Olen nyt aika lailla putkeen kokeillut kokeilukoneessani eli kakkospöytäkoneessa läpi kaikki neljä BSD:tä (ja vähän muutakin). Tässä
hyvin omakohtainen näkemys kustakin.
FreeBSD on selkeimmin yleiskäyttöjärjestelmäksi tarkoitettu: perusjärjestelmä on siisti ja toimiva eikä X11:n tai Waylandinkaan asennus tuota lähes-tavallisellekaan käyttäjälle kohtuuttomia vaikeuksia, koska Handbookin ohjetta voi seurata aika sokeasti. Itselleni suurimpia ongelmia ovat tuottaneet
USB-tikkujen saaminen toimimaan sekä Yubikey-turva-avaimet, joita en vielä ole saanut toimimaan lainkaan. Jälkimmäinen on harmi, koska minulla on monella sivustolla Yubikey 2FA:na, enkä näin ollen pääse niihin FreeBSD:stä lainkaan (ainakaan muuttamatta toisesta järjestelmästä sivuston asetuksia).
GhostBSD on FreeBSD:n ”jakelu”, jonka perusjärjestelmä kulkee tästä hitusen jäljessä mutta joka asentuu suoraan graafiselle työpöydälle. Muuten se on kuten emonsa.
NetBSD:n kantavana ajatuksena tuntuu olevan, että järjestelmä asentuisi mahdollisimman moneen arkkitehtuuriin – ja siinä se. Lopputuloksena ainakin tavallisen käyttäjän kannalta on jonkinlainen ”proof of concept”: siinä se nyt on, mutta mitäs sitten? Olen kyllä kuullut, että NetBSD:n saa taipumaan kaikkeen käyttöön, mutta ilmeisesti graafinen työpöytä ei todellakaan ole kehittäjien mielestä edes tärkeä, koska ajurit ovat mitä ovat eikä ilmeisesti mitään ole tehtävissä, jos ne eivät riitä. Itselläni 4K-näyttö toimi jollakin käpäisellä VESA-tarkkuudella, en katsonut tarkemmin millä. Ruututilaa oli tarpeeksi toimimiseen, mutta kuvanlaadusta ei voinut puhua.
Vastaavasti
OpenBSD:n kantavana ajatuksena on koodin virheettömyys ja selkeys, millä tietysti tavalliselle loppukäyttäjälle ei ole hölkäsen pölähtävää merkitystä – etenkin kun muistaa, ettei tietoturvallinen järjestelmä mitenkään takaa tietoturvaa, ellei ylläpito ole yhtä osaava kuin järjestelmän kehittäjät. Olen kuullut OpenBSD:täkin käytettävän päivittäisenä perusjärjestelmänä, mutta hieman siitä tulisi olo kuin ryhtyisi amissiksi: kunhan oppii kirnuamaan voinsa itse ja ohjastamaan hevoskärryjä, kai niinkin pärjää.
DragonFlyBSD:tä en koskaan onnistunut saamaan edes graafiseen tilaan, X11 romahti joka kerta erilaisista syistä. Väittämän mukaan järjestelmän kantavana ajatuksena on nopeus, mutta en tiedä, mitä se varsinaisesti tarkoittaa: tuskin ainakaan edesmenneen ClearOSin tai nykyisen CachyOSin tapaista viritystä, jossa tavoitteena oli joko nopeustesteissä tai käyttäjän kokemassa suorituskyvyssä menestyminen, vaan jokin abstraktimpi ”nopeus”. Kehittäjillä ei tunnu olevan oikeastaan minkäänlaista mielenkiintoa käyttöliittymiin, joten jopa UTF-8 tuottaa yhä tuskaa.
Helposti Linuxia korvaavaksi BSD:istä ei oikein ole –
tavalliselle käyttäjälle. Osaava varmasti saa mistä tahansa niistä täysin toimivan järjestelmän. FreeBSD alkaa kuitenkin olla jo ainakin pöytäkoneella lähellä sitä, että sen voisi helposti vaihtaa Linuxiin päikseen ja jatkaa kuin ei mitään. Kannettavissa sen sijaan olen kokenut, ettei sen virranhallinta oikein koskaan toimi.