DEBIAN 4.0 julkaistu!

[Jupeli]

Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt  On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??

[miksuh]

Eiköhän se ole justiinsa yhtä nopea, jos samat palvelut pyörivät. Ubuntuhan on Debianiin perustuva jakelu.

Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta. Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne. Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus. Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne. Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla. Itselläni on käytössä vain Debian joten en voi tuota alkaa kokeilemaan. Tosin sillon kun joskus kokeilin ubuntua yhdellä raatokonella huomasin tuon saman jutun itsekin, Debian pyöri vanhalla raudalla nopeammin.

[janne]

Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt  On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??

kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?

Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta.

ei kerrokaan.

Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne.

pitää paikkansa, joskin vakautta haettaessa optimointeja jätetään suosiolla vähemmälle.

Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus.

voi teoriassa olla, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole. juuri tuosta erojen marginaalisuudesta johtuen ubuntu-väki päätti pudottaa 686 ja uudempien prossujen erillisen tuen ja niputtaa ne yhteen generic pakettiin. 386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.

Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne.

asetuksilla on kyllä väliä.

Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla.

voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.

[Tuntematon Käyttäjä]

Vanhasta raudasta tuli mieleen, että mahtaako tämmöinen toimia Linuxissa ongelmitta? Pitäisi tuommoinen laittaa vuosimallia -98 olevaan koneeseen.

[janne]

Vanhasta raudasta tuli mieleen, että mahtaako tämmöinen toimia Linuxissa ongelmitta? Pitäisi tuommoinen laittaa vuosimallia -98 olevaan koneeseen.

meillä usb-2 kortti toimi varsin mainiosti kun sellainen aikoinaan yhdessä koneessa oli.

[Jupeli]

kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?

Löysinkin samasta aiheesta ohjetta kun vähän hakunappia käyttelin  Muistiakin taas normaalisti,kyllä kelpaa 

[nionio]

Asentelin eilen etch'in ja hyvältä vaikuttaa mutta ihmetyttää miten koneesta muisti muka vähentynyt  On siis 2kpl 512 megan kampaa mutta järjestelmän valvonta näyttää muistin määräksi 885 megaa.... ??

kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?
Itse asentelin 2.6.18-4-k7 kernelillä joka on optimoitu.Itselläni AMD Athlon 3200+ ja nopeuden tai muistin käytön suhteen en ole huomannut mitään erikoista?

Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta.

ei kerrokaan.

Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne.

pitää paikkansa, joskin vakautta haettaessa optimointeja jätetään suosiolla vähemmälle.

Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus.

voi teoriassa olla, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole. juuri tuosta erojen marginaalisuudesta johtuen ubuntu-väki päätti pudottaa 686 ja uudempien prossujen erillisen tuen ja niputtaa ne yhteen generic pakettiin. 386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.

Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne.

asetuksilla on kyllä väliä.

Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla.

voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.

[_Pete_]

kyse on siitä millaisin optioin kerneli on käännetty. oletettavasti haluat käyttöösi jonkun muun kernelin?

Löysinkin samasta aiheesta ohjetta kun vähän hakunappia käyttelin  Muistiakin taas normaalisti,kyllä kelpaa 

Voitkin säästää minulta etsimisen vaivan ja laittaa linkin ohjeeseen, ajattelin tuossa perjantaina kun taas pääsee oman koneen ääreen asentaa debianin 1.5G muistin omaavaan koneeseen ...

[Timo Jyrinki]

Siltä varalta että kaikki eivät seuraa blogia, Debian 4.0 -kirjoitukseni voi kiinnostaa etenkin ihmisiä, jotka haluaisivat jollain tavalla osallistua Debianin tekemiseen.

[MikkoJP]

386:lle on oma kernelinsä ja samoin servereihin ja 'oikeaan' serverirautaan. kernelin konffamisella tiettyä käyttötarkoitusta varten on jo paljon suurempaa eroa, työpöydällä esim. oikean skedulerin valinta on merkittävästi tärkeämpää kuin prosessorikohtainen optimointi.

Löytyisikö tästä kernelin kääntämisasiasta vinkkejä? Itse olen harvoin ryhtynyt moiseen muutoin kuin kokeillessani Gentoota.

voi hyvin olla. debian taitaa oikeasti olla yksi harvoja distroja joita ylipäätään kuvitellaan ajettavan vanhemmalla raudalla.

Slackware on ehkä vielä paremmin vanhan raudan distro. Oletusasennus muistaakseni selvästi Debian Sargea kevyempi, Etch on varmaan vielä raskaampi oletuksena. Kaikki nykydistrot  kyllä menevät helposti hankalan puolelle asennettaessa vanhoihin koneisiin, joissa muisti ja kovalevy rajoittavat asiaa pahasti.

Mulla on yksi vanha P100 -läppäri joka pitäisi jotenkin elvyttää. Muistia 40 MB (maksimilaajennus) mutta kovalevyn koko pelkästää 800 MB, mikä on hankaluus jo Debianinkin asennukselle. Sargen minimiasennuskin täyttää levyn jo aika pitkälle, vaikka enhän tietenkään /home -partitiota varten tarvitsisikaan kuin vaikka viisi megaa.

Tällä hetkellä siinä on NetBSD, mutta ehkä slack olisi parempi. Minix on tietty myös ihan kiva (kokeilkaa vaikka qemu:n avulla), mutta Emacs tekstinkäsittelyä varten on vähän ankeaa :-) Minix boottaa muuten äärettömän nopeasti, eli romukoneen elvyttämiselle ihan OK systeemi.  FreeDOS olisi yksi vaihtoehto, voisi käyttää pitkästä aikaa sitä ainoaa oikeaa teksturia, eli wordperfect viisykköstä 

m

[Toni Alenius]

kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?

[Heikki Mäntysaari]

No kyllähän noita levyjä melkoinen kasa on, mutta suurin osa niistä on turhia. Kätevin tapa Debianin asentamiseen on netinstall-cd:n käyttäminen, jolloin tarvittavat tiedostot ladataan asennuksen aikana verkosta.

[Vapaan koodin kananmuna]

kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?

No ei niitä kaikkia nyt kuulu polttaa, eikös pari ensimmäistä riitä. Ja tietty on olemassa netinstalli, joka on kaikista fiksuin, jos ei ole asentamassa kymmeniä koneita kerralla

http://www.debian.org/CD/faq/#which-cd

Ne kaikkikin saa tietysti tilattua, suhteellisen edullisesti, mutta harva niitä tosiaan kaikkia tarvitsee.

[Toni Alenius]

tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.

[moonstone]

Parhaillaan asennan testikoneeseen. Laitan myös samalla KDE:n ja tutustun kofficeen ja kopeteen.

[Esmo]

tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.

Netinstall kysyy IP:t, jos se ei saa niitä automaattisesti DHCP:n kautta. Eikä sinne palvelimelle ole tarvetta kirjautua, jos Internettii halujaa päästä.

[Vapaan koodin kananmuna]

tarkoitus oli testata Deborah-Iania Ammattikoulun Linux-kurssilla, tuo Netinstall -levy, silläkö voi asentaa netin välityksellä linuxin koneeseen, jossa ei ennestään käyttistä ole? mitäpä N.I. -levy tykkää reitittimestä, keskittimestä ja vielä putiikin palvelimesta siinä koneen ja internetin välillä? Meillä on nimittäin opetusluokassa luokan kokoinen lähiverkko koulun lähiverkon sisällä, mikäli ko. verkko nimittäin yhdistetään palvelimelle, jos ei, pitää kait koittaa pärjätä PCLOSilla/Kubuntu Feistyllä.

Kyllä sen pitäisi tuollakin yhdistelmällä toimia. Opetuskäytössä toki olisi parempi kun ottaisi pari ensimmäistä cd:tä ja monistaisi niitä sitten luokallisen verran. Tietysti netinstallikin sopivan proxyn kautta toimisi oikein hyvin. Koko tunti voi nimittäin mennä odotteluun jos te yhden luokallisen voimin kuritatte ftp.fi.debian.orgin palvelimia. Approx niminen ohjelma taitaisi olla juuri tähän tilanteeseen soveltuva, lisäksi sen avulla voi tehdä muutkin paketinhallintaan liittyvät harjoitukset kaistaa säästäen.

[Jupeli]

Voitkin säästää minulta etsimisen vaivan ja laittaa linkin ohjeeseen, ajattelin tuossa perjantaina kun taas pääsee oman koneen ääreen asentaa debianin 1.5G muistin omaavaan koneeseen ...

Löytyisikö tästä kernelin kääntämisasiasta vinkkejä? Itse olen harvoin ryhtynyt moiseen muutoin kuin kokeillessani Gentoota.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3752.0

[MikkoJP]

kauhee määrä levyjä pitäis polttaa, oliko noita 22 .iso -tiedostoa?

Et tarvitse kuin ykköslevyn, jos sinulla on kiinteä nettiyhteys.s

m

[Toni Alenius]

ei ole kotona nettiä, amiksen linux -kurssille tarvitsen, jokainen valitsee itse jakelunsa, Debiania voisi kokeilla.