Kolmella museokoneella jokin *buntu versio, siinä on onnistumisen iloa kerrakseen.
Helpoin oli Feistyn asennus alkuaikojen PIII: n kun siinä ei tarvinnut tehdä mitään säätöjä. Lisäsin vain monitoimitulostimen ajurit.
No eipä ne muutkaan vaikeita olleet, sillä äänetkin sai kohdalleen.
Kiitos hyvien ohjeiden, joita täältä on tullut.
Mikrobitin artikkelin luettuani minäkin Ubuntun valitsin.
Kerran olen Linuxiin vuosituhannen alussa tutustunut aiemmin, kun asentelin mandrake 8.0 muistaakseni, näyttötehtävänä ammattitutkinnon osiossa, kun muut yrittivät päästä Winukalla nettiin.
No oma, vika kun yritin päästä helpommalla, kun olin nuo Winukan perusteet muualla suorittanut, niin vaatimustasoa nostettiin kohdallani.
Mitä tästä opimme, älkää yrittäkö päästä tutkinnoissa helpommalla, sillä vaatimukset nousee kovemmiksi.
Tehtävänä oli siis asentaa linux ohjeiden mukaisesti, mennä nettiin ja hakea vastaukset annettuihin tehtäviin.
Hyvin meni joten, siitä varmaan linux jäi kytemään takaraivoon.