiseen venymään tai vauriomuuttujaan, vaatii tyypillisesti käyttäjän aliohjelman (User Material Subroutine, UMAT) käyttöä ja CalculiX-ohjelmiston uudelleenkääntämistä.”

Tuntuu sen verran kovalta urakalta, että ainakin toistaiseksi riittää nykyinen tieto plastisesta murtumasta.

20
Multimedia ja grafiikka / Vs: 24.04 Ubuntu Cad/FEA
« : 12.11.25 - klo:19.40 »
Olen kokeilut erilaisia kuormitustilanteita. Vertasin "critical strain ratio" arvoja jännitys ja siirtymäarvoihin. Näyttäisi, ettei CSR arvo 1 vielä välttämättä tarkoita rakenteen plastista murtumista, mutta se mahdollisuus on otettava huomioon, koska ainakin osa elementeistä on saanut arvon 1. Tarkempi tulos saataisiin jos nämä elementit poistettaisiin laskusta.

Komento "DAMAGE INITIATION" (ja sen lähtöarvot) ilmeisesti tarkentaisi tulosta plastisesta murtumasta.

Komento "CRACK PROPAGATION" taas liittyy kestoikään, eli väsymismurtumaan, ei kertaluonteisiin murtumiin. Samoin Fatlab joka "käyttää CalculiX:n .frd-tiedoston jännitystuloksia ja laskee niiden pohjalta väsymiskestävyyden." Fatlab vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska siinä on graafinen käyttöliittymä ja se on tarkoitettu kestoiän laskentaan.

Minäkään en oikein suosi inp tiedoston muokkaamista, tahtoo unohtua tallennus muokkauksen jälkeen ja muutenkin ei tahdo aina mennä kaikki kerralla oikein. Varsinkin jos on iso nalli, jossa on paljon elementtien tietoja.

Selvisi sekin, ettei Freecad:in käyttöliittymän kautta voi laskea muuta kuin yhden syklin. Jos haluaa useamman syklin (kuorma ja pois) niin ne pitää kirjoittaa suoraan inp tiedostoon.

13.11.2025 Kirjoitusvirheitä korjattu.

Sivuja: [1] 2 3 ... 35