Ubuntu 24.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Liity Ubuntu Suomen seuraan: Facebook tai Twitter
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos ihan rehellisiä ollaan, niin KDE3 on edelleen se kaikkein pisimmälle ajateltu työpöytäratkaisu, johtuen pitkälti Konqueror (tiedosto)selaimen monipuolisuudesta, jota vastaavaa ei uudemmissa löydy.Itsellä ollut kanssa käsitys siitä, että Konqueror oli KDE 3:lle ylpeydenaihe. Olisi kuitenkin kiinnostunut tietämään, mitä sillä pystyi tekemään mitä nykyään Konquero/Dolphin ei osaa?
Esimerkiksi päivitykset asennuksen jälkeen sujuvat linuxissa joustavammin.Tämä itseäni ihmetytti ehkä eniten kun päiittelin perheen Windows konetta. Arch Linuxissa olen tottunut siihen, että päivitykset haetaan aina täydellä kaistalla (muutama sekunti). Windowsia päivittäessä lataus oli tuskallisen hidasta, 50Mt lataamiseen meni yli tunti. Asentamissa ero on jo aivan naurettava, muutaman päivityksen asentamiseen Windowsissa menee kymmeniä minuutteja ja service packeissä tunteja. Arch Linuxissa puolenvuoden päivitykset (300+ pakettia) latautuu ja asentuu muutamassa minutissa. Tietenkin se tuttu reboottailu on kanssa aivan käsittämätöntä. Ilmeisesti automaatipäivitys asetuksilla (en ole varma millä tarkalleen), kone käynnistää itsensä uudelleen ilman kysymistä jos kuplaan ei vastaa esimerkiksi pelatessa peliä full screenissä. Windows on selkeästi heikoinmillaan ohjelmien asentamisessa ja niiden päivittämisessä. Tämä tosin ainakin osittain korjaantuu Windows 8:ssa (Ohelmisto kauppa ja uusi paketti formaatti)
Linux porthttps://en.wikipedia.org/wiki/TeamViewer
TeamViewer for Linux appears to be based upon the Windows version. Additionally, /opt/teamviewer/teamviewer/$tv_ver/bin/teamviewer contains links to a wrapper of a Windows executable:
export TV_BINDIR=/opt/teamviewer/teamviewer/$tv_ver/bin
exec "$TV_BINDIR"/wrapper "c:\Program Files\TeamViewer\Version$tv_ver\TeamViewer.exe" "$@"
This is a good example of a commercial product successfully using the Wine translation libraries to port a product from Windows.
Eli miten Debianin suunnalla on tarkoitus edetä, kohti unitya vaiko gnome shelliä?Oletustyöpöytänä Unityä ei ainakaan tulla näkemään, en usko sen edes pääsevän Debianin repoihin. Unity vaatii satojen pakettie patchaamista toimiakseen siedettävästi tai lainkaan, tämä on distroille iso ongelma eikä siksi Unityä nähdä Ubuntun ulkopuolella. Se on myös CLA:n alainen, joka tuskin Debianin kehittäjiä miellyttää. Oletettavasti Debianin "oletustyöpöytänä" tullaan jatkossakin näkemään Gnome ja sen kautta Gnome Shell. Debian ei pidä työpöytäympäristöjä eri arvoisina eli sinäällään sillää ei ole väliä.
Ongelmasta tekee erikoisen (tai en tiedä onko erikoista, mutta helpottanee ongelmanratkaisua) se, että se tuntuisi käsittävän vain KDE-pohjaiset messenger-ohjelmat: eli olen testannut KMess, Kopete ja aMSN ja kaikissa sama vika.aMSN ei ole KDE pohjainen.
Onko Mint julkaissut jonkin uuden jakelun, vai mitä on tapahtumassa?..Niinkuin olen jo USEAAN kertaan maininnut distrowatch sivun top lista on kävijämäärä mittari. Se, että Mintistä tuli distrowatch sivun ykkönen on innostanut näitä Mint käyttäjiä käymään siellä vielä entistä enemmän, tämä tietenkin lisää sivulatauksia ja täten ranking vaan kasvaa ja kasvaa. Suosittelen lukemaan listan alla olevan pätkän:
H.P.D = käyntejä päivässäKoska Ubuntu on mainstream distro, ei sen käyttäjät paljoa Distrowatchissa pyöri. Oli Mint kuinka paljon helpompi käyttää tahansa, sillä ei ole mitään markkinointi strategiaa, siitä ei puhuta blogeissa, uutisisvustoissa, lehdissä, sitä ei tule tietokonelehtien mukana CD:llä eikä sillä ole vastaavia yhteyksiä rautavalmistajiin kuten Ubuntulla. Tällöin sen käyttäjä kunta muodostuu lähinnä enemmän tekniikasta kiinnostuneista ihmisistä. Tämäkin haloo kertoo sen käyttäjäkunnasta valitettavan paljon.
Mint on saavuttanut suosituimman jakelun listalla ykkös sijan ainakin http://distrowatch.com/ -sivuston mukaan.Niinkuin olen tässä ketjussa jo useampaan otteeseen maininnut, tuolla listalla ei ole _mitään_ merkitystä. Mintin aktiivinen fanikunta sivulla käy sivulla, että saisivat nähdä oman lempi distronsa nousevan. Sama on nähty aikasemmin PCLinuxOS:illa. Todellisuudessa käyttäjä kunta on varmaan korkeintaan viidennes Ubuntun vastaavasti, ehkä merkittävästi vähemmän. Canonicalin oma arvioi oli, että Ubuntulla on tällä hetkellä 20 miljoonaa käyttäjää. Jos jollain muulla distrolla olisi edes lähelle näin paljon käyttäjiä siitä puhuttaisiin jatkuvasti ja toisekseen, jos jostain olisi ilmestynyt niin paljon uusia Linux käyttäjiä se näkyisi tilastoissa.. Tämä on triviaalia, tästä ei pitäisi tarvita edes puhua.
Jos kerta ei enää mahdu CD:lle niin miksi ihmeessä pitää alkaa karsimaan tavaraa pois?Monissa maissa on internet yhteyksissä datasiirtorajoituksia eivätkä yhteydet ole välttämättä nopeita ja n. 1GB USB tikut ovat yleisiä. Ubuntu haluaa pysyä "pienenä" ja koko tavoite asettaa hyvät rajat sille. Tämä julkaisu sisältää sekä Qt, GTK+ 2 että GTK+ 3 toolkitit eli on täysin mahdollista, että 12.10 palaa CD kokoon, kun GTK+ 2 pudotetaan pois. Bansheen ja Monon pudottamiselle on muitakin syitä, esimerkiksi Banshee GTK+ 3 porttaus on vielä kesken eikä sen vakautta voida taata ennen 12.04 julkaisua. Mono vie itsessään paljon tilaa, varsinkin kuin sitä ei enää käytä moni ohjelma Ubuntussa ja samasta syystä myös sitä käyttävien ohjelmien muistin kulutus on korkea. Se on kanssa oikeusturvallisesti kyseenalainen projekti (takaisinmalliinnettu .Net ohjelmistokomponenttikirjasto, joka on Microsoftin tuote). En osaa nähdä Monon pudottamista minään muuna kuin hyvänä valintana.
Tämä on ilman muuta hyvä kehityssuuntaus, mutta varmaan osittain "pakon sanelemaa". Pienehköllä kehittäjätiimillä ei kannata kovin laajoja omia muutoksia alkaa ylläpitää. (Tästä on aiempia huonoja kokemuksia).Totta, itseäni huvitti kuin tämä tuli Planet KDE:ssä vastaan.
For quite some years the Kubuntu team has made it their personal goal to do as much of their programming effort as part of KDE as possible, rather than making generally great software that is of no use to anyone but Kubuntu.https://apachelog.wordpress.com/2011/05/30/to-kde-with-love/
This went to such an extent that it has sometimes become difficult to decide whether a Kubuntu member is contributing enough to Kubuntu in order to become Kubuntu Member, because they were doing most of their work from within the KDE community. As much as this makes it difficult for the Kubuntu council to decide whether someone deserves to become Kubuntu member, I believe it is a truly great thing. Not only does it mean that we are doing a great job in achieving our “as much upstream as possible” target, but it also proves that one can be an integrated part of both the KDE and the Ubuntu Community; essentially this is what Kubuntu is about, bringing two amazing communities and their equally amazing products together and achieve a whole new level of awesome.
[a kyllä kubuntu myös muiden jakeluiden tavoin käyttää jonkin verran omia patcheja (aikaisempaan verrattuna nykyään tosin patchit on lähinnä sellaisia, jotka ennemmin tai myöhemmin hyväksytään myös upstreamiin).Onhan tuo on totta ja ehkä parasta Kubuntussa on juuri se, että kehittäjät tekevät käytännössä kaiken työn suoraan upstreamiin.
Ei toki, mutta maine juontuu jo KDE3:n ajoista, jolloin kubuntu "paranteli" KDE:tä merkittävästi nykyistä enemmän.En meinneistä tiedä, mutta kritiikki mitä olen kuullut on kohdistunut juuri KDE4:ään, alkaen KDE 4.0 sisällyttämisestä Kubuntu 8.04 LTS:ään (toki KDE 3.5.x oli mukana). Ehkä merkittävimpänä epävakaus, josta on toivottavasti jo selvitty, syynä käsittääkseni oli riippuvuuksien virheellinen täyttäminen (väärä versio, ubuntu patchaus tjps).
Näppituntumalta kubuntun huonoa mainetta korostavat nykyään yleisimmin ne, jotka eivät sitä ole aikoihin (tai koskaan) käyttäneet.Epäilemättä. Kuitenkin ongelmat, joita Kubuntun käyttäjillä kuulee esiintyvän ja joista itse ei kärsi on helppo laittaa distron vastuulle, ottaen huomioon että esimerkiksi Arch Linux ei todella taida patchailla mitään (ellei ole pakko, tällöin tosin kärsitään enemmän upstreamin virheistä kuin muualla esimerkiksi KDE 4.6.3:n väärät ikonit jne). Voi toki olla, että Kubuntun ongelmista kuulee niin usein sen suosion tai epäitsealotteisen käyttäjäkunnan takia.
Muistin kulutuksessa varmasti on oletuksena eroja (tämä riippuu mm. "perusjärjestelmästä", asennetuista ja käynnistettävistä palveluista sekä KDE SC -versiosta).Järkevä palveluiden käynnistäminen on ehkä niitä tärkeimpiä päätöksiä, mitä distrbuutiolle tehdään. Esimerkiksi Pythonilla kirjoitetun printtaus appletin käynnistäminen järjestelmässä, jossa ei ole tulostinta on enemmän kuin vähän järjetöntä (~80Mt lisäämuistin kulutusta, melkee puolet siitä mitä KDE itsessään vaatii). Vastaavia puutteita on käsittääkseni monia, osa tosin varmaan johtuu Ubuntu Coresta. Esimerkiksi omalla koneellani bluetooth järjestelmä käynnistyy siinä vaiheessa kun adapterin kiinnittää (kiitos kai kuuluu systemd:lle), Ubuntussa se on päällä aina.
Itse käytän kubuntun lisäksi debiania, archia ja aptosidia, eikä KDE kubuntussa mitenkään olennaisesti huonompi ole (oletusasetuksissa toki löytyy eroja).Kubuntun oletus asetukset ovat samat kuin upstream KDE:llä, hyvä niin. Ongelmat mitä olen kuullut Kubuntua käyttäneillä olleen liittyvät paketointiin. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että Ubuntua kehitetään Unity/Gnome silmissä eikä Kubuntun kehittelijillä ole paljoa kontrollia järjestelmästä. Ainakin ennen Kubuntua vaivasi järjetön muistinkulutus, joka kai johtui turhista palveluista ja hidas käynnistyminen. Esimerkki tilanteesta voisi olla, jossa järjestelmä vie 160Mt muistia käynnistyksen jälkeen Mandrivassa ja 500Mt+ Kubuntussa. Käsittääkseni KDE:n maine suurena muistikuluttajalla tulee nimenomaan Kubuntulta. Eihän ongelmia toki kaikilla ole, muttei Kubuntun maine ole tyhjästäkään temmattu.
Mayland tuskin tulee vielä 12.04 LTS:ään, sopisi paremmin väliverswion 12.10. profiiliinWayland olisi tulossa ehkä teknisenä kokeiluna 12.04:ään, eikä sitä käytetä oletukena. Se siis ei ole mitenkään ristiiriidassa LTS julkaisun kanssa.
Eikös pikemminkin siksi, että ne ovat erillisiä jakeluita. Distrowatch listaa nimenomaan eri jakeluita. Niihin tilastoihin en ota kantaa.Ottaen huomioon, että ne käyttävät täysin samoja repoja (sen takia voit asentaa esimerkiksi Ubuntuun "Kubuntun") on niistä puhuminen eri "distroina" naurettavaa, vaikka sanalla mitään tarkkaa määritelmää ei ole. Niillä ei ole muuta eroa Fedoran, Mintin tai monen muun distron vaihtoehtoisiin työpöytäympäristö spinneihin kuin brändäys. Koska distowatch mittaa distrojen sivujen kävijämääriä eikä niiden suosiota, kohdat näkyvät erillään (spinneillä poikkeuksellisesti omat sivut). Vähiintäänkin tämä vääristää jo muuten mitään sanomatonta listaa, koska openSUSE, Fedora ja Mint H.P.D on kaikkien niiden varianttien kombinaatio, Ubuntun edustaessa vain Unityä.
Linux Mint is the 4th most popular desktop OS in the World, with millions of users, and possibly outgrowing Ubuntu this year.http://blog.linuxmint.com/?p=1851
Kun joskus aikanaan kokeilin ekakerran mint bea:aa niin olin varma että mint nousisi ykköseksi distrowatchin listalla.Kannattaa ottaa huomioon, että distrowatchin top distro lista ei kerro oikeastaan yhtään mitään alustan suosiosta. Se rankkaa distrot sivun kävijämääräien mukaan. Kukaan ei tekniikasta kiinnostunut käyttäjä ei sinne eksy ja koska sivun anti on melko kehnoa ja vähäistä niin ei sitä edes "kehittyneet" käyttäjät käytä. En yhtään ihmettelisi, jos motiivi monelle kyseisen sivun kävijälle olisi juuri se, että saa oman lemppari distronsa nousemaan tällä merkityksemättömällä listalla.
