Mikä hyvä Latex-editori

[Snufkin]

Tällainen ongelma: Olen käyttänyt overleaf-online-palvelua latex-dokumenttien työstämiseen, mutta aina ärsyttää tuo omien tietojen lataaminen ulkoiseen palveluun. En liene mikään kv. vakoilun ykköskohde, mutta silti.

Normisti kirjoituskoneena minulla on LibreOffice. Onko tähän saatavissa tai vastaavasti linuxilla toimivaa hyvää Latex-editoria, joka kokonaan offline? Osaatteko suositella jotain, niin ei tarttisi tehdä kovin laajaa kokeilukierrosta. Plussana on helppo asennettavuus/käytöönotto.

Edit: Saa myös kertoa kokemuksia Overleaf vs. offline-editori. Itsellä on kokemusta vain tuosta Overleafista. Missä suurimmat erot ja mikä hankalaa offline-versioissa?

[kamara]

Vaikka en itse käytä LaTeX:ia, niin ohjelma on niin vanha ja puristeille suunnattu, että *nix:n merkkipohjaiset editorit kannattaa käydä läpi.

Siis tarkoitan tässä tapuaksessa Emacs:ia ja Vim:iä, ja niitä käyttäviä X-ohjelmia. Sitten lisäksi ehkä VS-codea myös kannattaa testata.

Itse käyttäisin todennäköisesti katea, joka on simppelimpi kuin esittämäni, mutta hoitaa hommansa.

Tuossa on jonkin mukaan rankattuja editoreita.
https://maxwellj.vivaldi.net/2025/04/03/code-editors-my-top-7-picks/

vs-code taitaa roikkua netissä, joten se pitänee jättää testistä pois.

[Snufkin]

Mahdammeko puhua samasta asiasta? Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa. Itse ainakin haluaisin ohjelman olevan käytettävyydeltään esim. tuon LibreOfficen tasoa, jossa hiiri olennainen apuväline. Ei ole kyllä mielenkiintoa siirtyä tässä asiassa vain tekstipohjaiseen systeemiin.

Jollain tasolla tuota voi toki verrata esim. html-koodin kirjoittamiseen, jossa ohjelma osaa tarjota valikosta valmiita toimintoja.

[nm]

Texmaker voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Siinä on sisäänrakennettu PDF-katselin, ja voit klikkailla hiirellä valikoista tageja paikalleen. Texifier (Texpad) olisi vielä kehittyneempi, mutta se on kaupallinen ja saatavilla vain macOS:ään ja iOS:ään.

[SuperOscar]

Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa.

Itse asiassa päinvastoin: TeX on nimenomaan ohjelmointikieli, jolla on vain aika erikoistunut käyttöala. LaTeX on sitten paketti erilaisia apuvälineitä TeXin käyttöön.

Mitä itse kysymykseen tulee, erikoistuneista TeX-muokkaimista suosittelen Kileä. Itse tosin suosin Sublime Textiä, joka LaTeXtools-paketilla on aivan loistava LaTeX-käyttöön.

[Snufkin]

TeX on nimenomaan ohjelmointikieli, jolla on vain aika erikoistunut käyttöala. LaTeX on sitten paketti erilaisia apuvälineitä TeXin käyttöön.

Näin voi jonkun määritelmän mukaan olla, mutta käytännössä kyse on tekstin taitto-ohjelmasta, vaikka sen tekninen tausta onkin ehkä ohjelmointikielen kaltainen. Mitään sillä ei varsinaisesti ohjelmoida, pl. ehkä satunnaisia ehtolauseita tms. simppeliä.

Edit: Näyttää Wikipediakin puhuvan ladontajärjestelmästä
https://fi.wikipedia.org/wiki/TeX

[Snufkin]

Texmaker voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Siinä on sisäänrakennettu PDF-katselin, ja voit klikkailla hiirellä valikoista tageja paikalleen.

Tämä vaikutti melko selkeältä käyttöliittymältä, vaikka sain asennettua nyt vain Qt5-kirjastoa käyttävän version vuodelta 2018. Pitää ehkä päivittää tämä kone ensin tuohon uuteen 24.04 LTS-versioon tai sitten paketinhallinnassa ei vain ollut tuota uusinta versiota.

[SuperOscar]

Näin voi jonkun määritelmän mukaan olla, mutta käytännössä kyse on tekstin taitto-ohjelmasta, vaikka sen tekninen tausta onkin ehkä ohjelmointikielen kaltainen. Mitään sillä ei varsinaisesti ohjelmoida, pl. ehkä satunnaisia ehtolauseita tms. simppeliä.

Tulee vahvasti olo, ettet ole koskaan joutunut vääntämään TeX-koodia! Kyllä sillä lähes mitä tahansa voi tehdä. Toinen juttu on sitten, kuinka mukava se on muussa kuin suoranaisesti taittoon liittyvässä käytössä.

[SuperOscar]

Kukaan ei tainnut vielä vastata tähän:

Edit: Saa myös kertoa kokemuksia Overleaf vs. offline-editori. Itsellä on kokemusta vain tuosta Overleafista. Missä suurimmat erot ja mikä hankalaa offline-versioissa?

Yleisesti sanoisin, että Overleaf ei ole erityisen hyvä LaTeX-muokkain. Syntaksiväritys ja pikaesikatselu siinä on, mutta nyt en muista, toimiko siinä esim. komentojen ja pakettien nimien automaattitäydennys tai lähdeluettelokohteiden esikatselu, joista ainakin osa toimii useimmissa LaTeXille suunnatuissa työpöytäohjelmissa.

Overleafin hyvänä puolena sitten on helppo yhteistyö Google Docs -tyyliin toisen kirjoittajan kanssa. Ilmaisversiossa valitettavasti vain yhden toisen – muista joutuu maksamaan maltaita! Katsoin nimittäin kerran hintaa, koska kirjoitettiin artikkelia kolmen porukassa. Oli liian kallis yksityisesti ostettavaksi, etenkin koska maksullisen version muita lisäominaisuuksia ei kukaan kaivannut.

[Snufkin]

Yleisesti sanoisin, että Overleaf ei ole erityisen hyvä LaTeX-muokkain. Syntaksiväritys ja pikaesikatselu siinä on, mutta nyt en muista, toimiko siinä esim. komentojen ja pakettien nimien automaattitäydennys tai lähdeluettelokohteiden esikatselu, joista ainakin osa toimii useimmissa LaTeXille suunnatuissa työpöytäohjelmissa.

En tiedä, mitä tarkoittaa "lähdeluettelokohteiden esikatselu". Lähdeluettelon se muodostaa varsin näppärästi, mutta eihän noita sisältöjä ole missään dokumentissa. Jos lähde on URL, niin pitää avata uuteen välilehteen, eli ei ole mitään esikatselua.

Automatiikkaa on esim. siten että jos haluat kirjoittaa "\begin{verbatim}", niin riittää \bv ja enter. Avautuva valikkoikkuna näyttää vaihtoehdot, joita voi valita myös nuolinäppäimillä.

Ed. siis ilmaisversiossa. Muista en tiedä.

[SuperOscar]

En tiedä, mitä tarkoittaa "lähdeluettelokohteiden esikatselu".

Jos kirjoitat jonkin sitaattikomennon alun, esim. komennon ”\textcite{”, Sublime Textin LateXtools avaa ponnahdusvalikkoon lähteet listaksi, jossa toimii automaattitäydennys. Jotkin muut muokkaimet pystyvät myös näyttämään valitun lähteen tiedot muotoiltuna pienessä esikatselutyökaluvihjeessä. Helpottaa kummasti työtä, kun lähteitä on paljon.

Tämä oli minulle aika keskeinen puute Overleafissä.

[Snufkin]

Jos kirjoitat jonkin sitaattikomennon alun, esim. komennon ”\textcite{”, Sublime Textin LateXtools avaa ponnahdusvalikkoon lähteet listaksi, jossa toimii automaattitäydennys.

Kyllä tuo toiminto löytyy Overleafista, mutta ei kyllä toimi ihan täydellisesti. Etenkään bibtexin kanssa ei aina tunnista tehtyjä lähteitä. En osaa sanoa, mistä tämä johtuu.

Itse olen pitänyt kirjaa lähteistä toisaalla, jotta muistan mikä @nimi on mikäkin lähde. Mutta noita ollut alle 10kpl, joten helppoa vaikka tarkistaa bibtex-tiedostosta. Yksi tapa voisi olla pitää kirjaa noista huomatuksina vaikka dokumentin lopussa. Joutuuhan sitä koko ajan etsimään erilaisia viittauksia kuviin ja taulukoihinkin. Jatkuvaa ylös-alas-selaamista tuo latexin vääntäminen.

[SuperOscar]

Kyllä tuo toiminto löytyy Overleafista, mutta ei kyllä toimi ihan täydellisesti.

No, minä en ole saanut sitä toimimaan senkään vertaa

Olen koonnut kaikki keräämäni lähteet yhteen tiedostoon, jottei aina tarvitse miettiä niitä uudelleen. Siinä on tällä hetkellä 3540 lähdettä, ja yleensä jokaisen jutun yhteydessä määrä kasvaa parilla–kolmellakymmenellä. Kaikki välineet työn helpottamiseksi tulevat siis tarpeeseen!

[Snufkin]

Olen koonnut kaikki keräämäni lähteet yhteen tiedostoon, jottei aina tarvitse miettiä niitä uudelleen. Siinä on tällä hetkellä 3540 lähdettä, ja yleensä jokaisen jutun yhteydessä määrä kasvaa parilla–kolmellakymmenellä. Kaikki välineet työn helpottamiseksi tulevat siis tarpeeseen!

Ehkä tuossa kannattaa ennen Latex-rupeamaa hakea sieltä tietokannasta ne olennaiset nimet vaikka paperille. Tuollainen määrä on ihan liikaa mille tahansa esikatselulle.

URL-linkeissä vielä se, että niihin pitää laittaa viittauspäivämäärä, joten linkki on tavallaan kertakäyttöinen, koska se päivämäärä muuttuu.

[kamara]

Mahdammeko puhua samasta asiasta? Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa. Itse ainakin haluaisin ohjelman olevan käytettävyydeltään esim. tuon LibreOfficen tasoa, jossa hiiri olennainen apuväline. Ei ole kyllä mielenkiintoa siirtyä tässä asiassa vain tekstipohjaiseen systeemiin.

Jollain tasolla tuota voi toki verrata esim. html-koodin kirjoittamiseen, jossa ohjelma osaa tarjota valikosta valmiita toimintoja.

Joo, kyllä minulle on tuttu LaTeX, mutta en ole sitä käyttänyt kuin kokeillakseni. Itse en kyllä haluaisi käyttää sitä samaan tapaan kuin LibreOfficea, mutta tapansa kullakin, ja ehkä oma tapani ei ole kovin sofistikoitunut.

Itse myös ottaisin sen käyttöön, mikäli kirjoittaisin 200+ sivuista dokumenttia, jolloin LaTeX:n edut tulevat esiin. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta kirjoittaa paljoa yli 100 sivuisia dokumentteja.

Kookkaissa dokumenteissa siitä on hyötyä, kun sillä pystyy pitämään muotoilut siistinä melko pienellä vaivalla.

Toi html:ään vertaaminen on siinäkin hyvä, että itse tykkään tehdä html:ää mieluummin tekstieditorilla kuin WYSIWYG-editorilla. Ehkä samasta syystä olen enemmän Backkärin kuin Frontin tekijä, jos pääsen valitsemaan kumpaa haluan tehdä.

Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.

Yli 200 sivuisten toimistodokumenttien tekeminen ja muokkaaminen on tuskaa ... nm. 400-sivuista lisensiaattityötä siistinyt. (Sitä oli tehty kahdella eri Word-versiolla, jonka takia fontit olivat sekaisin. En tosin muista oliko siinä käytetty oikeaoppisesti tyylejä.)

[Snufkin]

Itse myös ottaisin sen käyttöön, mikäli kirjoittaisin 200+ sivuista dokumenttia, jolloin LaTeX:n edut tulevat esiin. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta kirjoittaa paljoa yli 100 sivuisia dokumentteja.

Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.

Ja omasta mielestäni Latexin edut tulevat hyvin esille jo pienemmissä dokumenteissa ja etenkin, jos tekstin seassa on paljon matemaattisia kaavoja, pieniä taulukoita, paljon sisäisiä viittauksia  tms. ei-leipätekstiä. Mutta itselläni on käytössä tuossa valmis pohja (cls-tiedosto) jossa nämä taittoasetukset valmiina.

Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.

Onko Librelle saatavissa muutakin kuin tuo TexMaths-kaavaeditori? En ainakaan ole haulla löytänyt.

[Snufkin]

Toi html:ään vertaaminen on siinäkin hyvä, että itse tykkään tehdä html:ää mieluummin tekstieditorilla kuin WYSIWYG-editorilla. Ehkä samasta syystä olen enemmän Backkärin kuin Frontin tekijä, jos pääsen valitsemaan kumpaa haluan tehdä.

En tarkoittanut tässä WYSIWYGIÄ, vaan hiirtä ja muita graafisia apuvälineitä. Eli helppoa tapaa liikkua isossa dokumentissa, maalata/copypeistata teksiosioita yms. Latex-editoreissa on tuo helppo kääntäminen pdf:ksi, josta näkee sen lopputuloksen. Overleafissa myös esim. kaavojen kohdalla pieni apuikkuna esittämässä kaavan lopullista ulkoasua sitä kirjoitettaessa.

[SuperOscar]

Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.

”Yliopisto” ei tässä ole ratkaiseva tekijä. Humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla harva edes tietää, mikä on LaTeX. Alojen tieteelliset lehdetkin vaativat käsikset Word-muodossa.

[Snufkin]

Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.

”Yliopisto” ei tässä ole ratkaiseva tekijä. Humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla harva edes tietää, mikä on LaTeX. Alojen tieteelliset lehdetkin vaativat käsikset Word-muodossa.

No kyllä se on, jos kurssin/gradun vaatimuksena on ilmoitettu Latexin käyttöpakko. Se on sitten kokonaan toinen keskustelu, kuinka yleistä tällainen pakko on. Mutta tuo vaatimus on mielestäni perusteltu, koska akateeminen tutkimus etenkin teknisellä alalla käyttää hyvin paljon Latexia.

[SuperOscar]

No kyllä se on, jos kurssin/gradun vaatimuksena on ilmoitettu Latexin käyttöpakko.

Sillä alalla. Aloja vain on tuhatkunta muutakin!

Olen itse opettanut Tampereen ja Helsingin yliopistojen kielikeskuksissa tieteellisen kirjoittamisen (tai nykytermein ”akateemisen kirjoittamisen”) kursseja, ja LaTeX rajautuu aika tiukasti teknisille aloille ja matematiikkaan. Jo arkkitehdeille se ilmeisesti on aika vieras. Lähes poikkeuksetta alat tarjoavat myös Word-pohjan tutkielmia varten.