Koneeni tullut tien päähän? [RATKAISTU]

[Jere Sumell]

Lienet, olet oikeassa, nm. Sinulla on parempaa tietoa, kuin itselläni.

Kaikki turhat härpäkkeet kuten joskus winkkari 95 koneissa oli ne teemat, niin syö vain koneen resursseja, eli tässä työskentely-ympäristö-ajattelussa less is more -ajattelula säästää paljon ja se on taloudellisempaa, ja voi turvautua vanhempaan rautaan.

Ei tuo sääindikaattorikaan niin tärkeä ole saada reaaliajassa, pörssikurssitkin saa pitkän linjan tähtäimellä tarkistettua Google -haulla "Kauppalehti pörssi tänään" -avanhakutermistöllä perjantaisin silloin tällöin markkinoiden sulkeuduttua viikonlopun viettoon tarkistaakseen, miten Helsingin pörssissä menee tietoliikenneosakkeilla tai omalla tekno-salkulla.

Amerikan pörssin NASDAQ-teknoinstrumenteilla ja niiden omistajilla tosin ollut jo hyvän tovin kulta-ajat menossa, mutta saa nähdä, palaako enää 90-luvun lopun tai oikeastaan millenum-vaihtovuoden 2000 kesäkuun huippulukemat, mitä Nokiankin huippunoteeraus on sieltä peräisin, niin enää elinaikanani. Voi olla, että ei.

[matsukan]

Kyllähän tuo pitää paIkkaansa noiden pienten koneiden osalta Mutta työpöytä kiihdytys esim OpenGL pohjaisena ei sinänsä lisää prossan kuorma merkittävällä tavalla. Mutta joo turhaa sitä on kaivata Lubunutussa huojuvia ikkunoita vaikka kuinka olisi haluja siihen ...

[Ganymedes]

start of rant\
Nuo ajatukset tuovat mieleen Vistan jutut. Vistassa oli vakiona kaikenlaisia härpäkkeitä, joilla ei oikeasti tehnyt mitään. Jätin siihen analogisen kellon, mutta mittasin sen hidastavan vaikutuksen, hyvällä läppärillä. Kello sai levytoimintojen vaatiman ajan kasvamaan 50% - levy-benchmark ohjelman mukaan. Aika hyvä saavutus kellon ohjelmoijalta.

Vistaa moitittiin huonoksi. No, ilman SP1:stä se ehkä olikin sitä, kuten kaikki muutkin ohjelmat ennen SP1:ta siihen aikaan, ja jos jätti härpäkkeet pyörimään, niin se oli hidas. Noin muuten, SP1:llä se ei ollut yhtään huonompi kuin Windows 7 ilmestyessään, kaikesta hypestä huolimatta - niissähän on pohjalla sama käyttöjärjestelmä. Vista oli kuitenkin paljon parempi kuin XP, johtuen toimivasta 64-bittisyydestä. Vistan suurempi muistiavaruus tarkoitti sitä, että käytin sitä vaativammissa töissä - tosin Ubuntu työasema ohitti Vista läppärin melko nopeasti virtualisoinnissa.

Monet eivät siis silloinkaan osanneet optimoida ja konfiguroida järjestelmiään, valittivat vain, vaikka olisi pitänyt opetella jotakin uutta. Tämä koski firmojakin. Monet testasivat ja räätälöivät ohjelmistojaan järjettömän hitailla ja kalliilla yritysverkoilla, vaikka saman olisi voinut tehdä virtualisoituna Vista tai Ubuntu työasemilla, jotka eivät silloinkaan maksaneet mitään verrattuna yritysjärjestelmiin ja hukattuun aikaan. Tämä ei kylläkään koskenut meidän kansainvälistä firmaamme - paitsi Ubuntu koski sitä, koska Linuxista ei ymmärretty silloin yhtään mitään Suomen rajojen ulkopuolella, siis tässä kontekstissä ei ymmärretty.

Siitä miten surkeita Vista koneita myytiin en tiedä muutoin kuin mitä voi päätellä oikeusjutuista - meillä ei muutenkaan ostettu tai rakennettu mitään minimikoneita. Tiedän vain, että HP haki ja sai oikeustoimin rahaa Inteliltä ja monelta laitevalmistajalta. Nämä näet löivät Intelin hyväksymänä Vista-leiman koneisiin, jotka olivat jo sovitun tason alapuolella. HP menetti siinä rahaa ja markkinoita, kun he ottivat vaatimukset todesta ja myivät koneita, jotka oikeasti täyttivät nämä vaatimukset. Eli osittain Vistan huono maine on peräisin järjestelmällisestä petoksesta, josta on langetettu vahingonkorvaukset - tosin eihän sitä enää kukaan muista, muistetaan vain että Vista oli huono ja Windows 7 paljon parempi.
/end of rant

[JaniAlander]

Näkihän niitä kahden gigan muistilla ja tais olla peräti 1 gigan muistilla myytyjä Vista koneita. Se vaan oli semmoinen ikävä juttu, että Vista mieluusti halusi sen täydet neljä gigaa jos oli 32-bittinen versio. Service packin kanssa ei Vista ollut paha porsaaksi. Toinen mikä ihmisiä kiukutti oli ajurimallin muutos mikä vanhensi kertaheitolla monia lisälaitteita, kun laitevalmistajat eivät viitsineet uutta ajuria tehdä. Minullakin oli xp-aikakauden äänikortti jonka toiminta loppui siihen.

[Ganymedes]

Näkihän niitä kahden gigan muistilla ja tais olla peräti 1 gigan muistilla myytyjä Vista koneita. Se vaan oli semmoinen ikävä juttu, että Vista mieluusti halusi sen täydet neljä gigaa jos oli 32-bittinen versio. Service packin kanssa ei Vista ollut paha porsaaksi. Toinen mikä ihmisiä kiukutti oli ajurimallin muutos mikä vanhensi kertaheitolla monia lisälaitteita, kun laitevalmistajat eivät viitsineet uutta ajuria tehdä. Minullakin oli xp-aikakauden äänikortti jonka toiminta loppui siihen.

OK, koneen muistiongelma ei koskenut minua - kuten sanoin läppärit eivät olleet minimikoneita. Puhun tässä yhteydessä listahintana 4000 euron läppärimallista (M90 varusteineen). Tosin taisin hankkia siihen lisää muistia jossakin vaiheessa. Maksimi oli 4 GB. 32-bittisyyden muistirajoitteet olivat aika syvältä ja ovat sitä vieläkin. Koneet jaksaisivat kyllä pyöritellä isojakin malleja, mutta kun (käsittääkseni) yhdellä prosessilla on n. 1 GB raja (ei ole aivan tarkkaa tiedettä käsittääkseni). Koko koneen muistiavaruudella oli rajana alle 4 GB, 32-bittisellä. Dellin järjestelmässä rautaraja oli 3.3 GB - ei sillä 3G:llä kuuhun mennä! Mutta tokihan Vistan myötä koko muistiavaruus oli käytettävissä ja muisti toimi PALJON nopeammin kuin 32-bittisessä XP:ssä ... jostain syystä mittasimme järkyttäviä viiveitä XP:n 32-bittisessä maailmassa. 64-bit serverikäyttis oli tietysti myös vaihtoehto.

Se, että Vistan tekeminen kesti ja kesti, ei ollut ehkä Vistan vika, vaan XP:n vika. Käsittääkseni Microsoft joutui koodaamaan käyttöjärjestelmää todella paljon uudestaan ... XP:ssähän oli vielä NT-käyttöjärjestelmä, pätchättynä tietysti moneen otteeseen, Vistassa oli uusi käyttöjärjestelmä. Tämä tuli varmaankin Microsoftille yllätyksenä - heidän markkinahumussaan ja suosion ollessa kaupallisesti suurta. Teknisesti XP oli mielestäni kaikkina aikoina pökäle - paras asia siinä oli "Ray of Light" mainosvideo enkä edes ole mikään erityinen Madonna fani. Mutta en nyt mene XP:hen tässä yhteydessä.

Tuo ajurien yhteensopimattomuus oli varmaan seurausta siitä, että alla oleva käyttöjärjestelmä muuttui. Olisi se muuttunut Windows 7:ssakin. Teknisessä käytössä Vistan ajureissa ei ollut mitään vikaa, ainakaan M90:llä. Myöhemmin, se tietysti sitten alkoi närästämään, että Windows 7:n Dell SATA-driverit eivät kuuluneet Windows 7:llä ostetun läppärin Dell asennus-CD_hen (esim. M4600). Driverit piti erikseen hakea interwebsistä ja syöttää usb:ltä kesken asennuksen, jos halusi että kone toimi asennuksen jälkeen. Tässä vaiheessa Windowsin alkeellisuus ja rajoittuneisuus löi naamalle, kun oli jo tottunut Ubuntun asennukseen. Mutta tämä on oikeastaan jo kahdella tapaa eri asia.

[HannuK]

Toi matsukanin ja nm:n tuen loppumispäivät on yhteisön tuen päättymisajankohtia, Ubuntu - tiimin tukiaika päättyy aiemmin, 16.04:n osalta se on jo päättynyt.

Pieni kommentti: Tänään viimeeksi sain päivityksen Ubuntu 16.04:ään, eli vielä tulee päivityksiä.

[Hajakenttä]

Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...

Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava

... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...

Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.

  Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.

Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.

Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.

Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]

Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...

Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.

Kyllähän siihen mielikuvitusta tarvitaan, että vanhaa tavaraa saa käytetyksi jossain järkevässä tarpeessa. Vanha on vanhaa ja kulunutta. olen tuon eee 901 laitteen purkanut ja koonnut jo useita kertoja. Sen lonksuvia saranoita on vaikea saada järkevällä tavalla korjatuksi kun ruuvit ovat korkanneet. Näppäimien tekstejä tuskin saa uusituksi. Akkujen uudelleenkennotukseen on hyviä palveluja kyllä ja se on ehkä halvempaa kun uuden akkupaketin hankinta. Ei se siis ole järkimiehen hommaa, tämmösen ylläpito. Kun se laite kuitenkin oli niin hävyttömän kallis silloin hankittaessa...

Moottoripyörän diagnostiikkaohjelmaa, ecu:n virutysohjelmaa, ecu: varmuuskopiointiohjelmaa, jne... Noita kun autotallin lattialla romujenn seassa rasvaisilla näpeillä tekee niin siinä rähjääntyy kyllä muutakin kuin haalarit, eikä koin kallista, uutta tietokonetta sinne kannata tuoda. Rymiboksi kivasti antaa siinä taustalla säätöön sävyjä.

eee 901 on aikoinaan ollut saatavissa monenlaisessa kokoonpanossa: kahdella ssd muistilla, joista toinen emolevylle juotettu 4GB ja toinen vaihdettava 16GB, yhdellä pyörivällä kiintolevyllä, tain näiden yhdistelmillä. SSD oli silloin uutta ja kallista.

Olen pitkään ollut xfce:n vannoutunut käyttäjä ja uskoakseni osaan sitä virittää. Olen siihen hyvin tyytyväinen Xubuntun kanssa. Debianin kanssa en kuitenkaan saanut kaikkea toimimaan kovalla yritykselläkään. Tuli sellainen käsitys, että MATE on sen "pari", en tiedä miten, kun eihän siinä pitäisi olla mitään sellaista "sidosta". Voisi enkä ajatella, että hiukan vanhempi kernel, 4.13 aiheuttaa sen, että xfce ei saa kaikkea tarvitsemaansa.

Edistyksellisyys on aina subjektiivinen kokemus.


E: 42-bit Debian Busterin kernel numero.

[JaniAlander]

OK, koneen muistiongelma ei koskenut minua - kuten sanoin läppärit eivät olleet minimikoneita. Puhun tässä yhteydessä listahintana 4000 euron läppärimallista (M90 varusteineen). Tosin taisin hankkia siihen lisää muistia jossakin vaiheessa. Maksimi oli 4 GB. 32-bittisyyden muistirajoitteet olivat aika syvältä ja ovat sitä vieläkin. Koneet jaksaisivat kyllä pyöritellä isojakin malleja, mutta kun (käsittääkseni) yhdellä prosessilla on n. 1 GB raja (ei ole aivan tarkkaa tiedettä käsittääkseni). Koko koneen muistiavaruudella oli rajana alle 4 GB, 32-bittisellä. Dellin järjestelmässä rautaraja oli 3.3 GB - ei sillä 3G:llä kuuhun mennä! Mutta tokihan Vistan myötä koko muistiavaruus oli käytettävissä ja muisti toimi PALJON nopeammin kuin 32-bittisessä XP:ssä ... jostain syystä mittasimme järkyttäviä viiveitä XP:n 32-bittisessä maailmassa. 64-bit serverikäyttis oli tietysti myös vaihtoehto.

Oli 32-bittinen Vista sen ajan pöytäkoneessa, sain sen pikkuvikaisena ilmaiseksi, kone oli alunperin myyty yhden gigan muistilla, edellinen omistaja oli sitten hommannut sen toisen gigan kun oli melkein mahdoton käyttää, itse löin muistit täyteen neljään. (Emo tuki muistaakseni 16 tai 8 gigaan asti. (Samainen kone palvelee edelleen kaveriani, siinä on nyt Core2 Quad, 8 gigaa muistia ja Ubuntu 18.04, hyvin jaksaa. Alkuperäinen emolevy.)

Tuo ajurien yhteensopimattomuus oli varmaan seurausta siitä, että alla oleva käyttöjärjestelmä muuttui. Olisi se muuttunut Windows 7:ssakin. Teknisessä käytössä Vistan ajureissa ei ollut mitään vikaa, ainakaan M90:llä. Myöhemmin, se tietysti sitten alkoi närästämään, että Windows 7:n Dell SATA-driverit eivät kuuluneet Windows 7:llä ostetun läppärin Dell asennus-CD_hen (esim. M4600). Driverit piti erikseen hakea interwebsistä ja syöttää usb:ltä kesken asennuksen, jos halusi että kone toimi asennuksen jälkeen. Tässä vaiheessa Windowsin alkeellisuus ja rajoittuneisuus löi naamalle, kun oli jo tottunut Ubuntun asennukseen. Mutta tämä on oikeastaan jo kahdella tapaa eri asia.

MS muutti ajurimallia kun havaittiin, että suurin osa XP:n kaatumisista oli puolivillaisten ajurien syytä, Vistasta alkaen ajurit ovat tarvinneet Mikkisoftan sertifioinnin, jonka voi sutta ja sekundaa väsäämällä menettää. Ei siinä uudistuksessa itsessään vikaa ollut, mutta tietyt laitevalmistajat vaan päättivät että ei sitä jotain pari vuotta sitten tehtyä lisälaitetta viitsitäkään tukea, osta uusi.

Siitä olen ihan samaa mieltä, että XP edes 64 bittisenä ei oikein modernimmasta raudasta tykkää. Faijalla oli i5 läppärissä xp 64 bittinen, ja kone nopeutui huomattavasti kun se vaihdettiin Win7:skaan. Nyt siinä masiinassa on Win10 ja se toimii jokseenkin yhtä nopeasti kuin Win7.

[Ganymedes]

MS muutti ajurimallia kun havaittiin, että suurin osa XP:n kaatumisista oli puolivillaisten ajurien syytä, Vistasta alkaen ajurit ovat tarvinneet Mikkisoftan sertifioinnin, jonka voi sutta ja sekundaa väsäämällä menettää. Ei siinä uudistuksessa itsessään vikaa ollut, mutta tietyt laitevalmistajat vaan päättivät että ei sitä jotain pari vuotta sitten tehtyä lisälaitetta viitsitäkään tukea, osta uusi.

Kun tälle memory lanelle on lähdetty, niin   ... David Cutler on aikoinaan yksi VAX/VMS-käyttöjärjestelmän kehittäjistä ja hän oli käsittääkseni Windows NT:n pääarkkitehti. NT:n komentoriviltä löytyykin hyviä VAXmaisia komentoja. Ideana NT:ssä oli, että se ei kaadu milloinkaan. NT 3.1 oli ihan OK, mutta NT 3.5 oli jo ihan UNIXin veroinen järjestelmä, mutta loppukäyttäjälle huomattavasti parempi ... UNIXin työpöydät olivat sekalaisia virityksiä, joillakin ehkä hyviäkin. Ajelin NT 3.5 käyttistä tupla-prosessori työasemalla, 2x90 MHz (joka oli silloin huippu), jossa oli pino SCSI-levyjä sisällä, jotka olivat siis aivan jotain muuta kuin IDE-levyt silloin ja markkinoiden paras OpenGL-näytönohjain - muistaakseni kaksirivinen (siis otti kaksi PCI-paikkaa) täyspitkä ohjain (kotelon etureunasta takareunaan ulottuva). Jotkut katselivat silloin haavi auki kun 27 tuuman näytöllä pyöri fotorealistisia kuvia, 3D-sovellus ja muita ikkunoita samaan aikaan. No, ei millään DOS Windowsilla mitään tuollaista voinutkaan tehdä - elettiin Windows 95:n ilmestymisvuosia, joka on siis edelleen DOS-Windows. Olivat muuten aika kalliita rekkuloita nämä NT-koneet joita käytin. Raudankäyttö oli sitä luokkaa, että kotelon yli olisi voinut ajaa traktorilla ilman kotelon vääntymistä.

Varsinainen pointti on se, että Windows 3.1 - 3.5.1 ei kaatunut koskaan. Käyttöjärjestelmä ei antanut sen kaatua. Ihan täydellistä se ei ollut, koska elettiin myös Internetin graafisen käyttöliittymän keksimisen aikaa ja Netscape Navigator -ohjelmoijat olivat sen verran "hyviä", että he saivat aikaan kaatumisen ... pystyivät myös tappamaan Oraclen kuljeksimasta, jos oli ristiriitatilanne - sitä tilannetta ihmeteltiin pitkään. Kaikki nettiselaimethan olivat beta-vaiheessa noina vuosina, mitään virallisia ei ollut olemassakaan, koska ne olisivat olleet täysin vanhentuneita.

Sitten tuli NT 4.0. Sen muutos oli se, että drivereiden, jos niissä oli ongelma, annettiin kaataa käyttöjärjestelmä. Tämä oli kuulemma tarpeen grafiikan nopeuttamiseksi. Joten tästä on sitten kärsitty. En usko, että Cutler hyvällä katseli tällaista, mutta en tiedä siitä sen enempää ... varmaan netistä löytyisi tietoa.

[JaniAlander]

Sitten tuli NT 4.0. Sen muutos oli se, että drivereiden, jos niissä oli ongelma, annettiin kaataa käyttöjärjestelmä. Tämä oli kuulemma tarpeen grafiikan nopeuttamiseksi. Joten tästä on sitten kärsitty. En usko, että Cutler hyvällä katseli tällaista, mutta en tiedä siitä sen enempää ... varmaan netistä löytyisi tietoa.

Hmm tuohan olikin mielenkiintoinen tieto. Mietin vaan että useimmat laiteajurithan pyörivät kernelin muistiavaruudessa, ja ajattelisi, että sillä alueella ei tarvi paljon mennä pieleen, että tulee täystiltti. Vai ajoikohan vanha NT niitä käyttäjäalueella, mikä selittäisi tuon grafiikan nopeutumisjutun. Useimmat tietokoneethan ei varsinaisesti pidä nopeusmielessä noista vaihdoksista kernel/userspace välillä mikäli olen oikein ymmärtänyt. Eivät oikein vieläkään.

[juyli]

Varsinainen pointti on se, että Windows 3.1 - 3.5.1 ei kaatunut koskaan. Käyttöjärjestelmä ei antanut sen kaatua. Ihan täydellistä se ei ollut, koska elettiin myös Internetin graafisen käyttöliittymän keksimisen aikaa ja Netscape Navigator -ohjelmoijat olivat sen verran "hyviä", että he saivat aikaan kaatumisen ... pystyivät myös tappamaan Oraclen kuljeksimasta, jos oli ristiriitatilanne - sitä tilannetta ihmeteltiin pitkään. Kaikki nettiselaimethan olivat beta-vaiheessa noina vuosina, mitään virallisia ei ollut olemassakaan, koska ne olisivat olleet täysin vanhentuneita

Olin mukana mitä upeimmassa projektissa(1995/1996), jossa Windows 3.x päälle rakenneltiin kioskityyppistä asiakaskonetta internet-yhteyksineen modeemilla. Nimenomaan pöyrittelemään ohjelmistoja mm. CD-romeja, peli-CD:eitä ko. ajan mukaisesti. Ja tekijänoikeuksista huolehtien.
Koitin kehitellä juuri Linux:iin mahdollisuutta korvata Windows-osiolle koskematonta uutta imagea jo käytetyn tilalle. Tuo olisi todennäköisesti onnistunut MS Windows 3.x -ympäristössä, mutta tuskin enää Windows NT:ssä Projekti tosin oli käytössä lähes vuoteen 2000 rampautettuna

BTM. MS ajoi tiukasti Windows Exploreriaan hallitsevan markkinavoimiensa takaa, jotta muiden www-selaimien markkinaosuus vähenisi olemattamiin. Siinä MS onnistui, mutta Netscape julkaisi koodin avoimena, josta aikanaan kehittyi (Phoenix, Firebird) Firefox ja Mozilla.org.

Lisäys: ennen aikojaan ilmestyi selain Mosaic: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mosaic

[Ganymedes]

BTM. MS ajoi tiukasti Windows Exploreriaan hallitsevan markkinavoimiensa takaa, jotta muiden www-selaimien markkinaosuus vähenisi olemattamiin. Siinä MS onnistui, mutta Netscape julkaisi koodin avoimena, josta aikanaan kehittyi (Phoenix, Firebird) Firefox ja Mozilla.org.

Lisäys: ennen aikojaan ilmestyi selain Mosaic: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mosaic

Huomasin että tuolla edellä oli minulla kirjoitusvirhe - tarkoitin tietysti "Windows NT 3.1 - 3.5.1", mikä ehkä kävi selväksi muusta kirjoittelusta.

Yep, IE tuli aika paljon myöhemmin vasta - tai ainakin siltä se tuntui. IE:n valtakausi sitten jatkui pitkään. Itse en sille lämmennyt kun vaihtoehtoja alkoi tulla, esim. Firefox. IE oli mielestäni aivovammainen tuote perusajatukseltaan. Huomasin, että hyvin monet eivät edes tajunneet muiden selaimien olemassaoloa. Tietysti Microsoftin kehitysympäristöllä pyrittiin sitomaan käyttäjät IE:n ja sitä myötä Windowsin käyttöön. Sitäkin kesti aika pitkään - sovellukset ja WEB-sivut eivät välttämättä toimineet muualla kuin IE:ssä. Joku tiesi kertoa, että vasta Applen yleistyminen USAssa sai vasta WEB-sivujen ylläpitäjät tajuamaan, että sivuja ei pidä tehdä IE/Windows-riippuvaisiksi. Mielellään ajattelisi, että tämä kehitys johtui Linuxin esiinmarssista, mutta eipä tainnut johtua.

Mosaic oli kyllä käytössä - olihan meillä ensimmäisiä NT-työasemia mitä yleensäkään maailmassa oli. Ainakin ne olivat ensimmäisiä kunnollisia. Esim. Compaq teki surkeita, joissa oli surkeat driverit. Ihmettelimme miksi muut puhuivat NT:n olevan hidas DOS-Windowsiin nähden, varsinkin grafiikassa (silloin 2D-grafiikka ja 3D-rautalankamalli olivat se interaktiivinen grafiikkaa). Varmaan se oli surkeaa surkeilla koneilla. Itse tein suorituskykymittauksia ja totesin, että ei se NT ole hidas. Esim. kuvien renderöinti sujui samalla vauhdilla kuin UNIX RISC -koneilla (teholuokka oli näillä prossuilla alussa 4-6 MIPSiä). Aika pian Intel Pentiumit ajoivat kuitenkin RISC-koneista ohi.

[Jere Sumell]

Sain 1995 ensimmäisen oman PC-tietokoneeni, ja siinä oli Windows 3.11 työryhmä -käyttiksenä. Ennen sitä olin käyttänyt velipuoleni PC:tä, kun hän oli minua vähän vanhempi, ja hänellä oli melko aikaisessa vaiheessa 1990-lukua klooni-PC, jossa oli vielä 5 ja 25 tuuman lerppuasemakin. Windows 3.0 taisi olla siinä käyttiksenä.

Sitten kun olin Mikrobitin ja Pelit -lehden kestotilaaja, joskin olen lopettanut lehdet nykyisin, kun Mikrobittikin muuttunut tylsempään suuntaan, noihin aikoihin se oli vielä asiaa koko lehti, niin isäni hankki minulle modeemin PCI-väylään liitettäväksi 57600 BPS, niin aloitin tuolla 3.11 Windows alustana soittamaan MBNetin ja Pelit lehden purkkiin aluksi MBNetin sillä pääteohjelmalla, joka Mikrobitin vuosittaisesta tilaajalahjana saadusta 3,5 tuuman huvi- ja hyötykorpusta löytyi.

Tuosta IE:stä, että Microsoftillahan oli oikeudenkäyntikin siitä muistaakseni, että saako Mikkis sisällyttää oman selaimensa vakiona Windowsiin, ja en muista oliko tuomiona jotain sakkoja, mutta nythän on jokin aika takaperin myös oikeuden päätös siitä, että Google ei saa Android-järjestelmässä tarjota Chromea ainoastaan, että täytyy antaa käyttäjälle vaihtoehto ainakin valita. Varmaan toi Microsoft-case oli ennakkotapaus, kun taas on puhetta, että onko Amerikkalaisilla teknojäteillä jo liikaa valtaa, ja nythän sitä ollaan rajoittamassa taas lainsäädännön turvin todennäköisesti.

[kamara]

[Off Topic]

Sitten kun olin Mikrobitin ja Pelit -lehden kestotilaaja, joskin olen lopettanut lehdet nykyisin, kun Mikrobittikin muuttunut tylsempään suuntaan, noihin aikoihin se oli vielä asiaa koko lehti, niin isäni hankki minulle modeemin PCI-väylään liitettäväksi 57600 BPS, niin aloitin tuolla 3.11 Windows alustana soittamaan MBNetin ja Pelit lehden purkkiin aluksi MBNetin sillä pääteohjelmalla, joka Mikrobitin vuosittaisesta tilaajalahjana saadusta 3,5 tuuman huvi- ja hyötykorpusta löytyi.

Mikrobitti yritti vähän aikaa sitten palata vanhaan mielenkiintoiseen suuntaan takaisin, muttei sitä kestänyt kuin pari vuotta. Itse tykkään lukea ulkomaalaisia lehtiä tai kotimaisista Skrollia, joka on mielestäni hyvä jatkumo vanhalle MikroBitille.

Sikälikin se on hyvä, koska antaa vanhoja numeroita yleiseen jakeluun pdf:n muodossa. Toki jos haluaa lukea uusimman numeron, niin niitä löytyy lehtipisteistä. Hinta on älyttömän halpa sivumäärään nähden.
https://skrolli.fi/numerot/

[/OffTopic]

[Ganymedes]

IE:stä oli monenlaista vääntöä. Sekin, että EU:n Antitrust oikeudenkäynnin jälkeen Microsoftin piti toimittaa käyttis ilman IE:tä. Ei sillä, että tuollaisilla versioilla olisi ollut mitään käyttöä, mutta periaate on edelleen voimassa. Tarkempaa tietoa löytyy tuolta, jos jotain IE kiinnostaa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Removal_of_Internet_Explorer

Nykyäänhän Microsoft tukee vain Edgeä ja toivoo, että IE:tä ei enää muisteltaisi.

[Jere Sumell]

[Off Topic]

Mikrobitti yritti vähän aikaa sitten palata vanhaan mielenkiintoiseen suuntaan takaisin, muttei sitä kestänyt kuin pari vuotta. Itse tykkään lukea ulkomaalaisia lehtiä tai kotimaisista Skrollia, joka on mielestäni hyvä jatkumo vanhalle MikroBitille.

Sikälikin se on hyvä, koska antaa vanhoja numeroita yleiseen jakeluun pdf:n muodossa. Toki jos haluaa lukea uusimman numeron, niin niitä löytyy lehtipisteistä. Hinta on älyttömän halpa sivumäärään nähden.
https://skrolli.fi/numerot/

[/OffTopic]

En olekaan tutustunut kuin vasta sinun postauksesi jälkeen tuohon Skrolli - lehteen. Voisi tutustua siihen, tuolta Skrollin verkkokaupasta voisi tilata Skrollin irtonumero 2019.2 (paperilehti) tutustuakseen lehteen, kun siinä on mielenkiintoinen oloinen lupaus artikkelista, joka koskee suomen kielen sanavektoreita.

Mitä muutoin tulee noihin tietotekniikka-lehtiin, ulkomaisista lienee parhaat lehdet sen osalta, mitä printtiversioita saa Suomesta ostettua Lehtipisteestä. Olen aika vähän kuluttanut viime vuosina rahaa printtilehtiin, mutta Turussa tuo Skrollinkin saatavuus on rajallinen, tosin Hansa-ostoskeskuksen Eerikinkadun Akateeminen Kirjakauppa, kun omaa laajimman Lehtipistejakelun, niin saa Suomessa saatavilla olevat merkittävät julkaisut.

Viimeksi ostin viime vuoden elokuussa Linux Format numeron 265, elokuulta 2020 ja kyllä tykkään palatakin numeron pariin, ostin sen aluksi Librem 5 -puhelimen esittelyn vuoksi, mutta siinä on mielenkiintoisia artikkeleita, mm. Iso-Britanniassa toimivasta järjestöstä, joka edistää Linux-maailman avoimuuden filosofian periaattetta yhteiskuntajärjestelmässä avoimen yhteisöllisyyden kautta, ja numerossa oli, tosin naissukupuolen edustajan, mutta varmaan jokin järjestön tiedotusvastaava, niin mitä päätöksentekijöillä ja poliittisilla toimijoilla olisi opittavaa avoimuuden periaatteesta, ja mitä itsekin jonkin verran paikallispolitiikassa mukana, ja kannatan avoimien yhteisöjen edistämistä, ja avoimuuden periaatetta, ihan mielenkiintoista luettavaa.

Samassa numerossa oli vielä, miten saa raspista, vadelmatietokoneen valjastaettua animaatiostudion virkaa tekeväksi kotioloissa.

Skrollin nettisivut ovat ihan hyvät, kun siellä on verkkokaupassa vanhoja numeroita myynnissä maksaa vain 5 euroa, ehdottomasti tutustun!