Koneeni tullut tien päähän? [RATKAISTU]

[Hajakenttä]

Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), akku on jo lopussa, riittää vain 20 min ja saranat loonksuu ja verkkojohtokin jo korjattu ja näppäimistön kirjaimet kuluneet lähes näkymättömiin, mutta muuten lähes ehjä.

Ubuntu ei enää tässä toimi, kun ei ole 32-bit jakelua, jota myös päivitettäisiin. Vaihtoehtojahan on muutamia, mutta päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ja siihen saa sellaisen asennusmedian, jossa on asennuksen puolivälin paikkeilla valittavissa: mikä työpöytäympäristö asennetaan.

Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, joten siitä tein sitten tallennustilaa, joka jostain syystä tuli salatuksi pääkäyttäjän levyksi, mutta ei se mitään. "Isommalle" 16 GB muistille asensin Debianin yhtenä palikkana, ilman erillisä /home ym. Vain swap-osion tein sille 1 GB, saman kokoisen kuin RAM.

Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne. Katsoin sen muistinkäytön pelkällä työpöydällä: 220 MiB.

Tein uuden asennuksen ja valitsin MATE ympäristön. Siinä toimii ikaikki, paitsi WiFi, joka ei johdu työpöytäympäristöstä, vaan puuttuvasta firmwarresta. Ihan tuli mieleen 10 v takaiset säädöt Ubuntulla. MATE on jotenkin hieno työpöytä ja selkeä käytettävä. Sen muistinkäyttö pelkällä työpöydällä on 240 MiB, joten ei ole paljoa raskaampi vs. xfce. Molemmilla katsoin myös prosessorin kuormituksen Firefox-esr:llä ja siinä tuskin on eroavuuksia. Molemmilla 100% hyvin helposti, eikä mitään liikkuvaa kuvaa voi esittää kun jo pätkii. Muisti ei juurikaan täyty 70%enempää, joten ei se rajoitus olekaan muisti vaan prosessori.

Se WiFi oli saatava toimimaan kun on sentään kannettava miniläppäri ja autotalli– ja matkakone. Näin se käy:

Ensin oli mentävä päätteellä rootiksi, kirjoittamalla su ja antamalla pääkäyttäjän tunnussana.
Sitten piti avata Pluma (MATE:n tekstimuokkain) roottina hakemistoon /etc/apt/sources.list (pakettien asennuslähteet).

Koodia: [Valitse]

pluma etc/apt/sources.listJolloin lähdeluetteloa pääsee muokkaamaan. Sinne vaan sopivaan väliin tehdään tyhjä rivi ja kirjoitetaaan/kopioidaan sinne uusi lähde:

Koodia: [Valitse]

deb http://ftp.de.debian.org/debian buster main non-freeSitten pitää tallettaa Pluma. Sen saa nyt sammuttaa, samoin voi päätteeseen komentaa ctrl+d, jolloin rootti loppuu.
Sitten avataan Synaptic ja käsketään se päivittymään, jotta se löytää uuden lähteen. Nyt sen hakemistosta löytyy myös firmware-misc-nonfree vaikka hakusanalla. Kun vähän selaa niin siitä löytyy sisällöstä myös se puuttuva ajuri WiFi:lle rt2860 (siis tässä 901 tapauksessa, muissa voi olla joku toinen, se selvinnee komennolla lspci). Paljon muitakin suljettuja ajureita siellä on. Paketin riviä klikataan ja käsketään Synapticia >paketti >merkitse asennettavaksi >toteuta. Ennen Synapticin sulkemista voi vielä tarkistaa, että po. paketit on asennettu.
Tämä laite tarvitsi vielä uudelleenkäynnistksen, jotta langattomat verkot ilmestyivät tarjolle. Sinne sitten vaan haluttuun essid tunnukseen tunnussana ja yhteys aukeaa.

–––

Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu. Nyt olisi kai löydettävä Debianin keskustelufoorumi, jos sellainen on. Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...


EDIT: Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty täsmennyksiä.

[epiphone]

http://forums.debian.net/

Tuolla on englanninkielinen foorumi.

Suomi foorumia ei ole enää ollut muutamiin vuosiin.

[Jere Sumell]

Nyt olen viettänyt jotakuinkin tietokonevapaan viikonlopun, kuten viime maanantain raporttiviestissä uumoilin. Liityin viikolla Bunsen Labsin foorumeille samalla filosofialla, mitä tänne Ubuntu Suomen keskusteluun, eli omalla nimelläni ja profiilikuvaksi pistin tuon saman GIMpillä editoidun kuvan, kun ihan hyvän netiketin mukaista käyttäytymistä että kirjoittaa kasvot esillä omalla nimellä, sama se vaikka joku yhdistää minut Linux-yhteisöissä keskusteluihin osallistuvana, kun minulla ei ole mitään piiloteltavaa.

En sitten tiedä, kuinka laajalti käytössä tuo Bunsen Labs onkaan, kun esimerkiksi Googlen hakuehdotuksissa ei tule "Bunsen Labs Forum" mitään. Googlehan tallentaa kaikki tuohon avoimeen tekstikenttä-lomakkeeseen syötetyt hakutermit, ja sitten kun tarpeeksi moni hakee samaa hakutermiä, niin Google alkaa osaa ehdottaa sitä, koneoppimista.

pitäisi varmaan siirtyä ainakin joiltain osin johonkin toiseen hakukoneeseen, vaikka Duck Duck Go:hn, kun Google on siinä mielessä järkyttävä systeemi myös että mitä se on kehitetty sillä tavalla, että kaikki haut ovat yksilöitävissä hakijaan, vaikka hakua ei tekisi kirjautuneena. Erityisesti, jos ainut mailiosoite on GMailissa, mutta muutoinkin, kun Amerikassa sellainen lainsäädäntö, että teknologiayhtiöiden täytyy jakaa tietoa keskenään, ja sitten joku instituutio yhdistelee käyttäjätietoja, ja kaikista saadaan ehkä sitäkin kautta jonkinlainen Internet-käyttäjäprofiili luotua jokaisesta verkon käyttäjästä.

Bunsen Labsin ihan aktiivinen foorumi sijaitsee tai sen suora URL on

https://forums.bunsenlabs.org/

[Pomppupallo]

Nyt menee jo hieman aiheen vierestä, mutta... kirjoitat ensin ettei sinulla ole mitään salattavaa ja kehuskelet kirjoittavasi omalla nimelläsi, mutta silti olet (sinänsä syystäkin) huolissasi Googlesta. Nuo firmathan seuraavat sinua palvelujensa ulkopuolellekin, joten omalla nimellä kirjoitteleminen ei ole hyvän netiketin edellytys.

[Jere Sumell]

No joo, en välitä. Tulkintasi kehuskelustani osui omasta vinkkelistäni väärään, koska en halua kehuskella. En nyt aivan joka paikkaan omaa nimeäni lykkää, enkä sähköposti-osoitettani, mutta kyllähän nämä Linux-yhteisöt ovat sellaisia päivänvalon kestäviä keskustelulautoja, joissa voi lähentyä muita keskustelijoita ihan oman nimen kanssa.

En nyt noista amerikkalaisista tekno ja somejäteistä niin huolissani ole, vaikka viime aikoina noussut uutena aiheena julkisuuteen se, onko niillä jo liikaa valtaa ja saavatko ne ottaa osaa politiikkaan missä määrin.

On vain tätä päivää, että täytyy alistua joihinkin sääntöihin ja jonkinlaiseen julkisuuteen, jos nettiä aikoo ylipäätään käyttää ja samalla omaa jotain sosiaalista elämää Internetin ulkopuolellakin lisäksi. En ole siinä mielessä huolissani.

[qwertyy]

En sitten tiedä, kuinka laajalti käytössä tuo Bunsen Labs onkaan, kun esimerkiksi Googlen hakuehdotuksissa ei tule "Bunsen Labs Forum" mitään. Googlehan tallentaa kaikki tuohon avoimeen tekstikenttä-lomakkeeseen syötetyt hakutermit, ja sitten kun tarpeeksi moni hakee samaa hakutermiä, niin Google alkaa osaa ehdottaa sitä, koneoppimista.

Ei sinänsä toki mikään kauhean yleinen jakelu ole kyseessä, mutta kannattaa myös muistaa, että jakelu on varsin tuore. Bunsen Labs Lithium and periaatteessa vielä hyvin pitkälti sama kuin paremmin tunnettu CrunchBang Linux, joka kuitenkin on julkaistu 2011. Itse asiassa itseltä ei ole BunsenLabs:n versiota ole asennettuna mihinkään tietokoneeseen "natiivina", mutta tuota aiempaa CrunchBangiä olen käyttänyt aika paljonkin ja jo silloin se vaikutti olevan varsin hyvin kasattu kevyt distro.

Kovin subjektiivinen aihe tietysti, mutta minusta yksi kevyimpiä ja ennen kaikkea helpoimmin lähestyttäviä "kevytjakeluita". Jos haluaa viimeisintä softaa, niin yksi tuosta alkuperäisestä kehkeytynyt jakelu on ArchBang. Tosin kannattanee huomioida, että ainakin käsittääkseni Arch on myös jättämässä 32bittisyyden pois jos ei ole jo jättänyt. Mutta 32bit raudalle Archia en lähtisi enää itse asentamaan tuon takia.

[Jere Sumell]

Joo, kyllä varmaan nyt en enää kokeile muita distroja tuohon 2005 vuoden koneeseen, kun tehojenkaan puolesta oikein sovellu muuhun, kuin johonkin kevyeeseen nettiselailuun ja mahdollisesti jotain pientä ohjelmistokehitystä, sama mikä käyttis siinä olisi. Retro-koneena menee.

Nähtäväksi jää, onko lopulta kaikki Linux-distrot jättämässä 32-bittistä jakeluversiota taakseen jossain vaiheessa, ainakin tuen loppumisen osalta, kaikilla distroilla kuitenkin oma historiansa ja oma kehityskaarensa sitä mukaa. Ainahan distrot on julkaistu jokin filosofia ja tarkoitusperi siinä takana, niin aika pitkälle varmaan niiden kehitys -ja -elinkaari myös tuen osalta ja kuinka aktiivinen kehittäjäyhteisö on, niin varmaan aika paljon kehitys ilmentää tuota alkuperäistä julkaisuperiä.

[qwertyy]

Lienee väistämätön asia tulevaisuudessa. Debian 10, johon tuo Bunsen pohjautuu on turvattu ainakin 2014 asti, mutta käsittääkseni Debian 11 ilmeisesti tulee vielä tukemaan 32bit järjestelmiä, niin 32bit tulevaisuus lienee turvattu jonnekin 2030 huiteille asti joka tapauksessa. Silloin kyseinen rauta ainakin on nettikäytössä jo varsin kelvoton varmasti

Todella monet jakeluthan on tipauttaneet nyt 32bit järjestelmät pois ja syynä on selkeä, ei vain ole tarpeeksi käyttäjiä. Sama kohtalo odottaa kuin PPC-käyttäjiä.

[Jere Sumell]

Mikä on PPC-käyttäjä? Googletin tuon PPC Meaning -hakutermillä, ja sieltä tuli verkkomarkkinoinnin osalta spammiaiheisia Paid Per Click. Tarkoitatko sitä vai jotain muuta? Jos tarkoitit, niin tuo PPC-idea sama kuin hauilla tienaaminen on varmaan ollut jo alusta lähtien tuhoontuomittua käyttäjätoimintaa,

[Pomppupallo]

PowerPC.

[Jere Sumell]

Joo, ajattelinkin, että ei asiaan sekoiteta spammiaiheita tai hakusanamainontaa Linux-foourmilla. Hienoa!

Kyllä varmaan hakusanamainontakin on laskeva trendi, kun valta-osa valveutuneemmista käyttäjistä alkaa jo olemaan mainostenesto-ad-blocker-ohjelmien käyttäjiä, ja se poissulkee noiden hakusanamainostajien ansaintalogiikan pois. Varmaan vielä 2021 on suuresta netin käyttäjä massajoukosta, ainakin peruskäyttäjistä, jotka näkee noi mainokset esimm. Youtubessa, ja sitten olen joskus markkinointi-viikolla tradenomi-opinnoissa luin artikkelin, että jos laajalla otoskoolla isolla joukolle esittää mainosta, joka on kohderyhmän aihepiiriä kiinnostavlla tolalla, niin tutkimusten mukaan ehkä 2-3% massasta tarttuu syöttiin, jonkun Youtube-mainoksen osalta klikkaa sitä, josta sitten se mainosjulkaisija saa jonkun osuuden Googlelta, mitä se yritys on maksanut siitä mainospaikasta alunperin.

Ihmiset varmaan ajan mittaan oppivat yhä valveutuneemmiksi netinkäyttäjiksi, niin toi hakusanamainontakin alkaa olemaan varmaan laskeva trendi ansaintapuolella. Googlella esimerkiksi tosin oli todella pitkään mainostulot suurin tulonlähde, mutta en ole varma enää tammikuun lopussa 2021, onko näin, varmaan ei.

Itsellänikin on tuolla kotisivuillani Palindromikoneessa, varmaan kaikki on yrittäneet haxata sitä jotka sen avoimen tekstikentän nähneet siellä, niin lähetin Googlen turvallisuusexperteille sen tarkistettavaksi, ja yhtiö hyväksyi Palindromikoneeni mainosjulkaisija-ohjelmaan, ja pistin etusivulle Google AdSense -mainosjullkaisijana tuon mainoksen pyörimään, mutta ei siitä nyt ihmeemmin mitään tuloja ole. Kyllä sitä klikkaavia on, mutta en sen osalta mikään affimiljonääri ole. Olen harkinnut sen poistamista siitä.

Turun Yliopiston johdatuskurssin opintomonisteessa on vähän juttua noista RISC-arkkitehtuurityypin prosessoreista, mutta en sen ihmeemmin ole perehtynyt niihin, mitä jotain perusteita handlaan x86 -tyypin prosessoreista teknisellä tasolla, enemmän diplomi-insinnöörien heiniä nuo prosessorien suunnittelu loogisilla piireillä.

Voi pitää hyvinkin paikkansa, että voi vielä 5-6 vuotta mennäkin että 32-bittisellä koneella ihan kevyttä nettisurffailua voi harjoittaa, ei kehitys kuitenkaan niin nopeasti meen eteenpäin, vaikka teknologia kehittyykin nopeissa sykleissä. Eihän tuohon sinun mainitsemaasi 2030 -vuoteen ole enää kuin 9 vuotta aikaa, ja jos muistelen elämääni 9-10 vuotta taaksepäin, mitä tein, niin ei tämä nyt mitään rakettimaista exptotentiaalisen kasvun aikaa teknokehityksen osalta ole ollut mielestäni, niin miksi nyt seuraavat 10 vuotta muuttaisi tämän kehitystrendin?

[juyli]

Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...

Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava

... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...

Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.

  Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.

Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.

Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.

Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]

Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...

Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.

[kamara]

Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...

Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava

Kyllähän tuolle 901:lle käyttöä löytyy...

Itselläni on 901 käytössä USB-skoopin näyttönä ja toinen Arduino-ympäristönä. Lisäksi se on vielä ihan käypänen tekstinkäsittelyyn. Tekstinkäsittelyssä se on todella kiva, lukuunottamatta aavistuksen pienempiä ääkkös-näppäimiä. Itse hiljattain sijoitin uuteen akkuun, vaikka sen hinta ylittikin käytetyn 901:n arvon.

Tosiaan 901:n linukkaversiossa on kaksi SSD-kiintolevyä toinen 4 Gt ja toinen 16 Gt.

[Jere Sumell]

Lienee väistämätön asia tulevaisuudessa. Debian 10, johon tuo Bunsen pohjautuu on turvattu ainakin 2014 asti, mutta käsittääkseni Debian 11 ilmeisesti tulee vielä tukemaan 32bit järjestelmiä, niin 32bit tulevaisuus lienee turvattu jonnekin 2030 huiteille asti joka tapauksessa. Silloin kyseinen rauta ainakin on nettikäytössä jo varsin kelvoton varmasti

Kyllähän ollut erityisesti niistä ajoista lähtien, kun ADSL-laajakaistat alkoivat olemaan puhelinlaitosten asiakkaille tarjonnassa, niin trendi on ollut, että verkko vaatii koneelta yhä enemmän myös rautapuolelta. Tosin mainosten määrä on järkyttävä julkisessa Internetissä, ja mainosten lataus hidastaa toimintaa.

Mitä olen noita ohjelmistokehittäjän työpaikkoja seuraillut, ja olin Turun Kaupungin EU-rahoitteiseen hankkeeseen ihan haastatteluvaiheessakin, ja puhuin asiasta kyseisen firman IT-esimiehen kanssa, niin tämän hetken kuumaa valuuttaa on ohjelmistoyrityksissä, mitä web-pohjaisia ohjelmistoja toimittavat asiakkailleen, niin AngularJS ja Node.js JavaScript -frameworkeista, sitten python tottakai ja Django Python -frameworkkina, ja tottakai HTML5,CSS3 ja JavaScript noin yleisesti noista perustekniikoista. Tällä hetkellä kun ohjelmistoyritykset hakevat noiden teknologioiden osaajia, voisi kuvitella että mainitsemanasi vuonna 2030 aika laajalti verkkosovelluksia käytössä, mitkä toteutettu noilla tekniikoilla.

Toisaalta 2030 vuonna on Suomessakin jo koko maan kattava 5G -verkko käytössä, jolle povataan hurjaa tulevaisuutta, verkoyhteyksien itsensä nopeus kasvaa siis hurjasti, ja jos käyttää mainosten esto-ohjelmaa, niin varmaankaan ei koneelta tehoja vaadita mitään ainakaan liikoja enempää. Tosin verkon liikennekuormitus kasvaa entisestään, kun 5G:n arkipäiväistymisen myötä esineiden Internet varmaan jossain vaiheessa lyö läpi itsensä toden teolla, tällä hetkellä suurin kuormitus verkon osalta tulee noista suoratoistopalveluiden käytöstä, kun ne ovat nyt lyöneet läpi ihan peruskuluttajatasolla.

En tiedä, varmaan frameworkkienkin kehittäjät saavat aikaan yhä kevyimpiä kehityskehyksiä, joten ei tässä nyt mielestäni kovinkaan huolissaan kannata olla mitenkään kielteisessä mielessä tai päänsärykä ottaa, missä tilassa julkinen  Internetin www-selailu on, ja miten se luonaa vähän vanhemmalakin koneella 9 vuoden kuluttua.

[USakari]

Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?

Kirjoittelen tätä koneella, jossa on 32-bittinen Lubuntu 16.04.7 LTS. Edelleen sille tulee päivityksiä. (Olen kyllä ihmetellyt, milloin ne loppuvat.)

[matsukan]

Huhtikuussa 2021. Eli tukiaikaa on jäljellä vielä muutama kuukausi.

[nm]

Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?

Kirjoittelen tätä koneella, jossa on 32-bittinen Lubuntu 16.04.7 LTS. Edelleen sille tulee päivityksiä. (Olen kyllä ihmetellyt, milloin ne loppuvat.)

Myös Lubuntu 18.04.x LTS on saatavilla 32-bittisenä: https://cdimage.ubuntu.com/lubuntu/releases/18.04.5/release/

Siihen saa päivityksiä huhtikuuhun 2023 saakka.

Eikä tuo 32-bittinen tuki pelkästään LXDE:tä koske, vaan kaikki Ubuntun ohjelmalähteistä löytyvät työpöytäympäristöt toimivat, eli voit asentaa GNOME:n, KDE:n, MATE:n jne. Raskaammat työpöydät tosin haukkaavat gigatavun verran RAM-muistia, joka on vanhoissa koneissa yleensä aika vähissä.

32-bittinen selainvalikoima on hieman suppeampi, koska osa suosituimmista selaimista on saatavilla vain 64-bittisinä versioina. Firefox ja Chromium löytyvät kuitenkin vielä 18.04:stä ihan Apt/deb-paketteina. Nykyiset versiot tosin vaativat prosessorilta tuen SSE2-käskykannalle, joten esim. vanhoilla AMD Athlon XP -koneilla niitä ei voi enää käyttää. Intel Pentium 4 käy.

[Jere Sumell]

Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.

Itsekin pidin tuota Lubuntu 16.04 ihan kivana ja toimivana järjestelmänä niiltä osin, mihin tietokonettani käytin, mutta asensin verkon yli 18.04:een, kun katsoin että tukiaika on loppumassa. Otti aika pitkään aikaa ottava tuo päivitysprosessi, kun pistin järjestelmän päivityksen käyntiin illalla joskus kahdeksan maissa, ja aamulla vielä 7:30 se oli kesken, tosin ei enää kestänyt kauan. Vaikka käytössäni on vakaa ja nopea 4G -yhteys, noiden Linux-pakettien osalta saavutan maksimissaan hitaan puhelinmodeemi-nopeuden ladattaessa. En tiedä, mistä johtuu.

Asenna tosiaan 18.04, jos tietokoneesi ei ole museorekisteri-tasoa tehojensa puolesta, mutta sitten se onkin viimeinen 32-bittinen lubuntu, mitä julkaistaan tai on julkaistu. Varmaan 32-bittiseen Lubuntu-julkaisuun ei enää ole paluuta.

Tuolla Lubuntun virallisella sivulla on kiva ja selkeä kuva tuosta "Release Cycle" -tuen osalta, suora linkki on
https://lubuntu.me/downloads/

Tein muuten tuosta päivityksestä 16.04 -> 18.04 verkon yli Youtube-videonkin.

Sitä ei muistaakseni saanut suoraan 18.04 versioon, ja kannattaa tarkistaa repolähteet ennen päivityksen käynnistämistä, koska itselläni oli pari kolmannen osapuolen lähdettä ja Spotify-lähde mm. niin tuli herjoja virheellisistä ja ongelmista lähteiden osalta. poistin ne, niin sain päivityksen käynnistymään.

Suora linkki Youtube-kanavallani julkaisemaani Lubuntun päivitysvideoon verkon yli sijaitsee URL:ssa:

https://www.youtube.com/watch?v=VL8rCAqRYTA

[USakari]

Asenna tosiaan 18.04, jos tietokoneesi ei ole museorekisteri-tasoa tehojensa puolesta, mutta sitten se onkin viimeinen 32-bittinen lubuntu, mitä julkaistaan tai on julkaistu. Varmaan 32-bittiseen Lubuntu-julkaisuun ei enää ole paluuta.

Kiitos neuvoista. 18.04:n kanssa vain kävi viime vuonna niin, että kokeilin sitä muutaman päivän, mutta säätämistä oli niin paljon, että luovutin. Syksyllä hyppäsin sitten suoraan 20.04:ään (sama kone, eri partitio). Se onkin 64-bittinen. Puhdas-pöytä-asennus oli helppo.

(Tänään buutttasin 32-bittiseen 16.04:ään, kun halusin tarkistaa, että päivityksiä vielä tulee. Ja tuleehan niitä.)

[nm]

Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.

Lubuntun tapauksessa LXDE-työpöytä on muutenkin vain Lubuntun kehittäjäyhteisön tuen varassa. Lubuntu 18.04:n työpöytäympäristön tukiajaksi on määritelty kolme vuotta (samoin kuin Xfce:n, MATE:n ja Kubuntun KDE:n). Sen jälkeen korjauksia ei enää ole odotettavissa.

Ubuntun GNOME-työpöytää sekä keskeisiä sovelluksia kuten selaimia Canonical tukee täydet viisi vuotta. Käytännössä jakelun elinkaaren loppupuolella GNOME-työpöytäänkään ei enää kovin paljon korjauksia tehdä.

Kotikäytössä tietoturvan kannalta on tärkeintä, että kerneli, perusjärjestelmä ja internetiin kytkeytyvät sovellukset saavat tietoturvapäivityksiä. Periaatteessa siihen riittää työpöydästä riippumatta, että käyttää Canonicalin tuen piirissä olevaa Firefox- tai Chromium-selainta ja Thunderbird-sähköpostiohjelmaa. Jos foliohattu pysyy vauhdissa mukana, sääindikaattorit ja vastaavat nettilähteitä käyttävät työpöydän somisteet voi karsia pois. Niiden tietoturva on muutenkin jokseenkin epävarmalla pohjalla, vaikka kyseessä olisi kuinka uusi vakaa versio.