Nykyaikaiset radiovastaanottimet ja DAB+ -tekniikka?

[Jere Sumell]

Mitä itse pidän, että radiossa on parempi kuva mitä televisiossa. Ajankohtaista sinkkutaloudessani on radiovastaanottimen hankinta.



Eilen illalla selasin kodinkoneliike Powerin juhlavuoden tarjouksia, jos löytyisi tarpeeksi kompakti ja modeni ehkä jopa vintage -tyylinen radiovastaanotin hyötykäyttöön.

DAB+ -tekniikkaa tukevia näyttäisi olevan paljonkin, mitä tuo kirjainmerkkiyhdistelmä oli itselleni vieras entuudestaan, niin G-AI -vastasi, että YLEkin luopunut tekniikasta, eikä Suomessa ole laajasti saatavilla -/+ -lähetyksiä.

Muistan joskus Digiboxi -buumin aikaan, mitä Suomen grand-old -tietokirjailija Petteri Järvinen suomi digitelevisiokehityksen lähteneen alun perin väärille urille, niin onko tässä DAB+-lähetystekniikan ja sen suosion vähyys Suomessa tekniikka tyyliin "Loistava tulevaisuus takana"? Luin, että YLE:llä ollut kokeiluja, mutta ovat luopuneet tekniikasta.

En käytä puhelinta audion suoratoistopalveluissa, ja nykyinen läppärini ei tue Bluetooth -tekniikkaa, niin melkein päädyn varmaan perinteiseen FM-radio/CD/C-kasetti yhdistelmään, vaikka verkon yli toistavia nykyaikaisia radioita on ihan kelpo hintaan myös saatavilla.

[Tomin]

Ei Suomessa ole digitaalisia radiolähetyksiä. Ainoastaan FM-radio. Nettiradiot on sitten asia erikseen.

[qwertyy]

Itseä on aina harmittanut, että täällä ei DAB-tekniikka ole yleistynyt. Autossa sen verran yleistä, että aina jossain kohti tulee heikkoutta signaaliin ja joku kanava häipyy kokonaan. Tästä on kuitenkin ihan esim. Briteistä faktaa, että tekniikka toimii oikeasti hyvin.

FM-radioista joskus halusin Tivoli Audion radion, mutta en sitten raaskinut hankkia, kun käyttö olisi ehkä jäänyt hiukan turhan vähäiseksi. Oikeista matkaradioista, niin lyhyesti käyttänyt jotain JBL Tuner miniradiota ja se vaikutti hyvältä käyttää ja kokoon nähden ihan ok ääni, laite oli siis varsin pieni.

Oma radiokäyttö on puhelimesta TuneIn Radio Pro softan kautta ja jollain BT-laitteella.

Mutta.. Jos ihan oikeasti haluaisin hyvää perinteistä FM-radiota oikein aktiiviseen käyttöön, niin suuntaisin varmaankin kirppareille katsoon vanhempia FM-stereolaitteita. Niissähän on yleensä aikakaudelle tarpeellisesti aika herkkä vastaanotin. No toki virrankulutus on sitten isompaa kyllä, mutta saapa sitä melko kauan kuunnella vaikka tuollaisen Tivoli Audion kuolettamiseen

[Mistofelees]

Suomessa insinörtit aloittivat DAB -lähetykset kertomatta asiasta kenellekkään mitään. Parin kuukauden päästä alkoivat ihmetellä, miksei ole kuuntelijoita.
Sitten joku huomasi, että kukaan ei myy missään Suomessa DAB-vastaanottimia.
Insinörtit saivat ylipuhuttua jonkun Helsinkiläisen radioliikkeen ottamaan myyntiin pari mallia.
Insinöörien perfektionismiin perustuen mallit oliva jotain super-hyper-premium laboratoriomalleja, joista halvempikin maksoi enemmän, kuin hitsari tienasi kuukaudessa.
Parin kuukauden päästä todettiin, että laitteita ei oltu myyty, ei ollut kuuntelijoita, joten lähetykset lopetettiin

Itse ostin Saksassa halvan, n. 20€ vastaanottimen. Äänenlaatu on hyvä. Silloin, kun sattuu kuulumaan. Ääni on joko hyvä tai ei mitään.
Laite jäi kaapin perälle, koska tarjolla olleet 100 kanavaa toistivat samanlaista humppa-disco-muzakkia aamusta aamuun.
Ei uutisia. Ei puheohjelmia. Ei edes urheilu-vedonlyönti-kailotusta. Vain pelkkää muzakkia.

Ellei radiosta tai töllöstä tule mitään asiallista, olkoot hiljaa.

[Snufkin]

Norja lienee ainoa maa, joka mennyt noihin DAB-lähetyksiin.

Suomessa ei menty, koska DAB:sta ei ole mitään todellista hyötyä, mutta vaatisi jonkun miljoonan radiolaitteen uusimisen. Hyvä päätös ja yhä toimii 50-luvun putkiradiotkin. Huippuäänenlaatua kaipaaville on nettiradiot, mutta mökillä ja autossa toimii yhä se perinteinen FM.

[Hajakenttä]

Digitaalisia lähetyksiä oli tosiaan vähän aikaa joskus vuosikymmeniä sitten. Vastaanottimia ei vaan kukaan myynyt ja tekniikan tulevaisuudesta mainittiin siinä määrin epämääräisiä arvioita, että kukaan ei siihen uskonut, eikä myyntiin tullut vastaanottimia. Teniikan antamat ominaisuudet olisvat kyllä olleet jo silloin tosi hienot ja kestäisivät arvostelun vieläkin.

Työporukan kanssa vietailtiin -90 luvulla yhdellä Ylen pääasemalla katsomassa laitteita. Siellä olivat rinnakain digitaaliset ja analogiset vehkeet. Meitä kiinnosti enemmän jälkimäiset suurtehoklystroneineen. Nyt, kun vuodet ovat vierineet, tekniikka on pääosiltaan modernisoitunut ja radio-ohjelma meille tulee digitaalisena, ei enää radiolinkeillä, vaan valokuitua pitkin aina sinne lähettimelle asti. Siellä se sitten muutetaan analogiseen muotoon ja puhalletaan antennista troposfääriin. Lähetyksen puolesta olisi siis aika pieni askel digitaalisiin lähetyksiin.

Radion kuuntelu on minulle ja perheelleni aina ollut tärkeä asia. Siksi ostin reilut 40 vuotta sitten vähillä rahoillani vastaanottimen parhaasta päästä. Se oli Harman -Kardon ja sen ajan valikoimasta parhaita ja kalleimpia. Ei mikään alkeellinenkaan edes nykyajan mitoilla: digitaalinen synteesiviritin ja PLL ym. Vuosikymmenien varrella jouduin korjaamaan sen muutaman kerran, mutta lopulta olivat kaikki potentiometrit sellaisia rohisijoita, että päätin ostaa uuden. Pettymys oli paha, kun lupauksista huolimatta, vinyylilevyjä ei voinut kuunnella kelvottoman RIAA korjaimen takia. Myös antenniliitäntä piti rakentaa uusiksi sopimattoman liittimen vuoksi. Kuukauden päästä loppui valokuitumme yleisradiolähetysten välitys keskusantenniimme, kun valtiovalta antoi luvan lopettaa sen. Piti siis rakentaa oma antenni. Nyt kuuluu taas. Vinyylivaraston kuuntelemisen takia hankin uuden ja kunnollisen vastaanottimen. Niin olisi pitänyt tehdä heti.

Koska tässä "kunnollisessa" vastaanottimessa (Marantz) on hyvä FM vastaanotin, nettiyhteys, kaikki paikalliset CD-soitin ja phono ym, bluetooth ja vaikka mitä edelleen opeteltavaa, voin hyvin vertailla äänen laatua eri välityskanavilla varsinkin klassista musiikkia kuunnellessa. Uskallan väittää, että Ylen FM-lähetyksellä on hyvin korkea tekninen laatu. Nettiradioilla on kelvollinen äänen laatu, mutta selvästi havaittavan ohut. Häviöttömästä nettiradion tai suoratoistopalvelun musiikista, jos sellaista edes on saatavissa, joutuu maksamaan ektraa pelkän äänenlaadun vuoksi, musiikista itsestään tietysti myös. Jos bluetoothilla siirtää musiikkia jostain laitteesta Hi-Fi laitteistoon se ohenee lisää sen mp-3 siirron vuoksi. Sen huomaa kun vaihtaa siirtotapaa, vaikka johdolliseksi. Ei se tietenkään kaikkia haittaa.

Tuota antennin tarvetta taloyhtiössä kartoittaessa huomasin olevani lähes ainoa radion kuuntelija. Oli joku muukin, joka kylläkin kuunteli radiota matkaradiolla, eikä kaivannut keskusantennia. Joku ilmoitti kuuntelevansa vain autossa. Useimmat eivät ole kuunnelleet vuosikymmeniin tavallista ääniradiota.

Kodinelektroniikkaliikkeessä, sellaisessa hyvin isossa, ihmeteltiin kovasti, että kukaan sellaista Hi-Fi stereosettiä kukaan enää kysyy. Eihän niitä ole kysytty kymmeniin vuosiin. Piti tilata ja tuli kolmen kuukauden kuluttua. Ja sekin oli hukkaostos – 150 €. Marantz tuli kolmesa päivässä erikoisliikkeestä – 500 €, ja on todella hyvä.

[Snufkin]

Tässä on juuri se "ongelma" että sitä huippulaatua kaipaavia ihmisiä on hyvin vähän ja se sama laatu voidaan kyllä saavuttaa nettiradionkin kautta. Ja vaakakupin toisella puolen on miljoona analogista radiota, jota jäisivät toimettomiksi.

Uskosin, että nyt kun sotilaallinen uhka on kasvanut, niin pomminvarma analogiatekniikka on taas arvossaan. Lähettimiä on helppo asentaa vähän sinne sun tänne ja kiertää häirintää. Eli koko maan kattava tiedotusverkko on ainakin yhdellä tavalla taattu.

[qwertyy]

...Jos bluetoothilla siirtää musiikkia jostain laitteesta Hi-Fi laitteistoon se ohenee lisää sen mp-3 siirron vuoksi. Sen huomaa kun vaihtaa siirtotapaa, vaikka johdolliseksi. Ei se tietenkään kaikkia haittaa.

Tämä alkaa olla kyllä vanhentunutta tietoa. Nykyään esim. aptX Lossless on häviötön BT-standardi. Toki toistimen BT pitää olla myös vähintään 5.4, että tuota tukea voi edes löytyä.

Muutenkin moni minusta yliarvioi korviaan. Väitän itse, että valtaosa ei huomaa laitteillaan mitään eroa mediassa, kun bittivirta alkaa nousta. Pitää jo ihan aikuisten oikeasti olla toistolaitteet varsin hyvälaatuiset jos kehtaa väittää muuta. Itse en ainakaan Sennheiser HD650:llä ja Cambridge Audion DAC Magicillä huomaa käytännössä mitään eroa, vaikka joskus testailin ns. häviöttömiä ja pakattuja formaatteja. Jopa jo mp3 320kbps oli sellainen, että ehkä joissain tilanteissa tiesi mikä on flac/cd varmaksi? Mutta noin pääsääntöisesti, sanoisin, että omasta mielestäni aika hifistelyksi kyllä menee. Eräs jannu kertoi minulle kuinka kuuntelen huonoa Spotifyä ja että vaihtaa Tidaliin. Kysyin sitten millä hän kuuntelee kun todennut huonoksi ja kuulemma autossa ja jollain hyvin perusnapeilla, niin no. Totesin vain, että onhan se varmasti hyvälaatuinen palvelu.

Kaikessa on hyvät ja huonot puolet. Eihän FM sekään mitenkään erikoinen ole ja sieltäkin kait puuttuu yläpäästä jonkin verran ja en tiedä, ehkä juuri sen takia itse koen jopa monet nettiradiot miellyttävämmäksi kuunnella?

Mutta siitä äänentoisto onkin hyvä ja halpa harrastus. Jo muutamalla kympillä voi saada jostain kirpparilta jos jonkinlaista vanhempaa stereota ja vaikka ostaisi uutta, niin muutaman satkun sijoituksella pääsee jo pitkälle jos käyttää järkeä. Itsellä on aina ollut vähintään joku perus ministereo tms. telkkarissa kiinni ja tietokonetta varten metsästin pikku Genelecit. Ja aina se nykyään yllättää kun käy jossain vierailemassa ja kuulee nyky telkkarin jossain olkkarissa päällä alkukantaisessa muodossaan. Jos kuvaputkellisissa ei niissäkään ollut valtavan vaikuttavat hyvät kaiuttimet, niin nämä nyky telkkarit on kyllä naurettavan huonoja. Se on suorastaan kiusallinen yrittää pitää suunsa kiiinni, ettei heitä mitään "Jos laittaisit 15e marketti tietokonepöntöt tuohon telkkariin kiinni, niin tämä sun mediahetki ois heti 2x parempi" 

[Snufkin]

Muutenkin moni minusta yliarvioi korviaan. Väitän itse, että valtaosa ei huomaa laitteillaan mitään eroa mediassa, kun bittivirta alkaa nousta. Pitää jo ihan aikuisten oikeasti olla toistolaitteet varsin hyvälaatuiset jos kehtaa väittää muuta.

Heikoin lenkki lienee yhä kaiuttimet ja/tai huoneen akustiikka. Jotta bittivirralla olisi olennaista vaikutusta, niin tilan akustiikka pitää olla kunnossa, häiriöäänet (ml. ilmastointi) poissa ja kaiuttimet varsin korkealaatuiset. Ja yhä puuttuu se referenssi, mihin tuo ääntä verrata, eli ei ole mitään takuita, että laatu on täydellinen.

Ja jos em. hifistudioon on haluja, niin ei siinä oikeasti enää radiota nykyaikana tarvita. Radio on luonteeltaan liikkuva apparaatti ja kiinteään paikkaan kannattaa signaali tuoda kiinteää verkkoa pitkin.

[Hajakenttä]

Lipsahdin vähän aiheesta hifistelyn puolelle. Se ei ihan ollut tarkoitus. Kysehän oli näistä radiovastaanottimista.

Pointtini yrittää olla, että FM lähetys nykyisin on hyvin korkealaatuinen, jos ääntä kuunnellaan, ja jos on hyvä vastaanotin. Ja tarkoitan tässä radiolla nimenomaan troposfäärin kautta radioaalloilla toimivaa lähetystä ja sen vastaanottoa. Ja sekin on digitaalinen jo valmiiksi aina lähettimelle asti. Sen lähettäminen digitaalisena kuuntelijalle on vain askelen päässä, siis teknisesti. Kaupallisesti asia voi olla toinen. Digitaalinen radio toisi tietenkin lisäpalveluja ja paljon kanavia ja kaikkeen analogiseen radiointiin liittyvä kohina saataisiin ratkaisevasti vähenemään. Sehän on kuitenkin taivahan tosi, että ei ole olemassa digitaalisia radioaaltoja. Ne voivat olla digitaalisesti moduloituja, siis sisällöltään, mutta itse lähetteen kantoaalto on aina analoginen ja toimii ja häiriintyy luonnonlakien mukaan.

Kaikkihan muistavat television siirtymisen digitaalitekniikkaan ja sen aiheuttaman porun juuri sen hyvän kuluttajakaluston romutuksen takia.

Vaikka FM lähetys olisi kuinka hyvä, ja vaikka vastaanotin olisi kuinka kallis ja hienoimmat mahdolliset jalopuupöntöt lypsämässä rumpukalvoja ulos korvista, meillä olisi silti hyvin vähän mahdollisuuksia edes tietää, saatika vaikuttaa siihen lähetettävän audion talletusformaattiin ja sen pakkaamiseen, tai dynamiikan kavennukseen ym. ääneen vaikuttavaan tekniikkaan. Voidaan siis vertailla vain sitä samaa äänilähdettä eri kuuntelulaitteilla, eikä se ole käytännössä aivan helppoa.

Kyllästyin kuuntelemaan television ääntä, hintasaoltaan keskimääräiseltä Bose kaijutinsysteemiltä. Sen ääni oli kiusallisen muovipurkkimainen. Siksi rakensin hyvistä elementeistä ja paksusta puusta tukevat lisäkaijuttimet. Tietenkin tein samalla kaikki liitännät, joita saatoin odottaa tarvittavan. Optisen ja rca liitännän lisäksi tein bluetooth liitännän, jotta muitakin vehkeitä voisi kuunnella hyvällä pönttösarjalla. Siinä yhteydessä etsin bluetooth moduulia enkä millään löytänyt muita kuin mp-3 moduuleita. Ehkä en ole osannut etsiä tarpeeksi sinnikkäästi, mutta ei se ole tärkeää.

Mielestäni televieion omat kaijuttimet aiheuttavat laitteelle tärinää. Kaijutin on sähkömekaaninen transduuseri ja tärisee rajusti. Se aiheuttaa vuosien kuluessa elektroniikalle metallin väsymistä ja katkoksia. Ai, mistäkö tiedän...

Optisella Toslink audion siirrolla saadaan myös täysi galvaaninen erotus laitteiden välille, myös maadoitusten osalta. ja siten päästään eroon yhdestä hurinan ja kohinan lähteestä. Eikä siihen tarvita edes hifineurootikon kultakorvaa.

[Snufkin]

Kaikkihan muistavat television siirtymisen digitaalitekniikkaan ja sen aiheuttaman porun juuri sen hyvän kuluttajakaluston romutuksen takia.

Mielestäni televisio on hieman eri asia. Siellä oli (kai) oikeasti pulaa kaistasta, vaikka ei tuo kanavamäärien 10-kertaistuminen ole juurikaan lisännyt ohjelmien laatua. Tulee vain illuusio, että on mistä valita, mutta aika vähän on mitä valita.

Radio on taas eri laite. Sen kaistanleveys on melko pieni, eikä kanaville liene suurta tunkua. Suurin osa asemista lähettää samoja soittolistoja, joten ei niitä oikeastaan enempää tarvita. Radio on myös luoteeltaan eräänlainen taustaääni, eikä sen äänenlaatu ole se olennaisin asia. Sitten tulee vielä Suomen pitkät etäisyydet. Mitä enemmän lähetykseen pakataan bittejä, sitä häiriöherkempi siitä tulee. Radion pitäisi kuitenkin kantaa tuonne perämetsän mökkeihin ja Lapin tuntureille myös.

Jos joku DAB-radio tulee, niin se voisi tulla tuonne TV-kanaville täysin erilleen näistä nykyisistä FM-kanavista. Ehkä sinne sitten tulisi pari asemaa, jotka tarjoavat hifisteille huippulaatua. On vaan vaikea nähdä, miten ne voisivat taloudellisesti kannattaa.

Ja oikeastaan kehitystä voisi viedä siihen suuntaan, että Suomessa voisi olla myös 1-2 kanavaa keskipitkillä aalloilla, vaikka Ylen lähetyksiä. Niille voisi olla käyttöä erämaissa, mökeillä ja veneilyssä kaukana lähetysasemista.

[Jere Sumell]

Itsekään en todellakaan ole mikään hifisti.

Radio taustaäänenä on ehkä enemmän autolla liikkuvien radion käyttöfunktio, mitä meillä enimmäkseen omassa vuokrayksiössä kielen merkityksiä puheesta tai soitettavasta yleensä hyvin rajatun soittopaikat ison monikansallisen levy-yhtiön ostamana (Soittolistalla paikat on myynnissä) kuunneltuna. Suomessahan on jos autoilee, mitä itsekin olen ilman autoa tällä hetkellä omistavana voimassa-olevalla B-ajokortin heti 18-vuotiaana kaksivaiheisen ajokoulun suoritin, mutta ihan tarpeeksi istunut Suomea vertikaaliseen suuntaan auton kyydissä, niin Ylen Radio Suomen taajuus on ainakin jossain kohtaa muuttunut, niin siitä on liikkennemerkeissä muistutus kun ylittää taajuusrajat. Siinähän se kertoo sen, että se on vakiinnuttanut hyvinkin perusteellisesti suo0malaisen yhyteiskunnan luottamuksen ja normit, vaikka yritys nykyään on leikkauskurimusten osalta myös OY -käsittääkseni.

Joskus 1990-luvun lopussa MP3, mitä oli audion pakkausmuotona uutta, niin nykyisin enää tyydyn kirjaston levyt rippaamaan .FLAC -muodossa, ja olen tutustunut ihmisiin, jotka piraatteina keräävät jopa 80-luvun suomirokkia netistä pelkästään .FLAC -muodossa. On totta, että maailma pienentynyt niin, että debaattia löytyy joka aiheeseen vähän, jos kyselee mielipiteitä myös AI:ltä, niin itsekin pidän vielä tuota .FLAC -muotoa parhaana rippausformaattina mitä en olekaan hifisti. FLAC -muoto ei ole mikään kustannustehokas, mutta juuri äänihävikin redusiivi mahdollisimman alas sillä on joku hintalappu.

Itse olen suuuresta kaupungista kotoisin ja harha-siirtojen myötä muutamien vuosien ajan päädyin takaisin kotikaupunkiini Turkuun, niin Suomi on täynnä erityisesti harvaan -asutuilla alueilla porukkaa jopa ikärakenteen vääristymien tuloksena, että monelle on jopa perinteinen analoginen televisio ja rajatut radiotaajuusasemat ainoa tiedon lähdes sanomalehtien ja aikakauslehtien ehkä myötä. Se on  ihan totta, että jos on syntynyt ja kasvanut verrattain suuressa kaupungissa ja vähintäään kolmannen sosiaalisaation vaiheen jälkeen juureutunut kotikaupunkiinsa, ei ehkä tiedä tai on sokaistunut ilman maakuntamatkoja sen ihmeemmin tehneenä mikä todellisuus kotimaassamme todella on.

On ihan totta, että kriisitilanne Euroopassa ja Suomi Naton pohjoisena itärajan vartijanpitäjänä täällä määritellen todellisuuden osana pienenä meidän Suomea maailman kauppa/politiikka -statusta, niin huoltovarmuus-selviytymispakettiin liittyy perinteinen mökkimatkaradio ja paristoja, mitä kriittisiin infroihin sähkö ja vesi jos niihin hyökkäävät. Se on ihan totta menemättä mitään television aina viihdearvoa sisältäviin dokumenttisarjoihin tyyliin "Maailmanlopun odottajat".

[Ax]

Kun MPY aikanaan lopetti radioasemien lähettämisen, siirryin kokeilemaan tässä betonikämpässä lapamatodipolia. Ei onnistu. Joko ääni oli mono tai kohinainen taikka kumpaakin, niin siirryin nettiradioon. DACilta johdot vahvistimeen, niin loppui ongelmat. Tämä tietysti vaati tietokoneen päällä oloa, itselläni se ei ole ongelma, koska se on lähes aina päällä ja eikä se kuormita nettiä tai konetta.
Shortwave-nettiradio (gnome), siitä löytyy Ylen ohjelmat ja kaikki paikallisradiot ja heidän väittämät 30 000 kanavaa. Kaikki ilmaiseksi. Jos Yle kyllästyttää niin hakutoiminnalla mieleistä musiikkia tai ohjelmaa hakutoiminnalla. Hyvällä äänenlaadulla tulee, tietysti riippuu siitä aseman käyttämästä bittivirrasta. Jos se on kovin pieni, niin se tietysti kuuluu. Tietysti paikallisradioiten soundi on kompressoitua ja soundi on tehty autokuunteluun. Esim. Groovefm ei paremmilla laitteilla kuulosta kovin hääviltä, mutta jos kuuntelee esim. JBL bt-kuulokkeilla, soundi on ihan toinen, jopa nautittava.
Joka tapauksessa Yle kuulostaa häiriöttömältä ja hyvälaatuisena. Seuraavaan laitteistoon ei tule viritintä, sen aika on mennyt ohi.

[Jere Sumell]

Noissa Video-on-Demand -palveluissa on sama ja tyyliin Netflix nyt kärkipäässä niin ne rajoittaa ja hinnoittelee erikseen käytettävän bit-raten mukaan sitä on demand-toimintaa. Se on liiketoiminnallisesti ihan ymmärrettävää, mitä se emoyhtiö maksaa siitä kaistan käytöstä joko käytön mukaan markkinoiden mukaan siis se hinta määritellään tai jokin fixed-term -contract.

Itsellenikin musiikki ja sen kuuntelu tärkeä osa elämääni erityisesti sen jälkeen tajuneena, että terveys täysin mennyt, niin pyrin ostamaan musiikkini cd-levyinä mikä mun aikakauden formaatt mitä olen elänyt sitä varhaisteini-heräämiseni aikaai.

Sama Spotifyssä, yms. musiikin streamus-palveluissa että ne mitään parasta laatua tarjoa ainakaan ilmaiseksi ja ne on lähinnä itselleni perinteisen FM-radion lisäksi, jos törmään hyvään esitykseen kaivan netistä lisätietoja, ja ehkä ostan originaalin esityksen kaupasta.

Olihan YLE-kin taisi olla mitä se on FIFAN World Cup -virallinen broadcaster MM-fudiksessa tarjosi koelähetyksinä Areenassa matisen lIve-esityksiä oliko se 4KHD -formaatilla, mutta ne pätki pahasti joku on tainnut mainita. Se videoista.

[Snufkin]

Koska netti on nykyään arkipäivää ja vielä hyvillä nopeuksilla, niin tuo radioliikenne pitäisikin suunnata liikkuviin kohteisiin ja periferiaan. Eli sinne, missä netti ei kunnolla välttämättä toimi tai ainakaan kovin suurilla nopeuksilla. Samalla se radio toki kuuluisi kaupungeissa, mutta olisi vaan kiva lisä, jos haluaa käyttää vaikka 70-luvun transistoriradiota niin kuin minä.

Ja sitten voi aina ostaa oman FM-lähettimen, joka kattaa oman kodin. Sellainen maksaa kympin pari ja saa vanhasta putkiradiostakin ulos nuo kaikki 30 000 kanavaa.   

[Hajakenttä]

Tosi hienoa kun on niin paljon hyviä mielipiteitä ja kaikki hyvin perusteltuja. On sellaisiakin, joita ei heti tule ajatelleeksi. Täytyy tarttua muutamaan juttuun.

Radion AM aluehan on lähes käyttämätön nykyisin. Harvassa talossa on edes AM keskusantennin vahvistimia ja sitä pitkää piiskaa katolla, joka oli ennen joka kerrostalossa. Tuossa vilahti ajatus AM alueen hyötykäytöstä. Olen sitä joskus itsekin pohtinut, mutta hylännyt internetin tieltä. Hyvä AM radiolähetin on nykyisin kohtuuhintainen ja pienikokoinen. Niitä saa parhaiten rapakon takaa, jossa AM radio elää ja voi hyvin. Pienitehoisenakin se kattaa helposti 50 km hyvällä kuuluvuudella vastaanottimen sisäisellä ferriittiantennillakin. Se olisi siis kelpo konsepti vaikkapa koulujen omalle radioasemalle. Kun oppilaat tekisivät se ohjelmasisällön saisivat hyvää käytännön mediakasvatusta. Omalla tekemällä musiikilla ei olisi tekijänoikeuskustannuksia. Tietenkin se olisi monofonista ja etäällä kuultuna hiukan kohinaista, mutta lähialueella virheetöntä. Lähestyvän ukkosen kuulisi kyllä. Lähipiirissäni on äikänmaikka ja muitakin opettajia ja oppilaita ja uskallan arvata, että innokasta harrastajkuntaa kyllä löytyy, sekä koulutyönä, että harrastuksena. Kodin ja koulun tiedottaminenkin saisi uutta sisältöä ja toimitusvarmuutta. Mitä sanoo lainsäädäntö? Mitä sanoo valtiovalta? Niistä en tiedä oikeastaan mitään.

Kun alkoivat taas nuo uudet sodat, entisten lisäksi, on vanhan ammattisotilaan mielessä kierrellyt ajatus nettiriippumattomasta tiedonvälityksestä. Ihmiset rakentelevat omatoimisesti kyläradioverkkoja 68 MHz VHF alueelle nimenomaan katkeilevien nettiyhteyksien takia ihan omaksi turvallisuudekseen ja turvallisuudentunteen parantamiseksi, joka sekin on arvokas tavoite. AM radioasemat pitkin asutuskeskuksia ja kyliä muodostaisvat valmiin tiedotusverkon ja sen osaavan käyttäjäkunnan. Eikä se kilpailisi lainkaan kriisinajan FM viranomaijohtoisen radioverkon kanssa. Varmaan toimisi yhteistyössäkin mainiosti, ja ennen kaikkea, olisi jo valmiiksi pystyssä ja osaavissa käsissä. AM lähete on toimiva myös häiriöllisissä olosuhteissa. Siitä saa selvän vielä signaali/häirintä suhteella 1/4, kun taas FM lähete hukkuu härintään jo suhteella 1/1.

Minullakin tulee valokuitu MPY:ltä, joka lakkasi toimittamasta FM radiota heti kun sai luvan. Rakensin kauniin sisustukseen sopivan sisäantennin. Koromattu kahden sauvan dipoli ja siihen hyvä pöytäjalusta. Balun tyyppinen sovitin 300 ohm/75 ohm. Kyllä sillä radiota kuunteli, osan aikaa, mutta kun naapuri käynnisti jonkin laitteen, jossa on epästandardi virtalähde, sellainen halpakaupan USB virtalähde, alkoi paha kohina. Jokainen voi laskeskella vaikka omasta asunnostaan montako USB virtalähdettä on pistorasioissa kiinni 24/7. Jos vielä muutamassa taloudessa käytetään omaa FM lähetintä, sellaista kympin parin, on kohinataso sitä luokkaa, että sisäantennilla ei tee mitään.

Piti siis rakentaa kunnollinen ulkoantenni. Rivitalossa pitää olla kaikki asunnot samantasoisia. Nooh... Astuin siis varpaille sitä sääntöä, mutta samalla tuolla ullakolla johtoa vetäessä suunnittelin, kuinka koko taloon voidaan tehdä radioantenneille keskusantenniverkko entisen rinnalle, ja millä kustannuksilla. Siihen entiseen keskusantenniin sitä ei voi tehdä isojen tasoerojen vuoksi, sanoi antenniurakoitsija, pari päivää yritettyään. Samalla varauduin myös rakentamaan samaan mastoon kyläradion 5/8 lambdan ympärisäteilevän antennin, kun sen aika tulee.

Vaikka intenet välittää hyvän valikoiman radioasemia, joita välillä itsekin kuuntelen, ja myös Yle kuuluu sitä kautta ilman häiriöitä, ei se ole täysin pitävä ratkaisu, eikä FM radiolähetyksiä voi sillä korvata. Se johtuu juuri kriisivalmiudesta ja tärkeältä osaltaan viranomaispalvelujen välittämisestä. Viranomaistiedotteiden ja mm. merisään toimittaminen yleisölle mahdollisimman varmatoimisesti ja sinnekin, mihin ei netti ole mahdollinen, kuten juuri merelle, on se syy. FM radio ei ole mitenkään vanhanaikainen, eikä vanhenemassa pois. Siksi soisin, että sitä kehitettäisiin digitaalisen radion suuntaan, ja nimenomaan tämän nykyisen rinnalle, ainakin siirtymäajaksi. Digitaalinen radiovastaanotin, joka on tietysti aluksi kallis, mutta muodostuu markkinalakien mukaan edulliseksi aika pian, sisältää myös kuvan, tosin still kuvan, ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaupallisten tiedotteiden jakamiseen. Se saattaa olla sen mahdollisuus...

[Snufkin]

FM radio ei ole mitenkään vanhanaikainen, eikä vanhenemassa pois. Siksi soisin, että sitä kehitettäisiin digitaalisen radion suuntaan, ja nimenomaan tämän nykyisen rinnalle, ainakin siirtymäajaksi. Digitaalinen radiovastaanotin, joka on tietysti aluksi kallis, mutta muodostuu markkinalakien mukaan edulliseksi aika pian, sisältää myös kuvan, tosin still kuvan, ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaupallisten tiedotteiden jakamiseen. Se saattaa olla sen mahdollisuus...

Minä taas en, koska FM on radiona jo lähes täydellinen, eikä parane sitä kehittämällä. RDS toi mainokset, mutta ei niitä kukaan jaksanut lukea ja liekö niitä nykyään enää ollenkaan. Digitaalisuus ei toisi 99% kuuntelijoille mitään uutta.

Eli kehittäminen kehittämisen vuoksi ei ole mielekästä, koska tarve puuttuu. Suurimmalla osalla ihmisistä on jo netti taskussa ja toimikoon se digitaalisena viestimenä. FM-radio saa edustaa sitä mitä radio oikeasti on.

[Jere Sumell]

Hyvä puheenvuoro! Olet selvästi teknisestikin tekstistäsi päätellen vähintään tiedustelu-upseeri viestinnän osalta. Hyvä!

Vaikka intenet välittää hyvän valikoiman radioasemia, joita välillä itsekin kuuntelen, ja myös Yle kuuluu sitä kautta ilman häiriöitä, ei se ole täysin pitävä ratkaisu, eikä FM radiolähetyksiä voi sillä korvata. Se johtuu juuri kriisivalmiudesta ja tärkeältä osaltaan viranomaispalvelujen välittämisestä. Viranomaistiedotteiden ja mm. merisään toimittaminen yleisölle mahdollisimman varmatoimisesti ja sinnekin, mihin ei netti ole mahdollinen, kuten juuri merelle, on se syy. FM radio ei ole mitenkään vanhanaikainen, eikä vanhenemassa pois. Siksi soisin, että sitä kehitettäisiin digitaalisen radion suuntaan, ja nimenomaan tämän nykyisen rinnalle, ainakin siirtymäajaksi. Digitaalinen radiovastaanotin, joka on tietysti aluksi kallis, mutta muodostuu markkinalakien mukaan edulliseksi aika pian, sisältää myös kuvan, tosin still kuvan, ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaupallisten tiedotteiden jakamiseen. Se saattaa olla sen mahdollisuus...

On totta, että on hyvä, että on mediaverolla rahoitettu kansallinen toimija myös Suomessa muiden läntisten EU-maiden joukossa, jonka toiminta-ajatukseen kuuluu julkinen palvelu viestinnässä.

Nythän on hyvä syy keskustella myös YLE:n julkisesta tehtävästä palvella kansan tiedonsaannin välineenä, mitä YLE:llä on 100-vuotis syntymävuosi-kampanja menossa.

En ole varmaan ainoa, joka on valvonut öitä vähän selvää ottaen nukahtamatta ollenkaan ja vaikka pysyttelisi pelkässä Vichyssä tai hiilihapotetussa kivennäisvedessä, Merisään juhlavuotena varmaan muitakin itseni lisäksi, joka on kuunellut sitä eri lähestymistavoista.

Olenhan selvittänyt myös sen, miksi YLE:n  television alue-uutisissa säätiedotteissa jotka nekin korvattavissa jo täysin tekoälyllä olisi, niiin missä järjestyksessä ne tietyn alueen paikkakunnat niissä on.

Mielestäni positiivinen kehitys oli Suomessa, mitä radiotoiminta vapautettiin jossain kohtaa kaupallisille toimijoille, mutta rinnalla pitää olla myös jokin yhteiskunnallisen julkisen toiminnnan laitos juuri kuten YLE. Ja käsittäkseni en ole ainoa, joka pitää YLEä ihan luotettavana toimijana vielä ainakin joka kanavassa ja alustalla, missä yhtiö on julkaisutoiminnallaan.

Kuva äänenpakkauksen ulostulona metatiedoissa ei ole vissiin tosiaan mitään uutta, mitä olen nähnyt yhden sällin, kun se oli ladannut Manowarin koko tuotannon netistä, niin Linuxin Celluloid -äänentoisto-ohjelmalla toistettuna siinä oli vasemalla sarakkeessa oikean soittolistan lisäksi kuva AC/DC:n Angus jangista ja kyseisen bändin logo. Kysyin, "Ai sä ott pistänyt tähän jonkun AC/DC -aiheen teemakuvan ja soittimeen, ni kaveri sano, että "En mä sitä siihen oo pistänyt, se on ollut siinä alusta asti ilman mitään myöhempiä toimia, mitä käyttäjältä olisi vaadittu."

Voisi olla aiheellista, mitä olen jonkin verran omissa oloissa harrastanut tietokoneella audion käsittelyä, en ole koskaan itse asiassa selvittänyt, mitä metatietoja voidaan lopulta jos ottaa "maksimit irti" -tyyliin eri formaateissa.