Tuotteen yleisyys ei siis tee etuoikeutta, koska tilannehan on syrjivä muita markkinoilla olijoita kohtaan.
Ainahan jotain syrjitään ja eikös kouluilla kuitenkin ole päätösvalta, että mitä ohjelmia koulun opetuksessa käytetään?
Asia ei ole noin yksinkertainen.
Pitäisikö tyytyä tilanteeseen, kun "aina jotain syrjitään"?? Miksi tyytyä tilanteeseen joka mahdollistaa syrjinnän ja eikö tälläisia tilanteita pitäisi välttää? Emme elä suljetussa yhteiskunnassa, vaan avoimessa yhteiskunnassa jossa kaikilla pitäisi olla tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan - niin myös julkishankintojen tapauksessa. Jotta syrjimättömyyttä ei tapahtuisi, sitä varten on olemassa lait ja säädökset, oka on tässä tapauksessa laki julkisista hankinnoista. Mikä kilpailutus se sellainen on, että kilpailutetaan palveluntarjoajia myymään esimerkiksi Ford Mondeota halvimmalla, kun tarvitaan henkilöautoa julkishallinnon käyttöön?
Kun tehdään aitoa kilpailutusta niin kilpailutus on tarvelähtöinen tuotelähtöisyyden sijasta. Tuossa Ford Mondeo -esimerkissä kilpailutettiin tuotelähtöisesti, jossa haluttiin selvittää kuka myisi tuotteen halvimmalla. Tarvelähtöisesti speksattuna tilanne olisi täysin toinen, koska määritykset kuuluisivat olevan "farmari, tavaratilan vähimmäistilavuus 500 litraa, rekisteröitävissä viidelle hengelle, huoltoleasing-sopimus, jne". Uskoisinpa että alkaisi tulla tarjouksia muiltakin kuin Fordilta, joka tuotelähtöisessä tilanteessa olisi etuoikeutetussa asemassa.
Sama asia koskee tietojärjestelmiä ja niiden käyttöä. Esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen kilpailutuksessa mennään metsään, koska kilpailutetaan vain MS-Office -kauppiaita ilman, että kilpailutettaisiin tarvelähtöisesti. Näin automaattisesti poissuljetaan muut vaihtoehdot, koska oletetaan että tarve olisi varsinaisesti MS-Office vaikka tarve onkin itseasiassa tekstinkäsittelyssä, taulukkolaskennassa jne. Aikaisemmat ratkaisut eivät saisi olla poissulkevia ja kilpaila rajaavia tekijöitä.