Kirjoittaja Aihe: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022  (Luettu 1874 kertaa)

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • Kubuntu
    • Profiili
Juuri äsken matematiikan Olympialaiset  6.7.-16.7.2022 Norjassa ovat päättyneet. Suomi päätyi sijalle noin 60. 1980-luvun alkupuolella Suomi oli sijoitukseltaan noin 10 - 20. Vuonna 1983 kilpailevia joukkueita oli 32 ja vuonna 1979 vain 23 ja tänä vuonna 104. Se vaikuttaa sijoituksiin. Mutta siinä on hienoa se, että osallistujien määrä on nykyään noin suuri! Näissä olympialaisissa on lukioikäisiä kilpailijoita. Tässä on muutama linkki:

International Mathematical Olympiad

Kansainväliset tiedeolympialaiset

Matematiikalla on vahva yhteys tietotekniikkaan. Sen hyvällä osaamisella on varmasti suotuisia vaikutuksia ohjelmistojen laadukkuuteen ja myös ratkaisujen löytymiseen.

Tietotekniikan Olymialaiset

IOI 2022, 34. tietotekniikkaolympialaiset, 7.-14.8.2022, Indonesia

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #1 : 18.07.22 - klo:20.09 »
Vuonna 2001 tietotekniikka-olympialaiset olivat Suomessa Tampereella. Tässä on ohjelma.

AimoE

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2706
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #2 : 18.07.22 - klo:20.22 »
Tietotekniikan Olymialaiset

IOI 2022, 34. tietotekniikkaolympialaiset, 7.-14.8.2022, Indonesia

Kiitos linkistä. Syllabus on hyvin mielenkiintoista luettavaa.

Silloin kun itse olin opiskelija, minua huvitti valitus siitä, että oikeassa työssä tarvittavien kielten sijaan mille opetettiin pedakoomisia kieliä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että ihan sama millä kielellä perusasiat opitaan, kunhan opitaan; ne töissä tarvittavat kielet on sitten helppo oppia kun tietää mistä pohjimmiltaan on kyse.

Nyt on kun uraa on takana, tiedän jo enemmän siitä, missä asioissa akateeminen painotus missaa oleellisia asioita, ja tuo syllabus kertoo, ettei siinä asiassa ole juurikaan edistytty. Maailma muuttuu ja ei muuttu ja muuttuu ja ei muutu.

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3310
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #3 : 18.07.22 - klo:20.24 »
Pedakoominen ? :D
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

AimoE

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2706
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #4 : 18.07.22 - klo:20.31 »
Pedakoominen ? :D

Mixal, Pascal, ...

Jotkut olis halunneet C-kielen kurssia. Kun menin töihin, käytin kieliä joita ei ollut yliopistolla opetettu. Luin muutaman päivän manuaali ja aloitin koodaamisen. Ja jatkoin manuaalin vilkuilua aina tarvittaessa.

Kielen valintaa tärkeämpää on oppia ohjelmointikulttuuria. Sitä ei edes mainita tuossa Syllabus-dokkarissa, eikä refactoring-asioitakaan, ei edes poissuljettuina aiheina.

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3310
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #5 : 18.07.22 - klo:21.41 »
Joskus tullut jokunen dos ohjelma tehtyä Pascalilla, ja sitten myöhemmin kun lähdekoodit löysin modattua ne Linuxille :)
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #6 : 19.07.22 - klo:21.54 »
Tämän päivän (19.7.2022) Helsingin Sanomien Mielipidesivulla oli Robotiikka- ja tiedekasvatus ry:n Pekka Piholan ja maskulaisen opettajan Kirsi Siiran kirjoitus aiheena ohjelmoinnin ja robotiikan opetus on umpikujassa.

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #7 : 19.07.22 - klo:21.58 »
Olen edelleenkin sitä mieltä, että ihan sama millä kielellä perusasiat opitaan, kunhan opitaan; ne töissä tarvittavat kielet on sitten helppo oppia kun tietää mistä pohjimmiltaan on kyse.

Tämä on totta ja olen samaa mieltä. Parikymmentä vuotta sitten yksi kaveri sanoi, että he joutuvat opettelemaan joka projektissa uuden ohjelmointikielen. Sillä hetkellä olivat koodaamassa jossain Kiinassa tai Aasiassa puhelinkeskusta.

AimoE

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2706
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #8 : 20.07.22 - klo:07.54 »
Muistelen jonkun gurun joskus sanoneen, että Pascal epäonnistui opetuskielenä siksi, että abstrakti Pacal-kone ei vastaa meidän käsitystämme tietokoneesta, kun taas abstrakti C-kone vastaa. Mutta opetuksessa täytyy voida ottaa asia kerrallaan, ei voida selittää koko maailmankaikeutta yhdellä kertaa, ja siinä suhteessa C-kieli on petollinen. Vaikka opettelin töissä muut kielet lukemalla ensin manuaalia, niin C-kielen kanssa aloitin toisesta päästä: otin muokattavaksi valmista koodia, ja sitä lukiessa hain manuaalista sen mitä tarvitsin. Mistä tuleekin mieleen, että yksi asia jota yliopistossa olisi tärkeä opettaa, mutta en tiedä opetetaanko missään, on refactoring.

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #9 : 21.07.22 - klo:14.57 »
Pascalin hyviä puolia on ollut aikoinaan opastaa rakenteelliseen ajatteluun ja myöis vahvaan tyypitykseen. No, nykyään tyypitys on ohjelmointikielissä löysempi. Ja sehän ei haittaa kun on opittu se tiukka tyypitys.

juyli

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1198
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #10 : 22.07.22 - klo:00.02 »
No, nykyään tyypitys on ohjelmointikielissä löysempi. Ja sehän ei haittaa kun on opittu se tiukka tyypitys.
:D Nimimerkki: Pascalilla ohjelmointiin tutustunut.

kx

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 700
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #11 : 22.07.22 - klo:10.33 »
Yllä kirjoitettu pätee mihin ammattiaineeseen tahansa. Opiskeluaikana pitää hankkia perustiedot ja tarvittava ymmärrys aihepiiriin. Jokaisella (isommalla) työpaikalla on sitten omat kuvionsa ja sovelluksensa, joita siellä on jo vuosikymmeniä käytetty. Firman toiminnan joutuu keltanokka omaksumaan, taas uutta opiskelemaan. Monen monta kertaa sovellutukset ja käyttöjärjestelmät menevät uusiksi työuran aikana.
HP Pro Intel i5-3470 core 4  3,2,Hz RAM 8 Gb+Kingston 240Gt SSD+ nVidia Gt730+Ubuntu 22.04 lts + W10Pro64-bit ja Samsung ML-2165 sekä CanoScan Lide300

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3310
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #12 : 22.07.22 - klo:14.18 »
Pascalin hyviä puolia on ollut aikoinaan opastaa rakenteelliseen ajatteluun ja myöis vahvaan tyypitykseen. No, nykyään tyypitys on ohjelmointikielissä löysempi. Ja sehän ei haittaa kun on opittu se tiukka tyypitys.

Pascal kovasti ohjaa jonkinlaiseen rakenteeseen, kyllä silläkin VOI kauheaa spagettikoodia tehdä toki. Mutta se monesti on jo sitten vaikeampaa kuin jonkinlainen hahmotettava rakenne.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

AimoE

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2706
    • Profiili
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #13 : 22.07.22 - klo:15.53 »
No jos vahvaa tyypitystä muistellaan, niin Ada taisi olla se kaikkein pedakoomisin. Yhden lähdetiedoston kääntäminen Nokian kääntäjällä kesti kauemmin kun saman koodin tulostaminen sen aikaisella pistematriisikirjoittimella. Isoin poru koski kyllä Mixalia. En ole niin vanha että olisin Algoliin tutustunut, tai edes Algol-aapiseen, jolla oli hyvä maine huumorinsa takia. Mutta mkä kieli mahtoi olla se josta tehtiin beepinen, sitä en muista.

Edit: Täytyy tarkentaa, että Ada-kurssi järjestettiin vain sitä varten, että Nokia saisi Ada-taitoisia työntekijöitä. Myöskin Cobol-kurssi taisi olla myönnytys työelämän suuntaan.
« Viimeksi muokattu: 22.07.22 - klo:16.40 kirjoittanut AimoE »

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 717
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Vs: Tietotekniikan ja matematiikan Olympialaiset 2022
« Vastaus #14 : 23.07.22 - klo:14.41 »
Tuo osallistujalukumäärän nousu on ihan luontevan oloista, ja jatkossa vielä nousee nuo osallistujalukumäärät, kun nyt ollut jo jonkin vuoden Suomessakin peruskoulun Opetussuunnitelmassa tuo koodaus osana pakollista OPS:ää määriteltynä, niin voisi kuvitella, että jatkossakin osallistujamäärät nousevat, ja nykysukupolvi, joka käy peruskoulun tällä nykyisellä Opetussuunitelman mukaisella sisällöllä, siitä populasta yhä useampi sitten ehkä kiinnostuu taasen tietotekniikan korkeakouluopinnoista, ja heillä on koodauksen lähtötaso jo paljon korkeammalla, mitä sitten meillä vanhemmilla sukupolvilla korkeakouluopintojen alussa.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)