Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Jere Sumell - 14.01.21 - klo:20.11
-
Olen käyttänyt opiskelukoneenani 2005 vuoden silloista XP-kannettavaa, ja rautana siinä on 32-bitin arkkitehtuurilla yhden ytimen prosessori, ja vajaat 1 gigatavua välimuistia.
Lubuntu 14.04 on tuki päättynyt joiltain osin, ja 18-04 on todella raskas pyörittää siinä ja luin 20.04 version osalta, että tuo 18.04 on viimeinen 32 -bittinen Lubuntu-distro.
Löytyisikö vielä kevyempää Linux-distroa mielellään, jossa toimisi Cinnamon-työpöytäympäristö, vai heitänkö koneella vesilintua ja vien ekotorille?
Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?
-
Löytyisikö vielä kevyempää Linux-distroa mielellään, jossa toimisi Cinnamon-työpöytäympäristö, vai heitänkö koneella vesilintua ja vien ekotorille?
En tiedä onko kevyempi, mutta voisit kokeilla Debiania, johon löytyy vielä 32-bittiset versiot. Jos koneesta löytyy diskettiasema-paikka tai IDE-liitäntä, niin silloin siinä saattaisi olla vintage-arvoa. (Oletan koneen olevan pöytäkone.)
Hidas se joka tapauksessa tulee olemaan nykyaikaisessa järjestelmässä. Mielestäni uusi Debian on hitaampi kuin 16.04-variantit x/k/l/ubuntu-puolella.
-
Kiitti "kamara" vastauksesta. Kone on toiminut opiskelukoneenani, niin kyseessä on kannettava läppäri. Logistisista syistä en raahaa pöytätornia luentosaliin.
-
Aika ekotori kamaa tuo toki alkaa olla. Cinnamonia ei saa tuollaisella enää mitenkään oikein "jouheasti" toimiin. Mutta jos koneeseen on kiintynyt, niin itse laittaisin tämän jos käyttökelpoisuutta ja keveyttä pitää löytyä.
https://www.bunsenlabs.org/
-
Minulla on tuontapainen läppäri. IBM ThinkPad 32-bit kone.
Minulla on siinä asennettuna Debian 10, MATE-työpöydällä.
Hidas, mutta toimii kuitenkin.
-
En ole varma Puppy Linuxin nykyisistä vaatimuksista, mutta se on hyvin nopea ja hyvin kevyt.
Alunperin käytin sitä CD-live-versiona, joka mahdollisti myös CD:lle tallentamisen. Vasta myöhemmin yleistyivät USB-tikut. Sen voi myös asentaa - asensin sen DELL Inspiron koneelle, joka muistaakseni oli 32-bittinen. Se toimii kovalevyltä todella nopeasti. Puppy Linuxia voi myös räätälöidä - esim. käynnistystiedostoja, jotka ovat toki binäärisiä, voi editoida omilla ohjelmillaan.
Se ei kuitenkaan ole aivan tavanomainen alusta, koska sitä ajetaan koko ajan roottina - tietoturvasta en osaa näinollen sanoa mitään.
Puppy Linux on hyvin nopea asentaa, vie hyvin vähän levytilaa ja sisältää kuitenkin kaikki tavanomaisimmat sovellukset ja päälle vielä erikoistyökaluja. Siitä on nykyään monenlaisia versioita - ideana se, että siinä voi käyttää muiden Linux distrojen ohjelmia myös. Kuten edeltä voi lukea, monet ominaisuudet ovat aika erikoisia - näinollen en osaa sanoa soveltuvuudesta sinulle mitään, mutta nopeasti sen saat selville (vaihda läppäriin kiertarin halpa kovalevy ja asenna sille kokeeksi - tai aja USB-tikulta). Nyt kun USB-tikut on keksitty, työn tallentaminen tapahtuu helposti - alussa se tapahtui kirjoittamalla uusi inkrementaalinen sessiotiedosto muutoksista, siis Puppy teki sen poistuttaessa, jos halusi).
-
Olen käyttänyt opiskelukoneenani 2005 vuoden silloista XP-kannettavaa, ja rautana siinä on 32-bitin arkkitehtuurilla yhden ytimen prosessori, ja vajaat 1 gigatavua välimuistia.
Lubuntu 14.04 on tuki päättynyt joiltain osin, ja 18-04 on todella raskas pyörittää siinä ja luin 20.04 version osalta, että tuo 18.04 on viimeinen 32 -bittinen Lubuntu-distro.
Löytyisikö vielä kevyempää Linux-distroa mielellään, jossa toimisi Cinnamon-työpöytäympäristö, vai heitänkö koneella vesilintua ja vien ekotorille?
Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?
Aina aatellut että taannoin eläköimäni T60 olisi ikääntynyttä rautaa mutta tuo on jo aika hyvä...
-
Kiitos kaikille vastauksista!
Kyllähän 15 vuotta näköjään aika maksimi-ikä näyttää olevan tehokäytössä opiskelu/ohjelmistokehitys/pienimuotoinen tekstinkäsittely Open Officella, niin aika äärirajoilla, kuten JaniAlander mainitsikin, että koneeni on museotavaraa, ja mitä "qwertyy" --mainitsi, että ekotorille kierrätettäväksi. En vain tiedä, olen kiintynyt koneeseen, ja Turun ekotori on täynnä kaikenlaisia sähkölaitteita, se on ihan oikeasti ongelma, että mihin todellisen elektroniikkajätteen loppusijoituspaikka on. Kuljettaako Ekotori ne sidosryhmäläisten jonkun Ekopartnertit, tai jonkun kiertotaloutta harjoittavan yhteistyökumppaniyrityksen kautta ne sitten jonnekin kehitysmaahan Afrikkaan esimerkiksi?
Yritän ratkaista asioitani oikeassa elämässä kestävän kehityksen ja ympäristön näkövinkkelistä suotuisalla tavalla, niin ehkä en vielä vie sitä ekotorille odottamaan loppusijoituspaikkaa. Onhan noissa tietokoneissa tietenkin kaikenlaisia jalometalleja, mitä voidaan hyödyntää kiertotalous-menetelmin uusiokäyttöön tietenkin, mutta Turun ekotorin toiminnasta vähän huonoja kokemuksia, niin en tiedä heidän loppusijoitus-strategiaansa sähkölaitteille.
Tuo USB voisi olla ihan hyvä vaihtoehto kokeilla, mutta konetta ei saa USB:lta bootattua. Tietenkin jos ottaa varmuuskopion ulkoiselle kiintolevylle niistä vähistä tiedostoista, mitä pidän tärkeänä koneessa, ja alustaisi kiintolevyn, ja asentaisi DVD-medialta tuon Linux-distron, mitä täällä ehdotettiin. Debian kymppiä tosiaan voisi kokeilla, ja tutustua paremmin tuohon MATE -työpöytäympäristöön. Kyllä siihenkin varmaan äkkiä oppii ja tottuu.
Opiskelukannettavani vuodelta 2005 on museitavaraa, täytyy myöntää, arvon foorumitoverini, vähän kuin olen juurtunut teiniaikojeni hittimediaformaatteihin CD- ja DVD jo pitkään, vaikka suoratoistopalvelut ovat jo aivan arkea.
-
Kiitos kaikille vastauksista!
Kyllähän 15 vuotta näköjään aika maksimi-ikä näyttää olevan tehokäytössä opiskelu/ohjelmistokehitys/pienimuotoinen tekstinkäsittely Open Officella, niin aika äärirajoilla, kuten JaniAlander mainitsikin, että koneeni on museotavaraa, ja mitä "qwertyy" --mainitsi, että ekotorille kierrätettäväksi. En vain tiedä, olen kiintynyt koneeseen, ja Turun ekotori on täynnä kaikenlaisia sähkölaitteita, se on ihan oikeasti ongelma, että mihin todellisen elektroniikkajätteen loppusijoituspaikka on. Kuljettaako Ekotori ne sidosryhmäläisten jonkun Ekopartnertit, tai jonkun kiertotaloutta harjoittavan yhteistyökumppaniyrityksen kautta ne sitten jonnekin kehitysmaahan Afrikkaan esimerkiksi?
Yritän ratkaista asioitani oikeassa elämässä kestävän kehityksen ja ympäristön näkövinkkelistä suotuisalla tavalla, niin ehkä en vielä vie sitä ekotorille odottamaan loppusijoituspaikkaa. Onhan noissa tietokoneissa tietenkin kaikenlaisia jalometalleja, mitä voidaan hyödyntää kiertotalous-menetelmin uusiokäyttöön tietenkin, mutta Turun ekotorin toiminnasta vähän huonoja kokemuksia, niin en tiedä heidän loppusijoitus-strategiaansa sähkölaitteille.
Tuo USB voisi olla ihan hyvä vaihtoehto kokeilla, mutta konetta ei saa USB:lta bootattua. Tietenkin jos ottaa varmuuskopion ulkoiselle kiintolevylle niistä vähistä tiedostoista, mitä pidän tärkeänä koneessa, ja alustaisi kiintolevyn, ja asentaisi DVD-medialta tuon Linux-distron, mitä täällä ehdotettiin. Debian kymppiä tosiaan voisi kokeilla, ja tutustua paremmin tuohon MATE -työpöytäympäristöön. Kyllä siihenkin varmaan äkkiä oppii ja tottuu.
Opiskelukannettavani vuodelta 2005 on museitavaraa, täytyy myöntää, arvon foorumitoverini, vähän kuin olen juurtunut teiniaikojeni hittimediaformaatteihin CD- ja DVD jo pitkään, vaikka suoratoistopalvelut ovat jo aivan arkea.
Tuon ikäisessä pc-raudassa on sekin ongelma että ei ole edes retroarvoa, tarttis olla semmoinen 9x winukkakone jotta sellaista olisi tosissaan....toki jos säilöt vaikka vuosikymmeneksi eteenpäin niin ehkäpä...
-
Aina aatellut että taannoin eläköimäni T60 olisi ikääntynyttä rautaa mutta tuo on jo aika hyvä...
Tarkoitatko Lenovon Thinkpad T60? Siinäkin näyttäisi olevan paremmat speksit, mitä tuossa Fujitsu Amilo Siemes A1655G.
Oli tuo Amilonikin ostohetkellä 2005 ihan sen aikakauden mittapuun mukaan sieltä tehokkaimmasta läppäripäästä, mitä kodinkoneliikkeet myi. Maksoin sentään siitä noin 1400 euroa.
-
Aina aatellut että taannoin eläköimäni T60 olisi ikääntynyttä rautaa mutta tuo on jo aika hyvä...
Tarkoitatko Lenovon Thinkpad T60? Siinäkin näyttäisi olevan paremmat speksit, mitä tuossa Fujitsu Amilo Siemes A1655G.
Oli tuo Amilonikin ostohetkellä 2005 ihan sen aikakauden mittapuun mukaan sieltä tehokkaimmasta läppäripäästä, mitä kodinkoneliikkeet myi. Maksoin sentään siitä noin 1400 euroa.
Juu siinä on tuplaydinprossu sataväyläinen kovalevy ja muistinkin saa laajennettua vakio kahdesta gigasta peräti kolmeen. Mainittakoon myös kevytmetallirunko, kestää kolhujakin. Ja omani prossu on 64 bittinen, viimeisin käyttis mitä sillä on ajettu on 64 bittinen Ubuntu Mate 16.04....käsittääkseni uutena kone olisi ollut parin tuhannen euron kone....
-
Minulla on pari 32-bittistä minikannettavaa (Asus ja Lenovo). Koneet toimineet ihan ok. Fedora-jakeluilla, mutta nyt, kun i386/i686 -versioita ei jakelusta ole tarjolla, asensin koneille (kuten jo vastauksista tullut suositus) Debianin. Uskon, että Debianista löytyy tuki x86-prosessoreille ja ohjelmille kohtuullisen pitkään.
Aikanaan, kun tuon Asuksen reilut 10-vuotta sitten hankin tarjouksesta "kohtuulliseen" hintaan (taisi olla jo kaupan ylijäämäerää), tarkoitus oli käyttää laitetta mm. kameran kuvien tallentamiseen ja editointiin "reissun" päällä, lähettämiseen vaikka verkkosivuille ym. Tuohon laite soveltuikin erinomaisesti kuten soveltuu yhäkin.
Tuo Asus-
miniläppäri on pieni ja kevyt, mutta mm. näppäimistö on kohtuullisen kokoinen.
Minulla on muitakin käyttötarkoituksia ko. laitteille. Tietokoneet ovat olleet tehokkaita ja ovat edelleenkin. Sopivat moneen käyttöön - vai mielikuvitus on rajana, mihin myös vanhentunut laite soveltuisi...
Kierrätys toki on asiaa ... mutta on myös kansalaisia, joilla ei ole käytettävissä toimivia laitteistoja...
PS. Tämä viesti on lähetetty jo kierrätyskelpoiselta koneelta :-D
-
Minusta pitäisi uskaltaa laittaa nämä museokoneet kierrätykseen. Turhaan jarruttavat sitä tosiseikkaa ettei näillä 1 BG 32-bittisillä minikoneilla ole tulevaisuuttta. Vaikka tukea ehkä löytyy joistakin jakeluista, on kuitenkin selvää että markkinaosuus alkaa olemaan niin marginaalinen jo ettei näihin panostaminen ole järkeä.
Tietyt tahot kuitenkin tarkkailevat näiden koneiden jälkeä ja päättävät vielä hidastaa teknologista kehitystä muiden koneiden osalta.
-
Jos metallien yms. kierrättämistä mietit, niin kyllähän ne eletroniikkaliikkeiden SER-pisteissä otetaan vastaan. Ihan ilmaiseksi jopa.
-
Joo, en tiedä noista jalometalleista sitten.
Tuo tässäkin keskustelusäikeessä ehdotettu Debian 10 voisi olla kokeilun arvoinen. Poltin levykuvan juuri vanhempieni luona majailevalla varastossa olevalla Lenovo G505s -Windows 8.2 -läppärillä, kun missään kämpällä olevassa koneessani ei ole tallentavaa CD/DVD-asenaa. Mahtui juuri 700 Megatavun CD-medialle.
Tuo Debian voi tosiaan olla hidas, niinkuin täällä mainittiinkin, kun katsoin laitteistovaatimukset, ja näyttäisi suosituksena olevan vähintään 2 Gigan välimuisti, ja siinäkin on tuon Lubuntu 20:n tapaan tuplaydin-prosessori suosituksena, mutta tosin 32 - bittinen.
Jos ei toimi edes siedettävästi, läppärivarastoni Lenovo G505s kone, mitä se on hankittuna 64.bittisenä Windows 8.2 koneena, ainoastaan näppäimistö on epäkunnossa, niin investoin 70 euroa PCSystemsin kautta tilattuun malliin sopivaan näppäimistöön ja vaihdan sen, ja parhaillaan on Lubuntu 20 Gorillan asennus käynnissä, syöttölaitteena tosin ulkoinen USB-näppis, mutta ei koneessa muuta vikaa ole kun tuo keyboard.
70 pieni investointi, niin saa seuraavaksi 10 vuodeksi hyvän ja tehokkaan opiskelu/harraste -kannettavan tuosta.
Melkein voisin tämän postauksen jälkeen ilmoittaa ketjun aloitusviestiin tämän casen olevan ratkaistu.
Kiitos kaikille vinkkejä antaneille tähän säikeeseen ja muillekin kommentoijille! Ehkä viisastuin, tai ainakin sain ajatusta, mitä tehdä tuolle Amilolleni.
-
Ymmärrän tuon tuskan, että joko pitää luopua hyvästä ja pitkään palvelleesta koneesta. Itselläni sama vika, varastosta löytyy Win 96, 98 ja XP kone. Toisaalta jatkuvasti käytän kahta HP Stream läppäriä, toisessa 2 GT ja toisessa 4 GT keskusmuistia ja 32 GT muistit. Ohjelmina Ubuntu 16.04 ja kokeiluna Linux Mint 20 Cinnamon ja molemmat toimivat erinomaisesti. Eli n. 200 eurosta ylöspäin saa mielestäni hyviä uusia koneita, eli ei se oikein rahasta ole kiinni. Myös käytettyjä yritysläppäreitä saa edullisesti.
On vaan tehtävä itselleen päätös, taisteleeko vanhan koneen kanssa vai nauttiiko uuusista.
-
Well, edellä jo kerroin miten vanhan läppärin saa toimimaan "harrastuskäytössä". Kaikki yksinkertaiset asiat (toimistotyökalut, WEB-surffailu) toimivat siinä suoraan, oletettavasti huomattavasti nopeammin kuin aikoinaan Windowsissa. Linux-maailmassa on paljon vaihtoehtoja ja niitä pitää osata käyttää - tämä on sitä harrastuskäyttöä myös.
-
Kuljettaako Ekotori ne sidosryhmäläisten jonkun Ekopartnertit, tai jonkun kiertotaloutta harjoittavan yhteistyökumppaniyrityksen kautta ne sitten jonnekin kehitysmaahan Afrikkaan esimerkiksi?
Kierrätyksessä olisi kehitettävää, mikäli yleensä ihmiset haluaisivat kierrättää. Minultakin töissä lähti vaihtoon muutaman vuoden ikäinen Lenovon pöytäkone, Intelin i7 ja 8 gigaa muistia. Ei vaan saanut ostaa omaksi, kun siitä olisi niin kauhea byrokratia... Sitä en tiedä, mitä koneen vastaanottanut yritys sillä teki, mutta monelle kierrättävälle henkilölle se olisi ollut vielä usean vuoden kone. Ja sellainen henkilö olisi sitten laittanut sen omansa ehkä loppuunkäytetyn poistoon.
Muinoin kuvausta harrastaneena harkitsin erään pitkän putken ostoa käytettynä. Siihen kaveri sanoi, että kaikki muutkin kuvaavat käytetyllä. Tein sitten kaupat siitä käytetystä esineestä.
-
Kierrätyksessä olisi kehitettävää, mikäli yleensä ihmiset haluaisivat kierrättää. Minultakin töissä lähti vaihtoon muutaman vuoden ikäinen Lenovon pöytäkone, Intelin i7 ja 8 gigaa muistia.
Ei kai tuo mistään muusta johdu kuin että yrityksien päättäjissä on tietämättömiä idiootteja. (Olen vastikään hankkinut FY-oikeudet :) ) .
Kierrätyksestä yritykset eivät yleensä ole aidosti kiinnostuneita muuten kuin juhlapuheissa, suppean kokemukseni perusteella. Se, että "läppärin kovalevyt pitää lähettää hävitettäväksi ulkopuoliselle partnerille" - eh, uusavutonta jos joku on. En tässä nyt halua kritisoida esim. pankkien turvajärjestelyjä, mutta järjen käyttö noin muutoin olisi suotavaa, jos sitä on.
Itse sain koneiden hävittämisen loppumaan perusteluilla: "Siinä ei lähtökohtaisesti ole mitään pahaa jos työntekijät hyötyvät vanhoista poistokoneista joita he saavat hankkia hyvin edullisesti. Työnantaja-työntekijä suhteen perusidea on siinä, että työntekijä hyötyy taloudellisesti työnantajasta."
Asenteissa voi olla parantamisen varaa sikälikin, että harva osaa tehdä vanhalle koneelle mitään - kateus voi olla yksi syy. Harva esimerkiksi tajuaa, että tässäkin mainitusta Asus-miniläppäristä saa hyvin korkealaatuisen musiikin soittajan kun sen perään liittää esim. EMU-USB äänikortin ja ajaa musiikkia vaikkapa ulkoiselta USB-levyltä.
-
Väliin ne firmojen koneet päätyvät pikku kunnostuksen jälkeen myyntiin. Omista koneista tuo T60 aikanaan päätyi minulle sillä tapaa. 2012 kun sen ostin kone oli vain 5v. vanha, ja halvalla lähti. Siihen hintaan mitä siitä maksoin, ei olisi saanut edes halvimpia markettiläppäreitä. Mutta harvapa niistä olisi silti kestänyt yhtä pitkään. Sen koneen aktiivikäyttö loppui 2018. Vieläkin periaatteessa toimii.
-
Väliin ne firmojen koneet päätyvät pikku kunnostuksen jälkeen myyntiin. Omista koneista tuo T60 aikanaan päätyi minulle sillä tapaa. 2012 kun sen ostin kone oli vain 5v. vanha, ja halvalla lähti. Siihen hintaan mitä siitä maksoin, ei olisi saanut edes halvimpia markettiläppäreitä. Mutta harvapa niistä olisi silti kestänyt yhtä pitkään. Sen koneen aktiivikäyttö loppui 2018. Vieläkin periaatteessa toimii.
Yep. Dell-läppäreissä oli vain sellainen piirre, että vanhat, kovalevyaikakauden koneet, lakkasivat toimimasta ihan oikeasti. Selvityksen tulos oli se, että emolevyn ja näytön väliset tinaukset oli tehty materiaalilla joka vanheni. Sitä oli kuulemma hyvin vaikeata korjata. Minulla on nippu vanhoja M90 ja M65 koneita, joissa on sama vika. Ulkoinen näyttökään ei ratkaise asiaa. M90 oli n. 4000 euron kone (listahinta, hyvillä varusteilla) aikoinaan, että silleen. M4600 tuntuu kyllä kestävän, mutta se on jo SSD-aikakauden kone (siis 2000-luvulta). (Kovalevyn tyyppi on mainittu tässä vain historiallisena referenssinä.)
-
Yep. Dell-läppäreissä oli vain sellainen piirre, että vanhat, kovalevyaikakauden koneet, lakkasivat toimimasta ihan oikeasti. Selvityksen tulos oli se, että emolevyn ja näytön väliset tinaukset oli tehty materiaalilla joka vanheni. Sitä oli kuulemma hyvin vaikeata korjata. Minulla on nippu vanhoja M90 ja M65 koneita, joissa on sama vika.
Tuo oli yleinen ongelma etenkin vuosina 2005 - 2010 valmistetuissa läppäreissä, joissa on emolevylle juotettu Nvidian tai AMD:n näytönohjain. Valmistajat ottivat käyttöön hieman aiemmasta poikkeavan juotostinan, joka ei sitten kestänytkään lämpölaajenemisesta johtuvaa rasitusta vaan murtui muutamien vuosien käytön jälkeen. Korjaaminen on periaatteessa mahdollista kotikonstein uunittamalla (https://www.computerrepairtips.net/how-to-reflow-a-laptop-motherboard/) tai kuumailmapistoolilla (http://www.laptoprepair101.com/fix-laptop-motherboard-with-failed-nvidia-graphics-chip/), mutta lopputulokseen ei voi ihan sataprosenttisen luottaa. Lisäksi emolevyn irrottaminen koneesta on aika työläs operaatio, eikä enää maksa vaivaa noin vanhoille koneille.
M4600 tuntuu kyllä kestävän, mutta se on jo SSD-aikakauden kone (siis 2000-luvulta). (Kovalevyn tyyppi on mainittu tässä vain historiallisena referenssinä.)
2011, joka on jo luotettavampaa aikakautta. :)
-
Yep. Dell-läppäreissä oli vain sellainen piirre, että vanhat, kovalevyaikakauden koneet, lakkasivat toimimasta ihan oikeasti. Selvityksen tulos oli se, että emolevyn ja näytön väliset tinaukset oli tehty materiaalilla joka vanheni. Sitä oli kuulemma hyvin vaikeata korjata. Minulla on nippu vanhoja M90 ja M65 koneita, joissa on sama vika.
Tuo oli yleinen ongelma etenkin vuosina 2005 - 2010 valmistetuissa läppäreissä, joissa on emolevylle juotettu Nvidian tai AMD:n näytönohjain. Valmistajat ottivat käyttöön hieman aiemmasta poikkeavan juotostinan, joka ei sitten kestänytkään lämpölaajenemisesta johtuvaa rasitusta vaan murtui muutamien vuosien käytön jälkeen. Korjaaminen on periaatteessa mahdollista kotikonstein uunittamalla (https://www.computerrepairtips.net/how-to-reflow-a-laptop-motherboard/) tai kuumailmapistoolilla (http://www.laptoprepair101.com/fix-laptop-motherboard-with-failed-nvidia-graphics-chip/), mutta lopputulokseen ei voi ihan sataprosenttisen luottaa. Lisäksi emolevyn irrottaminen koneesta on aika työläs operaatio, eikä enää maksa vaivaa noin vanhoille koneille.
OK, kiitos vahvistuksesta :) . Näin minäkin kuulin, mahdollista: työlästä mutta vaikeaa. Eipä niissä ole juuri mitään käyttökelpoista riisuttavaksikaan - hyvin hitaat kovalevyt (kuten ensiasennuslevyillä oli tuolloin tapana DELLeissä) ja muistit mitkä eivät sovi mihinkään. No, toimivan vanhan koneen testeihin nuo kovalevyt joutaisivat hyvin.
-
Yep. Dell-läppäreissä oli vain sellainen piirre, että vanhat, kovalevyaikakauden koneet, lakkasivat toimimasta ihan oikeasti. Selvityksen tulos oli se, että emolevyn ja näytön väliset tinaukset oli tehty materiaalilla joka vanheni. Sitä oli kuulemma hyvin vaikeata korjata. Minulla on nippu vanhoja M90 ja M65 koneita, joissa on sama vika. Ulkoinen näyttökään ei ratkaise asiaa. M90 oli n. 4000 euron kone (listahinta, hyvillä varusteilla) aikoinaan, että silleen. M4600 tuntuu kyllä kestävän, mutta se on jo SSD-aikakauden kone (siis 2000-luvulta). (Kovalevyn tyyppi on mainittu tässä vain historiallisena referenssinä.)
Jotkut lyijyttömät juotosmateriaalit omaavat ikävän tavan haurastua ajan kanssa. On muistaakseni laajempikin ongelma tietyn ikäisessä elektroniikassa (ts. tehty melko pian lyijykiellon jälkeen..)
-
Olen joskus lisännyt muistia tuollaiseen alitehoiseen. Pohjasta luukkuja auki ja sieltä vakoilemalla muistikamman mallia ja tyyppiä ja kampapaikkojen määrää. Sitten kierrätyksestä/vast saman mallin muistikampoja niin paljon kuin mahtuu. Vaikka vastaavan ikäluokan romusta purkamalla. Jos on vain yksi paikka niin luultavasti ainakin 2 GB kampa luulisi löytyvän. Siinä tulisi kierrätysfilosofiaa toteutettua lisää entisen koneen lisäksi. Ekologinen elektroniikan käyttö kun on usein enemmän periaatekysymys kuin rahallisen arvon kysymys.
Puppyn minäkin tuohon asentaisin ilman enempiä empimättä. Se on niin nopsa ja simppeli ja sympaattinen. Eikä miltään tikulta vaan kovalevylle laittaisin.
-
Olen joskus lisännyt muistia tuollaiseen alitehoiseen. Pohjasta luukkuja auki ja sieltä vakoilemalla muistikamman mallia ja tyyppiä ja kampapaikkojen määrää. Sitten kierrätyksestä/vast saman mallin muistikampoja niin paljon kuin mahtuu. Vaikka vastaavan ikäluokan romusta purkamalla. Jos on vain yksi paikka niin luultavasti ainakin 2 GB kampa luulisi löytyvän.
...
Puppyn minäkin tuohon asentaisin ilman enempiä empimättä. Se on niin nopsa ja simppeli ja sympaattinen. Eikä miltään tikulta vaan kovalevylle laittaisin.
Juuri näin. Kiertarista tarvittaessa vielä vanha kovalevy mukaan, jos haluaa vain kokeilla tuhoamatta nykyistä asennusta. Tarkkana tyypin kanssa, lienee IDE.
Aika moneen vanhaan koneeseen on joutunut polttelemaan CD/DVD-levyjä kun USB:lta ei boottaa. USB-härpäkkeitä löytyy kaupoista melko halvalla - tai sitten ehkä kiertarista.
-
Yep. Dell-läppäreissä oli vain sellainen piirre, että vanhat, kovalevyaikakauden koneet, lakkasivat toimimasta ihan oikeasti. Selvityksen tulos oli se, että emolevyn ja näytön väliset tinaukset oli tehty materiaalilla joka vanheni. Sitä oli kuulemma hyvin vaikeata korjata. Minulla on nippu vanhoja M90 ja M65 koneita, joissa on sama vika. Ulkoinen näyttökään ei ratkaise asiaa. M90 oli n. 4000 euron kone (listahinta, hyvillä varusteilla) aikoinaan, että silleen. M4600 tuntuu kyllä kestävän, mutta se on jo SSD-aikakauden kone (siis 2000-luvulta). (Kovalevyn tyyppi on mainittu tässä vain historiallisena referenssinä.)
Jotkut lyijyttömät juotosmateriaalit omaavat ikävän tavan haurastua ajan kanssa. On muistaakseni laajempikin ongelma tietyn ikäisessä elektroniikassa (ts. tehty melko pian lyijykiellon jälkeen..)
Pitää paikkansa. Aika monet elektroniikan ihmeet on kärsineet tuosta joskus 2003-2007 paikkeilla. Mm. Microsoftin Xbox360 ensimmäiset mallit oli todella iso ongelma heille. Kaikki toimi hienosti ajan x, mutta sitten juotokset alkoi väsymään lämmöstä johtuen. Itse korjasin tilapäisesti myös yhden tuon aikakauden HP:n kannettavan kuumailmapuhaltimella. Useampia oikein reilusti vikaantuneita TV-malleja/merkkejä on ollut ollut myös kuulemma noihin aikoihin. Toisin sanottuna monet tiheään lämpenevät/kylmenevät elektroniikkavärkit on tuosta saattanut kärsiä.
Aikakausi on itse asiassa aika laaja, koska monet valmistajat teki siirtymän lyijyttömään muutaman vuoden aiemmin, mitä oli tarve. Joskus 2000 puolen välin huiteilla tuli kuitenkin pakollinen kielto EU:n takia.
-
Puppyä jos meinaa laittaa käyttöön, niin kannattaa muistaa, että sillä ei ole järkevää käyttää nettipankkia tai tehdä muutenkaan sellaisia asioita, joissa tietoturva on erityisen tärkeää. Kaikkea ajetaan root-käyttäjänä, joten oikeuksien tarkastus on käytännössä varsin olematonta.
-
Puppyä jos meinaa laittaa käyttöön, niin kannattaa muistaa, että sillä ei ole järkevää käyttää nettipankkia tai tehdä muutenkaan sellaisia asioita, joissa tietoturva on erityisen tärkeää. Kaikkea ajetaan root-käyttäjänä, joten oikeuksien tarkastus on käytännössä varsin olematonta.
Tämän takia tarjosin aiemmin tuota Bunsenin Lithiumia. Toki jos haluaa itse viritellä, niin ihan Arch Linux olisi yksi kelpo vaihtoehto. Tuo Lithium on vain paljon helpompi tie.
-
Ketju näköjään jatkunut, ja kierrätysteema yhä säikeessä päällä.
Riippuu varmaan yrityksen koosta henkilöstömäärässä mitaten, tai organisaation yleisestikin kankeudessa mitattuna, kun yritys tekee laiteinvestointeja, niin mitä olen seurannut lähinnä pieniä yrityksiä tradenomiksi valmistumisen jälkeen kun tulin valituksi vasemmistoliiton pienyrittäjyystyöryhmään viime vuoden alussa, niin tuollainen perusläppäri tai mikrotietokone merkitään kirjanpitoon käyttöiäksi kokemukseni mukaan 5 vuodeksi poistoihin ja sen jälkeen sillä laitteella ei ole mitään rahallista arvoa. Yhden miehen firmassa voi myydä vaikka eurolla kaverille 5 vuotta vanhan koneen, kun kirjanpidossa on arvo nolla, niin saa 100% sijoitetun pääoman tuottoprosentin, Return of Investement ikäänkuin. Tai sitten pyytää jotain käypää hintaa, että saa osan uuden koneen hankinnasta rahoitettua, varmaan taksiyrittäjillä yleistä, että kun uusi taksiyrittäjä investoi vaikka uuteen mersuun hakee liikkeestä, ja 4-5 vuoden päästä, kun arvo nollassa kirjanpidossa, niin sillä voi olla ihan käypä arvo vaihto-autona, niin autokuskina saa uuden työkalun vähemmällä välirahalla.
Ehkä ongelma on siinä enemmän, kuten tässä säikeessä nimimerkki "Ganymedes" totesi, että kierrätystahtoa lopulta ei löydy pelkkää korupuhetta julkisivu-puheissa, mutta voihan ongelma olla sekin, että ei oikein osata pidentää sitä tietokoneen käyttöikää erityisesti, jos kyseessä ei ole teknologia-firma. Tietokonetta tarvitsee lopulta lähes kaikkien toimialojen yritykset, ja erityisesti nyt korona-aikana etätyö-kulttuuri ottanut harppauksia eteenpäin ja siitä varmaan jotain jäänekin sitten kun paluu uuteen normaaliin on taas edessä jossain vaiheessa, jahka rokotukset joskus saadaan tapetille, ja joukko-immuunisuoja COVID-19-virukselle sitä kautta, kun tarpeeksi suuri väestön-osa prosentuaalisesti on ottanut rokotteen pari kertaa.
Jos kyseessä on Linux-kone, niin kiintolevyjä ei käsittääkseni tarvitse hajoittaa vasarallakaan, vaan jos kovalevyn kirjoittaa nollia täyteen, ja alustaa sen silllä metodilla, ja sitten pistää vaikka varmuuden vuoksi kiintolevyn kassakaappiin säilöön. Vai voiko tiedot palauttaa, jos komennon dd syötetiedosto-parametrina käyttää \dev\zero ja asettaa bufferin kooksi esimerkiksi 1024 tavua? Windows-maailmassa ei liene lähestulkonkaan turvallisesti poistaa tiedostoja millään alustuksella, etteikö niitä saisi palautettua ainakin laboratorio-olosuhteissa, vaatinee vähintään fyysisten vaurioiden tekemistä juuri esimerkiksi vasaran iskuilla. Active Kill Disk on ja yksi, mitä on käytössä, mutta sama firma, mikä tarjoaa tuota alustusohjelmaa, tarjoaa recovery-työkalunkin, joten se ei liene kovinkaan käypä vaihtoehto.
En tiedä, pitäisikö jonkun organisaation järjestää jokin uusi ympäristö-sertifikaatti, jonka voisi saada yritys, joka todellisilla toimilla edesauttaa kestävän kehityksen ja ympäristön asiaa suotuisasti ja luonnon monimuotoisuutta. Tätä varten yritykseen voisi olla palkattuna jokin kierrätys-vastaava. Uusi työpaikka joka firmaan, ehdottaisin.
Keskustelu jatkunee.
-
Jos kyseessä on Linux-kone, niin kiintolevyjä ei käsittääkseni tarvitse hajoittaa vasarallakaan, vaan jos kovalevyn kirjoittaa nollia täyteen, ja alustaa sen silllä metodilla, ja sitten pistää vaikka varmuuden vuoksi kiintolevyn kassakaappiin säilöön. Vai voiko tiedot palauttaa, jos komennon dd syötetiedosto-parametrina käyttää \dev\zero ja asettaa bufferin kooksi esimerkiksi 1024 tavua? Windows-maailmassa ei liene lähestulkonkaan turvallisesti poistaa tiedostoja millään alustuksella, etteikö niitä saisi palautettua ainakin laboratorio-olosuhteissa, vaatinee vähintään fyysisten vaurioiden tekemistä juuri esimerkiksi vasaran iskuilla. Active Kill Disk on ja yksi, mitä on käytössä, mutta sama firma, mikä tarjoaa tuota alustusohjelmaa, tarjoaa recovery-työkalunkin, joten se ei liene kovinkaan käypä vaihtoehto.
Ei tuohon vaikuta se, mikä käyttöjärjestelmä koneella on. Ylikirjoittaminen kyllä tuhoaa tiedon ihan fyysisestikin, varsinkin perinteisiltä kiintolevyiltä, joissa ei ole mitään kulumisen tasoitusta (wear leveling) tai muuta hienoa älyä toisin kuin SSD-levyissä. Toki jos hyvin tarkkaan sitä jäännösmagneettisuutta sieltä jossain laboratoriossa tutkisi, niin ehkä sieltä jonkun tavun saisi talteen vielä, mutta onko sillä enää merkitystä. Oikein salaisissa jutuissa toki turvallisinta on tuhota levy fyysisesti, mutta käytännössä riittää tuhota data.
Toisaalta, jos tieto on arvokasta, niin levyn sisällön pitäisi olla muutenkin salattu. Tällöin jo salausavaimen tuhoaminen hävittää kaiken tiedon, koska sitä ei voida missään järkevässä ajassa palauttaa tuntematta salausavainta. Salattu data ilman salausavainta näyttää satunnaisdatalta ja oikein tehtynä siitä ei voida päätellä mitään. Tuohon jos tekee vielä ylikirjoituksen, niin eipä siitä kukaan lähde sisältöä tutkimaan.
-
Kunhan ei vasaroi koneen akkua kuten eräs toimittaja :D
Tuli noista optisista medioista mieleen, itselläni on vielä kirjoittava optinen asema pöytäkoneessa, saa kirjoiteltua jos tarvitsee, on kyllä vuosia kun olen viimeksi tarvinnut. Yhdelle tutulle kun kone kokoonpanoa kasasin kävi itsellä kämmi. En arvannut että hän tarvii moista kapistusta, mutta tällä oli kokoelma vanhempia pelejä ja nehän mieluusti haluavat sen levyn sisään pelattaessa. Ja asentaminenkin on hankalaa ilman asemaa. Piti sitten ostaa jälkikäteen optinen asema siihen kapistukseen.
-
Minusta pitäisi uskaltaa laittaa nämä museokoneet kierrätykseen.
Tähän on pakko vastata :( Olen joskus kantanut hyvin palvelleen, toimivan laitteen kierrätykseen, jollainen on esillä
Tekniikan museossa. Rauha hyvinpalvelleen laitteen muistolle.
Turhaan jarruttavat sitä tosiseikkaa ettei näillä 1 BG 32-bittisillä minikoneilla ole tulevaisuuttta.
Ei laitteen tulevaisuudesta ole kysymys, vaan laitteen käyttöarvosta. Hyvin onnistuu sähköposti, pankkipalvelut, omakanta tai eläkeyhtiön sivut...ja monet muut nettipalvelut.
Tai jopa Ubuntu-Suomi -foorumin seuraaminen.
Jo miljardööri Bill Gates lienee todennut, että 640kt riittää kaikkeen käyttöön (tms.).
Korjaus: mahdollinen shift-näppäimen epämääräinen toiminta?
-
Hyvin onnistuu sähköposti, pankkipalvelut, omakanta tai eläkeyhtiön sivut...ja monet muut nettipalvelut.
Tai jopa Ubuntu-Suomi -foorumin seuraaminen.
Jo miljardööri Bill Gates lienee todennut, että 640kt riittää kaikkeen käyttöön (tms.).
Korjaus: mahdollinen shift-näppäimen epämääräinen toiminta?
Alkaa olla se verkkoselailukin melko raskasta, saa ainakin pitää välilehtien määrän kurissa, ja mm. some-sivut ryöväävät muistia ja prosessorisyklejä kivasti.
-
Yep, yep.
Tarkoitin tuolla yritysten kierrätyksellä lähinnä sitä, että koneet annettaisiin eteenpäin. Se, että mikä kannattaa onko lopulta vain yrityksen oma asia. Poisto saattaa tapahtua jo kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen koneen käyttöikää voi vielä jatkaa takuulla. Se, että kannattaako vanhan koneen kanssa leikkiä, esim. IT-ammattilaisen hävittäjälentäjän palkkaluokassa, on oma laskennallinen asiansa. Halvimmalla saattaa päästä kun kone poistetaan automaattisesti takuuajan jälkeen.
Koneella on kuitenkin teknistä käyttöikää jäljellä, mitä yritykset eivät täysin tajua. Niiden IT-osaaminen on melko rajallista keskittyen lähinnä ydinliiketoimintaan. Sellaiselle taholle, joka ymmärtää mitä koneelle pitää tehdä (yleensä vaaditaan Linux osaamista) TAI työvoima on halpaa (esim. Kierrätyskeskuksessa) JA Linux-konetta voi käyttää omassa työssään, 3 vuotta vanha kone on todella hyvä vaihtoehto. Näin uutta konetta voi kyllä käyttää ihan hyvin vielä Windosissakin - jollei kyseessä ole kone, joka on ostettu liian pienellä RAMilla, mikä on melko yleinen munaus ... liian pieni RAM on kautta vuosikymmenten ollut se mikä koneesta tekee käyttökelvottoman, jos mikään tekee (esim. Intel 386:n tarina päättyi nopeasti tähän järjestelmävirheeseen - siihen tuli kuitenkin korjaus, jota kutsuttiin 486:si).
Kovalevyn tuhoaminen on oma asiansa ja riippuu liiketoiminnan luonteesta. Jos esimerkiksi pankin kovalevystä, joku pystyy lukemaan tekstin M. Virtanen, on kyseessä valtava mediaskandaali, vaikka tällä tiedolla kukaan ei tee mitään. Normaalisti kovalevyllä ei ole mitään sellaista, mistä pystyisi pienestä fragmentista aiheuttamaan mitään ongelmaa. Naulan lyöminen kovalevyn läpi on sikäli varma konsti, että palautusjärjestelmät eivät toimi mekaanisesti vaurioituneiden ja vääntyneiden levypintojen kanssa. Muutoin levyltä voinee teoriassa, erittäin kalliilla järjestelyllä, lukea ehkä jotakin, jos päällekirjoituksia ei ole useampia. En tiedä miten paljon tässä on takana salaliittoteoriaa ja pelolla myyntiä - voisi kuvitella että yksi päällekirjoitus pienillä tiedostoilla riittää. SSD-levyn erikoisongelmia en tunne. Otaksun, että normaalien yritysten kovalevyt ovat yhden tai kahden päällekirjoituksen jälkeen täysin luovutuskelpoisia eteenpäin - ohjelmia löytyy, jotka ovat kohtuullisen nopeita - itse olen käyttänyt mp3-tiedostoja päällekirjoitukseen :) .
-
Tarkoitin tuolla yritysten kierrätyksellä lähinnä sitä, että koneet annettaisiin eteenpäin. Se, että mikä kannattaa onko lopulta vain yrityksen oma asia. Poisto saattaa tapahtua jo kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen koneen käyttöikää voi vielä jatkaa takuulla. Se, että kannattaako vanhan koneen kanssa leikkiä, esim. IT-ammattilaisen hävittäjälentäjän palkkaluokassa, on oma laskennallinen asiansa. Halvimmalla saattaa päästä kun kone poistetaan automaattisesti takuuajan jälkeen.
Tuosta on mielestäni nimenomaan kysymys. Ulkoistetun Leasing-laitteiden tarjoajan on vaivattomampaa (lue: halvempaa) kuin jakaa ko. laitteita tyhjennettynä muuhun käyttöön. :(
Laitteita tarvittaisiin laajasti oppi- ja vanhustenlaitoksiin, yksittäisille kotihoidossaoleville, eläkeläisille, syrjäytyneille ja maahanmuuttajille jne. (Ja aivan erityisesti näin korona-aikaan).
En tiedä, ymmärtävätkö yritykset sitä mainosarvoa, joka olisi saatavissa, jos ne osaisivat hyödyntää kaatopaikalle kipattujen, mutta täysin toimivien) Leasing-laitteiden julkisuusarvoa.
Toki pelkät laitteet eivät ole aivan keskeisintä, vaan myös palveluntarjoajat, jotta ko. laitteet olisi yhdistettävissä internettiin kohtuullisin kustannuksin.
-
Hiukan pahoin pelkään, että tuolla yritysten leasing tarjoajilla ei tulla koskaan näkemään sitä, että kierrosta palaavat laitteet lahjoitettaisiin hyötykäyttöön. Veikkaan että tämän bisneksen pyörittäjät ei halua antaa tuollaista myönnytystä, että suurin osa laitteista on vielä pitkään täysin käyttökelpoisia. Veikkaanpa että myös laitevalmistajapuolelta voisi joissain tapauksissa tulla stoppia hommaan.
Sinänsä sääli. Itse osin mielestäni todella hyvän entisen leasing Lenovon parilla satkulla. Kone oli akkuja lukuun ottamatta kuin uusi ja kyseinen malli menee arviolta vielä seuraavat viisi vuotta nykytekniikan mukana ihan ongelmitta. Ei tietystikään koske erikoisempia käyttötapauksia, kuten 3D-mallinnus tms. mutta ns. peruskäytössä kuitenkin varmasti.
Btw. ei sitä alustusta ja päällekirjoitusta tarvi, eikä minusta kannata itse hoitaa vaiheittain. Dban vaan kehiin.
-
Asensin eilen illalla CD-medialta tuon Debian kympin XFCE-työpöytä-ympäristöllä, mutta 32-biitinen asennus CD ei asennusohjelmassa tunnista langatonta nettiyhteyttä, sitten kun verkkopiuhan pisti kiinni, niin koneen käynnistymisen jälkeen oli säätämistä wlan0 -ajurien kanssa. Vaikka määrittelin debian.org free-non -osoitteet repolähteisiin lisäksi, ja latasin tarvittavan firmiksen ja asensin sen, niin ei mikään wifi-skanneriohjelma tunnistanut koneeni wifi-sovitinta. Connman oli ja yksi, mitä kokeilin, ja mitä selasin ohjeita netistä, niin monessa lähteessä oli ratkaistu tuo ongelma tuolla firmwaren lataamisella ja asentamisella. Ei vain toiminut.
Nyt tänään kokeilen BunsenLabs -Lithium-Linuxia myös CD--asennuksella. Levykuva sopii kepeästi boottavaksi 700 megatavun CD-aihiolle.
Vielä tuosta kommentistani tuohon yritysten mielenkiinnottomuuteen harrastaa kierrätystä muuta kuin julkisivu-puheissa niin tuon kiinnostamattomuuden ja ammattitaidon puutteen lisäksi myös voi olla kyse ajasta ja rahasta. Ehkä yrityksessä kenelläkään ei ole aikaa käyttää koneiden eliniän tai niistä luopumiseksi esirutineeihin, kuten kiintolevyn nollakirjoitukseen täyteen, mutta todellisuudessa koneiden käyttöiän pidentäminen vaatii yleensä ainakin pieniä investointeja, investointeja tulevaan ikäänkuin. Ainakin yleensä välimuistin lisäys tai tuplaus minun kierrätyskone-tapauksissani, mitä olen myynyt niitä eteenpäin ja mahdollisesti jotain muita komponentteja, vaikka nykyisin muisti on periaatteessa ilmaista, tai ainakaan välimusiti ja massamuisti ole mitenkään kallista.
-
Tarkoitin tuolla yritysten kierrätyksellä lähinnä sitä, että koneet annettaisiin eteenpäin. Se, että mikä kannattaa onko lopulta vain yrityksen oma asia. Poisto saattaa tapahtua jo kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen koneen käyttöikää voi vielä jatkaa takuulla. Se, että kannattaako vanhan koneen kanssa leikkiä, esim. IT-ammattilaisen hävittäjälentäjän palkkaluokassa, on oma laskennallinen asiansa. Halvimmalla saattaa päästä kun kone poistetaan automaattisesti takuuajan jälkeen.
Tarkoitin tällä oikeastaan vain sitä, että yritys lopettaa koneen käytön heti takuuajan jälkeen - tällöin ei tule niin helposti seisokkiaikoja, hukkaantunutta työaikaa jms.
En tarkoittanut sitä, että yritys pitäisi koneen järkevää jatkokierrätystä kalliina vaihtoehtona - eivät kai yritykset nyt täysin kädettömiä ole järjestelyissään. Tarkoitin sitä, että yrityksillä on tätä kohtaan väärä asenne, syystä tai toisesta. Väärästä asenteesta johtuu myös se, ettei ymmärretä mitä vanhoilla koneilla voi tehdä - ei viitsitä selvittää mitään.
-
Vielä tuosta kommentistani tuohon yritysten mielenkiinnottomuuteen harrastaa kierrätystä muuta kuin julkisivu-puheissa niin tuon kiinnostamattomuuden ja ammattitaidon puutteen lisäksi myös voi olla kyse ajasta ja rahasta. Ehkä yrityksessä kenelläkään ei ole aikaa käyttää koneiden eliniän tai niistä luopumiseksi esirutineeihin, kuten kiintolevyn nollakirjoitukseen täyteen, mutta todellisuudessa koneiden käyttöiän pidentäminen vaatii yleensä ainakin pieniä investointeja, investointeja tulevaan ikäänkuin. Ainakin yleensä välimuistin lisäys tai tuplaus minun kierrätyskone-tapauksissani, mitä olen myynyt niitä eteenpäin ja mahdollisesti jotain muita komponentteja, vaikka nykyisin muisti on periaatteessa ilmaista, tai ainakaan välimusiti ja massamuisti ole mitenkään kallista.
Omasta puolestani vastauksena se, että yritykset voivat kyllä halutessaan ja ymmärtäessään järjestää eteenpäin luovutuksen halvalla. Ei levyjen tyhjentäminen ole mitään kvanttifysiikkaa eikä vaadi normaalisti Supon laajaa turvaselvitystä tekijöiltään.
Koneen tekeminen sopivaksi ja hyväksi johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, maksaa aikaa ja rahaa sekä vaatii ammattitaitoa. Keskivertoyritys ei tällaista työtä halua kustantaa eikä ymmärrä siitä mitään - mutta ei tarvitsekaan, kunhan vain antaa koneen pois.
-
Kovalevyn tuhoaminen on oma asiansa ja riippuu liiketoiminnan luonteesta. Jos esimerkiksi pankin kovalevystä, joku pystyy lukemaan tekstin M. Virtanen, on kyseessä valtava mediaskandaali, vaikka tällä tiedolla kukaan ei tee mitään. Normaalisti kovalevyllä ei ole mitään sellaista, mistä pystyisi pienestä fragmentista aiheuttamaan mitään ongelmaa. Naulan lyöminen kovalevyn läpi on sikäli varma konsti, että palautusjärjestelmät eivät toimi mekaanisesti vaurioituneiden ja vääntyneiden levypintojen kanssa. Muutoin levyltä voinee teoriassa, erittäin kalliilla järjestelyllä, lukea ehkä jotakin, jos päällekirjoituksia ei ole useampia. En tiedä miten paljon tässä on takana salaliittoteoriaa ja pelolla myyntiä - voisi kuvitella että yksi päällekirjoitus pienillä tiedostoilla riittää. SSD-levyn erikoisongelmia en tunne. Otaksun, että normaalien yritysten kovalevyt ovat yhden tai kahden päällekirjoituksen jälkeen täysin luovutuskelpoisia eteenpäin - ohjelmia löytyy, jotka ovat kohtuullisen nopeita - itse olen käyttänyt mp3-tiedostoja päällekirjoitukseen :) .
SSD-levyillä tuo liittyy lähinnä siihen, ettei voi olla aivan varma siitä mihin kohti muistipiirejä kirjoitus osuu. Ylikirjoitettu kohta ei välttämättä ole fyysisesti sama kuin loogisesti, joten teoriassa sinne voisi jäädä tietoa, jota ei voi kuitenkaan lukea ilman erikoisvälineitä. Tosin SSD-levyissä on kyllä yleensä myös oma ylikirjoitustoiminto, joka poistaa kaiken datan. Sitä voi hyvin käyttää ja joillain levyillä se toimii niin, että levyn ohjaimen käyttämä salausavain tuhotaan, jolloin data on käytännössä tuhottu eikä siihen mene kuin hetki. Tämä siis tapahtuu riippumatta siitä onko levyn salaus otettu käyttöön.
Jos haluaa olla varma, niin voi käyttää molempia. Kirjoittaa levyn täyteen nollia tai satunnaisdataa joko dd-komennolla tai dbanillä ja sitten käyttää levyn omaa tyhdennystoimintoa. Lienee aika varma tapa vaikka viekin potentiaalisesti tupla-ajan. Naula levyn läpi kuulostaa huonolta tavalta tuhota dataa. Sehän ei välttämättä tuhoa dataa, joten teoriassa tietoa voi jäädä levylle. Jos taas levyt tai muistipiirit jauhaisi pieneksi silpuksi, niin niiltä olisi aika mahdotonta palauttaa mitään. Tosin silloin kyllä kannattaisi nähdä sekin vaiva, että ylikirjoittaa kaiken datan. Sillä ei ole juurikaan väliä miten sen ylikirjoittaa, arvaan satunnaisdatan olevan parasta, mutta helpointa on käyttää automaattisesti työnsä tekevää ohjelmaa ja jättää kone kirjoittelemaan itsekseen.
Tuo pienillä tiedostoilla kirjoittaminen on siis tarpeetonta, silloin pitäisi huolehtia siitä, että kaikki tila (vapaa ja aiemmin varattu) tulee täytettyä ja sittenkin olisi hyvä miettiä levyn omaa kirjanpitoa ja sen ylikirjoitusta. Parempi ohittaa tiedostojärjestelmä ja kirjoittaa suoraan laitteelle (eli esim. dd if=/dev/zero of=/dev/sdxy).
Ainakin yleensä välimuistin lisäys tai tuplaus minun kierrätyskone-tapauksissani
Tarkoitat varmaankin keskusmuistia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskusmuisti) välimuistin (https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limuisti) sijaan.
-
Kierrätyksessä olisi kehitettävää, mikäli yleensä ihmiset haluaisivat kierrättää. Minultakin töissä lähti vaihtoon muutaman vuoden ikäinen Lenovon pöytäkone, Intelin i7 ja 8 gigaa muistia. Ei vaan saanut ostaa omaksi, kun siitä olisi niin kauhea byrokratia... Sitä en tiedä, mitä koneen vastaanottanut yritys sillä teki, mutta monelle kierrättävälle henkilölle se olisi ollut vielä usean vuoden kone. Ja sellainen henkilö olisi sitten laittanut sen omansa ehkä loppuunkäytetyn poistoon.
Ei kai tuossa ole kierrätyksessä mitään kehitettävää vaan päätös on sinun työpaikallasi tehty.
Joissain tapauksissahan koneita voisi muuten antaa pois mutta kiintolevyn varma tyhjennys olisi turhan iso operaatio siihen nähden mihin jokin firma ne koneet hoitaa pois silmistä.
-
Ainakin yleensä välimuistin lisäys tai tuplaus minun kierrätyskone-tapauksissani
Tarkoitat varmaankin keskusmuistia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskusmuisti) välimuistin (https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limuisti) sijaan.
No joo, RAMmia, eli keskusmuistia tarkoitan. Kiitos, Tomin huomautuksesta!
-
Ainakin yleensä välimuistin lisäys tai tuplaus minun kierrätyskone-tapauksissani
Tarkoitat varmaankin keskusmuistia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskusmuisti) välimuistin (https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limuisti) sijaan.
No joo, RAMmia, eli keskusmuistia tarkoitan. Kiitos, Tomin huomautuksesta!
Ole hyvä. Joskus ennen vanhaan olisi kyllä ollut mahdollista kasvattaa prosessorin välimuistia. Taisivat Pentium Pron ja Pentium II:n myötä poistua muodista.
-
Tietokone-orientoitunut harrasteviikonloppu takana. Aloitin viime viikon perjantaina aamulla kello 7:00 ja lopetin eilen sunnuntaina noin 19:00. Näkyi tuo Computer Weekend jollain tapaa aktiivisena tässäkin keskustelu-yhteisössä viestieni määrässä.
Asensin tuon Bunsen Labs Lithium Linux -jakeluversion 32-bittisen CD-levykuvan, jonka poltin verkosta lataamisen jälkeen Mint-koneellani xfburnilla, jossa sentään amd-64 bittinen neliydin - prosessori ja neljän Gigatavun työmuisti, mutta koneen näppäimistö on rikki täytyy käyttää ulkoiselta USB-näppiksellä.
BunsenLabs Lithium näyttäisi toimivan ihan kivasti tuossa 2005 vuoden koneessa, siinähän on Open Desktop -työpöytäympäristö näköjään ja langaton verkkoyhteys wlan0 toimii hyvin. Siinähän on työpöydän oikeassa reunassa tuo monitorointi - ikkuna koneen muistiresursseista ja prosessorin aktiivisten prosessien hoidossa käyttämä suoritusprosentti, niin näyttäisi lepotilassa CPU-käyttöaste olevan vain 7%. Koneessa on vähän yli 800 megatavun työmuisti, joka on todella alhainen nykymittapuussa tosiaan, ja 100 Gigatavun SCSI-kiintolevy, niin ei tuolla koneella nyt ihan kuuhun mennä mutta kyllä sillä voi pienimuotoista ohjelmistokehitystä Pythonilla tehdä ja verkossa toimia esimerkiksi selata verkkoselaimella www-resursseja. Tuo järjestelmän tarjoama oletusselain tosin vaihtui Firefor ESR:ään, mutta sekin toimii kivasti, kun asensi mainosten esto - ohjelman ja sääti mahdollisimman vähän tietoa lähetettäväksi kehittäjille selaimen käytöstä ja cookie-jäljitysasetuksia sääti.
Asennusvaiheessa asensin pelkän CDROM-asennuksen ilman verkkoyhteyttä ja osioin /var /tmp /home ja /swap sijainnit omiksi osioikseen ja annoin asennusohjelman luoda päälohkoon sen käynnistysohjelman, kun natiivina ainoa käyttöjärjestelmä tuossa kyseisessä läppärissä. Piti vain debian.org -repolähteet määritellä laajemmiksi, kun listassa ei ollut asennuksen jälkeen kuin BunsenLabsin oma, ja sitten cdrom -lähde, niin lisäsin debian.orgin Contrib,Non-Free,Security,Updates ja Backports -lähteet sources.listiin niin olin tyytyväinen.
Näin kyseisen jakeluversion nyt ensimmäistä kertaa, kun otin käyttöön sen itselleni eilen sunnuntaina Linux-koneen varakoneen varakoneeksi, niin seuraavan istuntoni agendana on turvallisuusaiheet peruskäyttäjän näkökulmasta, ainoastaan ufw-palomuurin asensin noiden lähteiden asettamisen jälkeen ja aktivoin sen, mutta täytyy selata verkkolähteitä, lukea artikkeleita, jos saisi jotain vinkkiä, mitä kannattaisi muuta siinä tehdä.
Tänään maanantaina pidän vapaapäivän tietokoneharrastuksesta, ja ensi perjantaina kun tulee takuueläke tilille, ajattelin viettää humaanis-painotteisen tietokonevapaan viikonlopun, ja hankkia korin mallasjuomaa, resetoida ikäänkuin tämä juuri päättynyt computer weekend, välillä pitää nollata ihan omakin keskusyksikkö ja prosessi, sekä muisti. Ei tosin alustaa.
Mitä sanoin noista arvometalleista tietokoneiden komponenteista, että tiedä niistä sitten, lähinnä tutumpi on jaloviina yhden tähden jallupullo on itselleni tärkeä osa elämää aina toisinaan muiden mallasjuomien lisäksi, kun elän todella pienellä toimeentulolla, budjetilla arkea, eläen kovin askeettista minimalistista elämää, nin jo puolen litran yhden tähden Jallulla saavuttaa jonkinlaisen lohdun ja palan köyhän taivasta , niin asiat taas luonnistaa humaanimman toiminnan jälkeen.
-
BunsenLabs Lithium näyttäisi toimivan ihan kivasti tuossa 2005 vuoden koneessa, siinähän on Open Desktop -työpöytäympäristö
Asennusvaiheessa asensin pelkän CDROM-asennuksen ilman verkkoyhteyttä ja osioin /var /tmp /home ja /swap sijainnit omiksi osioikseen ja annoin asennusohjelman luoda päälohkoon sen käynnistysohjelman, kun natiivina ainoa käyttöjärjestelmä tuossa kyseisessä läppärissä. Piti vain debian.org -repolähteet määritellä laajemmiksi, kun listassa ei ollut asennuksen jälkeen kuin BunsenLabsin oma, ja sitten cdrom -lähde, niin lisäsin debian.orgin Contrib,Non-Free,Security,Updates ja Backports -lähteet sources.listiin niin olin tyytyväinen.
Bunsenlabs on kiva systeemi. Se työpöytä on Openbox, joka on itse asiassa ikkunamanageri. BL:ssä on myös muistaakseni näppärä asennuksen jälkeinen skripti, jolla saa helposti tiettyjä suljetun koodin juttuja, extra repoja yms. käyttöön, mutta ehkä sitä ei tullut, jos asensit ilman verkkoyhteyttä. Ehkä sen löytää valikosta jälkeenkinpäin. Itse teen asennuksen läppäriin suosiolla verkkopiuha kiinni, niin ei tarvitse puljata wifiä päälle komentoriviltä, saa ajeltua ko. skriptinkin samantien.
-
BunsenLabs Lithium näyttäisi toimivan ihan kivasti tuossa 2005 vuoden koneessa,
Onneksi olkoon. :) Ja kiitos mallikkaasta raportoinnista. Tuo jakelu täytyykin pitää muistissa, noita vanhoja laitteita pyrkii kasaantumaan nurkkiin. Niistä saa moneen tarkoitukseen vielä minimalistisia työkaluja.
Koneessa on vähän yli 800 megatavun työmuisti, joka on todella alhainen nykymittapuussa tosiaan, ja 100 Gigatavun SCSI-kiintolevy, niin ei tuolla koneella nyt ihan kuuhun mennä
Muistan kun kuuhun mentiin. Siinä tarvittiin laskin mukaan koska VHF-radioyhteys katkesi aina siksi aikaa kun alus oli kuun takana ja kiertoradan laskentaa ei voinut hoitaa maasta. Muistaakseni siinä oli muutama kymmenen kilotavu muistia. Jälkeenpäin on sanottu sitä laitetta yhdeksi askeleksi mikroprosessoreille.
Tuo järjestelmän tarjoama oletusselain tosin vaihtui Firefor ESR:ään, mutta sekin toimii kivasti
Pankki ei hyväksynyt tuota selainta luotettavaksi, mutta pankkiasiathan onkin ihan kätevää hoitaa älypuhelimella.
-
Pankki ei hyväksynyt tuota selainta luotettavaksi, mutta pankkiasiathan onkin ihan kätevää hoitaa älypuhelimella.
Ai pankkiohjelan www-käyttöliittymä ei hyväksy ESR Firefoxia? No, sen mitä verkkopankissa asioin siinä yhdessä pankissa, mitä tili ollut koko elämäni ajan, niin kerran kuussa maksan pakolliset vuokran, puhelimen, ja nettiyhteyden ja sähkölaskun ja mitä pistän pari kertaa kuussa nettikasinolle EUTeller-välittäjän kautta saldoa lisää tai Veikkaukselle Lottoa pelatessani, niin voin hoitaa muillakin koneillani verkkopankkiasiat. Kyllä pääkoneessani on Windows 10, kun pelaan tällä jonkin verran Doomia ja Rage 2:sta, mutta tuossa Mint koneessani on hyvät tehot, josta mainitsin pitäisi vain hankkia malliin sopiva näppäimistö, niin siitä saisi tehokkaan Mint-koneen vähän tehokkaampaankin käyttöön. Tuo Mint 20, 64bit amd, 4 gb työmuisti kone ostin sen Windows 8.2 koneena kaupasta, mutta hylkäsin sen kun näppäimistö ei enää toiminut.
Kyllä taas retro-fiilis kun iskee, välillä taas käytän tätä 2005 vuoden konetta ja luentokoneenakin siihen asti, että saan tuohon Mint-koneeseen näppäimistön ja sitten siinä ei ole WiFi -sovitinta, niin Powerista tai Gigantista haen USB-Wifi-adapterin mikä maksaa 10 euroa, niin pääsee oppilaitoksen verkkoon tai mihin tahansa langattomaan verkkoon sama missäpäin maailmaa sen kanssa liikkuu.
Ei tämä 2005 koneeni, mistä nyt kirjoitin tuon raportin, niin vielä ekotorille jouda missään nimessä. Ihan piruuttankin säilytän sen, ei se nyt niin paljoa varastossa tilaa vie. Tiedä, jos päätyy elämään todella pitkän elämän, jos 100-ikävuotta häämöttää joskus, mitä tosin en usko mitä olen intohimoinen tupakanpolton ystävä, ja mallasjuomatkin maistuu vapaa-aikoina, niin tiedä, vaikka tekisin testamentin 60- tai 70-vuotisjuhlapäinä ja niissä määrittelisin luovutettavaksi toimivat Linux-koneeni, jotka ovat hyvässä kunnossa pidetyt vielä silloin koska tietokoneistus-harrastus on elinikäinen elämäntapa itselläni, niin johonkin museoon tosiaan, riippuen tietenkin sen hetkisestä oppiarvostanikin.
-
Vähän kyllä epäilen väitettä ettei nettipankki toimisi Firefoxin ESR-versiolla. Se on kuitenkin tuettu versio ja saa tietoturvapäivitykset. Se on myös se versio, mitä suositellaan yrityksille, joissa on käytössä selainpohjaisia sovelluksia, jotka testataan tietylle selaimen versiolle toimiviksi. On tietenkin jokaisen pankin oma asia, mitä versioita hyväksyvät (ja ainahan voi vaihtaa user agentin), mutta jos eivät tuota hyväksy, niin laittaisin palautetta.
https://www.mozilla.org/en-US/firefox/enterprise/
-
Vähän kyllä epäilen väitettä ettei nettipankki toimisi Firefoxin ESR-versiolla. Se on kuitenkin tuettu versio ja saa tietoturvapäivitykset. Se on myös se versio, mitä suositellaan yrityksille, joissa on käytössä selainpohjaisia sovelluksia, jotka testataan tietylle selaimen versiolle toimiviksi. On tietenkin jokaisen pankin oma asia, mitä versioita hyväksyvät (ja ainahan voi vaihtaa user agentin), mutta jos eivät tuota hyväksy, niin laittaisin palautetta.
https://www.mozilla.org/en-US/firefox/enterprise/
Uskotaan, jos on parempaa kokemusta kun minulla ei nyt ole ESR:ää käytettävissä, että voisi kokeilla. Takavuosina, en muista milloin, käytin sitä ja silloin pankkiyhteyttä tehdessä, eli OP-nettipankkiin mennessä, OP ilmoitti robotillansa, että selaimesi ei ole tuettu. Firefox kyllä on tietysti tuettujen listalla, mutta ei sen ESR, joka kyllä muuten on Mozillan tukema ja päivittyy ja toimii mainiosti. Sillon siitä keskusteltiin jonkin verran ja voihan olla, että OP on tarkistanut menettelyään. Silloin laitettiin heille palautettakin ja ainakaan muutamaan kuukauteen ei parannusta tullut. Käsitykseni siis perustuu aika vanhaan tietoon. Pahoitteluni.
Pitihän se sitten kokeilla kun muistin, että onhan minulla vielä yksi 32.bit eee-pc miniläppäri. Asensin siihen Mozillateamin ppa:sta Firefox-esr:n ja kokeilin osuuspankkiin ja hyvinhän se sinne kelpasi. Tulipa sitten sekin korjatuksi. :)
-
Pitihän se sitten kokeilla kun muistin, että onhan minulla vielä yksi 32.bit eee-pc miniläppäri
Tässä ketjussa on muutenkin puhuttu Asus miniläppäristä. Muistaakseni laitoin siihen jonkun Ubuntun takavuosina ja kuulemma hyvin pelasi matkaläppärinä. Musiikinsoitossa valinta suuresta tiedostomäärästä kuitenkin takkusi, joten ei ollut ihan ykkösvaihtoehto bilekäytössä.
Mikä siihen kannattaisi asentaa nyt? Sekö mihin tässä ketjussa päädyttiin? RAMia siinä on 1 GB muistaakseni. Mihinkään pankkiasiointiin tai tekstinkäsittelyyn sen ei tarvitse kelvata. Olisiko Puppy Linux kuitenkin nopeutensa puolesta paras?
-
Pitihän se sitten kokeilla kun muistin, että onhan minulla vielä yksi 32.bit eee-pc miniläppäri
Tässä ketjussa on muutenkin puhuttu Asus miniläppäristä. Muistaakseni laitoin siihen jonkun Ubuntun takavuosina ja kuulemma hyvin pelasi matkaläppärinä. Musiikinsoitossa valinta suuresta tiedostomäärästä kuitenkin takkusi, joten ei ollut ihan ykkösvaihtoehto bilekäytössä.
Mikä siihen kannattaisi asentaa nyt? Sekö mihin tässä ketjussa päädyttiin? RAMia siinä on 1 GB muistaakseni. Mihinkään pankkiasiointiin tai tekstinkäsittelyyn sen ei tarvitse kelvata. Olisiko Puppy Linux kuitenkin nopeutensa puolesta paras?
Tämä po. BLL saattaisi olla hyvä ainakin kokeilla. Sama 1 GB RAM ja 4+16 GB SSD tässäkin eee:ssä on ja nyt jakeluna on ––– no tietenkin Xubuntu ja 32-bit kun on niin Trusty. Se palveli mainiosti Euroopan kiertueella moottoripyörän laukussa 3v sitten. Firefox oli ihan ajantasainen versio ja palveli hyvin, Sillä varasin aina seuraavan hotellin seikkailun edetessä, n. 20 eri hotellia. Myös pyörän diagnostiikkaohjelma oli siinä ja varmaan olisi ollut tarpeellinenkin, jos ei olisi ollut. Viikko tuli viettyä myös ranskalaisessa sairaalassa 5v siten, tylsää olisi ollut ilman eee:tä.
Puppy voisi olla hiukan riskialtis matkakaoneessa kun on aina pääkäyttäjä. Yksi syy kuljetella vanhaa laitetta on se, että sen voi varas viedä niin ei ole ylettömän kallis. Kyllähän Puppy muuten kävisi ja sitä jo harkitsin – se pyörän diagnostiikkakin toimii Puppyssä. Jos tarvitsee taas kierrokselle lähteä niin luultavasti opettelen tuon BLL kevytjakelun. Asennuksia olen tehnyt USB:n kautta ja myös SD-kortin kautta.
Lieneeko tottumus tottunut näihin nopeampiin laitteisiin kun tänään tuntui tuo eee toivottoman jäykältä, myös sillä Ff-esr:llä. Xubuntu ei nykuohjelmilla enää siinä menesty.
-
Kierrätyksessä olisi kehitettävää, mikäli yleensä ihmiset haluaisivat kierrättää. Minultakin töissä lähti vaihtoon muutaman vuoden ikäinen Lenovon pöytäkone, Intelin i7 ja 8 gigaa muistia. Ei vaan saanut ostaa omaksi, kun siitä olisi niin kauhea byrokratia... Sitä en tiedä, mitä koneen vastaanottanut yritys sillä teki, mutta monelle kierrättävälle henkilölle se olisi ollut vielä usean vuoden kone. Ja sellainen henkilö olisi sitten laittanut sen omansa ehkä loppuunkäytetyn poistoon.
Ei kai tuossa ole kierrätyksessä mitään kehitettävää vaan päätös on sinun työpaikallasi tehty.
Joissain tapauksissahan koneita voisi muuten antaa pois mutta kiintolevyn varma tyhjennys olisi turhan iso operaatio siihen nähden mihin jokin firma ne koneet hoitaa pois silmistä.
Päätös ei ollut peruskallioon hakattu, joten olisi sitä voinut kehittää. Koneethan lähtivät poistoon ja uuden koneen toi liisinkifirman asentaja (ei enää omia koneita). Joku guruista olisi helpolla napannut poistettavasta kiintolevyn irti ja sanonut 100€ ja työnumeron (jolle mun yksikön hankinnat tehdään). Minä olisin kävellyt kassalle ja maksanut ilmoittaen vastaanottajan. Ostanut uuden ssd:n ja ollut iloinen, pöytäkoneesta joka oli uutena 1000€.
Firma pyrkii toimissaan kohti 100% uusiutuvaa energiaa ja yksi sertifikaateista on ympäristöön liittyvä...
-
Päätös ei ollut peruskallioon hakattu, joten olisi sitä voinut kehittää. Koneethan lähtivät poistoon ja uuden koneen toi liisinkifirman asentaja (ei enää omia koneita). Joku guruista olisi helpolla napannut poistettavasta kiintolevyn irti ja sanonut 100€ ja työnumeron (jolle mun yksikön hankinnat tehdään). Minä olisin kävellyt kassalle ja maksanut ilmoittaen vastaanottajan. Ostanut uuden ssd:n ja ollut iloinen, pöytäkoneesta joka oli uutena 1000€.
Firma pyrkii toimissaan kohti 100% uusiutuvaa energiaa ja yksi sertifikaateista on ympäristöön liittyvä...
Kyllä, täysin firman asenteista ja ymmärryksestä kiinni miten koneet saa järkevästi annettua eteenpäin.
-
Tässä ketjussa on muutenkin puhuttu Asus miniläppäristä. Muistaakseni laitoin siihen jonkun Ubuntun takavuosina ja kuulemma hyvin pelasi matkaläppärinä.
Minulla ko. Asus EeePC toimi erinomaisesti Fedora-jakelulla, kuten useissa muissakin koneissa.
RAMia siinä on 1 GB muistaakseni. Mihinkään pankkiasiointiin tai tekstinkäsittelyyn sen ei tarvitse kelvata. Olisiko Puppy Linux kuitenkin nopeutensa puolesta paras?
Päädyin korvaamaan Fedoran (kun tukea 32-bittisille ei enää tarjota) luotettavaan Debianiin. Tosin heitin suoraa testiversion Debian Bullseye 10.
Takuuvarmasti ko. tason kone käy tekstinkäsittelyyn, mutta toki ymmärrettävää, ettei kone kelpaisi 1Gt muistilla, laajojen tietokantojen käsittelyyn ym..
Ehkä joskus testaan toimivuutta shakkitietokantasovelluksella Scid ja satojentuhansien shakkipelien tietokannoilla ;)
Puppy-jakelua en suosittele. Live-versio (joka ainakin joskus perustui Slackware-versioon) oli aivan erinomainen Live-versio, mutta kiintolevyversioksi sitä ei ole tarkoitettu.
Vaikka se onkin kai myös uudemmissakin versiossa asennettavissa.
Tuon tason koneissa on ymmärrettävä laitteen kapasiteetti.
Valitettavasti myös laitteiden akut ovat ehtyvä luonnonvara, josta viimeistään vanhentuneet laitteet kärsivät.
Lisäys: käytössäni oleva Asus EeePC ei ole niitä ensimmäisiä laitteita, joiden kiintolevy oli kovin pieni ja jaettu. Malli jotakin 1000HA tms...
-
'
Muistan kun kuuhun mentiin. Siinä tarvittiin laskin mukaan koska VHF-radioyhteys katkesi aina siksi aikaa kun alus oli kuun takana ja kiertoradan laskentaa ei voinut hoitaa maasta. Muistaakseni siinä oli muutama kymmenen kilotavu muistia. Jälkeenpäin on sanottu sitä laitetta yhdeksi askeleksi mikroprosessoreille.
Mitä olen käsittänyt Michael Collins oli tuo kolmas astronautti Apollo -ohjelman 11sta lennolla, minkä huikea ihmisen rohkeuden tavtoittelun eiinmarssi oli Amerikkalaisten kilpajuoksun voittaminen Neuvostoliitto ja muut sen aikaiset viholliset avaruuskisassa. Hienoa kuulla ihmiseltä, joka on elänyt sen ajan, ja joka on ollut jo 1969 kuun pimeän puolen seuraaja, mitä UNIX syntyi 1970, ihmisen perusominaisuuksiin lienee kuuluva päivänvalon kestävä "normaali" ihmiselämän toiminta ja pimeinä hetkonä jokaisella mestä on "pimeä" -puoli, jota voi myös sanoa vaihtoehtokulttuurien kannattamisen kulttuuriksi?
Joskus oli juttua Suomen keltaisen lehdistön Iltasanomat vai oliko se Iltalehti ainakin nettiuutisissa, mitä niitä seuraan päivittäin niin kuun laskutumisen vuosikymmenpäivänä muistettiiin ihan otsikkotasolla Michael Collinsia. Jaoin silloin Facebook-kattauksen seuraajilleni siitä pohdinnon, että mies varmaan tunsi olonsa sillä hetkellä olevansa maailman yksinäisin ihminen, tai mies ainakin, kun koko maailma seuraa maan päällä ja odottaa milloin Neil Amstrong laskeutuu kuun päälle.
Silloin vuosikymmen-päivänä Yle Teemakin lähetti uusintana sen 1969-televisolähetyksen, jossa oli nyky-20201 -televisio-mediamaailman pinatliitoisuus tapaan asiantuntijoina sen hetkiset ykkösprosefforit luonnontieiestiä, niin mä katsoin sen.
Jos ajattelee teknikan kehitystä noin 1969 vuoden jälkeen, niin onko se ollut kummoista poislukien, että kvanttitietokoneet tekee nyt tuloaaan, mitä on jopa mediassa Suomessa uutisoitu, että Suomi on invsetoinut uuteen kvanttitietokoneeseen? Nämä kahden tilan periaatteeseen perustuvan von Neumann 1940-luvulta peräisin olevat koneet eivät häviä todennäköisesti, tai ainakaan tule syrjäytymään tässä minunkaan elinaikanani vielä peruskäytössä mitä olen nyt 2021 tammikuussa 37-vuotias. ,
Jos toi pitää paikkansa, että ihminen on käynyt 10 kilotavun työmuistilla, niin voisi kuvitella, että matkan onnistuminen olisi vaatinut myös jotain jackpotin kaltaisia onnenkantamois-sattumuksia, kun ajatellaan, että erityisestikään amerikkalaiset ja NASA lopetti Apollo ohjelman ja sen jälkeen on ollut hiljaista kuussa, paitsi kiinalaisethan sinne nyt ovat mennet.Mitä noista Nasa X-Filesista selasin, niin taisi olla jo tiedustelu/puolustuspolitiikan agendana tuo avaruusvakoilu kuun pimeällä puolen jo 1969 ajankohtainan? Ainakin kamerakuvaa sieltä näyttää olevan saatavilla.
No, Kuu tukikohtana kohden Marsia, ja jos jonain päivänä palveluksiani kysyvät, niin Amerikkalisten länsimaalaisen vapaan markkinatalouen nimissä lähden jakamaan tietouttani jo siihen perustuen mitä pidän avaruustutkimuksesta, että voin samaistua Michael Collins -henkilöitymään niissä yksinäisyyteni ja yksinäisyytemme tunteissa, joita hän ehkä koki Apollo 11 -lennolla radioyhteyden poikkiollessa kiertäessään kuun pimeää puolta 10 - kilotavun kuumoduulissa: Olihan se sentään sen ajan varmaan seuratuin mediatapahtuma maailmanlaajuisesti, ja en tiedä, osasiko tavallinen kansa mikrotasolla poislukien valtaapitävän kongressiedustajain odottaa juuri Neil Amstrongin astuvan ennen Buzz Aldrinia kuun kamaralla Amerikan lippuineen, vai oliko siitä julkisesti tiedotettu etukäteen rahvaalle, mutta mitä julkisuudesta. Ihmienn luo oman historiansa.
-
Muistan kun kuuhun mentiin. Siinä tarvittiin laskin mukaan koska VHF-radioyhteys katkesi aina siksi aikaa kun alus oli kuun takana ja kiertoradan laskentaa ei voinut hoitaa maasta. Muistaakseni siinä oli muutama kymmenen kilotavu muistia. Jälkeenpäin on sanottu sitä laitetta yhdeksi askeleksi mikroprosessoreille.
Apollo-lentoja varten kehitetty Apollo Guidance Computer (AGC) oli varsin merkittävä askel, koska siinä käytettiin ensimmäisten joukossa mikropiirejä. NASA ja MIT edistivät siis suurella panoksella mikropiiripohjaisten sulautettujen järjestelmien ja tietokoneiden kehitystä, joka sitten lähtikin nopeaan lentoon kaupallisten valmistajien päästyä vauhtiin.
AGC:ssä oli 2048 sanaa (15 bittiä + 1 pariteettibitti) eli 3840 tavua RAM-muistia, ja 36864 sanaa eli vajaat 70 kilotavua ROM-muistia ohjelmistolle.
Kellotaajuus oli käytännössä 1 MHz ja laite painoi 32 kiloa. Vastaavan tehoisia kotitietokoneita tuli markkinoille 70-luvun lopulla.
Kannattaa vilkaista Wikipedian artikkeli, jos tietokoneiden historia kiinnostaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer
tai suppeammin suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer
Emulaattoriprojekti ja paljon lisää tietoa AGC:stä: http://www.ibiblio.org/apollo/index.html
AGC:n ohjelmiston lähdekoodi: https://github.com/chrislgarry/Apollo-11
-
Apollo 11 lento televisioitiin suorana ja seurasimme sitä naamat valkoisina Riihimäellä etukassulla käytävällä. Kukaan ei kertonut mitään tuosta hienosta laskimesta, ja vaikka olisi kertonutkin, emme varmaan olisi ymmärtäneet sanaakaan. Vasta vuosia, tai vuosikymmeniä myöhemmin maailmalle kerrottiin, että myös kuumodulissa oli lennonohjaus tietokone, ja se mokoma kaatui siinä laskeutumisessa, joka sitten tehtiin käsin. Olikohan kaikkien aikojen eka kriittinen kaatuminen?
Ymmärtääkseni laskimen on täytynyt olla käytössä jo jouluna -68 kun Apollo 8 kiersi kuun 10 kertaa, ilman laskeutumista. Siitä meille näytettiin vain uutispätkiä; sekin kun Frank Borman sanoi ensimmäisen kierroksen 20 minuutin radiohiljaisuuden päätyttyä jotain siihen tapaan, että "voin vakuuttaa, että joulupukki on olemassa." Mutta USA:n puolella kuunneltiin suorana radiosta kun raamatun luomiskertomus luettiin Apollo 8 aluksesta kuun kiertoradalta. Siitä syntyi Nasalle haaste oikeuteen, mutta korkein oikeus ei katsonut toimivaltansa ulottuvan kuuhun asti.
-
... Siitä syntyi Nasalle haaste oikeuteen, mutta korkein oikeus ei katsonut toimivaltansa ulottuvan kuuhun asti.
;)
-
Itse tosiaan 1980-luvun alkupuolella syntynyt, mutta luin jo ala-asteella lähikirjastosta lastenosastolta sijainneen Apollo 11 -kirjan kahteen kertaan, ja ylä-asteikäisenä ostin liimattavan koottavan kuumoduulista, jolla laskeuduttiin kuuhun ja kokosin sen.
Jonkin verran netistäkin selannut artikkeleita ja seurannut dokumentit tottakai televisiosta, mitä tuosta lennosta on saatavilla tietoa, mutta en sillä lailla ole asiantuntija tosiaan. Tuo Nasan Apollo Apology lakicase oli uusi tieto, mutta tässäkin koko ajan tulee uutta tietoa, kun tässäkin säikeessä keskustellaan aiheesta ja on aikalaisia jakamssa tietoutta. Hienoa!
Avaruuslennot on myös tulevaisuudessa yhä kaupallisempia, varmaan ei vielä omana elinaikanani yleisty siinä määrin tavallisille tallaajille huokein hinnoin aukene avaruuslennot, mitä esimerkiksi tavallinen lentomatkustelu perinteisimmillä lentokoneilla. Itselläni ihan positiivisia kokemuksia lentomatkailusta, vaikka en ole elämäni aikana ollut, kuin muutamia hassuja kertoja lentokoneessa, kun 2000 luvun loppupuoliskolla oli vähän paremmat varat, mitä nykyisin, niin kävin pariin otteeseen Iso-Britanniassa. Olihan joskus kaupallisen ilmaliikennöinin osaltakin hinnat ensin korkeita, eikä lentomatkailukaan ollut tavallisen kansan saavutettavissa hintojensa tähden, vähän sama mitä SpaceX tarjoaa nyt avaruuslentoja, jotka ovat vain rikkaiden saatavilla, teoriassa varmaan kenen tahansa, mutta ihmisen varallisuus nousee esteeksi.
No, en nyt avaruuteen haikaile, tämä ihmisten asuttama Maa -planeettana sisältää todella monta ja paljon mielenkiintoisia paikkoja, missä olisi hienoa päästä käymään, mutta sitten on mahdollisuus, jos voittaa lotossa tai jos päätyy joskus vähän parempipalkkaiseen päiväduuniin, niin on mahdollisuus säästää matkailua varten rahaa.
Olen tosin melkein näin 37-vuotiaana hylännyt ajatuksen työelämästä, perheen perustamisesta ja rahasta, kun syrjäydyin työelämästä heti lukion jälkeen, kun työkkäri aloitti ilmaistyöpaikkapyörityksen karenssien jälkeen uusien karenssien uhalla, ja minulla ei ole koskaan olplut parisuhdetta, ja sitten kun ei tuottavan työn duunia ole, eikä ole sillä tavalla kertynyt alkupääomaa elämälle, niin keskityn nyt loppuelämäni tekemään niitä asioita, jotka saavat oloni hyväksi, eli tietokoneharrastus on yksi niistä, ja sitten jos saisi maisterin paperit vielä kasaan ennen elämän päättymistä,kyllä se tästä tekniikasta nyt varmaan jonain päivänä vielä maisterin paperit tulee, kun tämä on ala, jossa pärjään AMK-ssakin oli ihan kiitettävä opintomenestys, löysin kivjoa kavereita, tosin ei ollut naisia samalla linjalla, mutta sitten vielä AMK-tietojenkäsittelyopinnoista valmistuin vajaat puoli vuotta etuajassa. Nice One.
-
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), akku on jo lopussa, riittää vain 20 min ja saranat loonksuu ja verkkojohtokin jo korjattu ja näppäimistön kirjaimet kuluneet lähes näkymättömiin, mutta muuten lähes ehjä.
Ubuntu ei enää tässä toimi, kun ei ole 32-bit jakelua, jota myös päivitettäisiin. Vaihtoehtojahan on muutamia, mutta päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ja siihen saa sellaisen asennusmedian, jossa on asennuksen puolivälin paikkeilla valittavissa: mikä työpöytäympäristö asennetaan.
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, joten siitä tein sitten tallennustilaa, joka jostain syystä tuli salatuksi pääkäyttäjän levyksi, mutta ei se mitään. "Isommalle" 16 GB muistille asensin Debianin yhtenä palikkana, ilman erillisä /home ym. Vain swap-osion tein sille 1 GB, saman kokoisen kuin RAM.
Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne. Katsoin sen muistinkäytön pelkällä työpöydällä: 220 MiB.
Tein uuden asennuksen ja valitsin MATE ympäristön. Siinä toimii ikaikki, paitsi WiFi, joka ei johdu työpöytäympäristöstä, vaan puuttuvasta firmwarresta. Ihan tuli mieleen 10 v takaiset säädöt Ubuntulla. MATE on jotenkin hieno työpöytä ja selkeä käytettävä. Sen muistinkäyttö pelkällä työpöydällä on 240 MiB, joten ei ole paljoa raskaampi vs. xfce. Molemmilla katsoin myös prosessorin kuormituksen Firefox-esr:llä ja siinä tuskin on eroavuuksia. Molemmilla 100% hyvin helposti, eikä mitään liikkuvaa kuvaa voi esittää kun jo pätkii. Muisti ei juurikaan täyty 70%enempää, joten ei se rajoitus olekaan muisti vaan prosessori.
Se WiFi oli saatava toimimaan kun on sentään kannettava miniläppäri ja autotalli– ja matkakone. Näin se käy:
Ensin oli mentävä päätteellä rootiksi, kirjoittamalla su ja antamalla pääkäyttäjän tunnussana.
Sitten piti avata Pluma (MATE:n tekstimuokkain) roottina hakemistoon /etc/apt/sources.list (pakettien asennuslähteet).
pluma etc/apt/sources.listJolloin lähdeluetteloa pääsee muokkaamaan. Sinne vaan sopivaan väliin tehdään tyhjä rivi ja kirjoitetaaan/kopioidaan sinne uusi lähde:
deb http://ftp.de.debian.org/debian buster main non-freeSitten pitää tallettaa Pluma. Sen saa nyt sammuttaa, samoin voi päätteeseen komentaa ctrl+d, jolloin rootti loppuu.
Sitten avataan Synaptic ja käsketään se päivittymään, jotta se löytää uuden lähteen. Nyt sen hakemistosta löytyy myös firmware-misc-nonfree vaikka hakusanalla. Kun vähän selaa niin siitä löytyy sisällöstä myös se puuttuva ajuri WiFi:lle rt2860 (siis tässä 901 tapauksessa, muissa voi olla joku toinen, se selvinnee komennolla lspci). Paljon muitakin suljettuja ajureita siellä on. Paketin riviä klikataan ja käsketään Synapticia >paketti >merkitse asennettavaksi >toteuta. Ennen Synapticin sulkemista voi vielä tarkistaa, että po. paketit on asennettu.
Tämä laite tarvitsi vielä uudelleenkäynnistksen, jotta langattomat verkot ilmestyivät tarjolle. Sinne sitten vaan haluttuun essid tunnukseen tunnussana ja yhteys aukeaa.
–––
Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu. Nyt olisi kai löydettävä Debianin keskustelufoorumi, jos sellainen on. Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...
EDIT: Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty täsmennyksiä.
-
http://forums.debian.net/ (http://forums.debian.net/)
Tuolla on englanninkielinen foorumi.
Suomi foorumia ei ole enää ollut muutamiin vuosiin.
-
Nyt olen viettänyt jotakuinkin tietokonevapaan viikonlopun, kuten viime maanantain raporttiviestissä uumoilin. Liityin viikolla Bunsen Labsin foorumeille samalla filosofialla, mitä tänne Ubuntu Suomen keskusteluun, eli omalla nimelläni ja profiilikuvaksi pistin tuon saman GIMpillä editoidun kuvan, kun ihan hyvän netiketin mukaista käyttäytymistä että kirjoittaa kasvot esillä omalla nimellä, sama se vaikka joku yhdistää minut Linux-yhteisöissä keskusteluihin osallistuvana, kun minulla ei ole mitään piiloteltavaa.
En sitten tiedä, kuinka laajalti käytössä tuo Bunsen Labs onkaan, kun esimerkiksi Googlen hakuehdotuksissa ei tule "Bunsen Labs Forum" mitään. Googlehan tallentaa kaikki tuohon avoimeen tekstikenttä-lomakkeeseen syötetyt hakutermit, ja sitten kun tarpeeksi moni hakee samaa hakutermiä, niin Google alkaa osaa ehdottaa sitä, koneoppimista.
pitäisi varmaan siirtyä ainakin joiltain osin johonkin toiseen hakukoneeseen, vaikka Duck Duck Go:hn, kun Google on siinä mielessä järkyttävä systeemi myös että mitä se on kehitetty sillä tavalla, että kaikki haut ovat yksilöitävissä hakijaan, vaikka hakua ei tekisi kirjautuneena. Erityisesti, jos ainut mailiosoite on GMailissa, mutta muutoinkin, kun Amerikassa sellainen lainsäädäntö, että teknologiayhtiöiden täytyy jakaa tietoa keskenään, ja sitten joku instituutio yhdistelee käyttäjätietoja, ja kaikista saadaan ehkä sitäkin kautta jonkinlainen Internet-käyttäjäprofiili luotua jokaisesta verkon käyttäjästä.
Bunsen Labsin ihan aktiivinen foorumi sijaitsee tai sen suora URL on
https://forums.bunsenlabs.org/ (https://forums.bunsenlabs.org/)
-
Nyt menee jo hieman aiheen vierestä, mutta... kirjoitat ensin ettei sinulla ole mitään salattavaa ja kehuskelet kirjoittavasi omalla nimelläsi, mutta silti olet (sinänsä syystäkin) huolissasi Googlesta. Nuo firmathan seuraavat sinua palvelujensa ulkopuolellekin, joten omalla nimellä kirjoitteleminen ei ole hyvän netiketin edellytys.
-
No joo, en välitä. Tulkintasi kehuskelustani osui omasta vinkkelistäni väärään, koska en halua kehuskella. En nyt aivan joka paikkaan omaa nimeäni lykkää, enkä sähköposti-osoitettani, mutta kyllähän nämä Linux-yhteisöt ovat sellaisia päivänvalon kestäviä keskustelulautoja, joissa voi lähentyä muita keskustelijoita ihan oman nimen kanssa.
En nyt noista amerikkalaisista tekno ja somejäteistä niin huolissani ole, vaikka viime aikoina noussut uutena aiheena julkisuuteen se, onko niillä jo liikaa valtaa ja saavatko ne ottaa osaa politiikkaan missä määrin.
On vain tätä päivää, että täytyy alistua joihinkin sääntöihin ja jonkinlaiseen julkisuuteen, jos nettiä aikoo ylipäätään käyttää ja samalla omaa jotain sosiaalista elämää Internetin ulkopuolellakin lisäksi. En ole siinä mielessä huolissani.
-
En sitten tiedä, kuinka laajalti käytössä tuo Bunsen Labs onkaan, kun esimerkiksi Googlen hakuehdotuksissa ei tule "Bunsen Labs Forum" mitään. Googlehan tallentaa kaikki tuohon avoimeen tekstikenttä-lomakkeeseen syötetyt hakutermit, ja sitten kun tarpeeksi moni hakee samaa hakutermiä, niin Google alkaa osaa ehdottaa sitä, koneoppimista.
Ei sinänsä toki mikään kauhean yleinen jakelu ole kyseessä, mutta kannattaa myös muistaa, että jakelu on varsin tuore. Bunsen Labs Lithium and periaatteessa vielä hyvin pitkälti sama kuin paremmin tunnettu CrunchBang Linux, joka kuitenkin on julkaistu 2011. Itse asiassa itseltä ei ole BunsenLabs:n versiota ole asennettuna mihinkään tietokoneeseen "natiivina", mutta tuota aiempaa CrunchBangiä olen käyttänyt aika paljonkin ja jo silloin se vaikutti olevan varsin hyvin kasattu kevyt distro.
Kovin subjektiivinen aihe tietysti, mutta minusta yksi kevyimpiä ja ennen kaikkea helpoimmin lähestyttäviä "kevytjakeluita". Jos haluaa viimeisintä softaa, niin yksi tuosta alkuperäisestä kehkeytynyt jakelu on ArchBang. Tosin kannattanee huomioida, että ainakin käsittääkseni Arch on myös jättämässä 32bittisyyden pois jos ei ole jo jättänyt. Mutta 32bit raudalle Archia en lähtisi enää itse asentamaan tuon takia.
-
Joo, kyllä varmaan nyt en enää kokeile muita distroja tuohon 2005 vuoden koneeseen, kun tehojenkaan puolesta oikein sovellu muuhun, kuin johonkin kevyeeseen nettiselailuun ja mahdollisesti jotain pientä ohjelmistokehitystä, sama mikä käyttis siinä olisi. Retro-koneena menee.
Nähtäväksi jää, onko lopulta kaikki Linux-distrot jättämässä 32-bittistä jakeluversiota taakseen jossain vaiheessa, ainakin tuen loppumisen osalta, kaikilla distroilla kuitenkin oma historiansa ja oma kehityskaarensa sitä mukaa. Ainahan distrot on julkaistu jokin filosofia ja tarkoitusperi siinä takana, niin aika pitkälle varmaan niiden kehitys -ja -elinkaari myös tuen osalta ja kuinka aktiivinen kehittäjäyhteisö on, niin varmaan aika paljon kehitys ilmentää tuota alkuperäistä julkaisuperiä.
-
Lienee väistämätön asia tulevaisuudessa. Debian 10, johon tuo Bunsen pohjautuu on turvattu ainakin 2014 asti, mutta käsittääkseni Debian 11 ilmeisesti tulee vielä tukemaan 32bit järjestelmiä, niin 32bit tulevaisuus lienee turvattu jonnekin 2030 huiteille asti joka tapauksessa. Silloin kyseinen rauta ainakin on nettikäytössä jo varsin kelvoton varmasti :)
Todella monet jakeluthan on tipauttaneet nyt 32bit järjestelmät pois ja syynä on selkeä, ei vain ole tarpeeksi käyttäjiä. Sama kohtalo odottaa kuin PPC-käyttäjiä.
-
Mikä on PPC-käyttäjä? Googletin tuon PPC Meaning -hakutermillä, ja sieltä tuli verkkomarkkinoinnin osalta spammiaiheisia Paid Per Click. Tarkoitatko sitä vai jotain muuta? Jos tarkoitit, niin tuo PPC-idea sama kuin hauilla tienaaminen on varmaan ollut jo alusta lähtien tuhoontuomittua käyttäjätoimintaa,
-
PowerPC.
-
Joo, ajattelinkin, että ei asiaan sekoiteta spammiaiheita tai hakusanamainontaa Linux-foourmilla. Hienoa!
Kyllä varmaan hakusanamainontakin on laskeva trendi, kun valta-osa valveutuneemmista käyttäjistä alkaa jo olemaan mainostenesto-ad-blocker-ohjelmien käyttäjiä, ja se poissulkee noiden hakusanamainostajien ansaintalogiikan pois. Varmaan vielä 2021 on suuresta netin käyttäjä massajoukosta, ainakin peruskäyttäjistä, jotka näkee noi mainokset esimm. Youtubessa, ja sitten olen joskus markkinointi-viikolla tradenomi-opinnoissa luin artikkelin, että jos laajalla otoskoolla isolla joukolle esittää mainosta, joka on kohderyhmän aihepiiriä kiinnostavlla tolalla, niin tutkimusten mukaan ehkä 2-3% massasta tarttuu syöttiin, jonkun Youtube-mainoksen osalta klikkaa sitä, josta sitten se mainosjulkaisija saa jonkun osuuden Googlelta, mitä se yritys on maksanut siitä mainospaikasta alunperin.
Ihmiset varmaan ajan mittaan oppivat yhä valveutuneemmiksi netinkäyttäjiksi, niin toi hakusanamainontakin alkaa olemaan varmaan laskeva trendi ansaintapuolella. Googlella esimerkiksi tosin oli todella pitkään mainostulot suurin tulonlähde, mutta en ole varma enää tammikuun lopussa 2021, onko näin, varmaan ei.
Itsellänikin on tuolla kotisivuillani Palindromikoneessa, varmaan kaikki on yrittäneet haxata sitä jotka sen avoimen tekstikentän nähneet siellä, niin lähetin Googlen turvallisuusexperteille sen tarkistettavaksi, ja yhtiö hyväksyi Palindromikoneeni mainosjulkaisija-ohjelmaan, ja pistin etusivulle Google AdSense -mainosjullkaisijana tuon mainoksen pyörimään, mutta ei siitä nyt ihmeemmin mitään tuloja ole. Kyllä sitä klikkaavia on, mutta en sen osalta mikään affimiljonääri ole. Olen harkinnut sen poistamista siitä.
Turun Yliopiston johdatuskurssin opintomonisteessa on vähän juttua noista RISC-arkkitehtuurityypin prosessoreista, mutta en sen ihmeemmin ole perehtynyt niihin, mitä jotain perusteita handlaan x86 -tyypin prosessoreista teknisellä tasolla, enemmän diplomi-insinnöörien heiniä nuo prosessorien suunnittelu loogisilla piireillä.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, että voi vielä 5-6 vuotta mennäkin että 32-bittisellä koneella ihan kevyttä nettisurffailua voi harjoittaa, ei kehitys kuitenkaan niin nopeasti meen eteenpäin, vaikka teknologia kehittyykin nopeissa sykleissä. Eihän tuohon sinun mainitsemaasi 2030 -vuoteen ole enää kuin 9 vuotta aikaa, ja jos muistelen elämääni 9-10 vuotta taaksepäin, mitä tein, niin ei tämä nyt mitään rakettimaista exptotentiaalisen kasvun aikaa teknokehityksen osalta ole ollut mielestäni, niin miksi nyt seuraavat 10 vuotta muuttaisi tämän kehitystrendin?
-
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...
Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava :(
... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...
Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.
Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.
Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.
Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.
Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]
Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...
Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.
-
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...
Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava :(
Kyllähän tuolle 901:lle käyttöä löytyy...
Itselläni on 901 käytössä USB-skoopin näyttönä ja toinen Arduino-ympäristönä. Lisäksi se on vielä ihan käypänen tekstinkäsittelyyn. Tekstinkäsittelyssä se on todella kiva, lukuunottamatta aavistuksen pienempiä ääkkös-näppäimiä. Itse hiljattain sijoitin uuteen akkuun, vaikka sen hinta ylittikin käytetyn 901:n arvon.
Tosiaan 901:n linukkaversiossa on kaksi SSD-kiintolevyä toinen 4 Gt ja toinen 16 Gt.
-
Lienee väistämätön asia tulevaisuudessa. Debian 10, johon tuo Bunsen pohjautuu on turvattu ainakin 2014 asti, mutta käsittääkseni Debian 11 ilmeisesti tulee vielä tukemaan 32bit järjestelmiä, niin 32bit tulevaisuus lienee turvattu jonnekin 2030 huiteille asti joka tapauksessa. Silloin kyseinen rauta ainakin on nettikäytössä jo varsin kelvoton varmasti :)
Kyllähän ollut erityisesti niistä ajoista lähtien, kun ADSL-laajakaistat alkoivat olemaan puhelinlaitosten asiakkaille tarjonnassa, niin trendi on ollut, että verkko vaatii koneelta yhä enemmän myös rautapuolelta. Tosin mainosten määrä on järkyttävä julkisessa Internetissä, ja mainosten lataus hidastaa toimintaa.
Mitä olen noita ohjelmistokehittäjän työpaikkoja seuraillut, ja olin Turun Kaupungin EU-rahoitteiseen hankkeeseen ihan haastatteluvaiheessakin, ja puhuin asiasta kyseisen firman IT-esimiehen kanssa, niin tämän hetken kuumaa valuuttaa on ohjelmistoyrityksissä, mitä web-pohjaisia ohjelmistoja toimittavat asiakkailleen, niin AngularJS ja Node.js JavaScript -frameworkeista, sitten python tottakai ja Django Python -frameworkkina, ja tottakai HTML5,CSS3 ja JavaScript noin yleisesti noista perustekniikoista. Tällä hetkellä kun ohjelmistoyritykset hakevat noiden teknologioiden osaajia, voisi kuvitella että mainitsemanasi vuonna 2030 aika laajalti verkkosovelluksia käytössä, mitkä toteutettu noilla tekniikoilla.
Toisaalta 2030 vuonna on Suomessakin jo koko maan kattava 5G -verkko käytössä, jolle povataan hurjaa tulevaisuutta, verkoyhteyksien itsensä nopeus kasvaa siis hurjasti, ja jos käyttää mainosten esto-ohjelmaa, niin varmaankaan ei koneelta tehoja vaadita mitään ainakaan liikoja enempää. Tosin verkon liikennekuormitus kasvaa entisestään, kun 5G:n arkipäiväistymisen myötä esineiden Internet varmaan jossain vaiheessa lyö läpi itsensä toden teolla, tällä hetkellä suurin kuormitus verkon osalta tulee noista suoratoistopalveluiden käytöstä, kun ne ovat nyt lyöneet läpi ihan peruskuluttajatasolla.
En tiedä, varmaan frameworkkienkin kehittäjät saavat aikaan yhä kevyimpiä kehityskehyksiä, joten ei tässä nyt mielestäni kovinkaan huolissaan kannata olla mitenkään kielteisessä mielessä tai päänsärykä ottaa, missä tilassa julkinen Internetin www-selailu on, ja miten se luonaa vähän vanhemmalakin koneella 9 vuoden kuluttua.
-
Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?
Kirjoittelen tätä koneella, jossa on 32-bittinen Lubuntu 16.04.7 LTS. Edelleen sille tulee päivityksiä. (Olen kyllä ihmetellyt, milloin ne loppuvat.)
-
Huhtikuussa 2021. Eli tukiaikaa on jäljellä vielä muutama kuukausi.
-
Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?
Kirjoittelen tätä koneella, jossa on 32-bittinen Lubuntu 16.04.7 LTS. Edelleen sille tulee päivityksiä. (Olen kyllä ihmetellyt, milloin ne loppuvat.)
Myös Lubuntu 18.04.x LTS on saatavilla 32-bittisenä: https://cdimage.ubuntu.com/lubuntu/releases/18.04.5/release/
Siihen saa päivityksiä huhtikuuhun 2023 saakka.
Eikä tuo 32-bittinen tuki pelkästään LXDE:tä koske, vaan kaikki Ubuntun ohjelmalähteistä löytyvät työpöytäympäristöt toimivat, eli voit asentaa GNOME:n, KDE:n, MATE:n jne. Raskaammat työpöydät tosin haukkaavat gigatavun verran RAM-muistia, joka on vanhoissa koneissa yleensä aika vähissä.
32-bittinen selainvalikoima on hieman suppeampi, koska osa suosituimmista selaimista on saatavilla vain 64-bittisinä versioina. Firefox ja Chromium löytyvät kuitenkin vielä 18.04:stä ihan Apt/deb-paketteina. Nykyiset versiot tosin vaativat prosessorilta tuen SSE2-käskykannalle, joten esim. vanhoilla AMD Athlon XP -koneilla niitä ei voi enää käyttää. Intel Pentium 4 käy.
-
Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.
Itsekin pidin tuota Lubuntu 16.04 ihan kivana ja toimivana järjestelmänä niiltä osin, mihin tietokonettani käytin, mutta asensin verkon yli 18.04:een, kun katsoin että tukiaika on loppumassa. Otti aika pitkään aikaa ottava tuo päivitysprosessi, kun pistin järjestelmän päivityksen käyntiin illalla joskus kahdeksan maissa, ja aamulla vielä 7:30 se oli kesken, tosin ei enää kestänyt kauan. Vaikka käytössäni on vakaa ja nopea 4G -yhteys, noiden Linux-pakettien osalta saavutan maksimissaan hitaan puhelinmodeemi-nopeuden ladattaessa. En tiedä, mistä johtuu.
Asenna tosiaan 18.04, jos tietokoneesi ei ole museorekisteri-tasoa tehojensa puolesta, mutta sitten se onkin viimeinen 32-bittinen lubuntu, mitä julkaistaan tai on julkaistu. Varmaan 32-bittiseen Lubuntu-julkaisuun ei enää ole paluuta.
Tuolla Lubuntun virallisella sivulla on kiva ja selkeä kuva tuosta "Release Cycle" -tuen osalta, suora linkki on
https://lubuntu.me/downloads/ (https://lubuntu.me/downloads/)
Tein muuten tuosta päivityksestä 16.04 -> 18.04 verkon yli Youtube-videonkin.
Sitä ei muistaakseni saanut suoraan 18.04 versioon, ja kannattaa tarkistaa repolähteet ennen päivityksen käynnistämistä, koska itselläni oli pari kolmannen osapuolen lähdettä ja Spotify-lähde mm. niin tuli herjoja virheellisistä ja ongelmista lähteiden osalta. poistin ne, niin sain päivityksen käynnistymään.
Suora linkki Youtube-kanavallani julkaisemaani Lubuntun päivitysvideoon verkon yli sijaitsee URL:ssa:
https://www.youtube.com/watch?v=VL8rCAqRYTA (https://www.youtube.com/watch?v=VL8rCAqRYTA)
-
Asenna tosiaan 18.04, jos tietokoneesi ei ole museorekisteri-tasoa tehojensa puolesta, mutta sitten se onkin viimeinen 32-bittinen lubuntu, mitä julkaistaan tai on julkaistu. Varmaan 32-bittiseen Lubuntu-julkaisuun ei enää ole paluuta.
Kiitos neuvoista. 18.04:n kanssa vain kävi viime vuonna niin, että kokeilin sitä muutaman päivän, mutta säätämistä oli niin paljon, että luovutin. Syksyllä hyppäsin sitten suoraan 20.04:ään (sama kone, eri partitio). Se onkin 64-bittinen. Puhdas-pöytä-asennus oli helppo.
(Tänään buutttasin 32-bittiseen 16.04:ään, kun halusin tarkistaa, että päivityksiä vielä tulee. Ja tuleehan niitä.)
-
Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.
Lubuntun tapauksessa LXDE-työpöytä on muutenkin vain Lubuntun kehittäjäyhteisön tuen varassa. Lubuntu 18.04:n työpöytäympäristön tukiajaksi on määritelty kolme vuotta (samoin kuin Xfce:n, MATE:n ja Kubuntun KDE:n). Sen jälkeen korjauksia ei enää ole odotettavissa.
Ubuntun GNOME-työpöytää sekä keskeisiä sovelluksia kuten selaimia Canonical tukee täydet viisi vuotta. Käytännössä jakelun elinkaaren loppupuolella GNOME-työpöytäänkään ei enää kovin paljon korjauksia tehdä.
Kotikäytössä tietoturvan kannalta on tärkeintä, että kerneli, perusjärjestelmä ja internetiin kytkeytyvät sovellukset saavat tietoturvapäivityksiä. Periaatteessa siihen riittää työpöydästä riippumatta, että käyttää Canonicalin tuen piirissä olevaa Firefox- tai Chromium-selainta ja Thunderbird-sähköpostiohjelmaa. Jos foliohattu pysyy vauhdissa mukana, sääindikaattorit ja vastaavat nettilähteitä käyttävät työpöydän somisteet voi karsia pois. Niiden tietoturva on muutenkin jokseenkin epävarmalla pohjalla, vaikka kyseessä olisi kuinka uusi vakaa versio.
-
Lienet, olet oikeassa, nm. Sinulla on parempaa tietoa, kuin itselläni.
Kaikki turhat härpäkkeet kuten joskus winkkari 95 koneissa oli ne teemat, niin syö vain koneen resursseja, eli tässä työskentely-ympäristö-ajattelussa less is more -ajattelula säästää paljon ja se on taloudellisempaa, ja voi turvautua vanhempaan rautaan.
Ei tuo sääindikaattorikaan niin tärkeä ole saada reaaliajassa, pörssikurssitkin saa pitkän linjan tähtäimellä tarkistettua Google -haulla "Kauppalehti pörssi tänään" -avanhakutermistöllä perjantaisin silloin tällöin markkinoiden sulkeuduttua viikonlopun viettoon tarkistaakseen, miten Helsingin pörssissä menee tietoliikenneosakkeilla tai omalla tekno-salkulla.
Amerikan pörssin NASDAQ-teknoinstrumenteilla ja niiden omistajilla tosin ollut jo hyvän tovin kulta-ajat menossa, mutta saa nähdä, palaako enää 90-luvun lopun tai oikeastaan millenum-vaihtovuoden 2000 kesäkuun huippulukemat, mitä Nokiankin huippunoteeraus on sieltä peräisin, niin enää elinaikanani. Voi olla, että ei.
-
Kyllähän tuo pitää paIkkaansa noiden pienten koneiden osalta Mutta työpöytä kiihdytys esim OpenGL pohjaisena ei sinänsä lisää prossan kuorma merkittävällä tavalla. Mutta joo turhaa sitä on kaivata Lubunutussa huojuvia ikkunoita vaikka kuinka olisi haluja siihen ...
-
start of rant\
Nuo ajatukset tuovat mieleen Vistan jutut. Vistassa oli vakiona kaikenlaisia härpäkkeitä, joilla ei oikeasti tehnyt mitään. Jätin siihen analogisen kellon, mutta mittasin sen hidastavan vaikutuksen, hyvällä läppärillä. Kello sai levytoimintojen vaatiman ajan kasvamaan 50% - levy-benchmark ohjelman mukaan. Aika hyvä saavutus kellon ohjelmoijalta.
Vistaa moitittiin huonoksi. No, ilman SP1:stä se ehkä olikin sitä, kuten kaikki muutkin ohjelmat ennen SP1:ta siihen aikaan, ja jos jätti härpäkkeet pyörimään, niin se oli hidas. Noin muuten, SP1:llä se ei ollut yhtään huonompi kuin Windows 7 ilmestyessään, kaikesta hypestä huolimatta - niissähän on pohjalla sama käyttöjärjestelmä. Vista oli kuitenkin paljon parempi kuin XP, johtuen toimivasta 64-bittisyydestä. Vistan suurempi muistiavaruus tarkoitti sitä, että käytin sitä vaativammissa töissä - tosin Ubuntu työasema ohitti Vista läppärin melko nopeasti virtualisoinnissa.
Monet eivät siis silloinkaan osanneet optimoida ja konfiguroida järjestelmiään, valittivat vain, vaikka olisi pitänyt opetella jotakin uutta. Tämä koski firmojakin. Monet testasivat ja räätälöivät ohjelmistojaan järjettömän hitailla ja kalliilla yritysverkoilla, vaikka saman olisi voinut tehdä virtualisoituna Vista tai Ubuntu työasemilla, jotka eivät silloinkaan maksaneet mitään verrattuna yritysjärjestelmiin ja hukattuun aikaan. Tämä ei kylläkään koskenut meidän kansainvälistä firmaamme - paitsi Ubuntu koski sitä, koska Linuxista ei ymmärretty silloin yhtään mitään Suomen rajojen ulkopuolella, siis tässä kontekstissä ei ymmärretty.
Siitä miten surkeita Vista koneita myytiin en tiedä muutoin kuin mitä voi päätellä oikeusjutuista - meillä ei muutenkaan ostettu tai rakennettu mitään minimikoneita. Tiedän vain, että HP haki ja sai oikeustoimin rahaa Inteliltä ja monelta laitevalmistajalta. Nämä näet löivät Intelin hyväksymänä Vista-leiman koneisiin, jotka olivat jo sovitun tason alapuolella. HP menetti siinä rahaa ja markkinoita, kun he ottivat vaatimukset todesta ja myivät koneita, jotka oikeasti täyttivät nämä vaatimukset. Eli osittain Vistan huono maine on peräisin järjestelmällisestä petoksesta, josta on langetettu vahingonkorvaukset - tosin eihän sitä enää kukaan muista, muistetaan vain että Vista oli huono ja Windows 7 paljon parempi.
/end of rant
-
Näkihän niitä kahden gigan muistilla ja tais olla peräti 1 gigan muistilla myytyjä Vista koneita. Se vaan oli semmoinen ikävä juttu, että Vista mieluusti halusi sen täydet neljä gigaa jos oli 32-bittinen versio. Service packin kanssa ei Vista ollut paha porsaaksi. Toinen mikä ihmisiä kiukutti oli ajurimallin muutos mikä vanhensi kertaheitolla monia lisälaitteita, kun laitevalmistajat eivät viitsineet uutta ajuria tehdä. Minullakin oli xp-aikakauden äänikortti jonka toiminta loppui siihen.
-
Näkihän niitä kahden gigan muistilla ja tais olla peräti 1 gigan muistilla myytyjä Vista koneita. Se vaan oli semmoinen ikävä juttu, että Vista mieluusti halusi sen täydet neljä gigaa jos oli 32-bittinen versio. Service packin kanssa ei Vista ollut paha porsaaksi. Toinen mikä ihmisiä kiukutti oli ajurimallin muutos mikä vanhensi kertaheitolla monia lisälaitteita, kun laitevalmistajat eivät viitsineet uutta ajuria tehdä. Minullakin oli xp-aikakauden äänikortti jonka toiminta loppui siihen.
OK, koneen muistiongelma ei koskenut minua - kuten sanoin läppärit eivät olleet minimikoneita. Puhun tässä yhteydessä listahintana 4000 euron läppärimallista (M90 varusteineen). Tosin taisin hankkia siihen lisää muistia jossakin vaiheessa. Maksimi oli 4 GB. 32-bittisyyden muistirajoitteet olivat aika syvältä ja ovat sitä vieläkin. Koneet jaksaisivat kyllä pyöritellä isojakin malleja, mutta kun (käsittääkseni) yhdellä prosessilla on n. 1 GB raja (ei ole aivan tarkkaa tiedettä käsittääkseni). Koko koneen muistiavaruudella oli rajana alle 4 GB, 32-bittisellä. Dellin järjestelmässä rautaraja oli 3.3 GB - ei sillä 3G:llä kuuhun mennä! Mutta tokihan Vistan myötä koko muistiavaruus oli käytettävissä ja muisti toimi PALJON nopeammin kuin 32-bittisessä XP:ssä ... jostain syystä mittasimme järkyttäviä viiveitä XP:n 32-bittisessä maailmassa. 64-bit serverikäyttis oli tietysti myös vaihtoehto.
Se, että Vistan tekeminen kesti ja kesti, ei ollut ehkä Vistan vika, vaan XP:n vika. Käsittääkseni Microsoft joutui koodaamaan käyttöjärjestelmää todella paljon uudestaan ... XP:ssähän oli vielä NT-käyttöjärjestelmä, pätchättynä tietysti moneen otteeseen, Vistassa oli uusi käyttöjärjestelmä. Tämä tuli varmaankin Microsoftille yllätyksenä - heidän markkinahumussaan ja suosion ollessa kaupallisesti suurta. Teknisesti XP oli mielestäni kaikkina aikoina pökäle - paras asia siinä oli "Ray of Light" mainosvideo enkä edes ole mikään erityinen Madonna fani. Mutta en nyt mene XP:hen tässä yhteydessä.
Tuo ajurien yhteensopimattomuus oli varmaan seurausta siitä, että alla oleva käyttöjärjestelmä muuttui. Olisi se muuttunut Windows 7:ssakin. Teknisessä käytössä Vistan ajureissa ei ollut mitään vikaa, ainakaan M90:llä. Myöhemmin, se tietysti sitten alkoi närästämään, että Windows 7:n Dell SATA-driverit eivät kuuluneet Windows 7:llä ostetun läppärin Dell asennus-CD_hen (esim. M4600). Driverit piti erikseen hakea interwebsistä ja syöttää usb:ltä kesken asennuksen, jos halusi että kone toimi asennuksen jälkeen. Tässä vaiheessa Windowsin alkeellisuus ja rajoittuneisuus löi naamalle, kun oli jo tottunut Ubuntun asennukseen. Mutta tämä on oikeastaan jo kahdella tapaa eri asia.
-
Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.
Pieni kommentti: Tänään viimeeksi sain päivityksen Ubuntu 16.04:ään, eli vielä tulee päivityksiä.
-
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...
Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava :(
... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...
Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.
Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.
Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.
Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.
Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]
Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...
Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.
Kyllähän siihen mielikuvitusta tarvitaan, että vanhaa tavaraa saa käytetyksi jossain järkevässä tarpeessa. Vanha on vanhaa ja kulunutta. olen tuon eee 901 laitteen purkanut ja koonnut jo useita kertoja. Sen lonksuvia saranoita on vaikea saada järkevällä tavalla korjatuksi kun ruuvit ovat korkanneet. Näppäimien tekstejä tuskin saa uusituksi. Akkujen uudelleenkennotukseen on hyviä palveluja kyllä ja se on ehkä halvempaa kun uuden akkupaketin hankinta. Ei se siis ole järkimiehen hommaa, tämmösen ylläpito. Kun se laite kuitenkin oli niin hävyttömän kallis silloin hankittaessa...
Moottoripyörän diagnostiikkaohjelmaa, ecu:n virutysohjelmaa, ecu: varmuuskopiointiohjelmaa, jne... Noita kun autotallin lattialla romujenn seassa rasvaisilla näpeillä tekee niin siinä rähjääntyy kyllä muutakin kuin haalarit, eikä koin kallista, uutta tietokonetta sinne kannata tuoda. Rymiboksi kivasti antaa siinä taustalla säätöön sävyjä.
eee 901 on aikoinaan ollut saatavissa monenlaisessa kokoonpanossa: kahdella ssd muistilla, joista toinen emolevylle juotettu 4GB ja toinen vaihdettava 16GB, yhdellä pyörivällä kiintolevyllä, tain näiden yhdistelmillä. SSD oli silloin uutta ja kallista.
Olen pitkään ollut xfce:n vannoutunut käyttäjä ja uskoakseni osaan sitä virittää. Olen siihen hyvin tyytyväinen Xubuntun kanssa. Debianin kanssa en kuitenkaan saanut kaikkea toimimaan kovalla yritykselläkään. Tuli sellainen käsitys, että MATE on sen "pari", en tiedä miten, kun eihän siinä pitäisi olla mitään sellaista "sidosta". Voisi enkä ajatella, että hiukan vanhempi kernel, 4.13 aiheuttaa sen, että xfce ei saa kaikkea tarvitsemaansa.
Edistyksellisyys on aina subjektiivinen kokemus.
E: 42-bit Debian Busterin kernel numero.
-
OK, koneen muistiongelma ei koskenut minua - kuten sanoin läppärit eivät olleet minimikoneita. Puhun tässä yhteydessä listahintana 4000 euron läppärimallista (M90 varusteineen). Tosin taisin hankkia siihen lisää muistia jossakin vaiheessa. Maksimi oli 4 GB. 32-bittisyyden muistirajoitteet olivat aika syvältä ja ovat sitä vieläkin. Koneet jaksaisivat kyllä pyöritellä isojakin malleja, mutta kun (käsittääkseni) yhdellä prosessilla on n. 1 GB raja (ei ole aivan tarkkaa tiedettä käsittääkseni). Koko koneen muistiavaruudella oli rajana alle 4 GB, 32-bittisellä. Dellin järjestelmässä rautaraja oli 3.3 GB - ei sillä 3G:llä kuuhun mennä! Mutta tokihan Vistan myötä koko muistiavaruus oli käytettävissä ja muisti toimi PALJON nopeammin kuin 32-bittisessä XP:ssä ... jostain syystä mittasimme järkyttäviä viiveitä XP:n 32-bittisessä maailmassa. 64-bit serverikäyttis oli tietysti myös vaihtoehto.
Oli 32-bittinen Vista sen ajan pöytäkoneessa, sain sen pikkuvikaisena ilmaiseksi, kone oli alunperin myyty yhden gigan muistilla, edellinen omistaja oli sitten hommannut sen toisen gigan kun oli melkein mahdoton käyttää, itse löin muistit täyteen neljään. (Emo tuki muistaakseni 16 tai 8 gigaan asti. (Samainen kone palvelee edelleen kaveriani, siinä on nyt Core2 Quad, 8 gigaa muistia ja Ubuntu 18.04, hyvin jaksaa. Alkuperäinen emolevy.)
Tuo ajurien yhteensopimattomuus oli varmaan seurausta siitä, että alla oleva käyttöjärjestelmä muuttui. Olisi se muuttunut Windows 7:ssakin. Teknisessä käytössä Vistan ajureissa ei ollut mitään vikaa, ainakaan M90:llä. Myöhemmin, se tietysti sitten alkoi närästämään, että Windows 7:n Dell SATA-driverit eivät kuuluneet Windows 7:llä ostetun läppärin Dell asennus-CD_hen (esim. M4600). Driverit piti erikseen hakea interwebsistä ja syöttää usb:ltä kesken asennuksen, jos halusi että kone toimi asennuksen jälkeen. Tässä vaiheessa Windowsin alkeellisuus ja rajoittuneisuus löi naamalle, kun oli jo tottunut Ubuntun asennukseen. Mutta tämä on oikeastaan jo kahdella tapaa eri asia.
MS muutti ajurimallia kun havaittiin, että suurin osa XP:n kaatumisista oli puolivillaisten ajurien syytä, Vistasta alkaen ajurit ovat tarvinneet Mikkisoftan sertifioinnin, jonka voi sutta ja sekundaa väsäämällä menettää. Ei siinä uudistuksessa itsessään vikaa ollut, mutta tietyt laitevalmistajat vaan päättivät että ei sitä jotain pari vuotta sitten tehtyä lisälaitetta viitsitäkään tukea, osta uusi.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että XP edes 64 bittisenä ei oikein modernimmasta raudasta tykkää. Faijalla oli i5 läppärissä xp 64 bittinen, ja kone nopeutui huomattavasti kun se vaihdettiin Win7:skaan. Nyt siinä masiinassa on Win10 ja se toimii jokseenkin yhtä nopeasti kuin Win7.
-
MS muutti ajurimallia kun havaittiin, että suurin osa XP:n kaatumisista oli puolivillaisten ajurien syytä, Vistasta alkaen ajurit ovat tarvinneet Mikkisoftan sertifioinnin, jonka voi sutta ja sekundaa väsäämällä menettää. Ei siinä uudistuksessa itsessään vikaa ollut, mutta tietyt laitevalmistajat vaan päättivät että ei sitä jotain pari vuotta sitten tehtyä lisälaitetta viitsitäkään tukea, osta uusi.
Kun tälle memory lanelle on lähdetty, niin :) ... David Cutler on aikoinaan yksi VAX/VMS-käyttöjärjestelmän kehittäjistä ja hän oli käsittääkseni Windows NT:n pääarkkitehti. NT:n komentoriviltä löytyykin hyviä VAXmaisia komentoja. Ideana NT:ssä oli, että se ei kaadu milloinkaan. NT 3.1 oli ihan OK, mutta NT 3.5 oli jo ihan UNIXin veroinen järjestelmä, mutta loppukäyttäjälle huomattavasti parempi ... UNIXin työpöydät olivat sekalaisia virityksiä, joillakin ehkä hyviäkin. Ajelin NT 3.5 käyttistä tupla-prosessori työasemalla, 2x90 MHz (joka oli silloin huippu), jossa oli pino SCSI-levyjä sisällä, jotka olivat siis aivan jotain muuta kuin IDE-levyt silloin ja markkinoiden paras OpenGL-näytönohjain - muistaakseni kaksirivinen (siis otti kaksi PCI-paikkaa) täyspitkä ohjain (kotelon etureunasta takareunaan ulottuva). Jotkut katselivat silloin haavi auki kun 27 tuuman näytöllä pyöri fotorealistisia kuvia, 3D-sovellus ja muita ikkunoita samaan aikaan. No, ei millään DOS Windowsilla mitään tuollaista voinutkaan tehdä - elettiin Windows 95:n ilmestymisvuosia, joka on siis edelleen DOS-Windows. Olivat muuten aika kalliita rekkuloita nämä NT-koneet joita käytin. Raudankäyttö oli sitä luokkaa, että kotelon yli olisi voinut ajaa traktorilla ilman kotelon vääntymistä.
Varsinainen pointti on se, että Windows 3.1 - 3.5.1 ei kaatunut koskaan. Käyttöjärjestelmä ei antanut sen kaatua. Ihan täydellistä se ei ollut, koska elettiin myös Internetin graafisen käyttöliittymän keksimisen aikaa ja Netscape Navigator -ohjelmoijat olivat sen verran "hyviä", että he saivat aikaan kaatumisen ... pystyivät myös tappamaan Oraclen kuljeksimasta, jos oli ristiriitatilanne - sitä tilannetta ihmeteltiin pitkään. Kaikki nettiselaimethan olivat beta-vaiheessa noina vuosina, mitään virallisia ei ollut olemassakaan, koska ne olisivat olleet täysin vanhentuneita.
Sitten tuli NT 4.0. Sen muutos oli se, että drivereiden, jos niissä oli ongelma, annettiin kaataa käyttöjärjestelmä. Tämä oli kuulemma tarpeen grafiikan nopeuttamiseksi. Joten tästä on sitten kärsitty. En usko, että Cutler hyvällä katseli tällaista, mutta en tiedä siitä sen enempää ... varmaan netistä löytyisi tietoa.
-
Sitten tuli NT 4.0. Sen muutos oli se, että drivereiden, jos niissä oli ongelma, annettiin kaataa käyttöjärjestelmä. Tämä oli kuulemma tarpeen grafiikan nopeuttamiseksi. Joten tästä on sitten kärsitty. En usko, että Cutler hyvällä katseli tällaista, mutta en tiedä siitä sen enempää ... varmaan netistä löytyisi tietoa.
Hmm tuohan olikin mielenkiintoinen tieto. Mietin vaan että useimmat laiteajurithan pyörivät kernelin muistiavaruudessa, ja ajattelisi, että sillä alueella ei tarvi paljon mennä pieleen, että tulee täystiltti. Vai ajoikohan vanha NT niitä käyttäjäalueella, mikä selittäisi tuon grafiikan nopeutumisjutun. Useimmat tietokoneethan ei varsinaisesti pidä nopeusmielessä noista vaihdoksista kernel/userspace välillä mikäli olen oikein ymmärtänyt. Eivät oikein vieläkään.
-
Varsinainen pointti on se, että Windows 3.1 - 3.5.1 ei kaatunut koskaan. Käyttöjärjestelmä ei antanut sen kaatua. Ihan täydellistä se ei ollut, koska elettiin myös Internetin graafisen käyttöliittymän keksimisen aikaa ja Netscape Navigator -ohjelmoijat olivat sen verran "hyviä", että he saivat aikaan kaatumisen ... pystyivät myös tappamaan Oraclen kuljeksimasta, jos oli ristiriitatilanne - sitä tilannetta ihmeteltiin pitkään. Kaikki nettiselaimethan olivat beta-vaiheessa noina vuosina, mitään virallisia ei ollut olemassakaan, koska ne olisivat olleet täysin vanhentuneita
Olin mukana mitä upeimmassa projektissa(1995/1996), jossa Windows 3.x päälle rakenneltiin kioskityyppistä asiakaskonetta internet-yhteyksineen modeemilla. Nimenomaan pöyrittelemään ohjelmistoja mm. CD-romeja, peli-CD:eitä ko. ajan mukaisesti. Ja tekijänoikeuksista huolehtien.
Koitin kehitellä juuri Linux:iin mahdollisuutta korvata Windows-osiolle koskematonta uutta imagea jo käytetyn tilalle. Tuo olisi todennäköisesti onnistunut MS Windows 3.x -ympäristössä, mutta tuskin enää Windows NT:ssä :( Projekti tosin oli käytössä lähes vuoteen 2000 rampautettuna :(
BTM. MS ajoi tiukasti Windows Exploreriaan hallitsevan markkinavoimiensa takaa, jotta muiden www-selaimien markkinaosuus vähenisi olemattamiin. Siinä MS onnistui, mutta Netscape julkaisi koodin avoimena, josta aikanaan kehittyi (Phoenix, Firebird) Firefox ja Mozilla.org.
Lisäys: ennen aikojaan ilmestyi selain Mosaic: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mosaic
-
BTM. MS ajoi tiukasti Windows Exploreriaan hallitsevan markkinavoimiensa takaa, jotta muiden www-selaimien markkinaosuus vähenisi olemattamiin. Siinä MS onnistui, mutta Netscape julkaisi koodin avoimena, josta aikanaan kehittyi (Phoenix, Firebird) Firefox ja Mozilla.org.
Lisäys: ennen aikojaan ilmestyi selain Mosaic: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mosaic
Huomasin että tuolla edellä oli minulla kirjoitusvirhe - tarkoitin tietysti "Windows NT 3.1 - 3.5.1", mikä ehkä kävi selväksi muusta kirjoittelusta.
Yep, IE tuli aika paljon myöhemmin vasta - tai ainakin siltä se tuntui. IE:n valtakausi sitten jatkui pitkään. Itse en sille lämmennyt kun vaihtoehtoja alkoi tulla, esim. Firefox. IE oli mielestäni aivovammainen tuote perusajatukseltaan. Huomasin, että hyvin monet eivät edes tajunneet muiden selaimien olemassaoloa. Tietysti Microsoftin kehitysympäristöllä pyrittiin sitomaan käyttäjät IE:n ja sitä myötä Windowsin käyttöön. Sitäkin kesti aika pitkään - sovellukset ja WEB-sivut eivät välttämättä toimineet muualla kuin IE:ssä. Joku tiesi kertoa, että vasta Applen yleistyminen USAssa sai vasta WEB-sivujen ylläpitäjät tajuamaan, että sivuja ei pidä tehdä IE/Windows-riippuvaisiksi. Mielellään ajattelisi, että tämä kehitys johtui Linuxin esiinmarssista, mutta eipä tainnut johtua.
Mosaic oli kyllä käytössä - olihan meillä ensimmäisiä NT-työasemia mitä yleensäkään maailmassa oli. Ainakin ne olivat ensimmäisiä kunnollisia. Esim. Compaq teki surkeita, joissa oli surkeat driverit. Ihmettelimme miksi muut puhuivat NT:n olevan hidas DOS-Windowsiin nähden, varsinkin grafiikassa (silloin 2D-grafiikka ja 3D-rautalankamalli olivat se interaktiivinen grafiikkaa). Varmaan se oli surkeaa surkeilla koneilla. Itse tein suorituskykymittauksia ja totesin, että ei se NT ole hidas. Esim. kuvien renderöinti sujui samalla vauhdilla kuin UNIX RISC -koneilla (teholuokka oli näillä prossuilla alussa 4-6 MIPSiä). Aika pian Intel Pentiumit ajoivat kuitenkin RISC-koneista ohi.
-
Sain 1995 ensimmäisen oman PC-tietokoneeni, ja siinä oli Windows 3.11 työryhmä -käyttiksenä. Ennen sitä olin käyttänyt velipuoleni PC:tä, kun hän oli minua vähän vanhempi, ja hänellä oli melko aikaisessa vaiheessa 1990-lukua klooni-PC, jossa oli vielä 5 ja 25 tuuman lerppuasemakin. Windows 3.0 taisi olla siinä käyttiksenä.
Sitten kun olin Mikrobitin ja Pelit -lehden kestotilaaja, joskin olen lopettanut lehdet nykyisin, kun Mikrobittikin muuttunut tylsempään suuntaan, noihin aikoihin se oli vielä asiaa koko lehti, niin isäni hankki minulle modeemin PCI-väylään liitettäväksi 57600 BPS, niin aloitin tuolla 3.11 Windows alustana soittamaan MBNetin ja Pelit lehden purkkiin aluksi MBNetin sillä pääteohjelmalla, joka Mikrobitin vuosittaisesta tilaajalahjana saadusta 3,5 tuuman huvi- ja hyötykorpusta löytyi.
Tuosta IE:stä, että Microsoftillahan oli oikeudenkäyntikin siitä muistaakseni, että saako Mikkis sisällyttää oman selaimensa vakiona Windowsiin, ja en muista oliko tuomiona jotain sakkoja, mutta nythän on jokin aika takaperin myös oikeuden päätös siitä, että Google ei saa Android-järjestelmässä tarjota Chromea ainoastaan, että täytyy antaa käyttäjälle vaihtoehto ainakin valita. Varmaan toi Microsoft-case oli ennakkotapaus, kun taas on puhetta, että onko Amerikkalaisilla teknojäteillä jo liikaa valtaa, ja nythän sitä ollaan rajoittamassa taas lainsäädännön turvin todennäköisesti.
-
[Off Topic]
Sitten kun olin Mikrobitin ja Pelit -lehden kestotilaaja, joskin olen lopettanut lehdet nykyisin, kun Mikrobittikin muuttunut tylsempään suuntaan, noihin aikoihin se oli vielä asiaa koko lehti, niin isäni hankki minulle modeemin PCI-väylään liitettäväksi 57600 BPS, niin aloitin tuolla 3.11 Windows alustana soittamaan MBNetin ja Pelit lehden purkkiin aluksi MBNetin sillä pääteohjelmalla, joka Mikrobitin vuosittaisesta tilaajalahjana saadusta 3,5 tuuman huvi- ja hyötykorpusta löytyi.
Mikrobitti yritti vähän aikaa sitten palata vanhaan mielenkiintoiseen suuntaan takaisin, muttei sitä kestänyt kuin pari vuotta. Itse tykkään lukea ulkomaalaisia lehtiä tai kotimaisista Skrollia, joka on mielestäni hyvä jatkumo vanhalle MikroBitille.
Sikälikin se on hyvä, koska antaa vanhoja numeroita yleiseen jakeluun pdf:n muodossa. Toki jos haluaa lukea uusimman numeron, niin niitä löytyy lehtipisteistä. Hinta on älyttömän halpa sivumäärään nähden.
https://skrolli.fi/numerot/
[/OffTopic]
-
IE:stä oli monenlaista vääntöä. Sekin, että EU:n Antitrust oikeudenkäynnin jälkeen Microsoftin piti toimittaa käyttis ilman IE:tä. Ei sillä, että tuollaisilla versioilla olisi ollut mitään käyttöä, mutta periaate on edelleen voimassa. Tarkempaa tietoa löytyy tuolta, jos jotain IE kiinnostaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Removal_of_Internet_Explorer
Nykyäänhän Microsoft tukee vain Edgeä ja toivoo, että IE:tä ei enää muisteltaisi.
-
[Off Topic]
Mikrobitti yritti vähän aikaa sitten palata vanhaan mielenkiintoiseen suuntaan takaisin, muttei sitä kestänyt kuin pari vuotta. Itse tykkään lukea ulkomaalaisia lehtiä tai kotimaisista Skrollia, joka on mielestäni hyvä jatkumo vanhalle MikroBitille.
Sikälikin se on hyvä, koska antaa vanhoja numeroita yleiseen jakeluun pdf:n muodossa. Toki jos haluaa lukea uusimman numeron, niin niitä löytyy lehtipisteistä. Hinta on älyttömän halpa sivumäärään nähden.
https://skrolli.fi/numerot/
[/OffTopic]
En olekaan tutustunut kuin vasta sinun postauksesi jälkeen tuohon Skrolli - lehteen. Voisi tutustua siihen, tuolta Skrollin verkkokaupasta voisi tilata Skrollin irtonumero 2019.2 (paperilehti) tutustuakseen lehteen, kun siinä on mielenkiintoinen oloinen lupaus artikkelista, joka koskee suomen kielen sanavektoreita.
Mitä muutoin tulee noihin tietotekniikka-lehtiin, ulkomaisista lienee parhaat lehdet sen osalta, mitä printtiversioita saa Suomesta ostettua Lehtipisteestä. Olen aika vähän kuluttanut viime vuosina rahaa printtilehtiin, mutta Turussa tuo Skrollinkin saatavuus on rajallinen, tosin Hansa-ostoskeskuksen Eerikinkadun Akateeminen Kirjakauppa, kun omaa laajimman Lehtipistejakelun, niin saa Suomessa saatavilla olevat merkittävät julkaisut.
Viimeksi ostin viime vuoden elokuussa Linux Format numeron 265, elokuulta 2020 ja kyllä tykkään palatakin numeron pariin, ostin sen aluksi Librem 5 -puhelimen esittelyn vuoksi, mutta siinä on mielenkiintoisia artikkeleita, mm. Iso-Britanniassa toimivasta järjestöstä, joka edistää Linux-maailman avoimuuden filosofian periaattetta yhteiskuntajärjestelmässä avoimen yhteisöllisyyden kautta, ja numerossa oli, tosin naissukupuolen edustajan, mutta varmaan jokin järjestön tiedotusvastaava, niin mitä päätöksentekijöillä ja poliittisilla toimijoilla olisi opittavaa avoimuuden periaatteesta, ja mitä itsekin jonkin verran paikallispolitiikassa mukana, ja kannatan avoimien yhteisöjen edistämistä, ja avoimuuden periaatetta, ihan mielenkiintoista luettavaa.
Samassa numerossa oli vielä, miten saa raspista, vadelmatietokoneen valjastaettua animaatiostudion virkaa tekeväksi kotioloissa.
Skrollin nettisivut ovat ihan hyvät, kun siellä on verkkokaupassa vanhoja numeroita myynnissä maksaa vain 5 euroa, ehdottomasti tutustun!