Mount ja levytunnukset

[ilkant]

Minulla oli ulkoinen 6 TB levy. Kuulin, että sen SATA-levyn voi ottaa kuorten sisältä pois ja asentaa suoraan tietokoneeseen. Tein niin kun YouTubessa on ohje. Ennen tuota vaihdoin Linuxilla levyn tiedostojärjestelmän nfs3 -> ext4. Mounttauksessa levy näkyi järjestelmässä /dev/sdd:nä. Äsken sitten liitin sen kuoritun levyn tietokoneeseen.

Hämmästyin kun laitteet /dev/sdd1 ja /dev/sdd2 ei ollut olemassa. KDE:n osiointiohjelmassa gpart ne a, b ja c näkyivät olevan sekaisin. Kuitenkin tietokoneella linkitetyt hakemistot toimivat. Komennolla df näkyy, että /dev/sda1 liitospiste on sdd1. Kaikki toimii.

Ilmeisesti tuo df-komennon tiedostojärjestelmä onko levyosio /dev/sda1 vai /dev/sdd1 ihan sen mukaan, mihin emolevyn liittimeen levyn datakaapeli on kytketty?

Onko nyt suurta väliä, että sda1 liitospiste onkin sdd1 ? En jaksaisi känytä lattialla laittaakseni kolmen kovalevyn johtoja oikeisiin paikkoihin, jos niillä ei ole sen suurempaa väliä.

[nm]

Ilmeisesti tuo df-komennon tiedostojärjestelmä onko levyosio /dev/sda1 vai /dev/sdd1 ihan sen mukaan, mihin emolevyn liittimeen levyn datakaapeli on kytketty?

Kyllä. Sisäisten levyjen liitokset määritellään /etc/fstabissa kiinteästi käyttämällä osion UUID:tä, jolloin ei ole väliä, mistä väylästä levy milloinkin löytyy. Irrotettaville levyille järjestelmä asettaa liitospisteen yleensä tiedostojärjestelmään tai osioon määritellyn nimen perusteella.

Onko nyt suurta väliä, että sda1 liitospiste onkin sdd1 ?

Järjestelmän kannalta ei ole merkitystä. Ihmiskäyttäjän kannalta tuo voi aiheuttaa sekaannusta. Yleensä liitospisteitä ei nimetä laitetunnuksen mukaan, vaan jollain merkityksellisellä tavalla, kuten vaikkapa "/media/kuvat" tai "/media/varmuuskopio2".

[SuperOscar]

Laitenimien sijaan liittämiseen kannattaa käyttää UUID:itä, niin ei tarvitse piitata siitä, mihin piuhaan on kulloinkin levyn kiinnittänyt.

[ilkant]

Laitenimien sijaan liittämiseen kannattaa käyttää UUID:itä, niin ei tarvitse piitata siitä, mihin piuhaan on kulloinkin levyn kiinnitänyt.

Minulla on fstabissa nyt UUID:t. Ilmeisesti kaikki normaali toiminta sujuu. Ei ole vielä tullut mitään eteen, mikä ei toimisi.

[ilkant]

Järjestelmän kannalta ei ole merkitystä. Ihmiskäyttäjän kannalta tuo voi aiheuttaa sekaannusta. Yleensä liitospisteitä ei nimetä laitetunnuksen mukaan, vaan jollain merkityksellisellä tavalla, kuten vaikkapa "/media/kuvat" tai "/media/varmuuskopio2".

Minulla oli monta vuotta yksi toinen kovalevy linkitettu ln:llä niin, että ne sda1, sda2, ... toimivat ihan hyvin. Tekoäly sitten sanoi, että se olisi parempi olla fstabissa. Muutin sitten ne sinne. Tämä 6T on ollut kirjahyllyssä vuoden lähes käyttämättömänä kun varmuuskopiolevyksi ostettua tulee niin harvoin käytettyä. Nyt kun se on samassa koneessa, eikä tarvitse liittää ennen varmuuskopioiden ottoa, niidenkin tekeminen voi elpyä. 

Oikeastaan tuo linkityshimmeli on Linuxin vapautta. Tätä aion mainostaa Windowsin käyttäjille, jotta hekin alkaisivat käyttää järkeviä käyttöjärjestelmiä.  No, on tuossa vielä yksi Windows-kone. Mutta en ole sitä käytäänyt pitkiin aikoihin.

[SuperOscar]

Minulla on fstabissa nyt UUID:t. Ilmeisesti kaikki normaali toiminta sujuu. Ei ole vielä tullut mitään eteen, mikä ei toimisi.

Mitään ongelmia ei pitäisi tulla, koska liittämisvaihe on luultavasti ainoa, jossa laitenimeä käytettiin: sitä ei ole kirjattu mihinkään asetustiedostoihin, koska niissä on sitten kansiohierarkian nimi.

Toisin kuin Windows, Linux ei oikeasti kauheasti piittaa laitteiden fyysisestä sijainnista tässä mielessä. Olen siirtänyt kiintolevyjä jopa toiseen koneeseen siellä olevien rinnalle ja saanut käyttiksen silti hyrähtämään iloisesti käyntiin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

[ilkant]

Minä aikoinaan laitoin nuo sda1, ... polkumäärityksiin. Nyt huomasin, että voin välttää sekaannuksentunteen sillä, että muutan ne polkunimet ja hakemistojen nimet riippumattomiksi emolevyn paikoista. Ei siis esim. /tiedot/sda1/polku/johonkin/ vaan /tiedot/projekti/. Nyt tuo jälkimmäinen on riippumaton, mikä on laitenimi ja laite voi vaikka vaihdella. Aina oppii parempia tapoja.