Digitaalisia lähetyksiä oli tosiaan vähän aikaa joskus vuosikymmeniä sitten. Vastaanottimia ei vaan kukaan myynyt ja tekniikan tulevaisuudesta mainittiin siinä määrin epämääräisiä arvioita, että kukaan ei siihen uskonut, eikä myyntiin tullut vastaanottimia. Teniikan antamat ominaisuudet olisvat kyllä olleet jo silloin tosi hienot ja kestäisivät arvostelun vieläkin.
Työporukan kanssa vietailtiin -90 luvulla yhdellä Ylen pääasemalla katsomassa laitteita. Siellä olivat rinnakain digitaaliset ja analogiset vehkeet. Meitä kiinnosti enemmän jälkimäiset suurtehoklystroneineen. Nyt, kun vuodet ovat vierineet, tekniikka on pääosiltaan modernisoitunut ja radio-ohjelma meille tulee digitaalisena, ei enää radiolinkeillä, vaan valokuitua pitkin aina sinne lähettimelle asti. Siellä se sitten muutetaan analogiseen muotoon ja puhalletaan antennista troposfääriin. Lähetyksen puolesta olisi siis aika pieni askel digitaalisiin lähetyksiin.
Radion kuuntelu on minulle ja perheelleni aina ollut tärkeä asia. Siksi ostin reilut 40 vuotta sitten vähillä rahoillani vastaanottimen parhaasta päästä. Se oli Harman -Kardon ja sen ajan valikoimasta parhaita ja kalleimpia. Ei mikään alkeellinenkaan edes nykyajan mitoilla: digitaalinen synteesiviritin ja PLL ym. Vuosikymmenien varrella jouduin korjaamaan sen muutaman kerran, mutta lopulta olivat kaikki potentiometrit sellaisia rohisijoita, että päätin ostaa uuden. Pettymys oli paha, kun lupauksista huolimatta, vinyylilevyjä ei voinut kuunnella kelvottoman RIAA korjaimen takia. Myös antenniliitäntä piti rakentaa uusiksi sopimattoman liittimen vuoksi. Kuukauden päästä loppui valokuitumme yleisradiolähetysten välitys keskusantenniimme, kun valtiovalta antoi luvan lopettaa sen. Piti siis rakentaa oma antenni. Nyt kuuluu taas. Vinyylivaraston kuuntelemisen takia hankin uuden ja kunnollisen vastaanottimen. Niin olisi pitänyt tehdä heti.
Koska tässä "kunnollisessa" vastaanottimessa (Marantz) on hyvä FM vastaanotin, nettiyhteys, kaikki paikalliset CD-soitin ja phono ym, bluetooth ja vaikka mitä edelleen opeteltavaa, voin hyvin vertailla äänen laatua eri välityskanavilla varsinkin klassista musiikkia kuunnellessa. Uskallan väittää, että Ylen FM-lähetyksellä on hyvin korkea tekninen laatu. Nettiradioilla on kelvollinen äänen laatu, mutta selvästi havaittavan ohut. Häviöttömästä nettiradion tai suoratoistopalvelun musiikista, jos sellaista edes on saatavissa, joutuu maksamaan ektraa pelkän äänenlaadun vuoksi, musiikista itsestään tietysti myös. Jos bluetoothilla siirtää musiikkia jostain laitteesta Hi-Fi laitteistoon se ohenee lisää sen mp-3 siirron vuoksi. Sen huomaa kun vaihtaa siirtotapaa, vaikka johdolliseksi. Ei se tietenkään kaikkia haittaa.
Tuota antennin tarvetta taloyhtiössä kartoittaessa huomasin olevani lähes ainoa radion kuuntelija. Oli joku muukin, joka kylläkin kuunteli radiota matkaradiolla, eikä kaivannut keskusantennia. Joku ilmoitti kuuntelevansa vain autossa. Useimmat eivät ole kuunnelleet vuosikymmeniin tavallista ääniradiota.
Kodinelektroniikkaliikkeessä, sellaisessa hyvin isossa, ihmeteltiin kovasti, että kukaan sellaista Hi-Fi stereosettiä kukaan enää kysyy. Eihän niitä ole kysytty kymmeniin vuosiin. Piti tilata ja tuli kolmen kuukauden kuluttua. Ja sekin oli hukkaostos – 150 €. Marantz tuli kolmesa päivässä erikoisliikkeestä – 500 €, ja on todella hyvä.